Siiderikoivet

by Juulia 0 Comments
Siiderikoivet

Parin viikon takaisilta synttärikemuiltani jäi kotiini jonkun sidukat (kiitti, kuka lie!). Vaikka hyvästä omppusiideristä pidänkin, ovat ne vieneet pikkuisesta jääkaapistani tilaa jo hävyttömän pitkän aikaa: tilaa, jota tarvitsen jo muille herkuille.

Viikonloppuna tuhosin yhden pullon viski-siideriglögiin, mutta lopuista piti päästä eroon muilla konsteilla. Niinpä naputtelin Pinterestiin hakusanat siideri ja omena (omppujakin tuossa työtasolla hirmuinen kasa nimittäin) ja katsoin mitä tulee vastaan. Ohitin liudan omenaisia possureseptejä, mutta lopulta silmiini osui Gimme Some Oven -blogin Apple Cider Baked Chicken.

Resepti vaikutti tilanteeseeni niin osuvalta, että kokeilin sitä ihan sellaisenaan. Lopputulos oli näyttävä ja upean tuoksuinen – lientä vaivasi kuitenkin liika kitkeryys. Päättelin sen johtuvan liemessä muhineista kokonaisista sitruunaviipaleista: kuoren valkoinen osahan on varsin kitkerä.

Niinpä muokkasin ohjetta hieman ja yritin uudelleen:

  • Vähensin sitruunaviipaleiden määrän puoleen ja käytin toisen puolikkaan mehuna valmiin annoksen päälle marinadin viinietikan sijasta.
  • Vähensin myös nesteen määrää: reilun viiden desin sijaan laitan vuokaan neljä, josta puolet on kuivaa omenasiideriä, puolet kanalientä.
  • Lisäsin reseptiin vielä ruokalusikallisen hunajaa, sillä sekä suola että sokeri tasapainottavat kitkeryyttä ruuassa.

Lopputulos oli kuin olikin reilusti enemmän makuuni!

Sitruunaiset omena-siiderikoivet 4:lle

1 iso sipuli, kuorittuna ja neljään osaan lohkottuna

puolikas huolella pesty sitruuna ohuina viipaleina, siemenet poistettuina

2 dl kuivaa/puolikuivaa omenasiideriä

2 rkl oliiviöljyä

1 tl kuivattua timjamia

2 tl Dijonsinappia

1 rkl hunajaa

3 silputtua valkosipulin kynttä

2 laakerilehteä

0,5 tl suolaa

0,5 tl jauhettua mustapippuria

8 kanankoipea tai 4 koipireittä

2 kiinteämaltoista omenaa lohkoina

2 dl kanalientä (0,5 liemikuutiota + 2 dl vettä)

4 reilun kokoista jauhoista perunaa (esim. Van Gogh)

(50 g voita)

Laita koipireidet marinoitumaan mieluiten vähintään 12 tunniksi, pikkuisille koiville riittä lyhyempikin aika. Siideri, sitruunaviipaleet, laakerinlehdet, suola, pippuri, sinappi, valkosipuli, sipuli, oliiviöljy sekä 4 timjamin oksaa isoon suljettavaan pussiin tai syvään astiaan ja sekoita huolella. Lisää marinadiin koivet ja sulje pussi tai astia huolella. Kääntele pussia / koipia marinoitumisen aikana muutaman kerran.

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Pese perunat ja leikkaa niihin puoliväliin ulottuvia viiltoja noin millin välein – köksäntunnilla aikoinaan opetettiin että tämä onnistuu kätevästi kun laittaa perunan kauhaan 🙂 Hiero perunoiden viilletylle puolelle halutessasi pehmeää voita ja ripaus suolaa, ja nostele ne viillot ylöspäin vuokaan koipien väliin.

Asettele koivet nahkapuoli ylöspäin laajaan ja korkeareunaiseen paistovuokaan (omani mitat ovat n. 30 × 20 × 5 cm). Asettele sipulit ja omenalohkot koipien ja pottujen väliin. Valmista kanaliemi ja sekoita se marinadiin, kaada sitten liemi kaikkien ainesten päälle. Sitruunaviipaleet kannattaa asetella lopuksi ainesten päälle – eli älä jätä niitä lillumaan liemeen, ellet sitten pidä siitä kitkeryydestä jota ne tuolloin liemeen luovuttavat.

Paista uunin keskitasolla 1-1,5 tuntia, tai kunnes sekä kana että perunat ovat kypsiä. Valele molempia liemellä kerran pari paistumisen aikana. Kypsyyden voit testata pistämällä koiven paksuinta kohtaa tikulla: ulos tihkuvan nesteen pitää olla kirkasta.

Purista sitruunanmehua jokaisen annoksen päälle juuri ennen tarjoilua, ja somista lautaset tuoreella timjamilla. Halutessasi voit siivilöidä ja suurustaa liemen kevyesti, mutta oma strategiani on muussata liemi omenan ja perunan kera lautasella – kutsuimme metodia lapsena “lautasmuussiksi”.

Ps. Käytin ruuassa ekalla kokkailukerrallani Naapurin Maalaiskanan koipia, jotka ovat kooltaan aika pieniä, joten ruoka valmistui nopeammin kuin toisella kerralla L’uomu Nokka Juoksujalka luomulaatuisten koipireisien kanssa. Eettisemmistä kanavalinnoista voit muuten lukea lisää täältä.

70 views

Oodi oluelle: maltainen papupata

by Juulia 0 Comments
Oodi oluelle: maltainen papupata

Syksy näyttää juuri nyt parhaita puoliaan niin keittiönikkunan ulko-,  kuin sisäpuolellakin. Kirpeä kylmenevä sää saa minut aina kaipaamaan muhennoksia ja keittoja, ja niinpä niitä onkin tässä kodissa tehtailtu tihenevällä tahdilla. Pitkän linjan suosikkini, sitruksinen linssi-pinaattikeitto, samettinen kukkakaali-homejuustokeitto tai edes lämmittävä kurpitsakeitto eivät kuitenkaan pärjää uudelle suosikilleni: oluessa haudutellulle papupadalle.

Etsiskelin Pinterestistä inspiraatiota papuruualle perinteisen ranskalaisen papupadan cassouletin tyyliin, kun silmiini osui “drunken beans” aka frijoles borrachos. Meksikolaiset kaljassa uitetut pavut kuullostivat ensinnäkin herkullisilta, mutta myös melko vitsikkäiltä, joten kaljakeittohommiin olikin sitten päästävä asap. Heti seuraavalla kauppareissullani marssinkin päättäväisesti oluthyllylle valikoimaan jonkun tarkoitukseen sopivan, makean, maltaisen ja mieluusti varsin vähän humaloidun tumman olusen.

Valintani osui lopulta Ahvenanmaalaisen Stallhagenin tummaan hunajaolueen, jota veikkaisin löytyvän maitokaupoista kautta maan – kivempihan se on miettiä resepti, jonka oleellisin ainesosa on mahdollisimman monen saatavilla.  Dark Honey on hunajalla maustettu tumma lager, ja se on maultaan juuri sopivasti makean maltainen, eikä yhtään katkera tällaiseen pitkään hauduteltuun pöperöön.

Keittoa kannattaa tehdä ainakin tupla-annos, sillä se on s u p e r h y v ä ä, ja seuraavana päivänä entistä parempaa… ja kerrankos niitä papuja liottelee ja keittelee tuplasatsinkin?

Maltainen papusoppa 4:lle

400 g kuivattuja papuja ja linssejä (esim. valkopapuja, mustia papuja, kidneypapuja, vihreitä ja keltaisia linssejä)

n. 1 l vettä liottamiseen + n. 1,5 l vettä keittämiseen

300-400 g chorizomakkaraa tai soijachorizoa

2-3 isoa porkkanaa

2 isoa keltasipulia

6 valkosipulin kynttä

2-3 jalapenoa tai vihreää mietoa chiliä

2 rkl oliiviöljyä

6 laakerin lehteä

3 rkl juustokuminaa

2 rkl savupaprikaa

1 kana/kasvisliemikuutio (tai vastaava määrä jauhetta, itselläni on käytössä Reformi kasvisliemijauhe)

6 dl tummaa, makeaa ja maltaista olutta, esim. Stallhagen Dark Honey

suolaa, mustapippuria

Liota papu-linssiseosta runsaassa vedessä yön yli, tai vähintään 10 tuntia. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele seos muutamaan kertaan. Keitä papu-linssiseosta uudessa vedessä miedolla lämmöllä (veden pitää peittää pavut muutaman sentin verran), kunnes isoimmat pavut pystyy juuri ja juuri litistämään sormien välissä – tähän menee pavuista riippuen 30-45 minuuttia. Pienemmät pavut ja linssit saavat hajota.

Huom! Älä suolaa keitinvettä!

Silppua sipuli, jalapeno sekä valkosipuli ja kuullota niitä hetken syvässä kattilassa. Viipaloi chorizo ja kuutioi porkkanat, lisää kattilaan. Paista keskilämmöllä, kunnes sipuli on kauttaaltaan läpikuultavaa. Lisää kattilaan juustokumina sekä savupaprika. Kun pavuista suurimmat alkavat olla kypsiä, voit valuttaa niistä enimmät keitinvedet pois, ja lisätä pavut kattilaan. Kaada päälle olut, heittele sekaan laakerinlehdet, ja laita kansi päälle.

Hauduttele soppaa miedolla lämmöllä n. puoli tuntia, tai kunnes isoimmatkin pavut hajoavat helposti eli ovat kypsiä. Mausta keitto vielä liemikuutiolla/-jauheella, vastarouhitulla mustapippurilla ja tarvittaessa ripauksella suolaa. Suola sekä suolaa sisältävä liemikuutio lisätään vasta lopuksi – suola kovettaa pavut ja keittoaika voi venähtää raivostuttavan pitkäksi. 

 

Ps. nopeammin soppa valmistuu tietysti purkkipavuista. 400 g kuivia papuja (n. 4 dl) vastaa n. kolmea-neljää purkillista säilykepapuja (1 purkki n. 300 g papuja)

258 views

Granaattiomenalla maustettua broilerinmaksaa

by Juulia 2 Comments
Granaattiomenalla maustettua broilerinmaksaa
SAMSUNG CSC

Harvempi meistä on neutraali suhteessa maksaruokiin, eikä ihme: kelleppä ei tulisi maksasta mieleen koulun harmaat maksapihvit, tai se iänikuinen makuasioiden kiistakapula, maksalaatikko? Pikaisen galluppini mukaan maksasta joko tykkää, tai siihen ei koske pitkällä kepilläkään. Itse rakastin maksalaatikkoa lapsena, erityisesti rusinoilla, mutta olen varsin tietoinen siitä että kuulun tämän asian suhteen vähemmistöön.

Kun aloitin syömään lihaa 14 vuoden kasvisyönnin jälkeen, iski eräänä ravintolailtana yllättävä mielihalu: paistettu poronmaksa. Annos hyppäsi listalta silmiini kutsuvasti, ja vaikka en tuolloin ollut maksaa moisessa muodossa eläissäni syönyt, tunne oli niin vahva että tilasin annoksen epäröimättä. Elämys oli ikimuistoinen, ja minusta tuli tuolloin kertaheitolla maksafani.

Kotona olen toistaiseksi valmistanut vain naudan maksaa: perinteisesti sipulin kera, välillä jallukermakastikkeella – himo maksaan iskee tasaisin välein. Niin paljon kuin siitä pidänkin, välillä minuakin hieman ällöttää ne jänteet ja kalvot… niinpä pienikokoinen kananmaksa on alkanut kiinnostamaan kokoajan enemmän. Utaliaisuuttani on nostanut erityisesti Instagramissa seuraamani Paleo Chef, joka hehkuttaa kananmaksaa harva se päivä.

Koska kananmaksa on nautaan sekä riistaan verrattuna miedomman makuista, eikä siitä tarvitse juuri jänteitä tai kalvoja siistiä, se on varsin aloittelijaystävällinen tie maksaruokien maailmaan, ja ehkä jopa auttaa taltuttamaan muutamat lapsuuden traumat 🙂 suosittelenkin kokeilemaan sitä rohkeasti. Itse en ole vielä ostosreissuillani törmännyt kananmaksaan, sen sijaan broilerinmaksaa tuntuu olevan pienimmissäkin kaupoissa. Ihanteellistahan se olisi löytyy tämäkin luomuna, mutta paremman puutteessa tällä mennään. Ehkä pitää piipahtaa vielä kurkkimassa etnisten kauppojen sekä kauppahallien valikoimat!

Itse paistelin ensimmäiset broilerinmaksani vasta muutama viikko takaperin mausteisten munakoisopihvien kaveriksi, ja sormeni ovat syyhynneet siitä asti päästä uudestaan tämän raaka-aineen kimppuun. Idea granaattiomenasiirapin käyttämiselle tuli, kun etsiskelin taannoin inspiraatiota arabialaiseen makumaailmaan, ja bongasin Iranilaisen Yasminin Saffron Tales -blogin kananmaksaresepteineen.

Kokkailemaan ehdin tällä hetkellä harvemmin, ja kun valoisa aika näin kaamoksen kynnyksellä on jatkuvasti enemmän kortilla, päädyin tänään kokkaamaan maksaa aamupalaksi! Ei kuulkaas yhtään hullumpi startti päivälle tämäkään 😀

Granaattiomenalla maustettua kananmaksaa 2:lle

300 g broilerinmaksoja

150 g kivettömiä viinirypäleitä

2-3 valkosipulin kynttä

1 mieto chili

3 rkl oliiviöljyä

2 rkl granaattiomenasiirappia

nippu lehtipersiljaa

suolaa, mustapippuria

(1 tl sumakkia)

1 vihreä tomaatti / muutama tuore viikuna / yhden granaattiomenan siemenet

(1 satsuma/mandariini)

(2-3 rkl paahdettuja mantelilastuja)

Sulata broilerinmaksat rauhassa yön yli jääkaapissa, valuta ja taputtele palaset talouspaperilla kuiviksi. Irroittele palat toisistaan saksilla mutta älä muuten pilko paloja (paitsi jos seassa on yksi valtava ja loput pieniä, tuolloin on tietysti fiksua puolittaa se jättiläinen).

Pilko valkosipulit sekä chili pieneksi. Kuumenna oliiviöljy isossa paistinpannussa ja lisää sekaan valkosipuli, chili sekä (puolitetut) viinirypäleet. Paista hetki kokoajan sekoittaen. Lisää maksa pannuun ja anna paistua koskematta noin minuutin verran, käännä sitten maksat ja paista myös toista puolta noin minuutti. Pannu saa olla melkoisen kuuma, maksaan saisi mieluusti tulla kunnon paistopinta.

SAMSUNG CSC

Tärkeintä maksahommissa on olla reipas: älä paista maksaa läpikypsäksi.

Kun kummatkin puolet on ruskistettu, alenna lämpöä ja lisää pannulle granaattiomenasiirappi – sekoita huolella. Mausta suolalla ja vastarouhitulla pippurilla, sekä halutessasi lisää sitruksista kirpeyttä, sumakilla.

Maksa on parasta, kun se jää sisältä hieman punertavaksi, voit testata kypsyyttä esim. halkaisemalla yhden keskikokoisen maksan. Siirrä pannu pois liedeltä kun esimerkkikappale on pinnalta ruskea mutta sisältä punertava. Tähän menee maksimissaan viisi minuuttia, joten kyseessä on sulatusaikaa lukuunottamatta melkoinen pikaruoka!

Tarjoile maksa heti, esim. rapean leivän päällä. Kokoa annos kahdelle rapeaksi paahdetulle maalaisleivänsiivulle, valuta pannulle jäänyt kastike päälle ja koristele vihreillä tomaattikuutioilla, granaattiomenan siemenillä tai viikunalla sekä persiljalla. Myös kanaliemellä, kanelilla ja manteleilla maustettu kuskus toimii hyvin maksan alustana, tällöin tosin annoksen päälle kannattaa puristaa vielä yhden satsuman tms. mehu mehevöittämään annosta entisestään.

Ps. Varmaan tiesittekin, että maksa on sekä edullista, että todella terveellistä ruokaa: se on täynnä mm. proteiinia, rautaa, A-vitamiini, B12-vitamiinia sekä folaattia. Raskaana oleville maksaa kuitenkaan ei suositella, koska liika A-vitamiini ei ole sikiölle hyväksi. Aiheesta lisää esim. täällä.

199 views

Oodi oluelle: portterilla mehevöitetty lammas-kaalipaistos

by Juulia 0 Comments
Oodi oluelle: portterilla mehevöitetty lammas-kaalipaistos
SAMSUNG CSC
SAMSUNG CSC

Kaljaa lasissa, kaljaa ruuassa. Kotoani löytyykin aina jos ei nyt ihan sataa kaljaa, niin ainakin muutamaa kymmentä sorttia.

Olette ehkä huomanneet, että olen olutnaisia. Joisin kaljaa vaikka joka päivä, ellei se tekisi minusta hmmm… potentiaalista alkoholistia. Limut eivät minulle maistu, eivätkä mehut, mutta kaapista löytyy sen sijaan ykkösolutta – sillä tyydytän oluthampaan kolotuksen arkisin, jos mieliteko iskee. Kaikki kauppojen alkoholittomat olen myös testannut, ja monen niistä varsin passeliksi myös todennut 🙂

SAMSUNG CSC

Mikkellerin olutkauppa Köpiksessä = taivas

Matkoille otan mukaan ison laukun, ja se täyttyy tietysti kuplamuovista sekä tuliaisolusista. Vaatekaappini ylähyllyiltä löytyy pikkuhiljaa jo lähemmäs viidenkymmenen oluen varasto erilaisia ulkomaiden herkkuja, joita nautin hartaudella ja oikean tilanteen tarkkaan harkiten: pullon silloin, pullon tällöin.

Väärällä hetkellä nautittu olut menee tavallaan hukkaan, joten pyrin miettimään aina tarkkaan minkä pullon milloinkin avaisin – toista samanmoista kun ei tilalle useimmiten ilman uutta ulkomaanmatkaa saa. Raportoin näistä maisteluista heränneitä fiiliksiäni ja hajatuksia sataa kaljaa -tumblriini.

SAMSUNG CSC

To Ølin Dangerously Close to Stupid ja Yeastus Christus odottavat vielä maisteluvuoroaan.

SAMSUNG CSC

Brewdogin Hello My Name Is Little Ingrid Session IPA on ihanan kevyt ja raikas lakalla maustettu makupala, jota löytyy parhaillaankin jääkaapistani.

Koen olevani äärettömän onnekas, kun olen saanut tämän blogihommani kautta useampia ainutlaatuisia tilaisuuksia tutustua pienpanimotoimintaan, olutmessuihin, erilaisiin lanseeraustilaisuuksiin ja maistelusessioihin.

Kuin Liisa leijailen pikkuhiljaa syvemmälle kaninkoloon, joka johtaa kohti erilaisten oluiden ihmemaata. Kovin syvälle en ole vielä tipahtanut, ehkä muutaman metrin vasta, mutten malta odottaa mitä jännää syvemmältä löytyy – mitä enemmän nimittäin opin, sitä kirkkaammin tajuan etten tiedä vielä oikeastaan juuri mitään.

SAMSUNG CSC

Oluttiimin strategiapalaveri Punavuori Gourmet -blogin Anikon, Kaunis Humala -blogin Sammelin, Maku Brewingin Jussin, olutravintola Black Doorin Samin sekä Bier-Bierin Juhanin kanssa.

Sain muutama viikko takaperin kutsun osallistua olutravintola Bier-Bierin järjestämään leikkimieliseen ruuan ja juoman parituskilpailuun. Kisassa ovat vastakkain olut ja viini, ja sanomattakin lienee selvää että itse osallistun mittelöön oluttiimin riveissä. Viime torstaina pidimme suunnittelupalaverin, jonka aikana maistelimme menuun kuuluvat ruuat ja etsimme niille parhaat mahdolliset olutparit.

Ainutlaatuisempaa iltaa en ole tainnut oluen parissa ennen kokea: pöydän ympärillä oli neljä sen tasoista oluttietäjää, että imin itseeni illan aikana varmaan enemmän tietoa kuin olutta (vaikka sitäkin ehdittiin maistaa toistakymmentä eri laatua ennen kuin kömmin onnellisena kotikolooni). Etukäteen jännitin, kuinka tällainen noviisi edes tiimiin oli pyydetty, mutta en minäkään sentään ihan neuvottomaksi jäänyt: olutehdotukseni falafelin kaveriksi pääsi kaikkien suostumuksella mukaan kisaan.

Kerron kilpailun sujumisesta, ja niistä valitsemistamme olutsuosituksista lisää jahka kilpailu on pidetty! Olen tietysti täysin varma, että meidän tiimimme voittaa, mutta voittajahan minä tässä olen jo kun saan olla moisessa huvissa mukana.

SAMSUNG CSC

Kaali, peruna, jauheliha ja kalja ne yhteen soppii. Kotoisaa ja simppeliä syysruokaa!

Tässä tämänhetkisessä vahvemmanpuoleisessa oluthuumassani olen myös kokkaillut oluella. Erityisen hyvältä maistui eilinen, poikaystäväni Juuson ideoima liha-peruna-kaalipata: lorautimme sekaan reilulla kädellä Panimo Hiiden erinomaista Kyyttö milk stouttia, ja haudutimme pataa lähemmäs kaksi tuntia. Ai että…

Pakkohan tuosta herkusta oli ensitilassa vääntää kotikeittiössä vielä täysin oma versio. Päädyin tekemään jotain mammani bravuurin lammaskaalin ja brittiläisen paimenen piiraan väliltä. Karitsan jauheliha, karamellisoitu sipuli, meirami ja pehmeä kaali muhivat olutkylvyssään perunakannen alla meheviksi nopesti, kun ne kokoaa ison vuuan sijasta annosvuokiin. Riuskana kokkina onnistuinkin saamaan annoksen reilussa tunnissa valmiina nenän alle. Kyllä taas kelpaa 🙂

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Eikun sotkemaan!

Portterilla mehevöitetty lammaskaalipaistos 4:lle

400 g karitsan jauhelihaa

200 g suikaloitua valkokaalia

1 iso keltasipuli / 3-4 salottisipulia

2-3 valkosipulin kynttä

4-6 oksaa tuoretta meriamia sekä timjamia (tai 1-2 tl kuivattuja)

n. 2 tl suolaa

n. 2 tl tummaa sokeria

10 vastarouhittua mustapippuria

2 vastarouhittua maustepippuria

50 g voita

2-3 dl portteria tai stouttia (mahdollisimman vähän kitkerää, IBU mieluiten reilusti alle 50)

0,5 rkl jauhoja

2-3 perunaa

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Viipaloi sipulit ja suikaloi kaali. Sulata puolet voista ja ruskista sipulia siinä keskilämmöllä viitisen minuuttia – ripaus suolaa ja teelusikallinen sokeria sekaan niin sipuli karamellisoituu oikotietempulla nopeammin (voit myös karamellisoida sipulin perinteiseen tapaan miedolla lämmöllä ja ajan kanssa).

SAMSUNG CSC

Kuka siivoaisi?

Kun sipuli on makeaa ja kullanruskeaa, lisää pannulle kaali sekä yrtit. Pehmitä kaalia tovi ja siirrä sitten syrjään. Paista karitsan jauheliha ruskeaksi kahdessa osassa ja sekoita kaaliin. Sitten voitkin laittaa seoksen takaisin pannulle ja lisätä oluen. Hauduta seosta miedolla lämmöllä muutama minuutti, mausta ja ripottele sekaan jauhot. Sekoita hyvin ja keittele vielä muutama minuutti, jotta neste suurustuu.

Jaa seos neljään n. kolmen desin vetoiseen annosvuokaan. Viipaloi perunat ohueksi ja peitä muhennos viipaleilla. Lisää päälle vielä nokareet voita. Paista uunin keskitasolla, kunnes peruna on kypsää ja kauniin ruskistunutta.

SAMSUNG CSC

Nammmmmm…

Ps. Muhennoksen voi peittää myös perunamuusilla tai voitaikinalla.

108 views