Dagen efter -tortillapizza

by Juulia 0 Comments
Dagen efter -tortillapizza
SAMSUNG CSC

Onneksi pikkujoulukausi alkaa vihdoinkin hiipumaan: pahimmillaan/parhaimmillaanhan kemuja on ollut viikkotolkulla joka perjantai ja lauantai (jopa useammat päivässä). Moisesta tonttuilusta ei tämän ikäisenä enää selviä seuraamuksitta, ja niinpä ns. “korjaussettiä” on tullut tarvinneeksi jo monta sunnuntaita putkeen. Juhlaa nyt elämässä tuskin koskaan on liikaa, mutta se olo, mikä turhan rempseästä juhlasta seuraa… e i  h y v ä.

Onneksi morkkistelunkin voi hoitaa nautiskellen. Hoidan ryytynyttä ja nuutunutta oloa kolmella tavalla: juon tolkuttomasti kylmää vettä, nysvään sängyssä katselemassa Ru Paul’s Drag Racea ja syön jotain tulista, suolaista ja rasvaista. Ideaalitilanteessa kotoa ei tarvitse poistua lainkaan. Lämpimänä vuodenaikana luottoruokani darrantappoon on papaijasalaatti Som Tam, muutoin melkeinpä poikkeuksetta pizza. Pizzataksiin en sentään turvaudu, ellei ole tosi hätä kyseessä – kokkailu kun tekee minulle huonovointisenakin aina hyvän mielen 🙂

Mutta mikäs neuvoksi, jos pizzaa halajaa, pizzataksiin ei tahdo langeta, eikä sitä taikinaa jaksa vääntää? Pizzahan nyt ei muutenkaan ihan niin pikainen ruoka edes ole: parhaan taikinan tekeminen kun vie enemmänkin vuorokauden kuin tunnin. Ratkaisen tämän ongelman yleensä joko tekemällä “munakaspizzan”, tai taikomalla tortillapizzan, jonka tekee parhaimmillaan alle vartissa, mikäli on ollut tarpeeksi kaukokatseinen ja varannut kotiin muutamia tarvikkeita:

  • juustoraastetta (jota minulla on aina pakastimessa)
  • tortillalettuja (joita voi myös pakastaa)
  • säilykepapuja (aina kaapissa)
  • purkkisalsaa
  • kananmunia (aina kaapissa)

Elikkä itselleni riittää, että ostoslistalla on perjantaina salsaa sekä mahdollisesti tortillalättyjä. Mikäli kotoa löytyy vielä tuoretta tai säilöttyä chilipaprikaa, tomaattia, korianteria, kevätsipulia, sekä muutama nokare creme fraichea, on tämä pika-aamiaispizza jo aika voittamaton ase sitä kaikkein pahintakin darralohikäärmettä vastaan 😉

Koska pikkujoulukausi osuu todella kiireiseen aikaan myös työrintamalla, olen päätynyt viimeisen parin viikon aikana vetämään näitä lättyjä ihan arkisinkin. Niin ihania kuin pitkät kokkailusessiot minusta ovatkin, ei tässä kaamosuupumuksessa jaksa päivittäin suuria väsäillä, varsinkaan kun raahustaa kotiin vasta iltaseitsemältä-kahdeksalta. Moisina päivinä suorastaan tirauttaa kyyneleen, kun tajuaa, että ainekset helppoon ja nopeaan päivälliseen löytyvät viikonlopun jäljiltä jo valmiiksi kaapista!

Tortillapizza 1:lle

1 vehnä- tai maissitortilla

n. 2-3 rkl salsaa

1-2 dl raastettua vahvaa cheddaria

reilu desi huuhdottuja ja valutettuja säilykepapuja (itse suosin tässä yhteydessä kidney- ja mustapapuja)

1 kananmuna

1 jalapeno

4-5 halkaistua kirsikkatomaattia

2 rkl creme fraichea

ripaus savupaprikaa

tuoretta korianteria ja/tai kevätsipulia

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Laita tortillalätty leivinpaperoidulle pellille ja levitä päälle salsaa. Ripottele seuraavaksi pohjalle juustoraaste, ja sen jälkeen levitä pavut sekä kirsikkatomaatin puolikkaat letun reuna-alueille niin, että keskelle jää noin kymmenensenttinen pesä munalle (jos et rakenna munalle pesää, se saattaa mokoma karata). Riko muna varovasti letun keskelle, ja lykkää pelti uunin keskitasolle.

Paista pizzantapaistasi vain sen verran, että juusto sulaa ja hieman ruskistuu – varo polttamasta letun reunoja, kröhöm! Itse tsekkailen paistaessa lähinnä munaa: en halua että keltuainen hyytyy täysin, joten heti kun valkuainen on täysin kiinteytynyt, otan lätyn uunista. Lopuksi viimeistelen herkkuni muutamalla creame fraiche -nokareella, ripauksella savupaprikajauhetta, ohuesti viipaloidulla jalapenolla, sekä reilulla määrällä tuoretta korianteria ja/tai kevätsipulia.

366 views

Eväslaatikko: fetaa ja bataattia värikkäällä jyväpedillä

by Juulia 3 Comments
Eväslaatikko: fetaa ja bataattia värikkäällä jyväpedillä

Lautasellinen c-vitamiinia!

Vietettyäni sitkeän syysflunssan panttivankina kokonaisen viikon, pääsin lopulta takaisin töihin. Siis, todella: PÄÄSIN. Minua vaivaa töiden suhteen varsin vahva “olen korvaamaton” -syndrooma, ja pelkään millainen kaaos siellä odottaa… Palaan töihin siis tarmoa täynnä, ja eväslaatikkokin on pitkästä aikaa taas pakattu!

On se kumma miten hyvät aikomukset elämänmuutoksille lopahtavat aina niin helposti. Töiden alkaessa olin päättänyt pakata eväät töihin ainakin kerran viikossa, enkä sortua päivittäin lähikulmien lounaspaikkoihin. Ja kuinkas siinä kävikään: seuraava eväslaatikko-juttu on näemmä kirjoitettu syyskuun alussa… ja siihen se onkin sitten jäänyt. Hups!

Siihen viimeiseen eväslaatikkojuttuun ilmestyneen lukijapalautteen rohkaisemana lähdin nyt sitten takaisin töihin eväiden kera. Sain viime viikolla testattavakseni Risellan uutuuden, jossa yhdistyy tumma riisi, kaura, vehnä, ruis, ohra ja kvinoa – loistava pohja ruokaisalle salaatille, ja sellaisen sitten laatikkooni pakkasinkin. Flunssan rippeiden häädön varmistin reilulla määrällä C-vitamiinia, jota salaattiini pursuaa kiitos punakaalin, granaattiomenan, bataatin ja appelsiinin.

Fetaa ja bataattia värikkäällä jyväpedillä 2:lle

50 g hyvää fetaa (oma lempparini on lampaan- ja vuohenmaidosta valmistettu Mevgal)

n. 300 g bataattia

1 rkl oliiviöljyä

100 g punakaalia

100 g riisi-viljaseosta ja/tai kvinoaa (esim. Risella)

n.4-5 dl mietoa kasvislientä (riippuen käyttämästäsi jyväseoksesta)

1 dl granaattiomenan siemeniä

1 ruukku vesikrassia

1 appelsiini

Kastikkeeseen:

2 rkl appelsiinimehua

1 rkl granaattiomenasiirappia

1 rkl oliiviöljyä

vastarouhittua mustapippuria

ripaus suolaa

Keitä käyttämäsi jyväseos pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi miedossa kasvisliemessä. Muista tarkistaa pakkauksesta nesteen ja jyväseoksen suhde! Pese bataatti ja lohko parin sentin paloiksi. Pyörittele palat öljyssä ja laita uuninkestävään vuokaan. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja paahda bataattilohkot kypsiksi (koosta riippuen +/- 20 min).

Suikaloi kaali, ja murjo sitä hieman kulhossa esim. perunanuijalla. Leikkaa appelsiinin päistä reilun sentin palat ja purista niiden mehu talteen. Irroita loput kuoresta terävällä veitsellä niin, että hedelmälihassa ei ole yhtään valkoista kuorta. Purista myös kuorenpaloihin jääneestä hedelmälihasta mehu talteen. Kuutioi appelsiini, ja sekoita kaalin joukkoon.

Sekoita tallettamasi appelsiinin mehu (n. 2 rkl), oliiviöljy sekä granaattiomenasiirappi (voit korvata siirapin 1 rkl balsamicosiirappia). Mausta ripauksella suolaa ja reilulla määrällä vastarouhittua mustapippuria.

Kääntele kaali-appelsiinisalaatti jäähtyneeseen jyväseokseen. Aseta seos lautasen pohjalle, annostele päälle bataatti, reilusti vesikrassia, murustettua fetaa, granaattiomenan siemeniä sekä kastike.

Eväslaatikkoon pakkasin krassin, kastikkeen ja granaattiomenansiemenet erikseen, mutta sekoitin bataatin ja fetan valmiiksi jyvä-kaaliseoksen kanssa. Oli muuten täyttävä lounas, jonka jälkeen ei tehnyt mieli käpertyä ruokalevolle 😉

Ps. salaatista saa vielä ruokaisamman lisäämällä jyväseokseen pari desiä kikherneitä.

Risella Tumma riisi-quinoa moniviljaseos saatu testattavaksi blogin kautta.

550 views

Paketoitu lanttu

by Juulia 0 Comments
Paketoitu lanttu
SAMSUNG CSC


Lanttu + ruis =

Meidän perheessä on aina syöty lanttua hyvällä halulla. Syy lienee mamma: äidin äitini bravuureita olivat iki-ihanat lanttusupikkaat joita koko perhe ahmi onnellisena aina kun mamma jaksoi suuritöiset herkut pyöräytellä. Olin jo lapsena supikkaisiin niin hulluna, että halusin auttaa aina mammaa niiden tekemisessä, vaikka se tarkoittikin usean tunnin hommaa. Tällä haavaa taidan myös olla suvusta se ainoa, joka niitä enää osaa tehdäkään.

Reseptiä mammalla ei tietysti ollut, lanttusupikkaat kun tehdään näppituntumalta. Mamman oppien pohjalta kirjoittelinkin sitten ohjeen tänne blogiin talteen toissakeväänä, kun viimeeksi lanttusupikkaita leivoin… HETKINEN: siis toissakeväänä???

Akuutti lanttusupikasvaje vain paheni, kun Satokausikalenteri jakoi FB-sivuillaan kuvan kokonaisena paistetusta lantusta. Supikkaita en kuitenkaan tässä elämäni hullunmyllyssä ehdi oikein millään tehdä… joten mikä avuksi?


Laakerinlehti maustaa lantun vienosti, timjami ja parmesaani ronskimmin. Tähän kokonaiseen lanttuun on kaiverrettu kolo, jonka täytin parmesaanilla. UUH!

Pahimpaan hätään lykkäsin lantun sellaisenaan, ihan kuorineen, uuniin. Odottelin sen kypsymistä kärsivällisesti kolmisen tuntia ja ahmin koko herkun voin ja suolan kera. Aijjai! Tämän lanttuannoksen voimin jaksoinkin kehitellä ideaa vähän pidemmälle, ja eipä aikaakaan kun ensimmäiset lanttupaketit jo köllöttelivät uunissani!

Todelliseen tulikokeeseen nämä laiskan leipurin lanttusupikkaani pääsivät, kun tarjosin niitä äidilleni. Huh, hyvin näytti uppoavan – suolaa äiti tosin kaipaili lisää. Kokonaista lantun kimpaletta onkin vähän vaikeampi maustaa kuin paperinohuita lanttusiivuja… joten kannattaa tarjoilla lanttupaketit sormisuolan kera!

Lanttupaketit 4:lle

2 isoa, saman kokoista lanttua

80 g parmesaania, mustaleimaa tai muuta vahvaa ja pitkään kypsytettyä juustoa

2 rkl kuivattua timjamia (ja/tai 4 laakerinlehteä)

100 g voita

2 tl suolaa

reilusti vastarouhittua mustapippuria

2 rkl juoksevaa hunajaa / tummaa sokeria

Ruiskuoreen:

4 dl ruisjauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

0,5 tl leivinjauhetta

2,5 dl kylmää vettä

50 g voisulaa voiteluun

Valmistele ensin taikina: sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe kulhossa, lisää niihin kylmää vettä, ensin 2 dl ja tarpeen vaatiessa vielä puolen desin verran. Muotoile taikinasta pallo ja laita se kelmun sisään odottelemaan lanttuja.

Kuori lantut, ja halkaise ne puolipalloiksi. Pyöristele halkaisupinnan reunoja vähän – teräviä kulmia ei lanttuihin kannata jättää. Jaa taikina neljään osaan. Nosta yksi pala jauhotetulle työpöydälle (säilytä loppu taikina kelmun alla odottelemassa vuoroaan) ja kauli se reilusti kämmentä isommaksi ympyräksi. Taikinakiekko saisi mieluusti olla keskeltä hieman paksumpi, reunoilta ohuempi.

Nosta lantunpala taikinan keskelle. Hiero huoneenlämpöinen voi lantun päälle ja ripottele voin päälle 0,5 rkl timjamia, 0,5 tl suolaa, töräys juoksevaa hunajaa tai ripaus sokeria, reilusti mustapippuria ja muutama rkl hienoksi raastettua juustoa. Mausteita saa olla reilusti, isossa lantunpalassa riittää maustamista!


Timjami-parmesaani-mustapippurilanttu on hyvvää, testiin seuraavaksi valkosipuli-hunaja-chiliversio.

Nostele reunat lantun päälle varovasti sivu kerrallaan. Voitele lomittain meneviä taikinalaskoksia vedellä, jotta saat ne tarttumaan toisiinsa. Paketista pitää saada täysin tiivis, tarkastele siis huolella, ettei pakettiin jää repeämiä – itse hulautan käärön nopeasti juoksevan veden alle ja silottelen sitten märän pinnan sormilla tiiviiksi ja sileäksi.

Ripottele paketin märkään pintaan vielä hieman suolaa ja timjamia, ja laita se leivinpaperoidulle pellille. Sitten vaan loput kääröt samaan tapaan valmiiksi!


Välillä käy näinkin: tarvitaan ekstrapala taikinaa peittämään lantun päälliosa. Ihan syystä siis tämän ohjeen taikinamäärä mitoitettu hieman yli…

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Paista paketteja kuumassa uunissa noin vartti, jotta taikina kovettuu, alenna lämpöä sitten 150 asteeseen. Paista paketteja keskitasolla 2-3 tuntia, voitele niitä paiston aikana kerran tai pari voisulalla.

Lanttupaketit ovat parhaimmillaan hieman jäähtyneinä, mutta vielä lämpiminä. Mamma olisi taatusti käärinyt nämä paketit uunin jälkeen vielä villavilttiin vähintään tunniksi – näin kuori hieman pehmenee – mutta minulla ei taida siihen kuitenkaan kärsivällisyyttä enää parin tunnin uunituksen jälkeen olla. Sitäpaitsi tykkään rapeasta ruiskuoresta!


Iltapalaa äitylille!

3 094 views

Oodi oluelle: maltainen papupata

by Juulia 0 Comments
Oodi oluelle: maltainen papupata

Syksy näyttää juuri nyt parhaita puoliaan niin keittiönikkunan ulko-,  kuin sisäpuolellakin. Kirpeä kylmenevä sää saa minut aina kaipaamaan muhennoksia ja keittoja, ja niinpä niitä onkin tässä kodissa tehtailtu tihenevällä tahdilla. Pitkän linjan suosikkini, sitruksinen linssi-pinaattikeitto, samettinen kukkakaali-homejuustokeitto tai edes lämmittävä kurpitsakeitto eivät kuitenkaan pärjää uudelle suosikilleni: oluessa haudutellulle papupadalle.

Etsiskelin Pinterestistä inspiraatiota papuruualle perinteisen ranskalaisen papupadan cassouletin tyyliin, kun silmiini osui “drunken beans” aka frijoles borrachos. Meksikolaiset kaljassa uitetut pavut kuullostivat ensinnäkin herkullisilta, mutta myös melko vitsikkäiltä, joten kaljakeittohommiin olikin sitten päästävä asap. Heti seuraavalla kauppareissullani marssinkin päättäväisesti oluthyllylle valikoimaan jonkun tarkoitukseen sopivan, makean, maltaisen ja mieluusti varsin vähän humaloidun tumman olusen.

Valintani osui lopulta Ahvenanmaalaisen Stallhagenin tummaan hunajaolueen, jota veikkaisin löytyvän maitokaupoista kautta maan – kivempihan se on miettiä resepti, jonka oleellisin ainesosa on mahdollisimman monen saatavilla.  Dark Honey on hunajalla maustettu tumma lager, ja se on maultaan juuri sopivasti makean maltainen, eikä yhtään katkera tällaiseen pitkään hauduteltuun pöperöön.

Keittoa kannattaa tehdä ainakin tupla-annos, sillä se on s u p e r h y v ä ä, ja seuraavana päivänä entistä parempaa… ja kerrankos niitä papuja liottelee ja keittelee tuplasatsinkin?

Maltainen papusoppa 4:lle

400 g kuivattuja papuja ja linssejä (esim. valkopapuja, mustia papuja, kidneypapuja, vihreitä ja keltaisia linssejä)

n. 1 l vettä liottamiseen + n. 1,5 l vettä keittämiseen

300-400 g chorizomakkaraa tai soijachorizoa

2-3 isoa porkkanaa

2 isoa keltasipulia

6 valkosipulin kynttä

2-3 jalapenoa tai vihreää mietoa chiliä

2 rkl oliiviöljyä

6 laakerin lehteä

3 rkl juustokuminaa

2 rkl savupaprikaa

1 kana/kasvisliemikuutio (tai vastaava määrä jauhetta, itselläni on käytössä Reformi kasvisliemijauhe)

6 dl tummaa, makeaa ja maltaista olutta, esim. Stallhagen Dark Honey

suolaa, mustapippuria

Liota papu-linssiseosta runsaassa vedessä yön yli, tai vähintään 10 tuntia. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele seos muutamaan kertaan. Keitä papu-linssiseosta uudessa vedessä miedolla lämmöllä (veden pitää peittää pavut muutaman sentin verran), kunnes isoimmat pavut pystyy juuri ja juuri litistämään sormien välissä – tähän menee pavuista riippuen 30-45 minuuttia. Pienemmät pavut ja linssit saavat hajota.

Huom! Älä suolaa keitinvettä!

Silppua sipuli, jalapeno sekä valkosipuli ja kuullota niitä hetken syvässä kattilassa. Viipaloi chorizo ja kuutioi porkkanat, lisää kattilaan. Paista keskilämmöllä, kunnes sipuli on kauttaaltaan läpikuultavaa. Lisää kattilaan juustokumina sekä savupaprika. Kun pavuista suurimmat alkavat olla kypsiä, voit valuttaa niistä enimmät keitinvedet pois, ja lisätä pavut kattilaan. Kaada päälle olut, heittele sekaan laakerinlehdet, ja laita kansi päälle.

Hauduttele soppaa miedolla lämmöllä n. puoli tuntia, tai kunnes isoimmatkin pavut hajoavat helposti eli ovat kypsiä. Mausta keitto vielä liemikuutiolla/-jauheella, vastarouhitulla mustapippurilla ja tarvittaessa ripauksella suolaa. Suola sekä suolaa sisältävä liemikuutio lisätään vasta lopuksi – suola kovettaa pavut ja keittoaika voi venähtää raivostuttavan pitkäksi. 

 

Ps. nopeammin soppa valmistuu tietysti purkkipavuista. 400 g kuivia papuja (n. 4 dl) vastaa n. kolmea-neljää purkillista säilykepapuja (1 purkki n. 300 g papuja)

254 views