Rapeat parsafritterit kevään kaipuuseen

Rapeat parsafritterit kevään kaipuuseen

parsafritteritRapeat parsafritterit – helppoa ja nopeaa!

Kevään merkki?

Yksi kevään varmoista merkeistä on kauppoihin ilmestyvä parsa. Siis eurooppalainen parsa. Nimittäin jos kotimainen parsa olisi kevään merkki, jäisi kevät täällä pohjolassa tosi myöhäiseksi (ja se nyt vaan ei käy päinsä) 😀 Tänä vuonna eurooppalaiset parsat tuntuvat kuitenkin ilmestyneen kauppoihin jotenkin poikkeuksellisen aikaisin. Ikkunasta ulos katsellessa ei useimpina päivinä ole ihan keväältä näyttänyt, varsinkin jos ikkunan takana sataa rakeita kuten eilen. Koska kaupoissa kuitenkin on jo reilusti (eurooppalaista) parsaa, uskottava se kai on: on parsaa = on kevät.

Vaikka toki minullekin se kaikkein paras parsa on juurikin kotimaista, sitä saadaan kuitenkin vielä odotella toukokuun hujakoille – ja siihen asti en kyllä malta parsakauden aloittamista lykätä! Kevään himossa ja varsinkin raekuuron iskiessä parsaa on saatava nyt. Kaupassa on tällä hetkellä parsaa ainakin Puolasta, mutta siroa ja ohutta italialaista luomuparsaakin olen jo kaupasta bongannut. Villiparsaa ei sentään ole vielä näkynyt!

parsa

pääsiäisruoka kasvis

Parsaa, parsaa, enemmän parsaa

Tykkään yleensä syödä ne ihan ekat parsani ihan vain pannulla paistettuna suolaripauksen kera, mutta hyvin pian homma menee aina siihen, että syön parsaa ihan missä muodossa vaan. Siis esim. näin…

…puhumattakaan kaikista niistä ruuista joihin parsaa lykkään, mutta jotka eivät tänne blogiin asti päädy: erilaiset wokit, keitot, salaatit, pastat, risotot, tahnat, paistokset sun muut.

Parsafritterit

Rapeat parsafritterit ovat tämän kevään uusi hurahdukseni. Parsafritterit valmistuvat alle puolessa tunnissa ja ovat törkeän hyviä (varsinkin vastapaistettuina). Ne ovat vieläpä mausteita lukuunottamatta kutakuinkin kahden raaka-aineen ruokaa – tarvitaan vain parsaa ja kikhernejauhoja, ja siinäpä se melkein onkin! No, okei, tarvitaan myös öljyä paistamiseen ja ainakin suolaa mausteeksi, mutta jos niitä ei lasketa niin kyllä, kaksi raaka-ainetta.

parsafritterit

Parsafritterit ovat helppoja ja nopeita kokattavia ja niinpä veikkaankin, että näitä kellanvihreitä herkkupaloja meillä syödään parsakauden aikana vielä monesti. Sekalaisten seurakuntien pääsiäispöytiinkin nämä sopisivat vallan mainiosti, sillä ne ovat vegaanisia, munattomia, maidottomia, pähkinättömiä ja gluteenittomia – eli käynevät useimpiin ruokavalioihin.

Juustokuminan, korianterinsiemenet, kurkuman, chilin, valkosipulin ja kevätsipulin valikoin näihin frittereihin mausteeksi intialaiset sipuli bhajit mielessäni (en itseasiassa ole koskaan syönyt niitä, mutta tämän IG-tuttuni kuvan nähtyäni niitä on kummasti tehnyt mieli). Mausteita voi kuitenkin tietysti varioida mieltymystensä mukaan ja hyviä näistä tulee myös ihan pelkällä suolalla ja pippurillakin maustettuina.

Rapeat parsafritterit

n. 4-6 kpl / 2:lle

vegaaninen, gluteeniton

200 g vihreää parsaa

1 dl kikhernejauhoa

vajaa 1 dl vettä

1 kevätsipuli

1 valkosipulin kynsi

½ tl kuivattua chiliä / juustokuminaa / kurkumaa / korianterinsiemeniä kutakin

½-¾ tl suolaa

½ tl vastarouhittua mustapippuria

½-1 dl neutraalin makuista kasviöljyä (esim. rapsi/auringonkukkaöljy) riippuen paistinpannun koosta

Tarjoiluun:

1 dl kreikkalaistyyppistä kaurajugurttia / kaura fraichea / jos ei tarvetta vegaaniselle: kreikkalaista jugurttia

ripaus suolaa

puolen sitruunan mehu

n. 3 rkl tuoretta minttua silputtuna

muutama sitruunalohko

Napsi parsoista puumaiset kuivat tyvet pois. Ota nippu parsaa kouraasi ja raasta parsa raastimen karkealla terällä niin, että käteesi jää lopulta vain parsan nuput. Purista parsaraasteesta siivilässä hieman nestettä pois mutta kerää neste talteen. Kaada neste desin mittaan ja täytä mitta vedellä niin että sinulla on desi nestettä. Puolita parsan nuput pitkittäin. Silppua kevätsipuli ja hienonna valkosipuli. Sekoita kulhossa kikhernejauho, parsavesi, mausteet, sipulit, parsaraaste sekä parsan nuput. Sekoita vielä jugurttiin hieman suolaa, sitruunamehu sekä silputtu tuore minttu. Jätä tekeytymään siksi aikaa kun paistat parsafritterit.

Kaada paistinpannulle öljyä sen verran, että sitä on muutaman millin syvyydeltä pannun pohjalla. Kuumenna öljy keskilämmölle. Testaa öljyn kuumuus pienellä nokareella taikinaa. Öljy on paistamiseen sopivan kuumaa (n. 175-180°C), kun se kuplii mukavasti heti kun taikina osuu siihen. Lämpömittariakin saa toki käyttää 🙂 Liian kylmä öljy imeytyy frittereihin ja tekee niistä rasvaisia, liian kuuma öljy taas savuaa ja käräyttää fritterit ennen kuin ne kypsyvät sisältä.

Lusikoi pannulle halkaisijaltaan noin 10cm kiekko taikinaa. Pannun koosta riippuen voit paistaa kerralla 2-3 fritteriä – pidä vain huolta, että niiden väliin jää muutama sentti tyhjää tilaa niin kääntäminen onnistuu helpommin eikä öljyn lämpötila laske pannua täyttäessä liikaa. Käännä parsafritterit varovasti lastalla ympäri, kun niiden pohja on kullanruskea. Paista toinenkin puoli kauniin ruskeaksi. Nosta kypsät parsafritterit sitten pannusta talouspaperoidulle lautaselle odottamaan, että kaikki taikina on käytetty. Kun kaikki taikina on paistettu, tarjoile parsafritterit kuumina minttukastikkeen ja sitruunalohkojen kera.

parsa

vegaaninen

Ps. Jos teet tupla- tai triplasatsia (esim. pääsiäiseksi) pidä valmiit fritterit lämpiminä n. 60-80 asteisessa uunissa tarjoiluhetkeen saakka.

566 views

Kikhernemuhennos – siivouspäivän pikaruoka max30min

Kikhernemuhennos – siivouspäivän pikaruoka max30min

kikhernemuhennos

Keittiön siivouspäivä

Siivouspäivä. Päivä jota kammoan jopa enemmän kuin maanantaita, Olen niitä ihmisiä, jotka siivoavat vain pakon edessä tai silloin kun iskee “se fiilis” – jota tapahtuu ehkä kaksi kertaa vuodessa. Teininä huoneeni lattiaa peitti jatkuvasti kerros puolikäyttöisiä vaatteita ja voi sitä pölyn määrää! Onneksi en enää ole aivan yhtä siivoton tapaus. Muutto ekaan omaan kämppään sai aikaan sen, että aloin ylläpitää asuntoni siisteyttä säntillisemmin … mutta tilanne silti varmaan eskaloituisi välillä edelleen ilman armasta miestäni, joka on ottanut asiakseen ylläpitää järjestystä ja siisteyttä tässä huushollissa.

Siivouspäivinä meillä tapahtuukin yleensä seuraavaa: mieheni jynssää raivolla koko kodin lattiasta kattoon samalla kun itse piilottelen pois tieltä pääsääntöisesti keittiössä. Yleensä yritän päivän hengessä tehdä toki jotain myös omalta osaltani – esim. kylppärin ja keittiön lavuaarien, kaakeleiden ja kaapinovien jynssääminen sormenjäljistä on minusta ihan jees hommaa. Kerran pari vuodessa saan kuitenkin aikaan siivouspäivinä jotain vielä hyödyllisempää: kartoitan keittiön ruokavarat kuivakaapeissa, jääkaapissa ja pakastimessa + siivoan ja uudelleenjärjestelen kaappien sisällön.

kikhernemuhennos

AUTS.

En tiedä teistä, mutta ainakin meillä kertyy sekä jääkaappiin, pakastimeen että kuivakaappiin välillä parhaat päivänsä nähneitä mausteita, heräteostoksia, tähteitä sekä tuplasatseja tuotteista, joita on ostettu lisää kun ei ole muistettu kotona katsoa onko niitä jo. Tällä siivouskierroksella löysin kaapin perukoilta mm. useamman paketin vanhentunutta kuivahiivaa, vintage leivontasuklaata (!!!) sekä purkin tonnikalaa jota en edes muista ostaneeni.

Niin vaikealta kuin tuon urakan aloittaminen aina tuntuukin, niin on se vaan huikea se fiilis kun keittiö on järjestyksessä eikä mitään tipahda syliin enää kaapinoven avauksella. Samalla tulee konkretisoitua itselle, miksi pitäisi aina ostaa vain ja ainoastaan tarpeeseen ja myös huolehtia, että se ostettu tuote tulee käytettyä ennen kuin se unohtuu kaapin perälle. Tähän ikään mennessä kyllä jo tiedän, mitä mausteita oikeasti käytän, mitä säilykkeitä, mitä pakasteita ja niin edes päin. “Varmuuden varalta” ostelu ja hetken mielijohteesta tehdyt outojen raaka-aineiden heräteostokset (kuten mochijauho – eipä ole vieläkään tullut tehtyä itse mocheja vaikka tuo jauho on odotellut kaapissa jo useamman vuoden) – kaksi asiaa joihin minun todella pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ruokahävikki on asia, josta olen täällä kirjoitellut useammankin kerran ja siitä huolimatta syyllistyn siihen aina vain uudelleen. Auts.

kikhernepata

Heitettyäni taas hävyttömän määrän vanhentunutta ruokaa biojätteeseen tein taas kerran päätöksen pyrkiä ainakin kerran viikossa kokkaamaan vain ja ainoastaan asioista, joita kotoa jo löytyy. Josko vaikka tällä kerralla tämä päätös pysyisi rutiinissa? Helpompi se on ainakin pitää, kun kaapit ovat järjestyksessä ja muistan niiden sisällön tuoreeltaan 😀

Tänään tällä kokkausidealla syntyi kikhernemuhennos, jollaista tein varsin usein opiskeluaikoinani. Tämä kikhernemuhennos on mitä oivallisin keittiön siivousruoka siinä mielessä, että siihen voi upotella sekä lukuisia sekalaisia kaappiin kerääntyneitä mausteita, että säilykkeitä ja jääkaapin tai pakastimen antimia parsakaalinjämästä pakastepinaattiin. Kikerneetkiin voi halutessaan vaihtaa vaikka linsseihin tai joihinkin papuihin.

Kuukauden ruokahaaste: max30min

Lisäksi mainittakoon, että tämä ruoka valmistuu alle puolessa tunnissa! Mikäs sen parempaa päivänä, jolloin suurin osa energiasta on jo käytetty siivoukseen? Maaliskuun ruokahaaste on nimenomaan nopeat, alle 30 minuutissa valmistuvat ruoat eli max30min – sellaisia varten lisäsin tänne omaankin blogiini nyt kategorian nopeat. Jos sinäkin tahdot osallistua kuukauden ruokahaasteeseen, merkkaa maaliskuussa alle puolessa tunnissa valmistuvat ruokasi Instagramissa hästägillä #kuukaudenruokahaaste. Haasteessa ei ole voittajia tai häviäjiä, kunhan vain pidetään hauskaa keittiössä ja jaetaan ideoita sekä inspiraatiota muillekin 🙂 Jutun lopusta löydät muiden haasteeseen osallistuneiden ruokablogaajien nopeat reseptit.

Kikhernemuhennos

4:lle

n. 300 g  kypsiä kikherneitä (säilyke tai itse keitetty)

1 keskikokoinen sipuli

4-6 valkosipulin kynttä

1-2 rkl kasviöljyä (esim. mieto seesamiöljy)

2 tl juustokuminaa

n. 2 tl garam masala -mausteseosta (tai ½ tl jauhettuja korianterinsiemeniä ja n. ¼ tl kutakin: mustapippuri, kardemumma, fenkoli, neilikka, kaneli, cayennepippuri)

1 chilipaprika (tai 1-2 tl chilihiutaleita)

peukalon pituinen pätkä tuoretta inkivääriä (tai 1-2 tl kuivattua inkivääriä)

400 g purkki tomaattimurskaa / kokonaisia säilyketomaatteja / paseerattua tomaattia / tuoreita kypsiä tomaatteja

400 g purkki kookosmaitoa

4 rkl maapähkinävoita

n. 300 g parsakaalia / kukkakaalia

kourallinen tuoretta pinaattia / muutama kuutio pakastepinaattia

n. 10 cm pätkä purjoa / muutama kevätsipulin varsi

Tarjoiluun:

kreikkalaista/turkkilaista/bulgarian jugurttia / kaura fraichea / vegaanista jugurttia

4 rkl maapähkinävoita

minttua / persiljaa / korianteria…

Silppua sipuli ja valkosipuli, kuori ja hienonna inkivääri (tai raasta se hienolla terällä), poista chilistä siemenet ja silppua sekin. Kuumenna isossa pinnoitetussa kasarissa / paksupohjaisessa kattilassa öljy ja paista siinä ensin sipulia muutaman minuuttia keskilämmöllä, lisää sekaan sitten valkosipuli, inkivääri (tuore tai kuivattu), chili (tuore tai kuivattu), juustokumina sekä garam masala / mausteet. Jatka paistamista keskilämmöllä muutama minuutti, tai kunnes valkosipuli pehmenee ja mausteet alkavat tuoksua.

Lisää kattilaan sitten valutetut kikherneet sekä tomaattisäilyke. Mikäli käytät tuoreita tomaatteja, halkaise ne ja surauta kevyesti rikki esim. sauvasekoittimella. Sekoita hyvin ja jätä seos pulputtelemaan rauhallisesti kattilaan (alenna lämpöä hieman jos seos kiehuu niin, että tomaattia pärskyy yli kattilan).

Valmistele sitten parsakaali / kukkakaali sekä purjo / kevätsipuli. Viipaloi purjo ohuelti ja kippaa se kattilaan kypsymään. Kevätsipulia käyttäessä voit silputa sen valmiiksi odottamaan omaa vuoroaan. Viipaloi parsa-/kukkakaalin varsi ensin noin puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi, jotka voit sitten leikata muutamaan osaan pitkittäin. Jaottele vielä kukinnot suupalan kokoisiksi paloiksi. Lisää kaali pataan ja sekoita hyvin.

Kun kukkakaali/parsakaali on ollut kattilassa viitisen minuuttia, voit lisätä sekaan vielä kookosmaidon ja maapähkinävoin. Sekoita taas hyvin ja kuumenna kiehumispisteeseen. Kun haarukka uppoaa ilman suurempaa vastustelua isoimpaan parsa- tai kukkakaalinpalaan, lisää sekaan vielä tuore tai pakastettu pinaatti, sekä kevätsipuli mikäli käytät sitä. Mausta ruoka suolalla ja sekoita hyvin, sammuta sitten liesi.

Tarjoile kikhernemuhennos maapähkinävoilusikallisen, jugurtin tms. ja tuoreiden yrttien kera.

kikhernemuhennos

Kuukauden ruokahaaste: Max30

Kokit ja Potit: Juustoinen perunakeitto

Hannan Soppa: Savutofu carbonara

Savusuolaa: Pistaasilohi, nopea luksus

Ku ite tekee: Chimichurrilohi

Annin uunissa: Ruokablogaajien parhaat arkiruokavinkit x 10

1 564 views

Fetakriittinen testaa: uunifetapasta

by Juulia 2 Comments
Fetakriittinen testaa: uunifetapasta
uunifetapasta

uunifetapasta

Uunifetapasta

No siinä se nyt on: uunifetapasta, isoin ruokahitti sitten avocadopastan ja panopastan. Olen varmaan viimeinen, joka sitä testaa … mutta minulla on ollut syyni! En nimittäin oikein ole fetan ystävä. En minä fetaa toki vihaa, mutta en myöskään rakasta. Ja silloin harvoin kun sitä syön, kelpuutan lautaselleni aika harvan tuotteen. Yksi niistä on Mevgal, johon tutustuin opiskeluaikoinani työskennellessäni Hakiksen Hallin juustotiskillä – ja kuinka ollakaan, paketti tätä fetaa tarttui poikkeuksellisesti kauppakassiini perjantaina ilman, että olin edes miettinyt mitä siitä tekisin.

Kun sitten tänään muistin heräteostokseni, totesin että ehkäpä alitajuntani yritti vinkata uunifetapastasta. Onhan se nyt tämä blogikollegani Liemessä -Jennin käsittämätön somehitti testattava, minkälainen ruokaihminen minä muuten oikein olisin?

uunifetapastaTomaattia, fetaa, chiliä ja oliiviöljyä – niin yksinkertaista, niin tolkuttoman hyvää! ♥ Kyllä se Jenni vaan osaa!

Jennin resepti on todella helppo ja yksinkertainen, enkä lainkaan ihmettele sen suosiota. Raaka-aineet löytyvät helposti kenen tahansa lähikaupasta eikä annoksen kokkaaminen vie kuin parikymmentä minuuttia. Suhteessa raaka-aineiden määrään, aikaan ja vaivannäköön uunifetapasta tarjoaa makua maksimaalisesti. Kukapa ei sellaiseen ruokaan ihastuisi?

Niin oivallinen kuin Jennin resepti jo ihan sellaisenaan onkin, en tietenkään malttanut olla tekemättä ruuasta ihan vähän muokattua omaa versiotani. Maustoin uunifetan chilin lisäksi kuivatulla timjamilla, rosmariinilla ja fenkolinsiemenillä, lisäsin pannuun puolitetun kokonaisen valkosipulin Jennin oman vinkin ja Hannan Sopan version tapaan ja käytin tavallisen neitsytoliiviöljyn lisäksi pastan viimeistelyyn lemppariani eli savustettua oliiviöljyä. Lisäksi kaapistani löytyi puska tuoretta kirveliä, jota lisäsin pastaan juuri ennen tarjoilua. Fenkolinsiemenien ja kirvelin anis-aromit sopivat minusta sekä fetaan että tomaattiin, joten itselleni nämä mausteet ovat oman versioni oleellisimmat lisäykset 🙂

uunifetapasta

uunifeta

Keittiössämme poikkeuksellinen raaka-aine sai erityisesti mieheni Juuson innostumaan, hän nimittäin on kovastikin fetan ystävä. Ja… niin olen näköjään nyt minäkin, kunhan feta on tässä muodossa 😀 Uunifeta on lempeämmän ja jotenkin kermaisemman makuista kuin suoraan paketista pastaan murusteltu olisi, mikä muodonmuutos!

Nyt kun uunifetapasta on testattu ja erittäin herkulliseksi todettu, en todellakaan tiedä miksi olen odottanut tähän asti, ennen kuin lykkäsin fetan uuniin. Siis onhan siitä ihan pelkästä uunifetastakin kohkattu jo vuosia!

Uunifetapasta ekstrayrteillä

2:lle erittäin nälkäiselle

300 g tuorepastaa

200 g fetajuustoa (Mevgal!)

¾ dl neitsytoliiviöljyä

1 mieto punainen chilipalko

½-1 valkosipuli

n. 300 g kirsikkatomaatteja

n. 1 tl kuivattua timjamia

½ tl kuivattua rosmariinia

1 tl kevyesti murskattuja fenkolinsiemeniä

1-2 tl vastarouhittua mustapippuria

suolaa*

Tarjoiluun:

¼ dl savustettua oliiviöljyä

tuoretta kirveliä

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Lorauta uunivuoan tai uuninkestävän paistinpannun pohjalle ¼ dl oliiviöljyä. Laita feta kokonaisena vuokaan. Poista chilistä siemenet ja hienonna se. Halkaise valkosipuli poikittain. Nosta kirsikkatomaatit ja valkosipulin puolikas (tai puolikkaat, mikäli olet kova valkosipulifani) fetan ympärille ja ripottele chili sekä mausteet pannuun. Lorauta kaiken päälle vielä ½ dl oliiviöljyä.

Paista fetaa ja tomaatteja uunin keskiosassa noin 15 minuuttia. Nosta lämpö sitten 225-asteeseen ja käännä uuni vielä grillivastukselle. Siirrä vuoka uunin ylätasoon ja jatka paistamista noin 10 minuuttia pannua silmällä pitäen. Kun tomaatit ja feta alkavat saada väriä ja valkosipuli on pinnalta kullanruskeaa, on aika laittaa pastavesi kiehumaan ja nostaa pannu uunista.

Keitä tuorepasta ohjeen mukaan (n. 3-4 minuuttia merkistä riippuen) reilusti suolatussa vedessä, valuta mutta säästä keitinvettä noin desi. Jos käytit oksallisia kirsikkatomaatteja, poista niistä oksat ja kannat. Puristele valkosipulit kuoristaan ja riko fetapalaa hieman. Sekoita koko uunivuoallinen pastan joukkoon ja ohenna tarvittaessa pastan keitinvedellä. Tarjoile tuoreen kirvelin kera.

*Jennin ohjeessa feta ja tomaatit maustetaan suolalla, mutta itse jätin suolan pannulta pois. Sen sijaan suolaan pastan keitinveden reilusti (kuten toisaalta teen aina).

fetapasta

noita winery

Ps. Sunnuntailounaamme uunifetapasta sai kaverikseen lasillisen Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Noita Wineryn Blaufränkisch -natuviiniä (tai no, ei viiniä, sillä viiniksi tätä Fiskarsissa Itävaltalaisista luomurypäleistä käymisteitse valmistettua alkoholipitoista juomaa ei saa Suomessa kutsua). Ihana, ihana kevyen aromikas ja mustikkainen viini, joka sopi pastalle oivallisesti. Seuraavat Noita Wineryn “viinit” valmistuvat ilmeisesti vasta 2020, joten mikäli olet laillani alkuviinien ystävä, kannattaa napata tämä pullo kotiin ennen kuin erä loppuu. Noita Rieslinghän siis loppui jo…

2 314 views

Lomailevan kokin jakkihedelmä -tacot

by Juulia 0 Comments
Lomailevan kokin jakkihedelmä -tacot

Upton’s Naturals & Santa Maria -tuotteet saatu testiin blogin kautta

vegaaninen tacoValmiiksi maustettu jakkihedelmä + kaupan tacoveneet = lomailevan kokin ruokaa

Terveisiä hiihtolomalta! Takana on leppoisa ja rauhallinen viikko kotoilua. Olen saanut keskittyä tekemään tai olemaan tekemättä joka päivä juuri sitä mitä kulloinkin on huvittanut: olen Netflixannut (Flavorful Origins!!!), haahuillut Kalliossa ja vieraillut isoäidillä. Ja nukkunut! Voiko lomalta enempää edes toivoa ♥

Pyrin yleensä siihen, etten tekisi lyhyemmille lomilleni sen kummempia suunnitelmia, kun arkeni on aina niin viimeistä minuuttia myöten aikataulutettu. Usein kuitenkin käy niin, että huomaamattani alan jo etukäteen kaavailemaan yhtä asiaa: ruokailua. Jollen ole tarkkana, voi lomani yhtäkkiä olla aikataulutettu kokkailulla! Eikä siinä mitään, onhan ruoka rakkain harrastukseni 🙂 Välillä se kuitenkin on tämän blogin myötä myös työtä ja niinpä siitäkin on minusta välillä ihan hyvä ottaa pieni loma!

minitaco

Kokkausloma?

Tällä lomalla järjestinkin siksi ruoka-asiat niin, että tein yhtenä päivänä niin valtavan satsin makaronilaatikkoa, että siitä syötiin kolmena päivänä. Lisäksi ollaan syöty poikkeuksellisen paljon ulkona tai tilattu ruokaa kotiinkuljetuksella – kokkausloman nimissä hei! – ja sitten on syöty kaupan ruokaa! Kyllä vaan, luitte oikein! Niin kovasti kuin rakastankin tehdä asioita alusta asti itse, käytän minäkin nimittäin ajoittain eineksiä, puolivalmisteita sekä jos jonkinmoisia purkki- ja pakasteruokia.

Opettelin taannoin tekemään pelmenejä itse ja rakastan tehdä hapanjuuripizzaa, mutta kenellä niihin aina aikaa tai energiaa riittäisi? Pakastepelmeneillä ja -pizzalla pelastetaan monta monituista väsynyttä ja liian kiireistä iltaa myös tässä huushollissa. Tällä lomalla ei kuitenkaan ole syöty pakasteita vaan BBQ jakkihedelmä -täytteisiä tacoveneitä. Kuulostaa ehkä työläältä mutta kaikkea muuta – tacoveneet valmistuvat pientä pilkkomista ja sekoittelua lukuunottamatta ihan vain purkkeja avaamalla.

jakkihedelmä

Tacoveneiden pääkomponentit ovat minulle lähetettyjä testituotteita: Upton’s Naturals maustettua jakkihedelmää ja Santa Marian  Taco Tubs -tacoveneitä. Hauskempi juttu siinä mielessä, että on melko epätodennäköisesti että olisin ostanut itse kumpaakaan tuotetta 😀 Kaapissani on itseasiassa kököttänyt purkillinen aasialaisesta marketista ostettua maustamatonta jakkihedelmää jo pitkään … eli olen ajatellut maustaa sitä tietysti itse + eiväthän tuollaiset pikkuiset tacoveneet voi mitenkään pysyä kasassa syödessä? En harrasta tacokuoria muutenkaan, meillä syödään lähinnä tortilloja ja nachoja!

Kuinka ollakaan, tacoveneet eivät kuitenkaan hajonneet haukattaessa vaan olivat yllättävän käteviä mutusteltavia ja tuo jonkun muun maustama BBQ-jakkihedelmäkin maistui varsin hyvälle. Se on maustettu hyvin samaan tapaan kuin itsekin tällaisen BBQ-tyyppisen ruoan maustaisin. Tuore jakkihedelmä on herkkua, jonka makuun olen päässyt Aasiassa, vielä kun saisi sitä jostain! Todettakoon myös, että jakkihedelmä on kätevä hätävara – paketti säilyy avaamattomana huoneenlämmössä ja se säilyy pitkään. Siitä vaan sitten nälän iskiessä pussi auki ja pannulle! Mitä sen sijaan kritisoisin on tuotteen määrä suhteessa hintaan: reilun neljän euron paketti väittää sisältävänsä neljä annosta, mutta kyllä tuo meille kahdelle ihan kerralla upposi. Hmm…

Jakkihedelmä -tacot avocadokreemillä

vegaaninen

2:lle

4-6 tacokuorta

200g BBQ-maustettua jakkihedelmää + 1 rkl oliiviöljyä

1 purkki salsaa (sellaista mistä nyt satut tykkäämään)

2 tomaattia

1 kevätsipulin varsi

ruukku tuoretta korianteria

½-1 tuore jalapeño

(vegaanista cashew-ricottaa / “nachojuustoa” / raastettua vegaanista cheddaria)

Avocadokreemi:

1 kypsä pieni avocado

150 g kaurafraîchea

½-1 limetin mehu

½-1 tuore jalapeño

korianteripuskan varret

ripaus suolaa

Valmista ensin avocadokreemi: Soseuta avocado, kaurafraîche, korianteripuskan varret, jalapeño (itse poistan siitä yleensä siemenet) sekä limettimehu. Mausta ripauksella suolaa. Jos laiskottaa oikein kovasti, tarjoile kaurafraiche, limetti, jalapeno ja avocado ihan sellaisenaan yhteen sekoittelematta tacon päältä.

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja kumoa jakkihedelmä pannulle. Paistele vajaa kymmenen minuuttia keskilämmöllä puuhaarukalla hedelmän rakennetta rikkoen. Mikäli käytät itse tehtyä vegaanista “juustoa” valmista myös se etukäteen (arvaatte varmaan että täällä tuli lomalla juustokin paketista). Viipaloi tomaatti ja kevätsipuli. Poista jalapenosta siemenet ja viipaloi myös se ohuiksi renkaiksi.

Kokoa sitten minitacot: aseta tacoveneen pohjalle maun mukaan käyttämääsi juustoa. Lusikoi päälle salsaa sekä kuumaa jakkihedelmää. Annostele tomaattiviipaleet tacoveneille. Nostele jokaiselle veneelle nokare avocadokreemiä (tai viipaloitua avocadoa, puristus limettiä ja lusikallinen kaurafraichea) ja viimeistele annokset tuoreella korianterilla, jalapenolla ja kevätsipulilla. Älä aikaile syömisen kanssa, tacoveneet menettävät nimittäin pitkään seistessään rapeutensa.

jakkihedelmä

Ps. Kuten kuvista ehkä näkyy, lomalla ei ehkä kokattu mutta kuvaamishimoa en raaskinut hillitä. Kirkas auringonpaiste innosti kokeilemaan vaihteeksi tällaista supervaloisaa tyyliä! En ole ihan varma vielä mitä siitä edes ajattelen, mutta onpahan ainakin vähän vaihtelua niihin tummiin ja seesteisiin kuviin, joita olen viime aikoina lähestulkoon yksinomaan ottanut 🙂

104 views