Keltajuuri-viikuna-vadelmasalaatti paahdetulla valkosuklaamurulla

by Juulia 4 Comments
Keltajuuri-viikuna-vadelmasalaatti paahdetulla valkosuklaamurulla
DSC_0461

Kyllä vaan, tässä annoksessa on valkosuklaata!

Olenhan muistanut toitottaa, kuinka paljon rakastan haasteita (olen)? No NYT oli ehkä elämäni hauskin haaste: sain pyynnön kehitellä Fazerin leivontasuklaille luovia käyttötarkoituksia esim. brunssia varten. On ilmeisen selvää, että suklaasta tehdään useimmiten makeaa – eikä se ole haaste eikä mikään. Päätinkin siksi keksiä suklaille ainakin yhden suolaisen käyttötarkoituksen… ja lopultahan niitä tuli keksittyä muutamakin, mutta tämä paahdetun valkosuklaan käyttäminen keltajuuri-viikuna-vadelmasalaatissa on ehdoton suosikkini.

DSC_0263

Kokkiohjelmia aktiivisesti seuraavat ovat ehkä nähneet, kuinka valkosuklaata paahdetaan, ja onpa se ainakin minulle tullut ravintolassakin vastaan. Valkosuklaa on sellaisenaan itselleni turhan imelää, mutta paahdettuna sen aromi ja koostumus muuttuu kiinnostavammaksi ja moniulotteisemmaksi. Niinpä lähdin nyt kehittelemään reseptiä paahdetun valkosuklaan ympärille.

20150218_143947

Valkosuklaan paahtaminen on aika helppoa, kunhan valitsee mahdollisimman rasvaisen suklaan – Fasun valkoisen leivontasuklaan rasvaprosentti yltääkin sopivasti yli kolmenkymmenen (mitä tässä tarkoituksessa olisi minimi).

Valkosuklaa paloitellaan leivinpaperille, ja lykätään matalaan lämpöön. Tutkimalla interwebin ihmeellistä maailmaa, löysin ohjeen, jossa käskettiin laittaa suklaa 120 asteeseen 30-60 minuutiksi, ja sekoitella suklaata kymmenen minuutin välein. Kun suklaata sekoittaa paahtumisen aikana, se pysyy sileänä ja paahtuu tasaisesti. Tällä tavoin käsitelty valkosuklaa muuttuu pikkuhiljaa kinuskin väriseksi, ja sen voi antaa jähmettyä takaisin kimpaleeksi tai käyttää sellaisenaan sulana, vaikkapa jäätelön kastikkeena.

Jos suklaan antaa kuitenkin paahtua hieman pidemmälle, se muuttuu rapeaksi ja murumaiseksi. Minä sain tämän aikaan hieman korkeammassa lämmössä (150 astetta), ja aikaa tähän taisi kulua reilu vartti. Tarkkana tosin saa olla, ettei suklaa pääse palamaan! Jäähtynyt valkosuklaa on helppo murentaa, ja se säilyy huoneenlämmössä ilmatiiviissä astiassa viikkotolkulla. Ja kyllä, se sopii VAIKKA MIHIN (testasin murua jopa parsakaalisalaatin kaverina!)

DSC_0376

DSC_0389

valkosuklaa ja keltajuuri ne yhteen soppii

Keltajuuri-viikuna-vadelmasalaatti valkosuklaamurulla 4:lle

500 g kelta-/raita-/punajuuria

150 g tuoreita vadelmia

4 tuoretta viikunaa

70 g tuoretta babypinaattia

50 g fetajuustoa (mieluusti vuohenmaitoon tehtyä)

4 rkl paahdettua valkosuklaamurua

loraus oliiviöljyä

DSC_0394

kastikkeeseen:

puolet vadelmista

2 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl hunajaa

2 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa, vastajauhettua mustapippuria

20150221_151228

Kastikkeen voi survoa haarukalla, mutta erityisen ihana ja ilmava siitä tulee blenderissä.

Pese ja siisti keltajuuret (leikkaa tyvi siistiksi ja poista vaurioituneet kohdat). Laita keltajuuret öljylorauksen kanssa uunivuokaan, ja paahda 200 asteessa noin tunti, tai kunnes ne ovat kypsiä. Pese viikunat ja pinaatti ja kuivaa ne hellävaroen. Lohko viikunat neljään, ja jaa pinaatti sekä viikunat neljälle lautaselle. Ota puolet vadelmista sivuun, ja survo loput haarukalla. Lisää survokseen oliiviöljy, hunaja, etikka ja sekoita. Mausta suolalla ja pippurilla.

DSC_0432

Vallila Interiorin Cacao Fabrik sopii tänään keittiööni kuin (suklaa)nappi nenään!

Kun juurekset ovat hieman jäähtyneet, voit halutessasi kuoria ne. Minut on kasvatettu kotona syömään juurekset ja perunat kuorineen, joten itse skippaan kuorimiset! Lohko juurekset lautasille. Murustele päälle vuohemaitofeta, pirskottele vadelmakastike ja lisää lopuksi vielä tuoreet vadelmat sekä paahdettu valkosuklaamuru. Ripaus suolaa ja vastarouhittua mustapippuria vielä ja A VOT!!!

DSC_0453

DSC_0442

valkosuklaasalaatti

Salaatti maistui myös viimesunnuntaisella brunssilla. Kuva: Viena / Luukkuja

Yhteistyössä Vallila Interior, Fazer ja Asennemedia

147 views

Makumatkalla: Nattō

by Juulia 3 Comments
Makumatkalla: Nattō

Teini-ikäisenä lempi tv-ohjelmani oli japanilainen kokkikilpailu Iron Chef. Jokaisessa jaksossa kilpailtiin tietyn raaka-aineen valmistamisessa, ja vastakkain oli yksi kolmesta rautakokista sekä haastaja. Ohjelma vilisi eksoottisia raaka-aineita, joista mieleenpainuvin oli soijapapuvalmiste nattō.

Sekä nattō, että Iron Chef katosivat sittemmin ajatuksistani vuosiksi, mutta viime syksynä muistot aktivoituivat: ystäväni Marko ja Pia kävivät Japanissa ja lähettivät sieltä kuvia syömistään herkuista – mukana tietysti myös erikoisuus nattō. Suomeen palattuaan Marko päätti valmistaa tätä legendaarista ruokaa itse, ja viime syntymäpäivänäni sainkin häneltä lahjaksi elämäni ensimmäiset nattōmaistiaiset. Markolle myös isot kiitokset reseptin jakamisesta! Ohje onkin kirjoitettu pitkälti hänen avullaan.

Natōn voimakas haju muistuttaa vahvojen juustojen tuoksua – entisenä juuston myyjänä vertaisin tuoksua ehkä taleggioon tai gruyèreen. Papuja sekoitettaessa soijahapate venyy ja muodostaa hämähäkinverkkoa muistuttavia säikeitä. Nattōn aromi on pähkinäinen, täyteläinen ja umaminen, ja jos olet koskaan maistanut tempehiä, tunnistat maun nopeasti.

nattokestit

Natto tarjoillaan perinteisesti riisin kera.

nattoleipä

Nattoa ruisleivällä! Kuva: Marko Soukka

Nattōa syödään yleisimmin aamiaisella riisin kanssa. Sitä voidaan maustaa esimerkiksi soijakastikkeella, tsuyu-lihaliemellä, sinapilla, salottisipulilla, raastetulla japanilaisella retiisillä (daikon), okralla tai raa’alla viiriäisenmunalla. Sitä voidaan käyttää täytteenä tai päällisenä sushissa, paahtoleivällä, miso-keitossa, salaatissa, okonomiyakin aineksena, paistettuna tai jopa spagetin kanssa. Nattōn kuivattu muoto ei ole limaista eikä tuoksu ole yhtä voimakas, ja sitä maistoinkin viikonloppuna ystävieni luona: minusta kuivatusta natōsta lyötyy jopa kinuskimaisia aromeja. Sinänsä ei ehkä siis niin yllätä, että jopa nattō-jäätelöä on olemassa.

Valmistusprosessissa soijapavut sekoitetaan Bacillus subtilis natto -bakteerikantaan; hygienia on tärkeää jokaisessa työvaiheessa. Papumassan annetaan käydä n. 40 °C:ssa lähes vuorokauden ajan, jonka jälkeen nattō jäähdytetään ja sitä ikäännytetään kylmäkaapissa vuorokaudesta jopa viikkoon. Tänä aikana hapattettuihin soijapapuihin muodostuu säikeitä. Samalla bakteerit kehittävät itiöitä ja entsyymit hajottavat soijan proteiineja aminohapoiksi.

nattohöyrytys

Liotetut soijapavut höyrytetään kypsiksi. Kuva: Marko Soukka

 Nattō:

kuivattuja soijapapuja (mieluiten luomulaatuisia)

nattō starter spores

vettä

steriloidut työvälineet, astiat, pyyhkeet, kylmälaukku, lämpömittari, kuumavesipullot sekä höyrytyskattila tulevat myös tarpeeseen

Koska natōn valmistus on aikaavievää, kannattaa kerralla tehdä tietysti isompi määrä (no, ainakin jos tietää tykkäävänsä lopputuloksesta). Marko teki viime satsinsa mitoilla n. 150 g kuivia soijapapuja / 600 g vettä, ja tämä määrä mahtui hyvin hänen höyrytyskattilaansa.

1. käy soijapavut läpi, ja poista kaikki vioittuneet tai rikkinäiset pavut sekä mahdolliset roskat.

2. pese soijapavut, varo rikkomasta niiden pintaa

3. liota soijapapuja huoneenlämmössä noin 18 tuntia. Vettä tarvitset kolme kertaa papujen verran.

4. valuta soijapavuista liotusvesi pois. Höyrytä pavut, kääntäen niitä hellävaroen puolen tunnin välein (n. 5-6 tuntia). Pavut eivät saa muussantua, niiden täytyy pysyä ehjinä, mutta olla täysin kypsiä. Jos saat litistettyä pavun helposti sormiesi välissä, se on kypsä.

Nattoaine

Kuva: Marko Soukka

nattokäyminen

Soijapapujen käymislämpötilan säätely onnistuu helpoiten kuumavesipulloilla täytetyssä kylmälaukussa. Lämpötilaa pitää muistaa tarkkailla! Kuva: Marko Soukka

5. steriloi astia, johon laitat naton käymään, sekä kaikki työvälineet. Kiehauta muutama desi vettä, keitä sitä noin viisi minuuttia ja jäähdytä. Sekoita 0.1 g natto starter itiöitä 20 ml steriloitua vettä, ja sekoita huolella.

6. sekoita kypsät ja vielä lämpimät (mutta ei tulikuumat!) soijapavut sekä bakteeriliuos huolellisesti sekaisin steriilillä lusikalla steriilissä astiassa.

7. soijapapuja ei saa olla astiassa liian paksulti, joten steriloi varmuuden varalta useampi astia. Papuja saisi olla noin kolmen pavun korkeuden paksulti, muuten bakteeri ei pääse leviämään papuihin tasaisesti.

8. seuraavaksi papuastiat täytyy peittää steriileillä kankailla, ja lopuksi laittaa niihin vielä kannet päälle. Kangas estää kanteen kerääntyvän veden putoamista takaisin astiaan, ja ne ovat erittäin tärkeitä (ettei bakteeripoloiset huku!). Marko on vielä jättänyt kannen hieman raolleen, jotta astioihin ei kertyisi niin paljon vettä.

9. seuraavaksi astiat täytyy pitää 37-42 °C lämmössä noin vuorokauden verran. Marko on hoitanut tämän asettamalla astiat kylmälaukkuun, johon hän lisää kuumavesipulloja. Kylmälaukun kannen hän on jättänyt hieman auki, jotta enin kosteus pääsisi poistumaan astioista. Elektroninen lämpömittari auttaa lämpötilan vahtimisessa. Yöllä hän kuulemma tarkasti tilanteen kerran herättyään ihan muuten vaan – mutta ei ollut sentään herätyskelloa kuitenkaan soimassa!

10. käymisprosessi lopetetaan laittamalla astiat jääkaappiin vähintään yön yli, tai jopa viikoksi “ikääntymään”. Sitten nattō on valmista! Se säilytetään jääkaapissa. Nattō starter säilytetään myös jääkaapissa, viileässä, pimeässä ja alttiina mahdollisimman vähälle kosteudelle.

nattosekoitus

Valmiiseen nattōon lisätään hieman sinappia ja soijaa, ja sekoitetaan hurjaa vauhtia! Mieluiten jopa sata kierrosta.

Tarjoilua varten nattōon sekoitetaan hieman sinappia sekä soijaa. Natōn herkkää makua ei kannata kuitenkaan peittää liialla maustamisella! Natōn kuuluu muodostaa venyviä säikeitä, joten ennen tarjoilua sitä sekoitetaan vimmatusti noin sata kierrosta. Me söimme natōn riisin päällä, lisukkeena hieman norilevää. Samoilla kesteillä maisteltiin japanilaisvahvistuksemme Minorin kanssa myös Okonomiyakia – oli melko ikimuistoiset päivällisest! Natōn valmistuprosessi on pitkä ja monimutkainen, mutta minusta ainakin vaivan väärti. Iron Chef -juontajaa, Chairman Kagaa lainaten: ALLEZ, cuisine! – eli eikun kokkaamaan!

ps. no löytyy sitä myös hyvin varusteltujen etnisten kauppojen pakkasista 😉

521 views

Makumatkalla: Okonomiyaki Osakan tyyliin

Makumatkalla: Okonomiyaki Osakan tyyliin
Okonomiyaki Osakan tyyliin!
Okonomiyaki Osakan tyyliin!

Okonomiyaki Osakan tyyliin!

Ystäväni Pia ja Marko matkustivat viime syksynä Japaniin. Kateellisena katselin heidän matkakuviaan ja tietysti kuolasin kaikkia heidän syömiään herkkuja: sushit, sobanuudelit, ramenkeitot ja erityisesti okonomiyaki sai mahani kurnimaan. Eilen minulla oli ilo ja kunnia päästä ystävieni luo, kun he tekivät okonomiyakia kotonaan ensimmäistä kertaa. Mukana oli myös  heidän japanilainen ystävänsä Minori (jonka blogi löytyy täältä!), ja oli todella hauskaa päästä kysymään häneltä kaikista japanilaisen ruokakulttuurin erityispiirteistä! Erityisen mukavaa oli myös olla kerrankin vain katsomassa ja oppimassa toisilta, ja päästä suoraan ns. valmiiseen pöytään.

Erityisen illasta teki myös toinen ruokalajimme, natto. Natto on makunsa puolesta melko erikoinen tuttavuus, sillä se koostuu bakteerien avulla hapatetuista soijapavuista. Valmistusprosessi on työläs ja vie aikaa useita päiviä – Marko on kuitenkin tehnyt nattoa onnistuneesti kotonaan nyt jo kaksi kertaa. Natosta kuitenkin lisää toisella kertaa – tämän jutun aiheena on japanilainen “pyttipannukakku” okonomiyaki! Okonomiyaki tarkoittaa vapaasti käännettynä “se mitä haluat kypsennettynä”, ja lettuun voikin piilotella melkein mitä huvittaa. Eri puolilla Japania lettu rakennetaan hieman eri tavoin, mutta aina kuitenkin kuumalla paistolevyllä kypsentäen. Me teimme eilen kasvis-okonomiyakia Osakan tyyliin.

taikina

Minori sekoittaa taikinan, Marko silppuaa kaalin (ja minä napsin välistä herkkupaloja).

Minori sekoittaa taikinan, Marko silppuaa kaalin (ja minä napsin välistä herkkupaloja).

Taikinaan (n. 4 lettua):

2,4 dl vettä tai dashilientä

200 g okonomiyakijauhoja (tai katsuobushilla, eli kuivatulla bonitolla maustettuja vehnäjauhoja)

2 kananmunaa

1 dl juustoraastetta (Minori käyttää täällä suomessa emmentalia)

n. 300g hienoksi silputtua valkokaalia

2 viipaloitua kevätsipulia

neutraalia öljyä paistamiseen

Sekoita kaikki ainekset yhteen. Okonomiyakijauhoja löytyy esim. Tokyokanista, mutta voit käyttää myös tavallisia vehnäjauhoja, ja maustaa taikinan bonitolla. Tällöin olisi myös hyvä käyttää nesteenä veden sijasta dashilientä. Dashista ja katsuobushista asiaa esim. täällä!

Eksoottiset ainekset löytyivät tällä kertaa Tokyokanista.

Eksoottiset ainekset löytyivät tällä kertaa Tokyokanista.

Lisäksi:

katkarapuja ja/tai muita mereneläviä (raakana jos mahdollista)

pekonia

erilaisia vihanneksia: pinaattia, ohuelti viipaloitua parsakaalia, pavunituja, raastettua kesäkurpitsaa tms.

Voit hyvin tehdä okonomiyakin pelkästä kaalitaikinasta, kuten me teimme eilen, mutta kuten ruokalajin nimikin ohjeistaa: voit laittaa lettuun lisuukkeeksi ihan mitä haluat. Jos käytät pekonia/mereneläviä, laita ne pannuun ensin, paista hetki ja lisää sitten taikina ainesosien päälle. Pekonin voi jättää pitkiksi siivuiksi, niiden avulla lätty pysyy kääntäessä paremmin kasassa. Koska ystäväni eivät omista paistolevyä, paistoimme lettumme ihan peruspaistinpannussa. Okonomiyaki saa olla aika tuhti, jopa yli sentin paksuinen. Kun letun keskiosaan alkaa nousta pieniä ilmakuplia, ja reunat ovat selvästi ruskistuneet, on aika kääntää lätty! Tässä hommassa kaksi paistinlastaa ovat tarpeen.

minorilätty

Minori näyttää letunpaistomallia

natto_okonomiyaki

Okonomiyakin koristeluvuorossa Marko

Tarjoiluun:

kourallinen katsuobushi hiutaleita

japanilaista kewpie majoneesia

okonomiyakikastiketta

aonoria (norilevähiutaleita)

garia (pikkelöityä inkivääriä)

Kun okonomiyaki on paistettua rapean ruskeaksi molemmin puolin, on aika syödä! Okonomiyaki tarjoillaan perinteisesti japanilaisen kewpie-majoneesin sekä okonomiyakikastikkeen kera – kastikkeet pursotetaan letun päälle koristeelliseksi ristikoksi. Lisäksi päälle murennetaan keko bonitohiutaleita sekä norilevää. Pikkelöityä inkivääriä, tai jopa chilikastiketta lisätään usein myös. Japanissa okonomiyaki paistetaan pöydässä, ja jokainen kokoaa ja paistaa oman lettunsa paistolevyllään. Me vuorottelimme lieden ääressä, ja jaoimme teoksemme!

poyta

okonomiyakityhjä

Okonomiyakikastike on niin hyvää, että olisin halunnut nuolla tämän lautasen 😀

ps. Natto-ohje on työn alla! Ystäväni Marko on melkoinen ihmemies, kun lähti tekemään sitä itse, enpä voi muuta sanoa. Jahka saan häneltä ohjeen, pistän sen hänen luvallaan tänne jakoon – jos vaikka joku muukin uskaltautuisi kokeilemaan!

472 views

Kaunistava kerrosjälkkäri

by Juulia 0 Comments
Kaunistava kerrosjälkkäri

20150114_184703

Olen lapsesta saakka ollut hulluna avocadoon – kermainen ja mieto hedelmä oli jopa mieluisampi herkku kuin Lauantaipussi. Koska aikuisella voi olla karkkipäivä ihan just silloin kun itse haluaa, löytyy kodistani avocadoa tietysti kokoajan. Avocado sisältää rutosti terveellisiä rasvoja ja liudan vitamiineja, ja toimii minulla itseni palkitsemisruokana huomattavasti paremmin kuin karkit, ihan näin aikuisenakin. Erityisesti syön sitä aamulla. Kiireisinä aamuina avocado pelastaa: vaikka muuta ei ehtisi syödä, pärjää yhden avocadon energialla työpäivän ensimmäiset tunnit kevyesti. Rauhallisina aamuina viipaloin puolikkaan leivän päälle, ja surautan toisen puolikkaan soseeksi tyrnimarjojen kera. Tähän aamuni vauhdilla piristävään komboon törmäsin noin vuosi sitten Keittiökameleontin blogissa, ja erittäin tiiviiseen tahtiin olenkin siitä asti tyrni-avocadomössöä lusikoinut.

Tyrnikin on todellinen terveyspommi: esim. C-vitamiinipitoisuus on yli kymmenkertainen appelsiiniin verrattuna, ja pieneen marjaan mahtuu liuta muitakin vitamiineja. Tyrnin siemen sisältää erittäin ravintorikasta öljyä, joka vapautuu elimistön käyttöön kun siemenen rikkoo.  Ymmärrettävästä syystä tyrniä ei moni ihan sellaisenaan syö, saatikka oikein kiireettömästi pureskele, mutta avocadon kanssa soseutettuna hurjin kirpeys taittuu. Makean ystävä voi lisätä seokseen esim. alkuperäisohjeen mukaisesti taatelia, tai miksei myös hunajaa, vaahterasiirappia tai jotain muuta makeuttajaa.

20150109_212521

avocado-kaakaovanukas

Useamman makuun varmasti sopiva herkku avocadosta syntyy raakakaakaon kera. Helpompaa, nopeampaa ja terveellisempää kaakaovanukasta saa hakea! Toki perinteinen suklaavanukas on tästä kaukana, mutta ainakin omaan makuuni sellainen on aivan liian tuhtia ja makeaa. Yksinkertaisimmillaan tämä jälkkäri vaatii kaksi raaka-ainetta: kypsän avocadon ja makeutettua kaakaojauhetta (itse käytän ravinteikkaampaa raakakaakota). Riippuen mitä kaapista löytyy, ja käyttääkö edes superfoodeja, voi jälkkäriin pakata vielä enemmän ravinteita esim. maca- tai lucumajauheella, tai omalla suosikillani tocolla (riisinlesejauhe). Avocadosta tehty kaakaovanukas on ensisijaisesti hyvää, mutta myös todellinen ravinnepaketti, ja hyvällä mielellä syön tätä aina kun huvittaa (koska aikuiset saa). Avocadoöljy on hyväksi iholle + tyrniöljy ja tyrnin sisältämä E-vitamiini samoin + raakakaakon antioksidantit ja mielialaa kohottava vaikutus = selkeä hyvänmielen kauneusjälkkärihän! Taidankin surauttaa hieman kauneusiltapalaa ennen kauneusuniani… huomenna herään hymyilevänä prinsessana!

20150114_190208

Kaunistavat kerrosjälkkärit 2:lle

vegaaninen

Tyrniseokseen:

1 kypsä avocado

1 dl jäisiä tyrnimarjoja

1 passionhedelmä

0,5 dl appelsiinimehua tai vettä

1-3 rkl vaahterasiirappia tms.

Kaakaovanukkaaseen:

1 kypsä avocado

2-3 rkl makeuttamatonta (raaka)kaakaojauhetta

1-2 rkl makeutusta (agavesiirappia, kookossiirappia, vaahterasiirappia tms.)

1 rkl Tocoa/Macaa/Lucumaa (tai miksei vaikka teelusikallinen kaikkia)

(muutama kaakaonibs)

Puolita avocadot ja poista kivet. Soseuta toinen avocadoista jäisten tyrnimarjojen kanssa, makeuta. Ohenna tarvittaessa nesteellä. Soseuta toinen avocadoista raakakaakaojauheen kanssa, makeuta ja lisää sekaan haluamasi superfoodit. Ohenna tarvittaessa esim. mantelimaidolla tai vedellä. Kerrostele kaakaovanukas ja tyrnivanukas kulhoihin ja superkauneusterveysjälkkäri on valmis!

20150114_185827

ps. söin koko kulhon, odotan jo innolla jälkkärini kauneusvaikutuksia … pikainen arvio: hymyilen, joten kyllähän tämä selvästi toimii.

pps. tyrnin kaveriksi kannattaa kokeilla myös persimonia!

106 views