Sunnuntaihortoilijan pizza

Sunnuntaihortoilijan pizza

Vihreä pizzapohja nokkosesta ja lehtikaalista, nam!

Mietin joka kevät, että NYT aloitan sen hortoilun oikein huolella. Ja joka kevät villiyrttikausi alkaa, ja minä en saa itseäni metsään ennen kesäkuuta. Paitsi tänään, sopivasti vielä toukokuun puolella!

Aseistautuneena saksilla ja parilla muovipussilla taapersin “takapihalleni” (niin, sekin vielä, metsä alkaa ihan kotini vierestä enkä silti saa aikaiseksi suunnitelmallisia keräilyreissuja). Tunnin hortoilun tuloksena minulla on nyt tässä keittiössä voikukkakapriksen ainekset, keko nokkosia sekä muutamia ketunleipiä.

Koska tänään on sunnuntai, alkoi metsässä samoillessa tekemään kummasti mieli pizzaa. Ihan tavan vuoksi tällä kertaa, ei siksi että olisin eilen ollut hulinoimassa… No, eipä muuta kuin nokkospizzaa kehittelemään! Kaprikset eivät valitettavasti ehdi ihan valmistua tämän pizzan päälle, mutta ehkä sitten seuraavan.

Pizzapohja nokkosista ja lehtikaalista

n. 3 dl silputtua lehtikaalia ja nokkosia, jotka on ryöpätty ja puristettu kuiviksi

1 dl siemeniä: chiaa, pellavaa, auringonkukan sekä kurpitsan siemeniä (tai esim. Urtekram Low Carb leivontasekoitusta)

1 dl vettä

1 kananmuna

0,5 tl leivinjauhetta

1 rkl (gluteenittomia) jauhoja

1 tl suolaa

(1 valkosipulin kynsi)

Sekoita vesi, suola, siemenet, kananmuna sekä nokkoset ja/tai lehtikaali (plus hienonnettu valkosipuli). Soseuta ne karkeiksi sauvasekottimella, jotta siemenet menevät rikki. Lisää jauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe. Sekoita huolella. Painele massa vajaan sentin paksuiseksi kerroksi leivinpaperille ja paista 175ºC noin puoli tuntia, tai kunnes pohja on kiinteytynyt ja hieman ruskistunut.

Sitten vaan täytteet päälle! Minun teki tänään mieli jotain tulista. Kaapissani oli onneksi ihanaa tulista italialaista tuoremakkaraa n’dujaa Casa Italiasta, joten täytin pizzani sillä (minun mielestäni jääkaapissa pitäisi AINA olla n’dujaa tai chorizoa tai jotain muuta tulista herkkua).

N’dujan seuraan sopii mielestäni hienosti fenkoli, joten pizzastani tuli lopulta aika yksinkertainen: tulista makkaraa ja fenkolia vihreällä pohjalla. Juuston laitoin pohjalle ennen täytteitä, ja koska voikukkakaprikset odottelevat valmistumistaan, lykkäsin pizzan päälle vielä ihan tavallisen kaprispurkin jämät jääkaapista. Pikainen ruskistus kahdessasadassa asteessa ja syömään!

… ja herkku uunista ulos.

Kasvisversioon laittaisin muuten ainakin savustettua fetaa tai halloumia ja chiliä. Mitähän muuta? Ehkä kananmunan!

ps. tästä pizzapohjasta tulee myös oikein hyvä vihernäkkäri. Tässä tapauksessa taputtele seos vielä ohuemmaksi esim. kahden leivinpaperin välissä kaulien, ja paista 150 asteessa lähemmäs tunti (tai kunnes levy on täysin kuiva).

325 views

Vesimeloni-gazpacho

Vesimeloni-gazpacho

Kuka tunnustaa olevansa vesimelonikoukussa? MINÄ! Tässä huushollissa menee vähintään yksi möllykkä viikossa. Vesimeloni on ihanaa sellaisenaan, jäädytettynä, mehuna, salaateissa… mutta tämänhetkinen ykköskäyttötarkoitukseni sille on gazpacho. Olen itseasiassa myös gazpachokoukussa – ja niin namia kuin se perusversio onkin, olen testaillut kaikenmaailman variaatiot tässä kesän aikana jo läpi. Vesimeloni gazpachon raaka-aineena tuntui ensin hassulta, mutta noh, nyt olen sitten vesimeloni-gazpachokoukussa. Rankkaa tämä kesänvietto!

Vesimelonin lisäksi tähän ihanan raikkaaseen ja piristävään pinkkiin soppaan tulee mm. avomaan kurkkua, mustikoita ja chiliä. Keiton kruunaa lähimetsästä poimitut ketunleivät sekä vaniljasuola – njam!

 

 

Vesimeloni-gazpacho 2:lle

vegaaninen

200 g vesimelonia (kuorittua)
1 avomaankurkku
pieni uusi sipuli varsineen
1 dl mustikoita
puolikas chilipaprika
puolikas sitruuna
1 rkl laadukasta oliiviöljyä
1 tl valkoviinietikkaa
reilusti minttua
ripaus aitoa vaniljaa, suolaa & mustapippuria (tai vaniljasuolaa, esim.Halen Môn)
(puolikas pieni keltainen paprika)
muutama ketunleipä per lautanen

Paloittele kuorittu kurkku, vesimeloni, (paprika) ja sipuli, säästä pätkä chiliä ja muutama mustikka kuitenkin keiton pinnalle. Soseuta huolella mustikoiden ja mintun kera, mausta sitruunanmehulla, vaniljalla, suolalla, pippurilla, etikalla ja oliiviöljyllä. Jätä keitto kylmään vetäytymään muutamaksi tunniksi, tai käytä keittoon pakastettua vesimelonia. Tarjoile chilisilpun, ketunleivän ja mustikoiden kera.

89 views

Taikajuoma: vihreä tee & seitsemän niityn kukat

Taikajuoma: vihreä tee & seitsemän niityn kukat

5451fe69dcd6f2d98f18768c38b2b1da

Vihreästä teestä on kohkattu terveys- ja hyvinvointipiireissä jo vuosia: se sisältää antioksidantteja, flavonoideja, katekiiniä, aminohappoja, C-, B1-, B2- ja E-vitamiinia ynnä liudan muita jännän nimisiä ainesosia, joilla on tutkittu olevan mitä moninaisimpia terveyshyötyjä.
Minulla on tässä kelju ongelma: en tykkää vihreästä teestä. Mutta juoma, joka auttaa mm. säilymään nuorena, hoikkana ja hyvähampaisena, kiinnostaa! Puhumattakaan siitä, että vihreä tee suojaa auringolta, hoitaa sydäntä ja verisuonia, auttaa kolesteroliin ja korkeaan verenpaineeseen… lista vihreän teen hyödyistä on pitkä.
Mikä avuksi, kun tee ei siltikään houkuttele? Ja haluaisin kuitenkin hyötyä sen terveys- ja kauneusvaikutuksista? No. Ensiksi kannattaa opetella hauduttamaan tee oikein. Vihreässä teessä veden lämpötilan kanssa on tarpeen olla tarkkana: liian kuuma vesi tekee teehen kitkerän maun. Kokeilemalla eri laaduille sopiva lämpötila selviää, mutta alkuun kannattaa lähteä 70 -75 asteesta. Haudutusaikakin vaihtelee teetyypin mukaan, yleisimmin vihreä tee hautuu kahdesta neljään minuutissa.

Kylmähauduttaminen on toinen vaihtoehto. Kylmässä vedessä haudutettu tee sisältää vähemmän kofeiinia ja katekiinia, mutta C-vitamiinia juomassa on näin valmistettuna enemmän. Lisäksi se on pehmeämpää maultaan – en ole kertaakaan onnistunut saamaan kitkerää juomaa aikaan kylmähauduttamalla!

6cb5bae108a2e9727f5db9b16402b3b7
Tutustuttuani kylmähaudutukseen olen ottanut tavakseni tehdä jääteetä iltaisin jääkaappiin. Niinpä teenkulutukseni on noussut nollasta litraan hetkessä, ja odottelen tässä vain luvattuja hyötyjä! Voisin vaikka vannoa, että olen laihtunutkin ainakin pari grammaa?
Teepuritanisteille nostan hattua, sekä jääteemaljan: jonain päivänä minäkin ehkä opin arvostamaan teen aromeja sellaisenaan, mutta tällähaavaa olen enemmän kuin tyytyväinen vähintään sitruunalla silattuun taikajuomaani. Taianomaista juhannusta jokaiselle ♡

1a87404e32ffd9c113dd999423607a9f

Kylmähaudutettu vihreä tee
1 l kylmää vettä
4–5 tl vihreää teetä

Sekoita tee ja vesi isossa kannussa, tai teepannussa. Jätä kannu yöksi jääkaappiin. Poista aamulla juomasta lehdet, mausta makusi mukaan ja nauti! Voit myös jättää kannun huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi, ja kannullinen ihmejuomaa valmistuu vieläkin nopeammin!
Mansikkaa, mustikkaa, taikajuomaan voi laittaa mitä vaan.

Mustikka-jäätee
litra kylmähaudutettua vihreää teetä
desi mustikoita
1 rkl nestemäistä makeutusta, kuten kookospalmunektaria (Big Tree Farms)
puolen sitruunan mehu
jääpaloja

Liuota valitsemasi makeutus tilkkaan kuumaa vettä. Sekoita kannussa tee, makeutus, sitruunamehu ja mustikat. Voit murjoa mustikoita hieman, jos haluat niistä enemmän makua ja väriä juomaan.
Ripaus koivua, muutama ruiskukka, vihreää teetä, ruusunkukka… kohta olen kaunis, nuori ja kohtaan unelmieni prinssin!

686b91784195422f41eda675a6c0f477

Juhannuksen taikajuoma
Litra kylmähaudutettua vihreää teetä
Seitsemän erilaista juhannusyönä kerättyä syötävää yrttiä/kukkaa, esim.
ahomansikan lehdet,
kamomillasaunion nuoret kukat,
kanervan kukat,
koivunlehdet,
kultapiiskun kukat,
kuusenkerkät,
maitohorsman lehdet,
mesiangervon kukat ja lehdet,
mustaherukanlehdet,
mustikanlehdet,
poimulehti,
puna-apilan lehdet ja kukat,
puolukanlehdet,
ruusunlehdet ja terälehdet,
vadelmanlehdet ja marjat,
valkoapilan lehdet ja kukat.

Sekoita valitsemasi villiyrtit ja -kukat teekannuun ja jätä hautumaan viileään seuraavaan päivään saakka. Näe unia tulevasta puoliskostasi. Aamulla nauti taikajuomasi tervehdyttävistä ja kaunistuttavista/komistuttavista vaikutuksista, jotta puolison kohdatessasi olet hehkeimmilläsi.
(syötävien kasvien lista: luontoon.fi)

9d58bb8e63c524dab33c6524a8e2ff69

Ps. Vihreä tee on erinomainen valinta jos olet aattona nautiskellut toisenlaisia taikajuomia grilliherkkujen kera: se nimittäin poistaa nesteitä aka turvotusta kehostasi, sekä auttaa pahanhajuiseen hengitykseen.
Pps. Muistathan kerätä villivihanneksia ja -kukkia vain jos varmasti tunnistat ne! Hortoilu on tällähetkellä kovin trendikästä, mutta muistakaa että siinä missä luonnostamme löytyy paljon hyvää syötävää, löytyy vastaavasti paljon myrkyllistäkin.

306 views

Nokkostähkä

Nokkostähkä

7e0123c71c5adc1bcd68d782f44b3fec

Jokakesäinen paljassääristen riesa, nokkonen, on aloittanut kasvukautensa ja minä sanon HURRAA! Ihan vielä ei nokkosta metsistä löydy riesaksi asti, mutta tarkkaavaisesti maata katseella nuohoava saa jo saaliikseen aamiaismunakkaan tarpeet äkkiä. Olen tosin huomannut, että jos lähden vartavasten keräämään nokkosta, niin tulen kotiin tyhjin käsin – niinpä nappaan lenkille tai kävelylle lähtiessäni taskuun kaksi pientä muovipussia, ja kerään toinen pussi kättä suojaten matkan varrelta kaikki tielleni osuvat polttiaiset.

10c66f4971b8f4baa20f3677c7db04bf

Ruokapöytään nokkonen pitäisi kerätä ennen kukintaa, ja mieluiten aurinkoisen jakson jälkeen, jolloin sen nitraattipitoisuus on alhaisimmillaan. Keräiltävät versot saisivat olla yli kymmensenttisiä. Kasvupaikan suhteen kannattaa olla tarkkana: navetan nurkalla kasvava nokkonen imee itseensä turhankin kanssa nitraattia, etkä varmaan halua myöskään pakokaasuilla rikastettua ruokaa lautasellesi… Jos nokkosen kerää puhtaasta paikasta, sitä ei välttämättä tarvitse edes ryöpätä eikä keittää.

Nokkosessa on esim. pinaattiin verrattuna moninkertaisesti enemmän rautaa, ja erittäin runsaasti C-vitamiinia. Nuoret ja pienet nokkoset ovat ravintoarvoiltaan parhaita, mutta niittämällä polttiaispöheikön matalaksi, saat kasvun alkamaan taas alusta: näin voi pärjäillä yhdellä kunnon apajalla koko kesän. Isompien nokkosmäärien keräilyä varten varustaudun kumihanskoilla, saksilla ja ämpärillä – tavoitteenani on nimittäin saada kesän aikana pakastimeen kunnon rautaisannokset ensi talven varalle.

Nokkosten käsittely on varsin helppoa: irroittele lehdet varsista ja huuhtele siivilässä. Ryöppää runsaassa kiehuvassa vedessä ihan vain minuutin verran, ja jäähdytä nopeasti kylmässä vedessä. Purista nokkosista ylimääräinen vesi pois ja käytä ruokiin heti tai pakasta. Nokkosia voi käyttää pinaatin tapaan keitossa, letuissa, leipä- tai sämpylätaikinassa… ihan missä vaan, oikeastaan. Oma suosikkini tällä hetkellä on nokkosmunakas, jota maustan manchegolla ja chilillä.

Vapuksi meinaan kuitenkin askarrella nokkosesta näyttävän piknikevään: täytetyn tähkäleivän, josta on helppo irroitella annospaloja kaikille nälkäisille. Leipätaikinan ja nokkostäytteen teen jääkaappiin aattona, ja vapunpäivänä vain nopsaan muotoilen leivän ja paistan sen. Helppo homma, vaikka näyttääkin työläältä.

508604108299f190b9b3f3161f97949e

Nokkosilla täytetty tähkäleipä:
Leipätaikina:
2 dl n. 42º vettä
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
1,5 tl suolaa
puoli pussia kuivahiivaa (n. 6g)
3 dl hiivaleipäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja
Täyte:
1 dl ryöpättyä nokkosta, josta vesi on puristettu pois
100 g vuohenjuustoa
1 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 dl rouhittua saksanpähkinää
suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Lämmitä vesi hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi, ja sekoita siihen kulhossa oliiviöljy, hunaja, kuivahiiva ja hiivaleipäjauhot. Laita kulho lämpimään peitettynä hetkeksi, ja varmista että hiiva on aktivoitunut. Sekoita taikinaa rivakasti, joko käsin puuhaarukalla tai lusikalla, tai koneella. Lisää suola ja desi ruisjauhoja, ja jatka sekoittamista. Vaivaa taikinaa jauhotetulla pöydällä, ja lisää loput ruisjauhot vähän kerrallaan (kun taikina ei enää tartu käsiin, olet lisännyt tarpeeksi jauhoja ja saanut aikaan tarpeeksi sitkoa). Peittele taikina öljyttyyn kulhoon ja jätä se kohoamaan jääkaappiin mieluiten yön yli, muutama tuntikin tosin riittää.

Valmista täyte murentamalla vuohenjuusto kulhoon. Notkista juusto oliiviöljyn avulla ja mausta hunajalla. Sekoita juustoon silputtu ja ryöpätty nokkonen, mausteet, sekä saksanpähkinärouhe. Kun taikina on levännyt ja kohonnut ja on leipomisen aika, laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kumoa taikina kevesti jauhotetulle alustalle, ja kauli se uunipellin kokoiseksi levyksi. Levitä täyte levylle samaan tapaan kuin kääretorttua tehdessä: jätä toiseen reunaan vähän tyhjää. Rullaa levy. Nosta rulla varovasti leivinpaperoidulle uunipellille (voit myös leikata sen kahteen osaan).

2389517a12e30e03f1b07ef05c71eaaa

9efddaf8b3997c4d812cbf436b552aa0

Saksi rullaan vinoja viiltoja noin kahden sentin välein. Viillot eivät saa ulottua rullan läpi, palojen on siis tarkoitus pysyä alaosastaan kiinni toisissaan. Taivuta ja käännä jokatoinen osio vasemmalle, jokatoinen oikealle, niin että rullan kerrokset näkyvät ylöspäin ja leivästä muodostuu tähkä. Jätä tähkä kohoamaan puoleksi tunniksi. Paista sitten uunissa 200 asteessa viitisen minuuttia, laske lämpö 175 asteeseen ja paista, kunnes leipä on kypsää (n. 20 minuuttia).

77d74522cea5de28927fce172598516e
Ps. Parhaimmillaan tämä leipä on vielä lämpimänä, ja hyvässä seurassa nautittuna. Vappupiknikillä nähdään!

53 views