Vaimomatskuu 7 v. Q&A + lohi poke

by Juulia 0 Comments
Vaimomatskuu 7 v. Q&A + lohi poke

lohi pokeKun skrollailet jutun loppuun, sieltä löytyy synttärilahjana lohi poke resepti!

Vaimomatskuu 7 vuotta!

Kas taas on tullut se päivä, kun saan viettää vuoden toisia synttäreitäni: blogisynttäreitä! Julkaisin seitsemän vuotta sitten elämäni ensimmäisen blogipostauksen. Seitsemän vuotta… se on pitkä aika ja aika monta blogipostausta. 597, tarkalleen. Tai siis tällä sivulla – ensimmäiset juttunihan tein City-lehden sivuille.

Vaikka yleensä noteeraan tämän merkkipäivän vähintään Instassa, synttäripostauksia en ole tainnut kovin ahkerasti saada aikaan. Edellisen kynäilin viisvuotispäivänä! Tänä vuonna sain kuitenkin kipinän synttäripostaukselle, kun keksin tehdä jutusta Q&A -muotoisen. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja kysymyksiä keräämään. Tämän hoidin Instagramissa stoorien kautta, ja oikein mukava määrä kiinnostavia kysymyksiä sieltä tupsahtikin! Eiköhän siis aloiteta:

Q&A

Onko ruuanlaitto ikinä stressaavaa?

Todellakin on! Kokkaaminen stressaa, kun sille ei ole aikaa, on väsynyt, on kiire, eikä jaksaisi. Samaten voi stressata, jos pöytään on istumassa joku muu kuin oma tai puolison takapuoli. Vaikka tiedän mistä itse pidän, ei ole mitenkään itsestäänselvää että kyläilijän makumieltymykset ovat samanlaiset. Ja sitähän tietysti aina toivoo, että oma ruoka maistuisi toisillekin!

Mitkä 5 asiaa pitäisi löytyä jokaisesta keittiöstä?

Apua miten vaikea kysymys! Olen itse selvinnyt aikoinaan hyvinkin minimaalisella keittiön varustelutasolla, joten jos ei lasketa asioita kuten hella ja jääkaappi niin ehkäpä seuraavat asiat: terävä kokkiveitsi, tukeva leikkuulauta, keskikokoinen kattila kannella, laadukas paistinpannu, terässiivilä joka mahtuu kattilaan…. tai ehkä sittenkin rentous, kokeilunhalu, uskallus, kärsivällisyys ja hyvä mieli?

Kauanko aiot jatkaa blogin pitämistä?

Sen kun tietäisi! Tästä on tullut siinä mielessä elämäntapa, etten osaa oikein kuvitella enää elämää, jossa en kirjoittaisi blogia. Toisaalta minulla on ollut blogille seitsemän vuotta aikaa – eikä tulevasta koskaan tiedä. Veikkaan, että jatkan niin pitkään kuin tämä tuntuu mielekkäältä ja aikaa blogille riittää 🙂

Jokaisen vuoden suosikkipostaus/ohje?
  1. Ekan vuoden suosikkipostaukseni täytyy olla Jallutofu. Koska Jallu! Tofu! Tarvitseeko sanoa muuta?
  2. Toisen vuoden jutuista se on ehdottomasti isoäidiltä nuorena opitut lanttusupikkaat. Lanttusupikkaat on yksi ehdottomasti rakkaimmista ruokamuistoistani ja olen ylpeä siitä, että osaan tehdä ne juuri niinkuin Mammakin teki.
  3. Kolmantena vuonna löysin oranssit viinit ja se oli rakkautta ensi kulauksella! Oransseja viinejä on toki moneen lähtöön, eivätkä ne kaikki ole yhtä ihania, mutta en jätä koskaan väliin tilaisuutta maistaa uutta oranssia kun se vastaan sattuu.
  4. Neljäntenä vuonna kokattiin yhdessä Juuson kanssa pekonimunkkeja – hauska projekti, jonka johdosta päädyin aamutelevisioon jakamaan vappuruokavinkkejä.
  5. Viidentenä vuonna rakensin pommin. Kahdesti! En ole todellakaan kakkumaakari, enkä juuri tee mitään makeaa muutenkaan, joten olen tästä itse ideoimastani rakennelmasta vieläkin aika ylpeä!
  6. Kuudentena vuonna ehdoton lempijuttuni oli kylmät nuudelit yuzuliemellä ja niitä onkin sen jälkeen syöty eri variaatioilla runsaasti joka kesänä.
  7. Seitsemäntenä vuonna ehdoton lempiresepti on dan dan nuudelit. Jos olette lueskelleet juttujani viime vuoden ajan, tiedättekin tämän jo 🙂 Niitä söinkin itseasiassa viimeeksi tänään!

Ramen alusta asti itse? Just forget it… tai ehkä joku päivä!

Minkä ruuan tekemisestä haaveilet?

Haaveilen siitä, että saisin otettua aikaa ramenille ja sen viimeisen päälle itse tekemiselle. Liemi, nuudelit, tare, sattumat, kaikki, itse, alusta. Olen jäänyt koukkuun ramen -entuasiastien kokkausvideoihin ja sormeni syyhyävät päästä kokeilemaan kaikkea niissä näkemääni itse. Pitkän kaavan mukaan tehty ramen ei kuitenkaan todellakaan ole pikaruoka ja se vaatii useiden raaka-aineiden etsiskelyä (ja mielellään myös vielä isomman kattilan kuin mitä vielä omistan) – niinpä tämä projekti antaa vielä odottaa itseään.

Unelmien ruokamatkakohde?

Kyllä se vaan on Japani. Vaikka olen jo käynyt siellä! Se kaksiviikkoinen oli ruokamielessä ikimuistoinen (toki muutenkin). Minnekään muualle en tahdo niin paljon, kuin takaisin Japaniin, jossa jokaikinen ateria oli elämys.

Mitä muuta blogia voisit pitää kuin ruokablogia?

Ei minulla taida oikein muista asioista olla mitään sanottavaa… tai no, ehkä ruokakuvaamisesta voisi blogata? Tosin sitähän moni ei tiedä, että minulla tavallaan on toinenkin “blogi”. Sen aiheena on valkoiset lenkkarit 😀 ja se on varsin kuvapainotteinen. Päivitin sitä melko ahkerasti useammankin vuoden, mutten ole enää julkaissut tuossa kanavassa mitään useampaan vuoteen. Se on minulle kuitenkin rakas projekti ja tietyn aikakauden muisto, jota en raaski myöskään tuhota. Voihan se vaikka olla, että se vielä herää ruususen unestaan uuteen kauteen jonain vuonna!

Syötkö ikinä eineksiä, mitä?

Oi kyllä! Kylmät roiskeläpät suoraan paketista ja Ötkerin pizzat, kas siinä kaksi pahimpien kiirepäivien hätäratkaisua. Molempia eineksiä olen syönyt parikymppisestä asti, joten niillä on erityinen paikka sydämessäni 😀

Mistä keksit kaikki ihanat resepti-ideat?

Olen lueskellut keittokirjoja ja reseptejä huvikseni lapsesta asti, katsonut kaiken ruokaan liittyvän mitä televisiosta tulee, ja sittemmin siirtynyt tonkimaan netin ja sosiaalisen median ruokasyövereitä. Kaikki mikä liittyy ruokaan kiinnostaa ja inspiroi minua syvästi! Kokkaan harvemmin mitään prikulleen samalla tavalla useampaa kertaa, joten jokainen päivä on tilaisuus kokeilla jotain uutta. Siinä sivussa niitä reseptejä sitten vaan syntyy! Toki monesti myös kokeilen jotain, johon olen tutustunut lukemalla tai katsomalla, ja näistä kokeiluista jatkojalostuu monesti sitten joku oma viritelmä.

Tän hetken suosikkiolut?

Pitkän ja intensiivisen hapanolutkauden jälkeen olen antautunut lempeiden, hedelmäisten ja mehukkaiden India/New England/Pale Alejen syleilyyn. Vahva katkerohumalointi ei minua vieläkään kiinnosta, mutta aromi- ja kuivahumalointi sitäkin enemmän.

Lemppari pizzatäytteet?

ANANAS!!! Kyllä! Enkä häpeä! Ananas, katkarapu, n’duja (tosin ei välttämättä samassa pizzassa)

Lempiväri?

Kevään ensimmäinen uusi vihreä. Kun se punkee sieltä ruskeanharmaana uinuneen luonnon keskeltä, ei kyllä ole mitään ihanampaa.

Lempiruoka?

Olen vastannut tähän kysymykseen niin kauan kuin muistan “salaatti”. Salaattihan on tosi laaja käsite! Lempisalaattia on kuitenkin mahdoton nimetä. Alla mahdollinen kandidaatti: riisinuudelisalaatti.

nuudelisalaatti

Kauanko olet kuvannut ruokaa?

Olen kuvannut ruokaa niin kauan kuin minulla on ollut kamera. Ne ekat kuvat eivät vaan ole niin mistään kotoisin! Kun aloitin blogin, kuvasin ja kirjoitin kaiken tabletilla. Siinä vaiheessa kun en omistanut edes tietokonetta… Kameran hankin viitisen vuotta sitten ja aloin tuolloin ottamaan kuvia määrätietoisemmin ja tavoitteellisemmin. Sittemmin kameran runko on tullut uusittua useamman kerran ja nykyään omistan myös useampia linssejä. Ruokakuvaamisesta on tullut rakas harrastus, jonka pariin kaipaan lähes päivittäin.

What does Vaimomatskuu translate to?

(Tämä kysymys esitettiin englanniksi ja sillä kielellä myös vastaan, kun suomeksihan tätä kysymystä ei edes tarvitse esittää.)

Vaimomatskuu translates as “wife material”. I chose the name on a spur of the moment – after deciding on starting a food blog, my first post was out in 24 hours and I had to come up with a name fast. Vaimomatskuu was a sort of an ironic inside joke, since I had very recently gotten a divorce… and since I started with it, I ended up sticking with it!

Mikä sai sinut kiinnostumaan ruuasta?

Tähän on tosi vaikea vastata. Tiedän, että olin jo pikkulapsena ruuan perään – äiti on löytänyt minut taaperoikäisenä keskellä yötä nukkumasta syöttötuolista. Minulla ei ollut edes lapsena juuri ollut inhokkeja (paitsi banaanit, pikkelöidyt kurpitsat ja suolakurkut joita kaikkia nyt syön) ja kun opin lukemaan, rakastin lukea keittokirjoja. Ala-asteikäisenä innostuin leikkimään ravintolaa kotona (asiakkaina lähinnä äiti ja isä) ja kun yläasteella alkoi köksän tunnit, laitoin jo ruokaa koko perheelle. Näin aikuisena ajattelen, että kokkaus on minulle rakasta puuhaa siksi, että se ruokkii kehon lisäksi mieltä. Parhaimmillaan ruuanlaitto kehittää luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, ja sellaisena nautin siitä suunnattomasti!

Parhaat vinkit rapujuhliin rapujen tilalle?

Näperreltävät, kuten kokonaisena kypsennetyt latva-artisokat ja höyrytetyt/keitetyt härkäpavun palot, jotka kannattaa minusta tarjoilla erilaisten dippien ja paahtoleivän kanssa. Tykkään itse erityisesti täyttyinä kypsennetyistä latva-artisokista. Vegaanisella aiolilla sivelty paahtoleipä ja keko heleänvihreitä kuorestaan puserreuttuja pehmoisia härkäpapuja pienen sitruunan puserruksen kera, nam! Kokonaisena paahdettu pieni kukkakaali voisi varmaan toimia myös … sekä käsin pöydässä itse käärittävät vegaaniset temakit!

Tulevan syksyn varmin herkku?

Hahaa, ei niin mitään hajua! Mikäli tiedossa on reilusti kotoilua kevään tyyliin, tiedän ainakin itse tekeväni kerralla isoja satseja pataruokia, kuten chili con/sin carnea, sipulikeittoa ja mapo tofu -pataa. Veikkaan, että heinäkuussa ekaa kertaa tekemäni “purkinavailijan dippilautanen” tulee myös ilostuttamaan arkeamme syksyllä. Sen tykötarpeita on helppo pitää jääkaapissa pahan päivän varalle ja se valmistuu pitkälti erilaisia purkkeja availemalla ja raaka-aineita vähän paistelemalla.  Ja mikä parasta, siitä tulee aina tyytyväinen olo! Jotenkin ennustan, että tällaiselle ruualle tulee ainakin minun syksyssäni olemaan tilausta. Hyvin mahdollista, että myös hemmottelen itseäni välillä alapuolisen lohi poke -kulhollisen tapaan (resepti jutun lopussa!).

lohi pokeHemmotteluhetken lohi poke: mausteisessa majoneesissa köllivää lohta, murskattuja kurkkuja, mätiä, wakamea … ja iso keko ihanaa shisoa ja syötäviä kukkia!

Oletko löytänyt Helsingistä sui mi ya caita ja Shaoxing viiniä?

Ihanaa, että joku muukin miettii tällaisia! Olen … ja en. Kiinalainen säilyke sui mi ya cai on oleellinen osa viime vuoden suosikkiruokaani dan dan nuudeleita, ja sitä ilmestyi kuin ilmestyikin keväällä Aseanic Tradingiin. Hamstrasin sitä tuolloin kaappiin vähän enemmänkin, mutta sittemmin se on taas valikoimasta kadonnut. Toivottavasti se ilmestyy sinne taas! Jos ei, niin aina voi onneksi tilata netistä. Kiinalaisessa keittiössä samaten oleellista Shaoxing -viiniä taas löytyy on/off Alkon valikoimasta, mutta Helsingin Alkoissa sitä ei ole näkynyt. Kaapistani löytyy tällä hetkellä puolikas pullollinen, jonka ystäväni toi minulle Salon Alkosta!

Tuleeko chiliöljylläsi ruokaan sitä “sichuanilaista poltetta”?

Tässä kysymyksessä viitataan taannoin julkaisemaani juttuun sichuanilaistyyppisestä chiliöljystä. Innostuin opettelemaan sen tekemistä itse, kun aloin tekemään aktiivisesti kotona sichuanilaista katuruokaa, dan dan nuudeleita. Olen matkustanut Sichuanissa kymmenisen vuotta sitten mutta en todellakaan ole minkääntasoinen tietäjä mitä tulee sichuanilaiseen ruokaan. Kiinan ruokakulttuuriin on kuitenkin tosi kiinnostavaa yrittää perehtyä ja tutkiskelen asioita mielelläni. Kun en osaa kiinaa, on lähteiden valikoiminen kuitenkin välillä hankalaa. Sen mukaan mitä olen onnistunut selvittämään, sichuanilainen punainen chiliöljy hóng yóu toki sisältää sichuanpippuria, jolla on se ihana turruttava kylmä polte, mutta suhteellisen vähän verrattuna chiliin. Niinpä ainakin tämä itse tekemäni chiliöljy (jossa ei tosin ole edes niitä oikeita chilejä mitä tähän öljyyn tarvittaisiin) tuo ruokaan enemmänkin kivan kompleksista tulisuutta, kuin sitä turruttavaa kylmää tunnetta, jota ehkä tässä kysymyksessä tarkoitetaan. Sitä kaivatessani buustaan ruokaa tuoreeltaan paahdetuilla ja murskatuilla sichuanpippureilla!

lohi poke

poke bowl

Olipa hauskoja kysymyksiä! Kiitos kaikille, jotka niitä minulle lähettivät 🙂 Näin synttärijutun loppuu tahdon vielä jakaa teille taannoisen hemmotteluruokani, jota voisi kai kutsua eräänlaiseksi poke-kulhoksi. Kesälomani loppuessa annoin itselleni luvan tilata Uudenmaan Ruoka -palvelun kautta  kaikenlaista ihanaa, kuten shiso-lehtiä, ruiskukkia ja kennohunajaa. Rakastan shisoa, mutta sitä on vaikea saada Suomessa käsiinsä! Niinpä kun sitä nyt oli keittiössä runsain mitoin, tein sen kyytipojaksi lohi poke -tyyppisen kulhollisen ja koristelin herkkuni vielä kauniilla ruiskukan terälehdillä. Ai että!

Lohi poke

2:lle

2 dl (täysjyvä)riisiä

1 rkl mirin

2-3 tl riisiviinietikkaa

maun mukaan suolaa

Täytteet:

n. 4 rkl wakame-salaattia

n. 100 g lohenmätiä

1 reilun kokoinen chiliöljyllä maustettu murskattu avomaankurkku

kourallinen korealaista paahdettua norilevä snacksiä

n. 2 rkl paahdettuja (maustettuja) seesaminsiemeniä

reilusti silputtua shisoa (tai perillaa) ja kevätsipulia

(syötäviä kukkia)

Lohiseos:

1 tl shichimi togarashia

n. 100g majoneesia

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 pieni valkosipulin kynsi

n. 1 tl vaaleaa soijaa

n. 100g sushi-laatuista lohta

Kypsennä riisi pakkauksen ohjeen mukaisesti. Valuta kaikki mahdollisesti kattilaan jäänyt vesi pois ja jäähdytä. Mausta riisi suolalla, mirinillä ja riisiviinietikalla.

Poista lohesta ruodot ja nahka ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Valele lohelle soija ja sekoita. Sekoita majoneesiin teelusikallinen schichimi togarashia (joka on japanilainen aromaattinen chilimausteseos), ruokalusikallinen paahdettuja seesaminsiemeniä sekä yksi raastettu valkosipulin kynsi. Sekoita lohi majoneesiin.

Valmista murskattu kurkku (ohje täällä!), suikaloi shiso ja silppua kevätsipuli.

Kokoa lohi poke:

Annostele riisi kahteen kulhoon. Jaa lohiseos, mäti, murskattu kurkku ja wakamesalaatti riisin päälle säteittäin. Viimeistele lohi poke suikaloidulla shisolla, silputulla kevätsipulilla, norilevällä, seesaminsiemenillä ja syötävillä kukilla! Tarjoile heti.

lohi poke

Hemmottelujuomana Koppitsch Homok 2019. Suosittelen!

129 views

Kylmä nuudelikeitto & DIY “yuzukosho”

by Juulia 1 Comment
Kylmä nuudelikeitto & DIY “yuzukosho”
Kylmä nuudelikeitto kotitekoisella "yuzukosholla"

kylmä nuudelikeitto

Elokuun helteet ja kylmä nuudelikeitto ♥

Chilinkorjuuaika!

On sadonkorjuun aika … ja meidän huushollissa se tarkoittaa chilinkorjuuaikaa. Olen onnistunut toista kertaa elämässäni kasvattamaan ihan itse omia chilejä, ja nyt niille pitäisi keksiä käyttöä! Supertulisia chilejäni ei sellaisenaan upota kahden ihmisen ateriaan kerralla edes puolikasta, joten jonkinlainen säilöntä taitaa tulee tarpeeseen. Mutta minkälainen?

DIY Yuzukoshō

Ensin mietin jonkinlaista chilisäilykettä tai -kastiketta, mutta lopulta päädyin käyttämään ensimmäiset kolme kypsää chiliäni ihan toisenlaiseen kokeiluun. Tähtäimessä oli DIY yuzukoshō … tai edes jotain sinnepäin 😀 Japanilainen yuzusta, chilistä ja suolasta koostuva yuzukoshō on lempimausteitani ja käytän sitä todella paljon. Löydät täältä kaikki jutut, joissa olen siitä puhunut! Olen kuitenkin miettinyt, voisiko jotain samantyyppistä tehdä itse, vaikkei tuoretta yuzua Suomessa käsiinsä oikein saakaan? Muut raaka-aineet ovat kuitenkin helposti saatavilla!

Ei muuta kuin kokeilemaan. Käytin lähtökohtana tästä It’s Alive -sarjan videosta löytyviä mittasuhteita, joiden mukaan chilin ja sitruksen kuoren suhteet voisivat olla välillä 40-60% ja suolaa tarvittaisiin 10% chilin ja sitruunankuoren määrästä. Omat chilini ovat kuitenkin niin hurjan tulisia, että päädyin vähentämään chilin määrää tuosta viitekehyksestä. Testisatsini määrä oli myös sen verran pieni, että en pystynyt punnitsemaan suolan määrää desimaalin tarkkuudella. Voi siis olla, että mukaan ropsahti muutama gramman kymmenesosa liikaa, mutta järkeilin että mieluummin hitusen liikaa kuin liian vähän?

Tässä kuvassa seokseni on vielä melko karkeaa, jatkoin kuvan ottamisen jälkeen vielä seoksen hienontamista veitsellä!
Viikon tekeytymisen jälkeen tekeleeni pääsi tositoimiin yhdessä suosikkiresepteistäni: tein kylmää nuudelikeittoa. Vaikka lopputulos ei tokikaan ole tässä tahnassa yhtä aromaattinen kuin aidossa yuzukoshōssa, eikä koostumuskaan ole sama, ei maku ole lainkaan hullumpi! Aikaansaamassani mausteessa on reilusti potkua ja sitrusaromeja… sekä sitä suolaa. Tätä ei siis tarvita ruuassa paljoa!

Sen verran kiva tämä kokeilu oli näin ensikerran perusteella, että alta löytyy selostus työvaiheista. Kukaties jotakuta teistäkin kiinnostaisi tällainen kokeilu! Skrollaamalla vielä vähän alaspäin löydät myös kylmän nuudelikeiton ohjeen 🙂

DIY yuzukoshō

Yhteensä 25 g chiliä sekä sitruunan/limen kuorta (3 pientä chiliä, 3 luomusitruunaa 3 luomulimeä)

2,5 g suolaa (10% chili-sitrusmassan painosta)

Poista chilistä siemenet ja silppua se pieneksi. Punnitse chili. Pese ja kuivaa sitrukset hyvin. Raasta hedelmistä huolella kuorta varoen raastamasta mukaan kitkerää valkoista osaa, kunnes chilin ja sitruskuoren paino on 25g.

Mittaa suola ja soseuta raastettu sitruksen kuori mahdollisimman hienoksi ja pieneksi chilin ja suolan kera. Tein tämän itse kahdessa osassa – silppusin ensin kaiken niin hyvin kuin pystyin Bamixin silppurikupissa, sitten kippasin vielä kaiken leikkuulaudalle ja jatkoin hienontamista veitsellä. Hiersin seosta myös veitsen lappeella saadakseni siitä vähän tahnamaisempaa.

Säilöin aikaansaamani pienen määrän “yuzukoshoa” kahteen pieneen vakuumipussiin ja annoin tahnan tekeytyä jääkaapissa viikon, ennen kuin avasin toisen pussin testikokkausta varten. En osaa vielä sanoa seoksen säilyvyydestä, mutta ainakin ilmatiiviiksi vakumoidussa pikku pussissa uskon tämän super suolaisen tahnan säilyvän aika hyvin.

diy yuzukosho

kylmä nuudelikeitto

Kylmä nuudelikeitto kirpeällä yuzukosho -liemellä
Jos innostut testaamaan yuzukoshoa – oli se sitten tämä kotikutoinen versio tai kaupan tuubi – suosittelen ehdottomasti kokeilemaan sitä näin kotimaisten vihannesten vuodenaikana raikkaan kylmän nuudelikeitton mausteena! Olen erilaisista kylmistä nuudeleista kirjoitellut jo aikaisemminkin (kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä, kylmät nuudelit yuzuliemellä, kylmä nuudelikeitto viherherukoilla), mutta sittemmin lempiversiokseni on vakiintunut viritys, jossa käytän saman sitruksisen liemipohjan kanssa milloin mitäkin nuudeleita, vihanneksia ja proteiinia. Homma toimii, oli kombo mikä vaan!

Tämän sitruksisen liemen pohja on japanilaisen keittiön kulmakivi dashi, joka tehdään kombulevästä ja katsuobushista ja/tai kuivatuista siitakesienistä. Teen oman dashini itse (se on todella helppoa), mutta kaupan tiivisteliemet ja jauheet käyvät toki myös! Dashipohja maustetaan yuzukosholla ja sitruunamehulla raikkaan kirpeäksi ja viimeistellään mm. soijalla ja valkosipulilla. Lopputulos on ihana yhdistelmä kirpeää, raikasta, tulista ja suolaista – voisin juoda tätä lientä ihan sellaisenaankin!

Kylmä nuudelikeitto sitruksisella liemellä

2:lle

2 annosta nuudeleita*

Vihanneksia, esim:

1 avomaan kurkku

1 porkkana

1 maissintähkä

1 dl tuoreita herneitä / kourallinen sokeriherneenpalkoja / vihreitä papuja

kourallinen baby pinaattia tai nopeasti ryöpättyä mangoldia

1 kevätsipuli / pieni nippusipuli

Proteiinia, esim:

100-150g kylmäsavulohta / katkarapuja / kylmäsavutofua

Yuzukosholla ja sitruunalla maustettu dashiliemi:

6 dl dashia*

½-1 sitruunan mehu

n. 1 tl yuzukoshoa

1 valkosipulin kynsi

1-2 rkl vaaleaa soijaa

½ tl paahdettua seesamiöljyä

1 tl shichimi togarashia

Tarjoiluun esim:

n. 2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

reilusti silputtua perillaa/shisoa, myös korianteri ja minttu toimivat

paahdettua norilevää

muutama jääpala

* Käytän itse kylmissä nuudelikeitoissa useimmiten sobanuudeleita, mutta muutkin japanilaiset nuudelit toki käyvät! Välillä teen keiton myös leveisiin riisinuudeleihin. Mitä tulee dashiin, jos teet keitosta vegaanisen, käytä vain kombusta ja siitakkeista tehtyä dashia.

Tee ensin liemi:

Valmista dashi ja jäähdytä se. Raasta dashin sekaan valkosipulin kynsi (koon saat valita itse). Liuota pieneen dashitilkaan puolisen teelusikkaa yuzukoshoa ja lisää liuos dashin sekaan. Sekoita hyvin ja tarkista maku, lisää tarvittaessa yuzukoshoa. (Omaan makuun sopivan määrän arvioiminen voi olla ainakin ekalla kokkauskerralla vaikeaa. Yuzukosho on sen verran vahva mauste, että ainakin itse mieluummin lisään sitä kuin totean laittaneeni liikaa!)

Mausta liemi sitruunalla, seesamiöljyllä ja shichimi tōgarashilla (joka on ihana japanilainen chilimausteseos) ja lisää sitten liemeen sen verran vaaleaa soijaa, että liemen suolaisuus on mieleesi.

Valmistele sitten vihannekset ja proteiini:

Kuori ja paloittele kurkku sekä porkkana, silppua kevätsipuli ja irroittele maissinjyvät tähkistä. Jos käytän sokeriherneenpalkoja, leikkaan ne yleensä puoliksi, tuoreet herneet menevät paloista poistettuina tietysti sellaisenaan. Raakana syötävälle salaattipinaatille en tee muuta kuin pesun ja kuivauksen, mangoldin ja vihreät pavut silppuan ja ryöppään nopeasti ja jäähdytän kylmässä vedessä. Pääasiassa pidän kuitenkin kaikki rehut raakoina ja vain paloittelen ne suupalakokoon!

Kylmäsavulohelle ei tarvitse tehdä muuta, kuin repiä se sopiviksi suupaloiksi, pakastekatkaravut pitää sulattaa ja valuttaa (ja jos sinulla on käsissäsi tuoreita, niin tietysti kypsentää). Jos käytät kylmäsavutofua, sille riittää kuutiointi. Sitten valmistelut onkin tehty!

Keiton viimeistely:

Valmista nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta hyvin. Annostele nuudelit kahteen kulhoon. Jaa päälle vihannekset ja käyttämäsi proteiini. Liemi kannattaa vielä sekoittaa hyvin ennen annostelua kulhoihin ja sitten senkin voi jakaa annoksille.

Viimeistele kirpeän raikas kylmä nuudelikeitto esim. paahdetuilla seesaminsiemenillä sekä silputulla shisolla/perillalla (ainakin perillaa löytyy monesti aasialaisista marketeista), tai mintulla/korianterilla. Itse lisään keittoon monesti myös paahdettua norilevää ja välillä myös muutaman jääpalan!

kylmä nuudelikeitto

71 views

Riisipaperissa höyrytetty lohi

Riisipaperissa höyrytetty lohi

höyrytetty lohi

Höyrytetty lohi

Riisipaperissa höyryttäminen on uusi lempitapani valmistaa lohta. Riisipaperissa höyrytetty lohi on nimittäin just niin mehevää ja kosteaa kuin höyryssä kylpeneen lohen olettaiskin olevan, mutta lisäksi kääröön voi pakata kaikenlaista muutakin: parsaa, sokeriherneitä, mausteita… Kaiken huipuksi toisin kuin vaikkapa paperilohta tehdessä myös kääreen voi syödä. Yksi paketti, kokonainen ateria!

Riisipaperista on itseasiassa yllättävän moneksi: siitä voi friteerata raksuja, sen voi suikaloida hätävaranuudeleiksi, sitä voi täyttää filotaikinan tapaan, siitä voi rouhia gluteenitonta “korppujauhoa” rapeaksi kuorruteeksi frittiherkuille – se siis on täydellinen keittiön kuivakaapin hätävaratarvike.

lohi parsa

 parsa lohi

höyrytetty lohiNäin mehevää lohta en ole saanut aikaan aikaisemmin kuin DIY sous vide -metodilla!

YouTube -addikti tässä hei!

Idean tähän hauskaan lohen valmistustapaan sekä kaikki edellämainitsemani riisipaperin käyttövinkit sain YouTubesta, French Guy Cooking -kanavan Alexilta. En tiedä olenko maininnutkaan sitä täällä aikaisemmin, mutta olen pahasti koukussa tubeen. Rakastan katsella sieltä erityisesti ruokavideoita, mutta myönnön kuluttavani ahkerasti myös kaikenlaista muuta aina Game of Thrones -spekulaatiovideoista drag queen -meikkitutoriaaleihin.

Alexin riisipaperia 11 tavalla hyödyntävät videot ovat ensimmäisiä kyseisen kanavan videoista, jotka ovat osuneet silmiini. Katsottuani tuon videon olin jo niin vaikuttunut, että taisin katsoa samaisen herran videoita putkeen useammankin – näin siinä yleensä käy kun kerran tuben avaan. Alex on tehnyt jopa karjalanpiirakoitakin! Alexin lisäksi rakastan Binging With Babish -kanavaa, jolla valmistetaan TV-sarjojen ja elokuvien ruokia (kuten Krabby Patty Supremeja tai Chef’s Chocolate Salty Ballseja) sekä Bon Appetit -kanavan videoita. Bon Appetitin ehdottomasti parasta antia on Gourmet Makes -sarja, jossa Claire Saffitz valmistaa milloin minkäkin legendaarisen karkin, snäksin tai suklaapatukan gourmet -versioita. Arvatkaa, haluaisinko minäkin tehdä nyt alusta asti itse esim. Lucky Charms -muroja?

Reseptivideoiden ja muiden ruokahäröilyiden lisäksi seuraan tietysti muutamaa ruokakuvaajaa, jotka jakavat parhaita kuvaamiseen ja kuvien editoimiseen liittyviä vinkkejään. Tästä kategoriasta suosikkini on The Bite Shot sekä We Eat Together, jonka tutoriaalin avulla askartelin tämän lentävää burgeria esittävän kuvan.

höyrytetty lohi

Mutta palataanpa vielä aiheeseen riisipaperissa höyrytetty lohi. Videolla näiden kääröjen valmistaminen vaikutti tosi helpolta, mutta eihän se ihan niin helppoa sitten ollutkaan! Koska voin pehmentää ainakin teidän ekaa riisipaperikääröjen valmistuskertaa, suosittelen valmistautumaan tämän reseptin valmistamiseen pitkällä pinnalla. Kostea riisipaperi nimittäin takertuu ihan kaikkeen mihin se osuu ja on tämän vuoksi hieman haastavaa käsitellä.

Möykyt, rypyt ja epätasaisuudet eivät onneksi lopputuloksen makua haittaa, joten varoituksestani huolimatta suosittelen reseptiä lämpimästi.

Riisipaperissa höyrytetty lohi

4:lle

12 kpl pyöreää riisipaperia (+ muutama varalle)

n. 600 g nahatonta ja ruodotonta lohifileetä + n. 1 tl hienoa suolaa

n. 200 g tuoretta vihreää parsaa

n. 100 g sokeriherneen palkoja

n. 2cm pätkä inkivääriä

2 valkosipulin kynttä

2 rkl soijakastiketta

1 rkl miedon makuista seesamiöljyä*

1 limetin mehu

thaibasilikaa

1-2 kevätsipulin vartta

(1 tuore chili)

Lisäksi tarvitset:

kostea astiapyyhe

höyrytyskori tai iso siivilä joka mahtuu isoon kannelliseen kattilaan

voipaperia + n. 1 rkl miedon makuista seesamiöljyä*

kärsivällisyyttä 😀

* Jos omistat vain vahvan makuista paahdettua seesamiöljyä, sekoita sitä muutama tippa neutraaliin kasviöljyyn.

Valmistele ensin lohi ja täytteet:

Leikkaa lohi neljään yhtä suureen palaan. Trimmaa tarvittaessa ohuin osa fileestä pois, jotta saat aikaiseksi suurinpiirtein tasapaksun kalanpalan (trimmatut osat voi lykätä pakastimeen ja sieltä esim. kalasoppaan). Ripottele kalanpaloille suolaa ja jätä palat maustumaan muiden raaka-aineiden valmistelun ajaksi.

Leikkaa parsat lohipalojen pituisiksi pätkiksi ja pätki tarvittaessa myös sokeriherneenpalot samaan mittaan. Silppua kevätsipuli ja hienonna chili, mikäli käytät sitä.

Kuori ja raasta inkivääri sekä valkosipulin kynnet pieneen kulhoon. Kaada päälle soijakastike sekä seesamiöljy. Purista sekaan limetin mehu ja lisää mukaan vielä chili, mikäli käytät sitä. Sekoita ja jätä odottamaan.

Valmistele riisipaperi:

Kastele astiapyyhe huolella ja purista siitä enin vesi pois. Kastele riisipaperiarkki yksi kerrallaan pyyhkeen välissä notkeaksi. Riisipaperi muuttuu läpikuultavammaksi ja pehmeäksi kosteana. Aseta kolme kosteaa riisipaperiarkkia työtasolle kolmion muotoon niin, että riisipaperit ovat keskeltä hieman toistensa päällä. Nosta sitten arkkien keskelle 4-5 pätkää parsaa, muutama sokeriherneenpalko sekä reilusti thaibasilikaa. Taputtele lohenpala kuivaksi ja nosta se vihanneksien päälle. Valele kalapala soijakastikeseoksella ja ripottele pinnalle vielä kevätsipulia. Kääri sitten paketti kasaan riisipaperit jokaiselta sivulta paketin yli ja ympäri. Varo rikkomasta pakettia tässä vaiheessa! (Ripaus kärsivällisyyttä tähän kohtaan siis 😀)

lohi parsa

aasialainen lohi

riisipaperi lohi

Kypsennys:

Kun olet täyttänyt kaikki neljä pakettia, on aika höyryttää ne. Laita kattilaan muutaman sentin verran vettä ja kuumenna se kiehuvaksi. Aseta höyrytyskori tai siivilä kattilaan niin, että saat koko viritelmän suljettua melkoisen ilmatiiviisti kannella ja alenna lieden lämpötila sellaiseksi, että vesi poreilee rauhallisesti.

Leikkaa voipaperista neljä riisipaperikääröä reilusti isompaa palaa ja voitele palat yhdeltä puolelta seesamiöljyllä. Nosta jokainen riisipaperikäärö omalle öljytylle voipaperilleen. Ilman voipaperia käärö tarttuu höyrytysastiaan… (kärsivällisyys!) Nosta kääröt höyrytysastian koosta riippuen yksi tai kaksi kerrallaan voipaperin avulla höyrytysastiaan. Pidä huoli etteivät riisipaperikääröt kosketa toisiaan, muuten ne tarttuvat yhteen. Eristä kääröt toisistaan tarvittaessa voipaperilla. Höyrytysaika on n. 8-10 minuuttia, tällöin kaikki on kypsää mutta lohi on edelleen ihanan pehmeää ja mehevää.

Tarjoile riisipaperissa höyrytetty lohi esim. salaatin ja limetin kera.

lohikääröt

höyrytetty lohi

Hei! Oletko sinäkin tubeaddikti?

Vinkkaa mulle parhaat ruokamaailman seurattavat ja olen ikuisesti kiitollinen!

282 views

Kaurapala & paistetut nuudelit XO kastikkeella

Kaurapala & paistetut nuudelit XO kastikkeella

kaurapala

Kaurapala

Meillä on keittiössä uusi ystävä: kaurapala! Jep, kasviproteiinimarkkinoiden uusi tulokas Yosa Kaurapala on tehnyt sen verran hyvän vaikutuksen, että se on tullut jäädäkseen tähän huusholliin.

Tämä tofun tapaan käytettäväksi tarkoitettu vegaaninen kaura- ja herneproteiinivalmiste maistuu miedosti hapatetun raikkaalta ja ruskistuu kivasti paistettaessa. Sitä voi käyttää eri tavoin kypsennettynä, mutta myös kylmänä – valmistajan mukaan sitä voisi jopa siivuttaa juuston tapaan leivän päälle. (En itseasiassa lainkaan epäile; kaurapalan maku muistuttaa minua etäisesti kotijuustosta.) Rakenne kaurapalalla on tosin sen verran murenevainen, että juustohöylä saa kyllä silloin olla aika terässä 😀

paistetut nuudelit

Meillä kaurapala on kuitenkin toistaiseksi päätynyt lähinnä erilaisten nuudelihässäköiden rikasteeksi. Koska poden parhaillaan akuuttia XO-kastike -addiktiota, nuudelihässäkät on myös lähes poikkeuksetta maustettu tuolla surf & turf -henkisesti sekä kinkkua että kuivattuja mereneläviä sisältävällä hongkongilaisella ihmesoossilla.

Päivän ohje ei tämän vuoksi ole kaurapalan tavoin vegaaninen. Mikäli haluat siitä sellaisen muokata, jätä XO-kastike ohjeesta pois. Sitä ei voi niin vain korvata, mutta hyviä nämä nuudelit ovat ilmankin! Hoisin- ja soijakastiketta saatat toki silloin tarvita vähän enemmän. Vegaanista versiota kokatessasi tarkista muuten myös, ettei käyttämissäsi nuudeleissa ole kananmunaa (tätä eivät ehkä kaikki tule ajatelleeksi, elleivät itse satu olemaan vegaaneja). Esim. leveät riisinuudelit ovat hyvä vaihtoehto!

Paistetut kaurapala-nuudelit XO kastikkeella

2:lle

200 g leveitä kiinalaisia vehnänuudeleita* tai muita nuudeleita (esim. leveät riisinuudelit)

2 rkl mietoa seesamiöljyä (tai 1½ rkl neutraalin makuista kasviöljyä + n. 1½ tl vahvaa seesamiöljyä)

160g Yosa Kaurapalaa

100g herkkusieniä/siitakesieniä

2-3 valkosipulin kynttä

(1 rkl sichuanpippuria)

n. 2 tl kuivattua chiliä / 1 tuore chili silputtuna

2 rkl XO-kastiketta

1 rkl hoisin-kastiketta

1 rkl tummaa soijakastiketta

2-3 tl ruokosokeria (tai agavesiirappia, juoksevaa hunajaa tms.)

100g sokeriherneitä / vihreää parsaa / parsakaalia tms.

1-3 pientä bok choytä (koosta riippuen)

1-2 kevätsipulin vartta

*kuvan nuudelit ovat Aseanic Tradingistä bongaamiani leveitä Shanxi knife cut -nuudeleita.

Valmistele ensin kaikki raaka-aineet:

Silppua valkosipuli ja tuore chili. Kuutioi kaurapala ja taputtele palat keittiöpaperilla kuiviksi. Viipaloi herkkusieni, pätki sokeriherneen palot (tai parsa/-kaali) sekä bok choyn vaaleat osat suupaloiksi. Murskaa vielä morttelissa sichuanpippuri vähän pienemmäksi, mikäli käytät sitä. Sichuanpippuri tuo ruokaan jännittävän viileän poltteen, jota itse rakastan 🙂

Sitten keitellään ja paistellaan:

Laita isoon kattilaan reilusti vettä ja mausta se reippaasti suolalla. Laita nuudelit kattilaan ja keitä niitä paketin ohjeen mukaisen ajan. Sillä välin kun nuudelit kiehuvat, paista kaurapaloihin ja herkkusienisiivuihin reippaalla lämmöllä hyvä pinta seesamiöljyssä. (Jos omistat wokin, voit tehdä ruuan siinä. Minulla ei wokkia ole, joten käytössäni on sen sijaan valtavan kokoinen ja korkeareunainen paistinpannu, jossa on reilusti paistopintaa!) Alenna lämpöä hieman ja lisää pannulle sitten valkosipuli, chili, sichuanpippuri ja XO-kastike. Sekoita hyvin ja lisää pannulle vielä sokeriherneet (parsa/-kaali) sekä bok choyn vaalea osa.

Kun nuudelit ovat kypsiä, valuta ne hyvin ja lisää ne pannulle. Sekoita kaikki hyvin ja paista hetken reippaalla lämmöllä. Laske sitten lämpöä ja lisää pannulle vielä soijakastike, sokeri sekä hoisin-kastike. Paista nuudeleita sekoitellen vielä muutama minuutti, jotta mausteet leviävät ruokaan tasaisesti ja kaikki vihannekset ovat juuri ja juuri kypsiä. Lisää sekaan juuri ennen tarjoilua bok choyn vihreät osat ja sekoita sen verran, että lehdet nuupahtavat. Tarjoile paistetut nuudelit kuumina silputun kevätsipulin kera.

kaurapala nuudelit

lee kum kee xo sauce

Ps. Mikäli XO kastikkeen valmistaminen itse ei ole sinulle syystä tai toisesta mahdollista, sitä voi myös ostaa valmiina aasialaisista marketeista. Purkillinen maksaa noin kympin. Itse tehty XO kastike on kuitenkin sellainen makuelämys, että jos joskus saat tilaisuuden sitä maistaa, älä ihmeessä jätä maistiaista väliin!

1 912 views