Vaimomatskuu ruokablogi

Ruokahullun päiväkirja - kaikenlaista nälkään ja janoon

  • etusivu
  • Kuka?
    • Evästelauseke
    • Tietosuojaseloste
    • Asennemedia
    • Vaimomatskuu
  • Nälkään
  • Janoon
  • Ravintolat & baarit

26.9.2016

Pataruokaa: voipapuja ja pecorinoa

pataruokaa

Pataruokaa

Meri-Tuuli Lindströmin uunituore Pataruokaa -kirja on poltellut näppejäni jo viikkoja pääsemättä kuitenkaan tarkempaan syyniin. Olen odotellut kirjan valmistumista uteliaana jo vuoden verran, osallistuin nimittäin Meri-Tuulin ja kirjan superlahjakkaan kuvaajan Kreetta Järvenpään järjestämään ruokakuvausworkshopiin viime syksynä ja kuulin projektista tuolloin ensimmäisen kerran 🙂

Sekä Meri-Tuulin että Kreetan Instagramista on saanut seurata toinen toistaan houkutteleviempien reseptien muotoutumista upeiksi ruokakuviksi, joten olen tiennyt varsin hyvin mitä on odotettavissa. Koska hyvän kanssa ei minusta kannata hätiköidä, kirjan luettavaksi saatuani halusin odottaa sitä sopivaa rauhallista hetkeä, jolloin pystyn tosissaan tutkimaan sen kannesta kanteen keskeytyksettä. Sitä tässä sitten on odoteltu! Viime viikolla jouduin kuitenkin jäämään päiväksi kotiin potemaan flunssaa ja ykskaks pystyin antamaan kirjalle vihdoinkin sitä jakamatonta huomiota, jota se mielestäni ansaitsee.

voipapu

Minusta on hauskaa huomata, miten erilaiset asiat kiinnittävät eri ihmisten huomiota – Hannan Soppa -blogissa on nimittäin juuri tehty tästä samasta kirjasta hänelle ensimmäisenä silmiin osunutta palsternakkapataa, kun itselleni sivuilta hyppäsi ekalla pläräyksellä esiin houkuttelevimmin Voipapua ja pecorinoa -ohje.

Olisi hauskaa joskus pysähtyä pohtimaan ja yrittää tiedostaa, mikä minun katsettani ohjaa. Työni on varsin visuaalinen ja olen erilaisten kuvien kanssa tekemisissä jatkuvasti, mutten silti arjessa pysähdy pohtimaan omaa havainnointiani läheskään niin usein kuin alallani olevan ihmisen ehkä sietäisi! Oliko se joku katseeni pysäyttävä ohjeen otsikossa, kuvissa väreineen ja sommitelmineen, vai silkkaa sattumaa?

Itse jouduin oikein etsimällä etsimään Hannan katseen pysäyttänyttä palsternakkapataa kirjasta, kun taas aukeama, jolla voipapupata majailee tuntuu aukenevan kirjasta minulle kuin itsestään. Voisikohan joku keittiöpsykologi laatia meille ruokanörteille omat horoskoopit ruokakirjoista silmään ekanan osuvien reseptien pohjalta? Ja mitähän tämä papuja, kirsikkatomaatteja, valkosipulia ja yrttejä sisältävä rusiikkisen yksinkertainen, miedossa lämmössä pitkään viihtyvä pata minusta kertoisi? 😀

pataruokaa

Iltasatuja ja linnoja

Olen lukenut keittokirjoja lapsesta asti (jolloin rakentelin niistä tosin myös linnoja, patsaita ynnä muita viritelmiä), enkä kovin usein törmää sellaiseen kirjaan, josta haluaisin tehdä lähes jokaisen reseptin – ja vieläpä sellaisenaan, sooloilematta omia ideoitani reseptin sekaan. Tuppaan käyttämään keittokirjoja ja reseptejä nimittäin yleensä inspiksenä, en minä niitä siis kokatessa lue vaan iltasaduksi!

Pataaruokaa -kirjalla on siis jo nyt melko poikkeuksillinen paikka kotonani: se ei ole kirjahyllyssä, vaan työpöydälläni ja sen sivuilla on jo roiskeita ties mistä soosseista ja liemistä. Ensimmäiset roiskeet tulivat tietysti tästä papupadasta, jota täydellisempää flunssaruokaa en just nyt taida edes keksiä! Koska hoksasin laittaa pavut likoamaan edellisenä iltana, valmistui tämä ruoka kuin itsestään uunissa samalla kuin potilas levytti sängyssä kirjan kanssa. Sen verran jouduin reseptistä joustamaan, että käytin voipapujen sijasta tavallisia valkoisia papuja, joita kotoa löytyi jo valmiiksi. Maussa ei onneksi suuren suurta eroa voipavun ja valkoisen pavun välillä ole, mutta pienemmän kokonsa puolesta pata valmistui valkopavuilla ohjetta hieman lyhyemmässä ajassa.

Voipapuja ja pecorinoa Pataruokaa -kirjan mukaan

4:lle

5 dl kuivattuja voipapuja (tai valkopapuja!)

5 valkosipulin kynttä

1 tl suolaa

7 dl kasvislientä

400 g kirsikkatomaatteja

4 oksaa tuoreita yrttejä, kuten timjamia, oreganoa, meiramia tms.

2 rkl oliiviöljyä

Viimeistelyyn:

3 lehtikaalin lehteä (n. 6o g)

100 g pecorinojuustoa

suolaa

rapeaan leivänmuruun:

3 palaa vanhaa vaaleaa leipää (tai 3 dl japanilaisia pankojauhoja)

½ tl fenkolinsiemeniä

1 valkosipulin kynsi

3 rkl oliiviöljyä

½ dl hienonnettuja tuoreita yrttejä (esim. persiljaa, oreganoa ja timjamia)

suolaa

Huuhtele pavut ja laita ne likoamaan runsaaseen veteen yön yli. Valuta pavut ja huuhtele runsaassa vedessä. Kuori valkosipulit ja murskaa niitä kevyesti veitsen lappeella.

Laita pavut pataan, ripottele päälle suola ja lisää kasvisliemi. Asettele valkosipulit, tomaatit ja yrtit papujen päälle, valuta viimeiseksi oliiviöljy pataan ja laita uuniin. Paahda 200 asteessa grillivastuksia käyttäen noin 15 minuuttia tai kunnes tomaatit ja valkosipulit ovat ruskistuneet.

Nosta pata ulos ja laske lämpötilaa 140 asteeseen. Paina kevyesti lusikalla tomaatit ja valkosipulinkynnet papujen sekaan ja nosta pata takaisin uuniin. Anna hautua ilman kantta noin 2-3 tuntia tai kunnes pavut ovat pehmeitä. Tarkista välillä, että nestettä on tarpeeksi ja lisää tarvittaessa tilkka vettä.

Kun pavut ovat kypsiä, tarkista suolan määrä ja lisää tarvittaessa. Pese lehtikaalit ja revi ne suupaloiksi, heitä lehden kova keskiruoti pois. Kääntele lehtikaalit kuumaan pataan ja nosta vielä 5 minuutiksi uuniin pehmenemään.

Nosta pata pöytään ja veistele tai raasta päälle pecorinoa.

Padan voi viimeistellä lautasella vielä rapeilla leivänmuruilla, joita itse en potilaana jaksanut poikkeuksellisesti vääntää.

Rapeat leivänmurut:

Kuivaa leipää yön yli keittiön pöydällä tai uunissa 120 asteessa, kunnes se on kokonaan kuivaa. Murenna leipä tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja jauha karkeaksi muruksi. Jauha fenkolinsiemenet morttelissa.

Kuori valkosipulin kynsi ja leikkaa se puoliksi pituussuunnassa. Paina murskaksi veitsen lappeella. Laita valkosipulit ja öljy pannuun ja kuumenna keskikuumaksi. Paahda valkosipuleita hetki. Levitä leivänmurut ohueksi kerrokseksi pannulle ja ripottele päälle fenkolinsiemenet. Nosta lämpötilaa ja paahda murut kullanruskeiksi aina välillä ravistellen pannua. Kun leivänmurut ovat kauniin kullankeltaisia, lisää yrtit ja kääntele nopeasti seokseen. Mausta ripauksella suolaa ja kumoa muruseos lautaselle jäähtymään.

Jälkikäteen täytyy kyllä sanoa, että tuo rapea leivänmuru jäi kovasti houkuttelemaan! Fenkoli on mielestäni ihana mauste ja toimii loistavasti niin papujen kuin tomaattienkin kanssa. Pata maistui kuitenkin todella ihanalle ja mikä parasta, siitä riitti syötävää vielä seuraavallekin päivälle! …eikä tarvinnut pelätä muuten pariin päivään Draculaakaan 😀 ah, rakastan pitkään hautunutta valkosipulia!!!


Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Pin on Pinterest
Pinterest

Aiheeseen liittyy

Filed Under: Edulliset, Vege Tagged With: kirsikkatomaatti, laakerinlehti, lehtikaali, pataruokaa, rosmariini, timjami, valkopapu, valkosipuli

Uusimmat

  • Luova ruokakuvaus + Creative Food Photography -kirjan arvonta!
  • Old Fashioned salainen pahe -tyylillä
  • Sushi wrap + sushi wrap hack!
  • Pomelosalaatti Yam Som-O tyyliin
  • Kotitekoiset udon nuudelit

Luetuimmat

  • Suolaan säilötyt sitruunat
    Suolaan säilötyt sitruunat
  • Tteokbokki eli tuliset riisikakut korealaisittain
    Tteokbokki eli tuliset riisikakut korealaisittain
  • Niin autenttiset dan dan nuudelit kuin voi
    Niin autenttiset dan dan nuudelit kuin voi
  • Fetakriittinen testaa: uunifetapasta
    Fetakriittinen testaa: uunifetapasta
  • Paahdettu kuningasosterivinokas & savuiset shimejit
    Paahdettu kuningasosterivinokas & savuiset shimejit
Previous Post: « Vihertävät lohilasagnerullat
Next Post: Books & Antiques vol. 2 »

Reader Interactions

Comments

  1. Pullahiiri/Taru says

    2.10.2016 at 11:19

    Ihania kuvia! Olen itse sitä mieltä, että paras kirja on sellainen, joka on täynnä valmistusroiskeita ja sivut on hieman jo liimautuneet kiinni 🙂 Silloin ainakin tietää, että kirjaa on käytetty! Meillä on innostuttu nyt erilaisista kasvisruoista (tai varsinkin mieheni). Tällähän voisin yllättää hänet joku päivä! Pataruoat on vielä niin ihania, kun ne voi vaan laittaa uuniin ja ruoan valmistuessa siivoilla, ulkoilla, leikkiä lasten kanssa tms. Tuo leipämuru olisi varmaan piste i:n päälle 🙂

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 16:38

      Juu tuo leipämuru olisi varmasti ollut todella ihana lisä jo valmiiksi superherkulliseen pataan. Teen tätä kyllä varmasti uudelleen tässä syksyn aikana monesti, joten seuraavalla kerralla se on ehdottomasti testattava siinä päällä 🙂

      Vastaa
  2. minni / kokeileva keittiöni says

    2.10.2016 at 11:25

    Hah, just perjantaina osui silmiini Prismassa voipapuja ja pienessä mielessäni tuumasin, että pitäiskin selvittää, että mitä noista voi tehdä.

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 16:36

      Mulla on kaapissa voipapuja melkein aina – tosin ei välttämättä kuivattuina vaan tölkissä. Ne on mun lempipavut! Suosittelen lämpimästi niiden käyttöä melkeinpä missä vaan <3 toimivat salaateissa, levitteeksi soseutettuina, perunamuussin seassa, padoissa, laatikoissa ... jään odottelemaan mielenkiinnolla että kehittelet niistä jottain jos päädyt vielä ostamaan 🙂

      Vastaa
      • minni / kokeileva keittiöni says

        5.10.2016 at 18:52

        Ihan selkeästi tuosta tulee valkosipuli-yrttimarinoituja voipapuja ja kuivattuja kirsikkatomaatteja. Heti kun kokeilen, voiko kirsikkatomaatteja kuivattaa ja jos voikin, onnistuuko se multa. 😀 Päälle ehkä vähän parmesania. Tai jotain.

        Vastaa
        • Juulia says

          5.10.2016 at 19:07

          Uunikuivatut kirsikkatomaatit on ihania! Namnam miten hyvän kuuloista 😀

          Vastaa
  3. Sari says

    2.10.2016 at 12:11

    Tämä oli yksi kirjan herkuista joka kiinnitti heti huomioni. Toinen oli kurpitsapata. Molemmat sivut on jo merkittynä kokeiltavaksi.

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 16:34

      Ollaan siis melkein keittokirjahoroskooppisamiksia 😉

      Vastaa
  4. Merituuli says

    2.10.2016 at 13:41

    Mielenkiintoista tuo pohdinta mikä kiinnittää huomion. Jäin nyt itsekin ajateelemaan asiaa. Valinnat tuntuvat olevan kiinni myös paitsi mitä etsii ja miksi, myös omasta mielentilasta etsiessä. hmm…

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 14:01

      No niinpä – sitä katsetta ohjaa varmasti varsin vaihteleva joukko tekijöitä. Pohdin tällaisia asioita jatkuvasti töissä mutta en ole aiemmin ulottanut niitä tänne harrastuspuolelle 🙂

      Vastaa
  5. Aila says

    2.10.2016 at 13:42

    Kiva kirjoitus! Iltalukemista mullakin keittokirjat oli joskus, nyt vaan väsyneenä kellahdan sänkyyn. Kiinnostava kirja tämä ja ihana resepti!

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 14:05

      Kiitos Aila!

      Vastaa
  6. Veera says

    2.10.2016 at 13:52

    Olen kuullut vain hyvää tästä kirjasta! Pitänee hankkia. Toivottavasti oot jo parantunut.

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 14:00

      Kiitos Veera, kyllä olen. Itseasiassa olin töissä jo heti seuraavana päivänä, ehkä tällä ruualla oli suorastaan lääkinnällinen vaikutus?

      Vastaa
  7. Dinner4u2 says

    2.10.2016 at 15:10

    Ihana kirja & ihana ohje. Täytyy hankkia tämä kirja. Minäkin tykkään iltalueskella keittokirjoja, katsella kauniita kuvia ja fiilistellä reseptejä. Mielenkiintoista oli sun pohdinta, mikä kiinnittää huomion. Harvemmin tulee mietittyä.

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 15:53

      🙂 ehkä näitä tällaisia tulee mullakin mietittyä vasta kun olen pakosta neljän seinän sisällä potilaana ja ehdin tylsistyä 😀

      Vastaa
  8. Mari says

    2.10.2016 at 16:10

    Hyvännäköinen herkku!

    Vastaa
    • Juulia says

      2.10.2016 at 16:27

      Kiitos Mari!

      Vastaa
  9. Helinä says

    2.10.2016 at 18:25

    Hyvältä näyttää! Leivänmurut tuovat varmasti mukavaa rapsakkuutta annokseen!

    Vastaa
    • Juulia says

      3.10.2016 at 18:16

      Kiitos! Ja kyllä – korjasin muuten virheeni juuri leivänmurujen kanssa, tosin ne päätyivät hieman erilaisen annoksen päälle. Erinomaisen maukkaita joka tapauksessa 🙂

      Vastaa
  10. Anne / 52 weeks of deliciousness says

    2.10.2016 at 18:52

    On muuten varmaan aivan mielettömän ihana kirja! ja juuri sopiva syksyyn 🙂 en ole päässit hipelöimään sitä, saati kokkaamaan kirjasta mitään mutta aion kyllä saada sen käsiini mahdollisimman pian.

    Vastaa
    • Juulia says

      3.10.2016 at 18:17

      No on ja kannattaa etsiä käsiin, uskallan väittää että tykkäisit myös 🙂

      Vastaa
  11. Peggy says

    2.10.2016 at 23:10

    Kauniit kuvat ja maistuvan kuuloinen resepti.

    Vastaa
    • Juulia says

      3.10.2016 at 17:47

      Kiitos Peggy!

      Vastaa
  12. Hannele | Kokit ja Potit -ruokablogi says

    3.10.2016 at 08:31

    Papuruoat <3
    Tästähän kehkeytyy huomisen ruoka. Tänään pavut likoon ja leivinuuni lämpimäksi, huomenna ruoka hautumaan uuniin.

    Tuo kirja vaikuttaa ihan killerihyvälle. Se on saatava pian käsiin.

    Vastaa
    • Juulia says

      3.10.2016 at 17:46

      Noni! Oi vai, onko teillä leivinuuni!? Kade!

      Vastaa
  13. Nanna says

    3.10.2016 at 09:17

    Mulla ei tuota kirjaa olekaan. Kuulostaa kyllä mun kirjalta. Papujen kanssa on sen sijaan askarreltu viime viikot moella lailla. Ja niistähän saa aikaan ainoastaan hyvää ruokaa!

    Vastaa
    • Juulia says

      3.10.2016 at 17:45

      Pavut on ihania! Mulla on niitä kaapissa aina sekä kuivattuina että säilykkeenä 🙂

      Vastaa
  14. Lotta / Syötävän hyvä says

    5.10.2016 at 16:24

    Hei mistä olet löytänyt noin pieniä papuja..? Tai ainoat mitä itse olen nähnyt (voipapu tai iso valkoinen papu -nimellä) on kooltaan suuria, nämä pienemmät on paljon valokuvauksellisempia 😉 En kyllä tiedä mitä eroa näillä voi- tai valkoisilla pavuille on edes keskenään, sittenhän on vielä cannellini bean joka on sekin aika samannäköinen..

    Vastaa
    • Juulia says

      5.10.2016 at 19:16

      Nämä mitä tässä käytin ovat ihan vaan GoGreenin kuivattuja valkopapuja. Voipavut eli Limanpavut ovat tosiaan reilusti isompia! 🙂 Käsittääkseni cannelinit ovat yksi valkopapujen lajike (?) Erot varsinkin maussa ovat kyllä varsin pieniä.

      Vastaa
  15. Minna Vuo-Cho says

    5.10.2016 at 16:59

    Herkullisen oloinen resepti. Tuota kirjaa olen vähän vilkuillut “sillä silmällä” – pitänee kotiuttaa jossain kohtaa.

    Vastaa
    • Juulia says

      5.10.2016 at 19:17

      Kotiuta ihmeessä 🙂

      Vastaa
  16. Minna says

    7.10.2016 at 11:42

    Tää kirja on ihana! Mä en vielä kokeillut yhtään reseptiä, kun tiedä mistä aloittaisin. Tykkään tehdä pataruokia niiden helppouden ja maukkauden vuoksi, jota kuinkin täydellistä syksy ruokaa.

    Vastaa
    • Juulia says

      7.10.2016 at 13:41

      Pataruuat ja papupadat erityisesti ovat kyllä munkin mielestä syys- ja talviruokien numero ykkösiä! Olis vaan kunnon pata :/

      Vastaa
  17. Suusta suuhun Alisa says

    7.10.2016 at 11:58

    Mua niin korpee, etten päässyt tämän kirjan julkkareihin. Täytyy varmaan anella jostain oma versio. Reseptit vaikuttaneet sen verran ensiluokkaisilta.

    Vastaa
    • Juulia says

      7.10.2016 at 13:42

      Muakin harmitti kovasti etten päässyt julkkarikemuihin, joten ruinasin kirjasta arvostelukappaleen 😀 ei kun kysymään vaan!

      Vastaa
  18. Jenni liemessä says

    8.10.2016 at 20:50

    I need this book! Siis todella oikeasti tarvitsen. Me tehdään niin paljon pataruokia syksyisin ja talvisin, että tämä kirja on must hankinta! Jännä tämäkin resepti, jotain ihan uutta pataan.

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Copyright © 2021 · Divine theme by Restored 316

Copyright © 2021 · Divine Theme on Genesis Framework · WordPress · Log in