Vihannessipsit

by Juulia 1 Comment
Vihannessipsit

Tällä viikolla ( 8.-14.9.) vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikin määrään ja nostaa ruuan arvostusta – Suomessa kun roskiin päätyy vuodessa ruokaa jopa 24 kiloa per nenu!

Eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, ja varmaan itse kullakin käy joskus niin, että kaapin perälle unohtuu jugurtti tai juustonkäntty, leivänkannikka homehtuu tai munat vanhenevat. Kuiva-ainekaappi ja pakastin ovat ainakin itselläni niitä mustia aukkoja, joista välillä kaivautuu ties mitä vuosien takaisia ihmeitä. Kaikkea ei kannata suoralta kädeltä heittää menemään, “parasta ennen”-päiväys kun tarkoittaa juuri sitä mitä sanooki: ruoka on parasta ennen sitä päiväystä, mutta syötävää ja moneen ruokaan sopivaa sen jälkeenkin. Vinkkejä elintarvikkeiden säilyttämiseen ja kaappien järjestelyyn ynnä muuhun löytyy mm. Kuluttajaliiton sivuilta.

Kuluttajaliitto kannustaa niin yksityishenkilöitä, kuin yrityksiä ja organisaatioitakin pyrkimään kestävän kehityksen periaatteisiin ruuan kulutuksen suhteen. Kuka tahansa voikin halutessaan allekirjoittaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Ympäristöministeriön sivuilla, tai käydä kurkkaamassa mitkä tahot ovat niin jo tehneet.

Omat keinoni vähentää hävikkiä ovat seuraavanlaisia: teen säännöllisesti “jääkaapintyhjennysruokia”, jolloin tsekkaan mitä kaapissa jo on, ja mitä niistä voisi tehdä ennen kuin ostan uutta. Juustoraasteen laitan yleensä suoraan pakastimeen, koska käytän sitä lähinnä pizzassa (ja siihen pakastettu juustoraaste sopii mainiosti). Samaten ne ohuet juustonjämät pilkon pakastimeen, niitä voi käyttää esim. gratiineissa. Vältän tekemästä ruokaa moneksi päiväksi, koska en vain koskaan syö tähteitä, enkä myöskään muista syödä niitä pakkasesta. Yritän välttää heräteostoja ruokakaupassa… mutta usein sorrun mielitekoihin vaikka kotona jääkaappi jo pursuilisi vaikka mitä. Aina voi siis parantaa!

Jämävihannesten ja -juuresten kohtalo kotonani on useimmiten ihana kasviskeitto Minestrone, mutta juuri nyt käytän hieman nahistuneen kesäkurpitsan, porkkanan tai punajuuren mieluiten sipsien raaka-aineena. Olen melkoinen sipsihirmu, joten välttämällä hävikkiä voin herkutella sipseilläni paremmalla omallatunnolla… Sipsien tekeminen on sitäpaitsi älyttömän helppoa ja nopeaa!

Kesäkurpitsasipsit:

Pätkä kesäkurpitsaa ohuen ohueksi siivutettuna (mandoliini on kätevä, samoin juustohöylä)
muutama teelusikallinen oliiviöljyä (ainakinTerra Cretalla on oliiviöljysuihke)
mausteita, kuten chilihiutaleita, pippuria, suolaa, yrttejä…

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Suihkauta öljyä leivinpaperoidulle uunipellille (tai levitä öljy pullasudilla tms.) ja asettele noin millin paksuiset kesäkurpitsaviipaleet pellille. Itse asettelen ne säntillisesti riveihin, jotteivät ne mene yhtään päällekkäin. Ei siihen kauaa mene, ja tulos on paaaaljon parempi! Painele viipaleita hieman talouspaperilla, jotta saat ylimääräisen nesteen viipaleista pois. Ripottele mausteet päälle. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen – helppo sitä on lisätä mutta koitappas poistaa?

Laita pelti uuniin, keskitasolle. Kurkkaa viipaleita kymmenen minuutin kuluttua ja käännä pelti samalla. Kun viipaleet ruskistuvat kevyesti ja tuntuvat kuivilta, ne ovat valmiit. Aikaa tähän menee 15-25 minuuttia.

Makeansuolaiset porkkanasipsit

pari nuupahtanutta porkkanaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl vaahterasiirappia
ripaus suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl lakritsijauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Viipaloi porkkanat vinottain pitkiksi ohuiksi (noin millin paksuisiksi) viipaleiksi. Helpointa homma on mandoliinilla, mutta menee se juustohöylälläkin. Kuoriminen on tarpeetonta. Sekoita öljy, vaahterasiirappi ja mausteet, pyörittele porkkanaviipaleet mausteseoksessa kunnolla. Levitä porkkanat leivinpaperille ja paista niitä uunissa keskitasolla noin puoli tuntia, tai kunnes lastut rapeutuvat. Älä anna palaa!

Molempien lastujen kanssa kannattaa olla tarkkana, etteivät ne pala. Kärähtäneet sipsit eivät ole herkkua… Joskus on tarpeen napsia valmiit pelliltä sivuun ja jättää vielä nahkeat uuniin pidemmäksi aikaa. Uunissa paistetut sipsit eivät säily rapeana välttämättä kovin pitkään, mutta yleensä ne katoavatkin ihan itsestään saman päivän aikana. Jos niitä tarvitsee säilyttää pidempään, varmista, että ne ovat täysin kuivia ja laita ne vaikka paperipussiin. Tarvittaessa sipsit voi uudelleenrapeuttaa uunissa.

Ps. Sipseiksi taipuu melkein mikä vaan juures. Punajuuri, bataatti, palsternakka, nannaa kaikki!
Pps. Hävikkiviikko löytyy myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Vinkkejä ja tietoa löytyy siis monesta kanavasta!

281 views

Lehtikaaligazpacho

by Juulia 0 Comments
Lehtikaaligazpacho

Taisinkin tuolla parin viikon takaisessa kirjoituksessani mainostaa, että olen ollut tänä kesänä koukussa gazpachoon… ja tilanne ei ole loppukesänä muuttunut niin mihinkään. Kyllä se vaan on niin helppo ja raikas kesäruoka, että harva se päivä sitä on tullut surauteltua.

Perusgazpachon lisäksi olen tehnyt ties minkälaisia versioita, aina vähän sen mukaan mitä kaapista on milloinkin löytynyt. Toissapäivänä kekkasin heittää sekaan lehtikaalia kun sitä kerran kotona oli – ei kuulkaas ollenkaan huono idea!
Lehtikaali on taas sesongissa ja tähän aikaan vuodesta tuppaan änkemään sitä melkein joka ruokaan. Viime vuotisen lehtikaalibuumin jäljiltä kaikki ruuasta kiinnostuneet varmasti tietävätkin, kuinka tolkuttoman terveellinen herkku se onkaan: täynnä mm. C-vitamiinia ja rautaa, ja parhaiten saat ne itseesi kun syöt lehtikaalisi raakana.

Lehtikaali-gazpahco 2:lle

vegaaninen
1 keltainen tai valkoinen paprika
200 g keltaista tomaattia
puolikas pieni kurkku
60 g lehtikaalia lehtiruodit poistettuina (~2 lehteä)
1 pieni kesäsipuli tai muutama kevätsipulinvarsi
pieni valkosipulin kynsi
0,5 dl hyvää oliiviöljyä (minulla luomua Terra Cretaa)
1 dl vettä
1 sitruunan mehu
0,5-1 chili
1 tl suolaa
pippuria,puoli ruukkua korianteria sekä kourallinen idätettyä krassia, fenkolin siemeniä tai muita ituja

Aloita soseuttamalla vesi, sipuli, haluamasi määrä chiliä, valkosipuli ja lehtikaali. Lisää paprika, tomaatit, korianteri varsineen, kurkku (idut) ja suristele lisää. Valuta sekaan oliiviöljy ja sitruunan mehu ja tarkista keiton koostumus – lisää tarvittaessa vettä. Mausta keitto suolalla ja pippurilla, surauta vielä tasaiseksi ja koristele korianterinlehdellä. Tarjoile kylmänä!

Ps. Satokausikalenterista näkee mikä milloinkin on sesongissa. Ja juuri NYT pikkupakkasiin saakka se on lehtikaali. Oujee!

48 views

Vesimeloni-gazpacho

Vesimeloni-gazpacho

Kuka tunnustaa olevansa vesimelonikoukussa? MINÄ! Tässä huushollissa menee vähintään yksi möllykkä viikossa. Vesimeloni on ihanaa sellaisenaan, jäädytettynä, mehuna, salaateissa… mutta tämänhetkinen ykköskäyttötarkoitukseni sille on gazpacho. Olen itseasiassa myös gazpachokoukussa – ja niin namia kuin se perusversio onkin, olen testaillut kaikenmaailman variaatiot tässä kesän aikana jo läpi. Vesimeloni gazpachon raaka-aineena tuntui ensin hassulta, mutta noh, nyt olen sitten vesimeloni-gazpachokoukussa. Rankkaa tämä kesänvietto!

Vesimelonin lisäksi tähän ihanan raikkaaseen ja piristävään pinkkiin soppaan tulee mm. avomaan kurkkua, mustikoita ja chiliä. Keiton kruunaa lähimetsästä poimitut ketunleivät sekä vaniljasuola – njam!

 

 

Vesimeloni-gazpacho 2:lle

vegaaninen

200 g vesimelonia (kuorittua)
1 avomaankurkku
pieni uusi sipuli varsineen
1 dl mustikoita
puolikas chilipaprika
puolikas sitruuna
1 rkl laadukasta oliiviöljyä
1 tl valkoviinietikkaa
reilusti minttua
ripaus aitoa vaniljaa, suolaa & mustapippuria (tai vaniljasuolaa, esim.Halen Môn)
(puolikas pieni keltainen paprika)
muutama ketunleipä per lautanen

Paloittele kuorittu kurkku, vesimeloni, (paprika) ja sipuli, säästä pätkä chiliä ja muutama mustikka kuitenkin keiton pinnalle. Soseuta huolella mustikoiden ja mintun kera, mausta sitruunanmehulla, vaniljalla, suolalla, pippurilla, etikalla ja oliiviöljyllä. Jätä keitto kylmään vetäytymään muutamaksi tunniksi, tai käytä keittoon pakastettua vesimelonia. Tarjoile chilisilpun, ketunleivän ja mustikoiden kera.

179 views

Ystävänpäivän punajuuri-suklaakakku

by Juulia 2 Comments
Ystävänpäivän punajuuri-suklaakakku

Ajattelin ennen, ettei aikuisena enää ystävysty samalla tavalla kuin lapsena, tai vaikkapa opiskeluaikana. Lapsena olin vilkas ja reipas tutustumaan muihin (lempinimenikin oli ilopilleri) … mutta annas olla, kun murrosikä alkoi. Siihen loppui kaikkien kanssa kaveeraaminen, ystäviä oli vain yksi-kaksi bestistä, eikä edes tarvetta useammalle.

Pitkän seurustelusuhteen aikana ystäväpiiri ei juuri kasvanut, vaan pysyi muutamissa kaveripariskunnissa ja opiskeluaikojen ystävissä. Kourallinen hyviä tyyppejä riitti oman rakkaan lisäksi mainiosti, kun elämä pyöri lähinnä kodin ja työpaikan ympärillä.

5baec61a47dfaabfe6fc950c7a70cef3

Kun erosin, ilmaantui nopeasti ongelma: kenen kanssa puuhailla juttuja, kenen kanssa käydä ulkona, kun useimmat vanhat ystävät viettivät edelleen parisuhde-elämää? Muuttuneet sosiaaliset tarpeet aikaansaivat rohkaistumista: aloin astua ulos mukavuusalueeltani, osallistua tilanteisiin joista en tuntenut entuudestaan ketään ja jutella ihmisille siellä sun täällä ihan omana hönttinä itsenäni, vaikken sellaista ollut tehnyt sitten lapsuuden.

03768e848241fe0fb7365ac344574d2b

Moisesta uskaliaisuudesta on seurannut pelkkää hyvää. Kaveripiirini on laajentunut erityisesti muutaman viimeisen vuoden aikana isoksi, mahtavista, eri ikäisistä ja erityyppisistä persoonallisuuksista koostuvaksi verkostoksi, joka toimii aktiivisesti eri kokoonpanoilla järkkäillen milloin minkäkinlaisia yhteisrientoja. Ihaninta on ollut nähdä, kuinka uudet ystäväni tutustuvat vanhoihin, ja ympärilläni alkaa olla sellainen laajentunut perhe, josta en osannut nuorempana haaveillakkaan!

Uusia ystäviä on tupsahtanut elämääni sieltä täältä, mutta yllättävää kyllä: myös sosiaalisen median kautta. Instagram yhdisti minut ja Viiskulman Ullan, eikä tätä blogia edes olisi ilman Ullaa. Ullasta on tullut lyhyessä ajassa rakas ja kallis ystävä, johon olen yhteydessä lähes päivittäin. Myöskin Twitter on rikastuttanut tuttavapiiriäni mahtavilla persoonilla, ja onpa minulla muutama niinsanottu kirjekaverikin nykyään.

c690ac2e8f383692eea57e77b3e69c7b

Ystävänpäiväksi päätin kutsua muutaman näistä extrasiskoistani kylään, ja kokkailla heille jotain hemmottelevaa. Pääruokalaji on vielä kehittelyssä, mutta jälkiruoka tulee olemaan lempikakkuani, punajuuri-suklaakakkua. Tekisin tätä kakkua mieluiten joka tapauksessa, mutta erityisesti näille ruokavalioltaan rajoittuneemmille naisille tämä herkku on omiaan: se on gluteeniton, laktoositon ja silti ah, niin supersupermakoisa.

Punajuuri-suklaakakku

vegaaninen

300 g punajuurta
350 g vegaanista tummaa suklaata
450 g pehmeää tofua (esim. Jalotofu Silken)
1,5 dl ruokosokeria
1 tl vaniljaa tai 2 tl vaniljasokeria
1 tl jauhettua lakritsijuurta (esim. Urtekram)
1 tl kanelia
1 tl jauhettua kardemummaa
2 rkl maissitärkkelysjauhoa
2 tl kookosöljyä

401f2bdc08176283e94d02f3bcfe8c7b

Keitä pestyt punajuuret kypsiksi (30-45 minuuttia, koosta riippuen. Voit myös oikaista ja käyttää kaupan vakuumiin pakattuja valmiiksi keitettyjä punajuuria). Sulata suklaa vesihauteessa hitaasti sekoitellen ja nosta hetkeksi jäähtymään. (Eli: paloittele suklaa teräskulhoon ja nosta kiehuvan vesikattilan päälle. Vesi ei saa koskettaa kulhoa.)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele irtopohjainen kakkuvuoka kookosöljyllä ja peitä pohja leivinpaperilla. Sekoita kuoritut keitetyt punajuuret, tofu, sokeri, mausteet ja maissitärkkelys ja soseuta. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua uunin keskitasolla noin 40-50 min (paistoin pikku annosvuokia 30 min, pienempää sydänvuokaa 45 min, ja isoa sydänvuokaa 55 min), tai kunnes se tuntuu kiinteytyneen. Kakku jää hieman tytiseväksi mutta kiinteytyy jäähtyessään. Siirrä viilennyt kakku peitettynä jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi, mutta mieluummin vaikka yön yli.

Tarjoilua varten valelen kakun suklaalla ja koristelen sen suklaalastuilla, gojimarjoilla, kaakaopavuilla ja mulperimarjoilla. Kakun kaverina tarjoilen cashewpähkinöistä tehtyä “kermaa”.

637253f16611063c3d5c0f12d553e791

8d828b7a44d5265bd9a5766898e9e5ab

Cashew-vanilja-kerma:
2 dl raakoja suolattomia Cashew-pähkinöitä (mulla oli testissä Big Tree FarmsinTruRa-cashewpähkinät, jotka on kylmäprosessoitu niin, että mahdollisimman paljon ravinteita säilyy pähkinässä) liotetaan reilussa vedessä vähintään kolme tuntia. Vesi kaadetaan pois, ja pähkinät laitetaan tehosekoittimeen. Lisätään 1 tl vaniljasokeria ja vettä tai esim. mantelimaitoa tilkka kerrallaan samalla sekoittaen, kunnes koostumus on tarpeeseen sopivasti paksu/ohut ja tasainen.

86fd30dac43bec7104470941d3ddb83dbf7353ceab86bbd390e2ec21750b15e4

Kakusta voi tehdä täysin maidottoman käyttämällä maidotonta suklaata (tummassa suklaassa saattaa olla jäämiä maitoproteiinista).

Jalotofu ja TruRa -tuotteet sain testattavaksi blogini kautta.

ps. Tein tätä kakkua taannoin synttärikemuilleni, enkä kertonut mitä siinä on. Eipä juuri kukaan meinannut uskoa, kun lopulta ainesosat paljastin. Kokeilkaa siis rohkeasti, ja heittäkää mahdolliset ennakkoluulot romukoppaan! Niin, ja tämähän siis pätee myös niissä sosiaalisissa tilanteissa 😉

pps. Ohje on mukaelmani Glorian ruoka&viini -lehdessä julkaistusta reseptistä(6/2011).

15 views