Kaalipyttipannu

by Juulia 1 Comment
Kaalipyttipannu

Gourmetkaalipyttipannu. Suoraan pannusta kiitos!

Ystäväni Sanna peräänkuulutti taannoin kaalireseptejä, jotka olisivat jotain muuta kuin niitä iänikuisia kaalikääryleitä ja kaalilaatikoita. Vaatimattomasta ja arkisesta kaalista saisikin olla olemassa useampia reseptejä, joilla se ylentyisi gourmetiksi! Rapea, mehukas, makea ja muodoltaan moneen taipuva kaali jää helposti lisukkeen rooliin, vaikka siitä olisi aterian kohokohdaksikin.

Itse olen kasvanut syömään kaalini kaalina, ja odottamaan kieli pitkällä kevään ensimmäisiä nuoria ja mehukkaita kaalinkeriä: äiti kiikutti pinon kaalinlehtiä nenän alle, ja käärin niitä siitä sitten rullalle ja pistelin mutustaen rakennellessani legoilla. En muista, että kotonamme oltaisiin tehty kaalikääryleitä, tai laatikkoakaan – voi olla että olen vain unohtanut. Niinpä nämä perinneruuat yhdistyvät mielessäni kouluun, eivät kotiin, enkä oppinut niitä tekemään kuin vasta aikuisena.

Syön edelleen kaalini mieluiten kaalina, mutta syys-talvella se päätyy minullakin useammin ainesosaksi ruokaan. Ykköskäyttökohteeni on kaalisalaatti – tosin sitäkin saatan syödä ihan sellaisenaan, en vain lisukkeena.

Kesällä innostuin (kuten moni muukin) grillaamaan kaalinlohkoja, ja se todella oli herkkua se! Laatikkoa ja keittoa tulee toki myös tehtyä. Gourmetresepteiksi ei kuitenkaan taida olla näistä yhdestäkään… paitsi ehkä siitä, mikä vielä jäi mainitsematta: rakkaasta kaalipyttipannustani!

Pyttipannu ei ole sanana omiaan herättämään mielleyhtymiä gourmeesta, mutta luksusta se minusta kyllä on. Se valmistuu käden käänteessä, ja sen voi paistaa ja syödä suoraan pannulta (eli tiskiä ei tule paljoa, huraa!). Luksusta on minusta myös se, että pyttipannu onnistuu useimmiten ilman kauppareissua ihan niistä aineksista, mitä kotoa löytyy. Jos kaupasta jotain pitäisikin hakea, se ei maksa maltaita, ja ainekset löytyvät ihan tuosta lähikaupasta.

Toisinsanoen, minulle luksusta on se, että saan herkullisen ja edullisen ruuan nenän alle mahdollisimman pienellä vaivalla 🙂

Kaalipyttis 1:lle

n. 200 g kaalia

2-3 valkosipulin kynttä

1-2 salottisipulia

1 chili

pieni pätkä inkivääriä

muutama (kevät)sipulin varsi

loraus oliiviöljyä

(1 tl seesamiöljyä)

1 porkkana

1 tl marmitea (hiivauutetahnaa)

1-2 tl soijakastiketta (enemmän, jos et käytä marmitea)

1 kananmuna

1 rkl ruokosokeria/hunajaa

Viipaloi sipuli ja hauduta sitä hetki öljyssä miedolla lämmöllä. Lisää sokeri ja anna sipulin saada hieman väriä. Viipaloi valkosipuli, suikaloi inkivääri ja chili, ja lisää pannulle. Pidä lämpö matalana, jottei seos pala. Suikaloi kaali ja porkkana, ja lisää nekin pannulle, ja paista sekoitellen kunnes kaali pehmenee.

Mausta pyttiksesi marmitella ja soijakastikkeella, ja lisää tarvittaessa hieman sokeria jotta saat aikaan hyvän tasapainon suolaisen ja makean välille. Tee seoksen keskelle pieni kolo ja kaada pannuun vielä hieman öljyä. Riko koloon kananmuna ja anna sen paistua kunnes valkuainen on kokonaan hyytynyt – itse tykkään jättää keltuaisen melko juoksevaksi ja sekoittaa sen syödessäni haarukalla ruokaan.

Tarjoile ruoka silputun kevätsipulin kanssa. Myös paahdetut maapähkinät tai vegepekoni toimivat annoksessa erityisen hyvin!

563 views

Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!

by Juulia 3 Comments
Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!
og:image

SAMSUNG CSC

Eväslaatikko parka. Silkkaa tyhjää täynnä useampia päiviä, kun olen evästelyn sijaan rampannut kavereiden kanssa lounailla. Viimein kuitenkin tsemppasin, ja pakkasin itselleni omasta mielestäni melko päheät eväät: mausteista kukkakaaliriisiä, paistettua tofua sekä maapähkinäkastiketta.

Vaikken eläissäni ole kypsentänyt kananmunaa mikroaaltouunissa (tai juuri mitään muutakaan), käärin vielä rohkeasti raa’an munan servettiin ja lykkäsin senkin eväslaatikkoon! Kerrankos sitä yhden mikromunan tekee?

SAMSUNG CSC

Uskalias strategiani onneksi toimi. En tosiaankaan ole kovin kokenut mikrottaja – edellisen kerran asuin mikron kanssa samassa kodissa lähemmäs 15 vuotta sitten. Joutuessani mikrojen kanssa tekemisiin, olen yleensä melko avuton ja odottelen että paikalle sattuisi joku, joka osaa neuvoa mistä napista kone lähtee käyntiin.

Töissä mikrossa on sentään kätevä nappula, josta painamalla ruokaa voi säteilyttää 30 sekuntia kerrallaan. Sitä toistuvasti painelemalla sain kuin sainkin ruokani kypsennettyä: raaka kukkakaali höyrystyi juuri sopivaksi samassa ajassa, kun muna hyytyi kypsäksi.

SAMSUNG CSC

Kukkaaliriisi 1:lle

n. 150 g kukkakaalin kukintoja

pieni valkosipulin kynsi

korianterin varsia

korianterin lehtiä

1-2 kevätsipulia

muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä

n. 30 g suolapähkinöitä

maun mukaan tuoretta chiliä

ripaus suolaa

Surauta tehosekottimen silppuriosassa pieneksi valkosipuli, inkivääri, chili, kevätsipulin vaaleat osat, pähkinät sekä korianterin varret. Lisää kukkakaali (muutamassa erässä, riippuen silppurisi koosta). Silppua hienoksi muruksi – riisinjyvä on hyvä vertauskohde.

  • jos et omista silppuria, voit raastaa valkosipulin ja inkiväärin hienolla terällä, kukkakaalin isolla terällä ja silputa loput mausteet normaaliin tapaan.

Tarkista, että kaikki ainesosat ovat sekoittuneet tasaisesti ja sekoita joukkoon vielä korianterin lehdet, sekä kevätsipulin vihreät osat. Kovin tarkkaa mikrotusohjetta en valitettavasti osaa antaa (ks. yllä…), työpaikkani mikrossa tästä tuli hyvää noin neljässä minuutissa.

Seoksen voi myös paistaa paistinpannulla (n. 3-4 minuuttia, sekoittele kokoajan). Kukkakaalissa saa kummassakin tapauksessa kuitenkin olla vielä puruvastusta kun käyt sen kimppuun – älä siis ylikypsennä.

SAMSUNG CSC

Tofua ja maapähkinäkastiketta 1:lle

Tofuun:

n. 150 g tofua (oma suosikkini on Jalotofun Kylmäsavu)

n. 1 rkl soijakastiketta

n. 2 rkl hunajaa

2 rkl (kookos)öljyä

Kastikkeeseen:

2 rkl sileää maapähkinävoita

n. 1 rkl hunajaa (tai muuta juoksevaa makeutusta)

1 tl chilikastiketta (esim. srirachaa)

puolen limetin mehu

1-2 tl kalakastiketta tai ripaus suolaa

1-2 rkl vettä tai kookosmaitoa

Kuutioi tofu noin sentti × sentti -kokoon. Kuivaa paloja hieman talouspaperilla. Jos haluat paloista ekstrarapeita, laita ne sellaisenaan hetkeksi kuumaan uuniin kuivahtamaan (vajaa 10 min / 200°c ).

Kuumenna öljy paistinpannulla, ja paista kuutioita keskilämmöllä tovi. Alenna sitten lämpöä hieman, ja lisää pannulle hunaja sekä soijakastike. Sekoita huolella, kääntele paloja niin, että mausteet imeytyvät joka puolelle. Jos lämpö on liian korkea, hunaja palaa,  joten tarkkaile lämpötilaa! Tarkoitus olisi, että paloista tulee kullanvärisiä pinnaltaan, ja että neste imeytyy täysin tofuun.

Sitten kastikkeen kimppuun: sekoita kaikki kastikkeen ainekset vettä/kookosmaitoa lukuunottamatta. Hunajaa ja maapähkinävoita on ensin vaikea saada sekottumaan, mutta kärsivällisyys on valttia! Ohenna kastiketta vähän kerrallaan, kunnes koostumus on selvästi juoksevaa.

SAMSUNG CSC

Pakkasin annoksen niin, että “riisini” oli omassa lokerossaan, muna pehmustettuna omassaan ja tofu omassaan. Munaa lukuunottamatta annoksen voi toki pakata myös yhteen ja samaan rasiaan. Itse olen vartavasten hankkinut pikkuisen kastikepullon eväshommia varten, mutta senkin voi toki sekoittaa tofuun jo etukäteen. Ei se ole niin nöpönnuukaa!

Töissä lykkäsin raa’an kukkakaaliriisin sekä tofun lautaselle, ja rikoin kananmunan annoksen päälle. Jottei muna kypsyessään räjähtäisi, keltuainen kannattaa rikkoa (jep, guuglasin toki etukäteen, miten muna kannattaa mikrottaa – esim. ei kuorineen…).

Mikrojen suhteen en tosiaan ole ekspertti, mutta työpaikkamme mikro kypsensi annoksen n. neljässä minuutissa. Osa munasta oli edelleen hieman hyllyvää, mutta se kypsyi loppuun kun sekotin sen syödessäni kuumaan kukkakaaliriisiin.

SAMSUNG CSC

Ps. Annos oli muuten juuri sopivan täyttävä ja riittävä – suolapähkinöistä, tofusta ja munasta saa sekä energiaa että proteiinia, mutta ähkyltä välttyy kun annos sisältää riisin sijaan kukkakaalia. Toimii ainakin minun olosuhteissani!

323 views

Rapeaksi paistettua latva-artisokkaa ja piparjuurikastiketta

by Juulia 0 Comments
Rapeaksi paistettua latva-artisokkaa ja piparjuurikastiketta

Tässä on tullut syötyä poikkeuksellisen paljon latva-artisokkaa viime kuukauden aikana. Tuontiartisokkien sesonki on keväällä, mutta kotimaisten nyt, elo-lokakuussa. Latva-artisokka on ollut minulle se kiehtovin vihannes jo teini-iästä; harvinaista luksusta jonka valmistaminen ja syöminen on todellista juhlaa. Myönnetään, että mielessä on käynyt jopa latva-artisokkatatuointi…

Kotimaisesta artisokasta olen kuullut juttuja jo pidempään… mutta en usko moisiin tarinoihin ennen kuin itse näen! Ja niinhän ne kotimaiset suloiset pienet artisokkavauvat lopulta tupsahtivat eteeni. Ihmeellisiä pienokaisia. Eihän moisia söpöliinejä yleensä näe kuin ulkomailla?

Olisi pitänyt heti vaan ostaa vaikka se koko laatikko, mutta napsin järkevänä vain yhden aterian verran näitä harvinaisuuksia. Kaduttaa jo!!!

Viimeeksi valmistin artisokkaa täytettynä, mutta näiden kallisarvoisten pienten kanssa en viitsi lähteä sen kummemmin kikkailemaan. Kevyesti maustettuina uuniin vaan <3

Rapeat babyartisokat ja piparjuurikastike 2:lle

6-8 nuorta ja pientä latva-artisokkaa

3 sitruunaa

2 rkl oliiviöljyä

1-2 valkosipulin kynttä

1 tl hunajaa

ripaus sormisuolaa

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Purista isoon kulhoon kahden sitruunan mehu ja täytä kulho kylmällä vedellä. Säästä puristamisesta yli jääneet sitruunanpuolikkaat.

Valmistele artisokat yksi kerrallaan: leikkaa terävällä veitsellä artisokan yläosa pois noin puolivälistä. Hiero leikkuupintaa heti sitruunalla. Poista uloimmat pienet ja kuivat lehdet kokonaan, kuori varsi kevyesti. Hiero taas sitruunalla – se estää artisokkia tummumasta.

Halkaise artisokka pitkittäin, ja sitten vielä kumpikin puolikas pitkittäin kahtia. Laita neljännekset heti sitruunaveteen (veden pinnalla voi pitää esim. keittiöpyyhettä koska artisokat tuppaavat kellumaan – näin ne saa pidettyä veden alla).

  • Pikkuisista latva-artisokista ei keskiosaa tarvitse poistaa, koska se on vielä käytännössä aika olematon. Riittää siis että poistetaan kuivat ja kovat uloimmat lehdet ja/tai niiden kärjet.

Käsittele jokainen artisokka samoin. Kuivia lehtien kärkiä voi tarvittaessa myös leikata saksilla pois – tarkoitus olisi poistaa kaikki syömäkelvoton artisokasta. Taistelen aina itseni kanssa, kun en raaskisi leikellä artisokkaa niin ronskisti…  mutta kun on muutaman kerran yrittänyt jäystää kuivaa lehteä, oppii kyllä olemaan valmisteluvaiheessa tarpeeksi julma (viime kerran perusteella tosin olen opintiellä edelleen).

Kun kaikki artisokat ovat käsitelty, voit sekoittaa kulhossa öljyn, hunajan, yhden sitruunan mehun, silputun/murskatun valkosipulin ja ripauksen suolaa. Valuta artisokat ja kuivaa ne kevyesti keittiöpyyhkeellä. Pyörittele palat sitten öljykastikkeessa ja levitä uuninpellille. Ripottele päälle vielä hieman sormisuolaa.

Paista kullanrapeiksi – voit kääntää palat kerran paistamisen puolivälissä. Artisokissa kestää koosta riippuen 20-40 minuuttia. Ne ovat valmiit, kun haarukka uppoaa helposti tyveen.

Piparjuurikastikkeeseen

1 purkki creme fraichea

n. 3 cm pätkä tuoretta piparjuurta

puolen sitruunan mehu

suolaa, pippuria

Kuori ja raasta piparjuuri hienolla terällä. Sekoita raaste creme fraicheen ja mausta sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Laita kastike viileään maustumaan ja odottelemaan että artisokat ovat valmiita.

Tarjoile rapeat artisokanpalaset piparjuurikastikkeen kera alkupalaksi tai välipalaksi… tai kotikatsomossa leffaeväänä 🙂

Ps. myös aioli tai ihan vain sitruunalla maustettu voisula toimivat erinomaisena ja helppona dippinä näille herkkupaloille.

 

Ei hullumat leffaeväät nämä! Rakkautta ja Anarkiaa alkaa muuten ihan kohta, jee! Syksy on leffailtojen kulta-aikaa ♥

Pps. Tsekkaan sesongin vihannekset, marjat ja hedelmät Satokausikalenterista. Siitä on nyt myös kätevä A5-kokoinen taskukirja, ja se on mulla tuossa keittiön tasolla aina käden ulottuvilla.  Sain taskukirjan testiin Satokausikalenterin porukalta, kiitos!

1 602 views

Supersimppeli salaatti tomaatista ja lehtipersiljasta

by Juulia 0 Comments
Supersimppeli salaatti tomaatista ja lehtipersiljasta
SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Nyt on asia niin, että olen täysin hurahtanut tomaattisalaattiin. Olen siis syönyt enimmäkseen yhtä ja samaa ruokaa jo monta päivää… eikä kyllästymisen merkkejä ole vielä havaittavissa. Välillä yksinkertainen vain on parasta, eikä tee mieli kikkailla monien eri tekniikoiden ja komponenttien kanssa – tässä ruuassa korostuukin tuoreet ja raikkaat raaka-aineet ja niiden oma maku.

Herkkuni pääraaka-aineet ovat makeat luumukirsikkatomaatit ja runsas määrä tuoretta lehtipersiljaa. Lisäksi olen laittanut sekaan sipulia: punasipulia varsineen tai kevätsipulia, pääasia että se on tuoretta ja viipaloitu ohuen ohueksi. Kalamataoliivit ja/tai chili ovat vuorotelleet sivurooleissa. Mausteeksi vastarouhittua mustapippuria, sormisuolaa, punaviinietikkaa, neitsytoliiviöljyä sekä enemmän tai vähemmän hunajaa. Eikä oo kuulkaas paremmasta väliä, jos multa kysytään!

SAMSUNG CSC

Jes, söiskös tänäänkin vähän tomaatteja?

Eihän tätä mun ohjetta kehtaa tällä kertaa oikein edes reseptiksi kutsua, mutta jos nyt kirjoitan summittaiset mittasuhteet kuitenkin vielä auki – jokainen toki tekee oman makunsa mukaiset ratkaisut!

Tomaatti-persiljasalaatti 1:lle nälkäiselle / 2:lle lisukkeeksi

n. 250 g makeita kirsikkatomaatteja

1 pieni makea punasipuli varsineen / 1-2 kevätsipulia

iso nippu lehtipersiljaa varsineen

(reilu desi kivettömiä kalamataoliiveja)

(tuoretta chiliä)

n. 1,5 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä

n. 1 rkl punaviinietikkaa

ripaus sormisuolaa

vastarouhittua mustapippuria

juoksevaa hunajaa

Puolita tomaatit ja viipaloi sipuli ohuen ohueksi. Sekoita kulhossa tomaatit ja sipulit, oliiviöljy, pikkuriikkisen juoksevaa hunajaa sekä punaviinietikka. Anna ainesten marinoitua hetki, 5-10 minuuttia riittää hyvin.

Juuri ennen syömistä lisää joukkoon lehtipersiljan oksia, viipaloitua chiliä ja/tai kalamataoliiveja. Ripottele salaatin päälle mustapippuria ja sormisuolaa + voit halutessasi valuttaa päälle ohuena nauhana vielä hieman lisää hunajaa (toimii erityisesti chilin kanssa). Ja eiku syömään!

SAMSUNG CSC

Ps. Pienellä viiveellä tajusin juuri, miksi oon tähän niin hulluna: äiti teki melkein samanlaista kun olin lapsi. Tästähän tulee siis mieleen ÄITI! Ainoo vaan, että äiti käytti mustapippurin sijasta maustepippuria. Sitä menee mullakin siis seuraavaan satsiin! <3

430 views