Say it with a cake – kakkumuijan ohjeella hääkakun tekoon!
Ollakseni surkea leipuri ja vieläpä makean karttaja, olen huolestuttavan kiinnostunut kakkujen ja pikkuleipien tekemisestä, koristelusta ja täyttämisestä. Saan tunteja katoamaan siihen, kun selailen Instagramissa, Pinterestissä sekä YouTubessa pikkuleipien ja kakkujen koristeluideoita/videoita.
Yksi suomalaisista lempikakkutaiteilijoistani on “Kakkumuija” eli Mona Tähtinen, jonka Say It With A Cake! Kakkumuijan gluteenittomat täytekakut -kirja julkaistiin loppukeväästä. Tutustuin Monan upeisiin luomuksiin ensimmäistä kertaa Asennemedian 1-vuotiskemuissa, joihin hän oli tehnyt näyttävimmän kakun mitä olin konsanaan nähnyt livenä. Say It With a Cake piti heti laittaa seurantaan Instagramissa, joten nyt olen ehtinyt kuolata Monan taideteosten perään jo pitkään!
Kun Monan Say It With a Cake -kirja julkaistiin, ajattelin uskaltautua vihdoinkin myös itse kakunleivontaan. Suuria kuvitelmia minulla ei kykyihini toki ollut, mutta aloitinpa kakunleipomisyritykseni silti vaatimattomasti omasta hääkakustani 😀
Tosiaan, menin kesällä naimisiin! Käräjäoikeudessa kahden todistajan voimin toimitettu seremonia oli ohi kahdessa minuutissa ja juhlia vietettiin kuukautta myöhemmin lähimmäisten kanssa kotonamme. Ihan hirmuisen suuria paineita hääkakun leipominen ei siis minulle tässä seurassa aiheuttanut, kunhan jotain hyvää olisi vain nyyttäripöydässä minunkin leipomanani.
Täytyy sanoa, että hieman nolottaa laittaa kuva saavutuksestani tänne blogiin – erityisesti näiden kirjan julkkareissa otettujen kuvien perään – mutta olen vahvasti sitä mieltä että tekemällä oppii, virheet vievät eteenpäin ja jostainhan sitä pitää aina alottaa. Niinpä muita kaltaisiani jauhopeukalo keskellä kämmentä syntyneitä tekemään rohkaistakseni laitan kuin laitankin todisteen leipomuksestani teille ihailtavaksi.
Lähempää tarkastelua luomukseni ei kestä, joten kerrotakoon speksit näin sanallisesti. Kakussa oli kaksi kerrosta; toisessa kaksi, toisessa kolme kakkupohjaa. Sovelsin pikkuisen kirjan Raparperimarssi -nimistä ohjetta: vaihdoin kakkupohjia maustavan kanelin lakritsijauheeseen ja maustoin vielä turkkilaisella jugurtille kevennetyn voikreeminkin raakalakritsilla. Raparperi-lakritsikaakku oli jopa minusta ei-niin-makean-ystävästä herkullista, vaikka jos ihan totta puhutaan lempikakkuni häissämme oli kyllä vanha kunnon voileipäkakku.
Hääjuhlamme oli tosiaan kotibileet ja tarjoilut sen mukaisesti nyyttärihenkiset. Meikäläisen oma kontribuutio pullistelee tuossa takana! Ai että.
Monan ohjeita oli helppo noudattaa, enkä kohdannutkaan sen kummempia vaikeuksia. Nekin munaukset jotka tein, olisin voinut helposti välttää käyttämällä vähän enemmän aivojani:
- Kakkuvuokani oli isompi kuin ohjeessa, joten ensimmäistä leipomaani kakkupohjaa ei voinutkaan jakaa kolmeen osaan. Yllättävää!
- Voikreemi juoksettui, kun lisäsin siihen kaiken kylmän jugurtin humps vaan yhdellä kerralla. Fiksua!
Tulipahan siis samalla opittua sitten mm. voikreemin pelastustaitoja (vatkasin hieman lisää voita ja tomusokeria kreemiksi ja lisäsin juoksettuneen seoksen uuteen voikreemiin vähän kerrallaan).
Puolustukseni kerrotakoon vielä, että vaikka tein pohjat muutamaa päivää etukäteen pakastimeen ja täytteetkin valmistin juhlaa edeltävänä päivänä, on näin korkean kakun täyttäminen ja koristeleminen ekaa kertaa elämässä ehkä vähän stressava operaatio omien hääjuhlien alkaessa muutaman tunnin kuluttua. Olis varmaan ollut ihan hyvä idea tehdä jonkinlainen harjoituskakku etukäteen?
Tässä vielä kirjan ohje jota käytin, omilla hyvin pienillä muokkauksillani siis. Käytin mm. laktoositonta maitoa ja voita, jotta kakku olisi sekä gluteeniton että laktoositon. En omista mitään hienoa taikinakonetta, saatikka edes käsivatkainta, joten tein taikinan pokkana pienen monitoimikoneeni taikinalle käsittääkseni tarkoitetulla “muoviterällä”. Hyvin toimi! Ohjeesta tulee yksi 3-kerroksinen kakku, josta riittää noin 10-15:lle … kunhan siis noudattaa ohjetta vuuan koosta.
Raparperimarssi lakritsilla
Kakkupohjaan:
1,2 dl laktoositonta maitoa
½ tl psylliumia
½ tl vaniljajauhetta
2½ dl gluteenitonta jauhoseosta (40% riisijauhoa, 30% täysjyväriisijauhoa, 30% perunajauhoa)
1 dl perunajauhoa
¼ tl suolaa
½ tl ksantaania
2¼ leivinjauhetta
110 g laktoositonta voita
2½ dl sokeria
2 kananmunaa
1 rkl raakalakritsijauhetta
Lämmitä uuni 150 asteeseen ja mikäli haluat kakusta kolmikerroksisen, vuokraa 16-18 senttinen irtopohjavuoka leivinpaperilla. Lämmitä maito huoneenlämpöiseksi ja vispaa sekaan psyllium niin, että seos on tasaista.
Siivilöi gluteeniton jauhoseos sekä perunajauhot, suola, vanilja, lakritsijauhe, ksantaani ja leivinjauhe keskenään samaan kulhoon. Sekoita varovasti haarukalla.
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat vaahtoon yksitellen ja vatkaa vielä täydellä teholla ainakin viiden minuutin ajan.
Lisää voi-sokerivaahtoon kuivat aineet ja maito osissa vuoron perään. Anna kuivien aineiden sekoittua hetken aikaa taikinaan ennen nesteen lisäämistä, etteivät jauhot muodostaisi paakkuja. Jos psyllium on muodostanut maidon pinnalle kerroksen, vatkaa seosta käsin voimakkaasti ennen taikinaan lisäämistä. Vatkaa taikinaa lopuksi vielä muutaman minuutin ajan.
Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 150 asteessa noin 55-65 minuuttia. Varmista pohjan kypsyys esim. grillitikulla. Jos tikkuun ei jää taikinaa, pohja on valmis. Nosta pohja uunista ja anna sen jäähtyä muutaman minuutin ajan. Poista sen jälkeen pohja vuoasta ja anna jäähtyä kauttaaltaan huoneenlämmössä.
Ennen täyttämistä kakun on hyvä antaa viilentyä vielä jääkaapissa, mieluiten yön yli (minulla oli osiin leikatut pohjat muutaman päivän ajan kelmutettuina pakastimessa, josta otin ne sulamaan muutamaa tuntia ennen täyttämistä ja kokoamista).
Raparperihillo:
200 g raparperia
2 rkl sokeria
2 rkl vettä
1 rkl chiansiemeniä
Pese ja kuori raparperi. Paloittele se pannulle tai kattilaan ja lisää sokeri sekä vesi. Keitä matalalla lämmöllä ajoittain sekoitellen, kunnes raparperi pehmenee. Lisää chiansiemenet, selkoita hyvin ja anna jäähtyä. Huom! Kantsii etsiä tähän vaaleita chiansiemeniä… mitä minä en tietenkään tajunnut tehdä. Tulee nätimpää!
Ps. Säästä raparperin kuoret ja muutama pala raparperia; keittele niistä parissa desissä vettä pienen sokerimäärän kanssa kakun kostutusliemi.
Täyte:
150 g laktoositonta voita
5 dl tomusokeria (taisin itse laittaa tosin vain 4 dl)
¾ dl laktoositonta turkkilaista jugurttia
1 tl vaniljajauhetta
1 rkl raakalakritsijauhetta
Vaahdota huoneenlämpöinen voi. Vatkaa sekaan muutamassa erässä tomusokeri ja mausta voikreemi. Lisää vähän kerrallaan mukaan lopuksi huoneenlämpöön etukäteen nostettu turkkilainen jogurtti.
Kokoa kakku näin:
Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Liimaa ensimmäinen kakkulevy tarjoilualustaan nokareella jugurttitäytettä. Kostuta pohja (omenamehulla tai raparperimehulla). Levitä kakkulevylle ohuelti raparperihilloa ja sen jälkeen noin sentin paksuiselti jogurttitäytettä. Paina kevyesti seuraava kakkulevy paikoilleen ja jatka täyttämistä samalla tapaa. Levitä kakun sivuille ja laelle loput täytteestä. Siirrä kakku noin puoleksi tunniksi jääkaappiin asettumaan ja koristele.
Minulla oli kakun päällä voikreemipursoituksia sekä Lakridsin näyttäviä lakupalloja. Kakun reunoille huiskin Lakridsin raakalakritsijauhetta, johon olen koukuttunut pahasti. Lopputulos oli kaukana Kakkumuijan uskomattoman taidokkaista koristeluista, mutta olipahan se kaakku silti vaan herkkua!
Minkälainen leipuri sinä olet?
ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!
Kommentoimalla juttua osallistut yhden Mona Tähtisen Say It With a Cake – Kakkumuijan gluteenittomat täytekakut -kirjan arvontaan!
Arvonta loppuu sunnuntaina 3.9.2017 klo 12. jonka jälkeen otan voittajaan yhteyttä sähköpostilla.
Comments ( 21 )