DIY mangoremmit

DIY mangoremmit

Karkki ei oikein ole koskaan ollut mun juttu – ainakaan lapsuuden irtsaripussien jälkeen (…markalla tota, yks tuollainen, viidelläkymmenellä pennillä noita…). Ostankin karkkia vain noin puolen vuoden välein, enkä mitä tahansa karkkia: vain mahdollisimman tulisia, suolaisia, kirpeitä ja happamia karkkeja – lähinnä siis salmiakkia. Parin euron pussi kestää pari päivää ja karkkikiintiöni on taas kuukausiksi täynnä.

Hedelmäkarkkeja pussiini ei eksy juuri koskaan. Hedelmäkarkit nyt vain ovat yleensä aivan liian makeita ja ällöjä! Poikkeuksena remmit: melkein jokaisesta pussillisestani löytyy joko omena-, mansikka- tai sateenkaariremmi. Remmit ovat ihanan kirpeitä ja niitä on kiva jäystää just se yksi tai kaksi silloin tällöin ♥ (remminsyöntitaidonnäytteeni löytyy muuten täältä).

Salmiakin tekemistä en ehkä ihan niin vain lähtisi kokeilemaan omassa keittiössäni, mutta remmejäpä onkin aika helppo tehdä! Itse tekemällä makujakin voi säätää juuri oman mielen mukaisiksi. Parasta itse tehdyissä remmeissä on se, että syötyään koko satsin voi sanoa syöneensä päiväannoksen hedelmää 😉 ei oo näissä remmeissä nimittäin mittään lisättyä sokeria, eikä muitakaan lisäaineita – on vain sitä aitoa hedelmää itseään.

Jep, näiden karkkien raaka-ainelista on toooosi lyhyt – yksi mango. Mangot ovat parhaillaan sesongissa ja kilohinnat kerrankin niissä lukemissa, että raaskii ruveta kikkailemaan mangosta jotain kokeellisempaa. Raaka-aineita voi toki lisäillä fiiliksen mukaan mausteiden puolelle! Itse olen pyrkinyt tuomaan maustevalinnoillani näihinkin remmeihin sitä kirpeyttä ja potkua, mistä niin kovasti karkkiremmeissä pidän.

Yksi mango,

Yksi mango.

Lakritsi ja mango ei makuyhdistelmänä varmaan monia hetkauta, mutta chilin ja suolan ripottelu hedelmälle sen sijaan ehkä joitakin vähän. Tämän yllättävän kombon olen taltioinut muistiini matkoiltani: ainakin sekä Meksikossa että Thaimaassa voi nimittäin ostella kadulta mangoa, joka on maustettu suolaisen tuliseksi ja kruunattu vielä tirauksella tuoretta limettiä.  Ai jai jai!!!

Mangoremmit (n. 6 kpl)

vegaaninen

1 kypsä mango

Maustettuihin versioihin:

n. 0,5 tl lakritsijauhetta

ripaus sormisuolaa

n. 0,5 tl chilihiutaleita

(puolikkaan limetin mehu)

Kuori ja soseuta mango. Levitä se 3-5 mm paksuiseksi tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperille tai silikonialustalle. Kuivata mangososetta n. 80 asteisessa uunissa n. 4 tuntia, tai kunnes levy on kuivan nahkea mutta edelleen notkea (liian pitkä kuivatusaika tekee levystä kovan etkä pysty enää rullaamaan sitä – hyvää se toki on siinäkin muodossaan).

Kumoa levy voipaperin päälle ja kuori leivinpaperi/silikonimatto varovasti irti. Laita levy vielä näin päin uuniin noin vartiksi, jotta tämäkin puoli on varmasti nahkean kuiva. Voit sen jälkeen joko

a) rullata koko levyn paperipuoli ulospäin ja leikata rullan sitten noin kahden sentin paloiksi, tai

b) leikata levyn parin sentin suikaleiksi, jotka sitten rullaat, paperipuoli ulospäin.

Pinnoitettu irtopohjavuoka toimii karkkihommissa loistavasti! Tässä suola-chilimangokakkunen ennen uunia…


… ja uunin jälkeen

Mangoremmejä voi myös maustaa oman fiiliksen mukaan. Lakritsijauhetta kannattaa lisätä mangososeeseen ripaus kerrallaan ja maistella, milloin alkaa riittämään – omaan makuuni toimii n. puoli teelusikallista per mango.

Chili-suolamangoremmit teen niin, että lisään chilin (ja limettimehun, mikäli käytän sitä) jo soseutusvaiheessa, suolan ripottelen vasta märän levyn päälle ikäänkuin sattumiksi. Suolana olen käyttänyt sekä vanilja-sormisuolaa, että savustettua sormisuolaa. Sanomattakin varmaan selvää, että suolaa ei laiteta paljoa, hyppysellinen riittää. Isompia hiutaleita kannattaa myös hieman murskata sormien välissä.

Ps. Leivinpaperi tuppaa välillä hieman tarttumaan levyyn, joten mikäli omistat silikonista kestoleivinpaperia, suosittelen käyttämään sitä. Aika monen kotoa löytyy kuitenkin varmaan myös silikonisia muffinssi- tai leipävuokia, joten toki soseen voi kuivattaa niissäkin – valmiit karkit voi saksia mihin muotoon ja kokoon nyt kulloinkin lystää 🙂

2 442 views

Appelsiini-suklainen raakatarteletti

Appelsiini-suklainen raakatarteletti

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja GoGreen

Olen kasvanut kodissa, jossa syötiin paljon kaikkea raakaa: oli ituja, oli äidin legendaarisia kaalisikareita ja rehulautasia, oli tuorepuuroa. Kaikki meni aina hyvällä ruokahalulla alas, eikä siksi ehkä ihme, että raakaruoka on näin aikuisenakin minua kovasti kiinnostellut. Jossain vaiheessa kokeilin uteliaisuuttani elellä pelkällä raakaruualla kokonaisen viikon. Kokeilu sujui ihan mukavasti – olo oli hyvä ja energinen – mutta jatkuva evästen pakkailu ja aterioiden suunnittelu osoittautui arkena aika hankalaksi.

Raakaruokailun suurimpia etuja on se, että ravinteita on kuumentamattomassa raaka-aineessa runsain mitoin enemmän kuin kuumennetussa. Hyvänä esimerkkinä tästä on vaikkapa kaako: raakakaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista raaka-aineista, joka sisältää valtavan määrän ravinteita ja antioksidantteja (mm. magnesiumia, rautaa ja sinkkiä). Raakakaakao käy siis superfoodista, mutta kun kaakaopapu prosessoidaan rankalla kädellä ja sokeroidaan, on se huomattavasti ravinneköyhempää ja tekee hyvää koko kropan sijasta ehkäpä lähinnä mielelle.

Helpointa raakaruuan lisääminen omaan ruokavalioon on salaatin muodossa, eikä salaatteja rouskutellessa varmaan edes tule ajatelleeksi syövänsä nyt sitä “trendikästä raakaruokaa”. Helppoja ovat myös kylmät vihanneskeitot, kuten gazpacho ja kurkkukeitto. Veikkaisin kuitenkin, että parhaiten kaikille uppoavaa raakaruokaa ovat raakakakut – kukapa kakkuja nyt voisi vastustaa?

Itselleni tavalliset kakut ja leivonnaiset ovat yleensä aivan liian makeita, joten tuuletan raakakakkujen menestyksen puolesta: ihanaa, kuinka monesta paikasta niitä nykyään saa! Kevyitähän raakakakutkaan harvoin ovat, mutta ne ovat niin ravinteikkaita ja herkullisia, että mitäs tuosta. Miksi sitä kakkua sitäpaitsi laihtuakseen söisikään?

Olen muutamaan otteeseen taplaillut raakaleivonnan parissa kotosalla ja suhteellisen helppoahan se on, ainakin kun reseptin avulla. Melkoista raaka-ainearsenaalia kakut usein kyllä vaativat! Tehokas blenderi on myös tärkeä – omani ei sellainen ole, joten olen päätynyt tekemään pähkinäpohjaisten kakuntäytteiden sijasta useammin avocadopohjaisia herkkuja. Niiden koostumus on kermaisen pehmeä ja monin eri tavoin maustettavissa. Koska avocado ei lopputuloksessa juuri maistu, uppoaa se monelle ennakkoluuloisemmallekin herkkusuulle.

GoGreenin tuore GO RAW -sarja sisältää valmiita sekoituksia niin raakapalloille, -patukoille kuin kräkkereillekin. Kätevät sekoitukset säästävät aikaa ja päänvaivaa: ei tarvitse juoksennella ympäri kauppaa etsimässä tusinaa eri raaka-ainetta ja valmistaminenkin käy kädenkäänteessä – pussin sisältö vain sekoitetaan vesitilkan kanssa ja muotoillaan. Terveellinen ja herkullinen välipala valmistuu melkeinpä samassa ajassa, kun kestäisi kävellä lähimmälle kiskalle suklaapatukkaa ostamaan. Lopputulos sitäpaitsi antaa sokeripiikkiä pitkäkestoisemman energiabuustin – näiden avulla olisi se minunkin raakaruokaviikkoni saattanut sujua hieman helpommin varsinkin iltapäiväväsähdysten hetkinä… (kuinka monta banaania voi ihminen viikossa syödä saamatta yliannosta?)

Omaksi suosikikseni GoRaw-tuotteista nousi heti saksanpähkinää, kookosta, mustikkaa ja pistaasia sisältävä raakapatukkaseos, josta tein tosin patukan sijaan ensitöikseni torttupohjan. Raakakaakaosta ja avocadosta surautettu kaakaovanukas maistuu ihanalle tuoreen appelsiinin kanssa ja yhtälö sopikin raakatartelettieni kruunuksi kuin valettu. Lopputulos maistuu niin namille, että sen ei heti uskoisi olevan terveellistä lainkaan!

Appelsiini-suklaiset raakatarteletit 4:lle

vegaaninen

Pohjaan:

puoli pussia GoGreen Go Raw Bar Mixiä

0,5 dl vettä

2 rkl raakaneitsytkookosöljyä

Täytteeseen:

2 kypsää avocadoa

3-5 rkl raakakaakaojauhetta (maun mukaan!)

2-3 rkl raakasokeria (tai n. 2 rkl vaahterasiirappia tai agavesiirappia)

1 ison (veri)appelsiinin hedelmäliha ja mehu

2 rkl chiansiemeniä

Blendaa vesi, miedolla lämmöllä (alle 42°C) sulatettu kookosöljy, sekä puolet Go Raw -mixistä. Sekoita näin valmistuneeseen tahnaan loppu mixistä ja taputtele seos neljään pieneen (mielellään irtopohjaiseen, halkaisijaltaan max 10 senttiseen) tartelettivuokaan. Painele sormilla massaa myös vuuan reunoille. Peitä vuuat kelmulla ja laita ne jääkaappiin jähmettymään sekä odottelemaan täytteen valmistumista.

Leikkaa appelsiinin kuori terävällä veitsellä pois niin, että hedelmäliha paljastuu. Leikkaa hedelmälohkot irti hedelmästä kalvojen väleistä ja laita sivuun odottamaan. Kerää leikatessa irtoava mehu huolella talteen, purista sitten vielä jäljelle jääneestä hedelmästä loput mehut kulhoon. Sekoita mehuun chiansiemenet. Jätä turpamaan n. 10 minuutiksi, sekoita turpamisen aikana muutaman kerran jotteivät siemenet takerru toisiinsa ja paakkuunnu.

Soseuta avocado, raakakaako ja raakasokeri keskenään. Sekä makeutuksen että kaakaon määrää voi säätää omaan makuun 🙂 Sekoita soseeseen appelsiinimehussa lionneet chiansiemenet. Voit tämän jälkeen vielä blendata seoksen jos haluat – itse tykkään appelsiininmakuisista pikku chiapommeista kaakaovanukkaani seassa, joten en soseuta seosta. Seoksen voi laittaa jääkaappin ilmatiiviissä astiassa odottelemaan tarjoiluhetkeä.

Kun olet valmis tarjoilemaan herkut, ota tartelettipohjat jääkaapista ja irrota ne varovasti vuoistaan. Aseta jokaiselle pohjalle 2-3 appelsiininviipaletta – säästä kuitenkin neljä viipaletta tartelettien koristeluun. Peitä viipaleet kaakaovanukkaalla joko ihan lusikoiden, tai pursotuspussista pursotellen. Koristele tarteletit appelsiinin viipaleella ja tarjoile!

281 views

Löytö: Pimientos de Padrón

Löytö: Pimientos de Padrón

Some are hot, some are not.

Olen täysin koukahtanut Pimientos de Padrón -paprikoihin. Nämä herkulliset ja makoisat vihreät pikkupaprikat ovat kotoisin Espanjan Galiciasta, Padrónin kylästä, ja monille tuttuja matkoilta tai tapasravintoloista. Ennen olen saanut näitä karkkeja eteeni vain ravintoloissa, mutta nytpä niitä on ruvennut näkymään kaupoissakin!

Pimientos de Padrón tarjotaan perinteisesti halkeilleeksi ja kuplivaksi öljyssä paistettuina, sormisuolan kera. Paprika syödään kantaa lukuunottamatta kokonaan, siemenkotineen päivineen. Syömisen ohessa tulee pelattua eräänlaista venäläistä rulettia (vai pitäisikö sanoa espanjalaista), sillä noin joka kymmenes paprika on tulinen!


Hot or not?

Koska olen toistaiseksi bongannut näitä pikkupaprikoita vain Hietsun S-Marketissa, en ole lähtenyt suuremmin kikkailemaan niiden valmistuksen kanssa. Mikäli niitä alkaa löytymään jostain kotia lähempää, raaskin ehkä ruveta tekemään paprikoiden kanssa jotain kokeellisempaakin 🙂 sitä odotellessa, alla käyttämäni (varsin helppo) Pimientos de Padrón -ohje.

Pimientos de Padrón

pussillinen Padrón-paprikoita

muutama ruokalusikallinen öljyä

sormisuolaa

Huuhdo ja kuivaa paprikat huolella. Kuumenna öljyä melko kuumaksi paistinpannussa ja lisää paprikat pannulle. Öljy räiskii, jollet kuivannut paprikoita kunnolla, joten varo! Paista paprikoita kuumassa öljyssä molemmin puolin, kunnes ne ovat osittain mustuneita ja kuplivia. Tarjoile heti sormisuolan kera.

Ps. öljyssä pyöritellyt paprikat voi myös paistaa kuumassa uunissa grillivastuksen alla, jos ei halua koko kämpän käryävän paistoöljyltä.

31 965 views

Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro

by Juulia 0 Comments
Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro
SAMSUNG CSC

Käsi ylös kaikki, jotka syövät salaa kakku- ja pikkuleipätaikinaa suoraan kulhosta? Nouseeko? Täällä nousee molemmat! Vaikken niin makeasta välitä, on taikinassa jotain … koukuttavaa. Ehkä se liittyy lapsuusmuistoihin, tai ehkä vaan siihen, että se on ikäänkuin kiellettyä puuhaa, ja kaikki kielletyhän aina kiinnostaa.

Taannoisessa kurpitsa-suklaakeksipöhnässä tuli mieleen, että miksei sitä “taikinaa” voisi vetää lusikalla suoraan suuhun? Siinähän on oikeastaan vain kurpitsasosesetta, siemeniä/pähkinöitä ja vähän kaurajauhoja. Kananmunankin voi jättää taikinasta ihan hyvin pois, jolloin seos on oikeastaan vähän kuin tuorepuuroa!?

Pähkäilyistä tekoihin: taikina kasaan ja lusikalla suuhun. Kerrankin ei tarvitse miettiä, kuinka paljon tätä herkkua sopii jättää kulhon reunoille nuoltavaksi – eikä tarvitse jakaa kulhoa enää siskojen kanssa 😀

SAMSUNG CSC

Tätä herkkua varten kiillotin ristiäislusikkani <3

Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro 1:lle

vegaaninen, kun käytät vegaanista suklaata

100 g kypsennettyä kurpitsaa (esim. myskikurpitsaa)

1 rkl vaahterasiirappia

0,5 tl vaniljasokeria

1 rkl maapähkinävoita / mantelitahnaa tms. (tai vaikka Nutellaa!)

1-2 rkl kaurajauhoja / kaurahiutaleita

(1 rkl chian tms. siemeniä, pähkinöitä tms. )

ripaus suolaa

1 rkl kookosöljyä

20-30 g (vegaanista) suklaata

ripaus kanelia, kardemummaa tms. 

Soseuta kypsennetty kurpitsa kaiken paitsi suklaan kanssa. Rouhi suklaa ja kääntele taikinan sekaan. Laita seos jääkaappiin tekeytymään vähintään tunniksi, tai jopa yön yli. Ja sit eiku ääntä kohti!

Ps. tästäkin herkusta loihdit helposti gluteenittoman, maidottoman ja/tai vegaanisen, kun valitset sopivan suklaan.

203 views