Rehulautanen Vol. 2

Rehulautanen Vol. 2

rehulautanen

Kun olin pieni, äidilläni oli tapana kiikuttaa lautasellinen rehuja mutusteltavakseni kesken leikkien, teeveen kastelun tai läksyjenteon. Lautasella saattoi olla kokonainen tomaatti, pätkä kurkkua tai porkkanaa, joten kyseessä ei todellakaan ollut mikään “salaatti”. Kaikki oli esillä sellaisenaan, joten esim. porkkanasta saattoi halutessaan jyrsiä vaikkapa veistoksen. Simsalabim, ruuasta tuli leikkiä.

Nostan äidille hattua sillä, että lautaselle laitettiin todellakin ihan juuri sitä, mikä kulloinkin oli tuoretta. Keväällä herkuttelimme mehevällä varhaiskaalilla, ja äiti opetti käärimään kaalinlehdet rullalle kuin sikari. Kesällä lautasella oli usein kyssäkaalia, naurista ja lanttuakin. Kaikki maistui aina ja opin siinä sivussa rakastamaan raakoja vihanneksia!

rehulautanen

Kiitos äidin rehulautasten laitan edelleen itselleni säännöllisen epäsäännöllisesti mutustelukulhollisia. Perinteen mukaan en minäkään pilko rehujani sen kummemmin, kunhan pätkäisen kurkusta sen pituisen palan jonka kulloinkin tahdon. Jos oikein haluan hemmotella itseäni, saatan ostaa kaupasta luomukermaviiliä ja dippijauhepussin (jep, luit oikein, kaupan dippimaustepussin!) ja sitten dippailen menemään rehulautaselliseni vaikkapa sängyssä kirjaa lukien. Ah, onnea!

Vierastin itseasiassa pitkään oikeita salaatteja, ja varsinkin salaatinkastikkeita. Halusin syödä rehuni erikseen ja sellaisenaan, ja taisin olla pitkälti yli kaksikymppinen ennen kuin maistoin ensimmäisen kerran salaatinkastiketta salaatin seassa. Noh, loppu on silkkaa rehurakkautta, sillä nykyäänhän voin aivan pokkana sanoa, että lempiruokani on salaatti. Älkää pliis vaan kysykö että mikä salaatti, siinä kohtaa valinta muuttuu mahdottomaksi! Sama koskee oikeastaan salaatinkastikkeita. Ainoat salaatinkastikkeet, joista en niin välitä, ovat majoneesipohjaisia.

(Jos haluat tietää, mitkä ovat lempi salaatinkastikkeitani, kurkkaa tämä juttu!)

tahinikastike

Rakensin taannoin erästä kuvahaastetta varten Instagramiini kuvan teemalla “vihreä”, ja koska rehulautaset ovat minulle niin kovin tärkeitä, päädyin tekemään sellaisen ikäänkuin kunnianosoituksena äidilleni. Tätä kuvaa varten tosin päädyin stailaamaan rehulautastani aika rankasti.

Esteettisitä syistä lautaselle päätyi varhaiskaali lehtien sijaan lohkoina, avomaankurkku pätkän sijaan kiehkuroina ja sokeriherneenpalotkin nätisti halkaistuina. Rouhin pinnalle mustapippuria, ripottelin sormisuolaa, revin mukaan muutaman kirvelinoksan… Eikä siinä vielä kaikki: murustelin lautaselle myös hieman pehmeää vuohenjuustoa ja pyöräytinpä mukaan pienen kulhollisen yhtä lempikastikettani, limetti-jugurtti-tahinikastiketta.

Rehulautanen vol. 2 taitaakin itseasiassa olla … salaatti.

Limetti-jugurtti-tahinikastike

1:lle

1 reilu ruokalusikallinen tummaa suolaista* tahinia

½-1 limetin mehu

2-3 rkl kreikkalaista jugurttia tai kreikkalaistyyppistä kauravalmistetta

(1 tl vaahterasiirappia)

Sekoita limetin mehua tahiniin, kunnes seos hieman notkistuu. Tässä voi mennä hetki, joten ole kärsivällinen! Riippuen, kuinka mehukas limetti sinulla on, saatat tarvita puolikkaan tai kokonaisen limetin. Limetin voi halutessaan vaihtaa toki myös sitruunaan. Sekoita tahiniseokseen sitten muutama ruokalusikallinen jugurttia ja makeuta kastike halutessasi pienellä tilkalla vaahterasiirappia. Lopputulos on kirpeä, täyteläinen, paahteinen, kermainen, uijuijui!

* Mikäli käytät suolatonta tahinia, muista maustaa kastike ripauksella suolaa.

Stailattu much?

Tältä se annos sitten aivan lopuksi näytti. Onhan kaikki rekvisiittakin nimittäin syötävä!

40 views

Paahdettu munakoiso misotahnalla

Paahdettu munakoiso misotahnalla

paahdettu munakoiso

Munakoiso on yksi lempi raaka-aineitani! Rakastin sitä jo lapsena, kun äiti kokkaili uunissa munakoisopihvejä. Munakoison koostumus on minusta ihanaa ja toisin kuin monet, tykkään siitä myös ns. rapsakampana – esimerkiksi ne pienet pyöreät munakoisot, joita thaimaalaisissa curryissä käytetään, ovat minusta tolkuttoman hyviä!

Munakoisoruuista suosikkejani on edelleen uunissa paahdettu munakoiso, vaikka rakastankin myös baba ganoush -tahnaa ja munakoisopastaa. Tosin toisin kuin äidin köökissä 80-luvulla, meillä paahdettu munakoiso saa mausteeksensa suolaripauksen sijasta misotahnaa.

miso munakoiso

Tiesittekö muuten, että munakoiso on kasvitieteellisesti marja, eikä suinkaan vihannes. Näitä marjojahan onkin sitten ihan joka lähtöön: on paksua, lyhyttä, ohutta, pitkää, tummaa sekä vaaleaa violettia, valkoista, keltaista, vihreää, oranssia, raidallista, pyöreää, pikkuruista, jättimäistä, käppyrää, suoraa… ja ne ovat kaikki minusta yhtä ihania.

Tähän reseptiin käytän kuitenkin mieluiten ohuita ja pitkiä japanilaisia munakoisoja, jos vain saan niitä käsiini.

Paahdettu munakoiso misotahnalla

250 g ohuita japanilaisia munakoisoja

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl punaista misoa

1½ rkl miriniä

½ rkl vaahterasiirappia

¼ tl seesamiöljyä

Halkaise munakoisot pitkittäin kahtia. Viillä munakoisojen pintaan vinottaisia muutaman millin syvyisiä viiltoja. Sekoita loput raaka-aineista yhteen ja sivele munakoisoille. Laita munakoisot uunivuokaan ja paahda 225 asteisen uunin ylätasolla n. 20-30 minuuttia, tai kunnes munakoiso on täysin kypsää ja pinnaltaan kullanruskeaa. Laske pelti tarvittaessa keskitasolle, jos munakoisot uhkaavat saada liikaa väriä olematta vielä kypsiä.

Tarjoa paahdettu munakoiso heti!

paahdettu munakoiso

Meillä näitä misolla maustettuja japanilaisia ohuita paahdettuja munakoisoja syödään useimmiten joko vegaanisten temakien tai onigirazun täytteenä, mutta tällä kokkailukerralla täytin niillä riisikulhon.

Mukaan pääsivät myös paahdetut kuningasosterivinokkaat ja savuiset shimejit edellisestä reseptistäni, sekä hieman höyrytettyä parsaa. Tämäntyyppinen riisikulho ei minusta ole myöskään täydellinen ilman kevätsipulisilppua ja kunnon lorausta soijaa!

Ps. Kypsennysaika riippuu käyttämiesi munakoisojen paksuudesta. Mikäli käytät tavallista, “paksua” munakoisoa, viipaloi se poikittain vajaan sentin paksuisiksi kiekoiksi.

Pps. Näin kesällä misomunakoisot voi toki myös grillata!

Ppps!! Munakoiso kannattaa säilyttää huoneenlämmössä esim. paperipussissa. Jääkaappi on munakoisolle liian kylmä ympäristö. Pussi kannattaa pitää kaukana etyleeniä tuottavista hedelmistä, se nimittäin nopeuttaa munakoison pilaantumista. Munakoiso olisi hyvä käyttää kolmen päivän sisällä ostamisesta. Jos lykkäät sen kuitenkin sinne jääkaappiin, kääri munakoiso paperiin (joka imee ylimääräistä kosteutta) äläkä sulje sen säilytyspussia. Munakoiso on herkkä säilytettävä!

paahdettu munakoiso

77 views

Paahdettu kuningasosterivinokas & savuiset shimejit

Paahdettu kuningasosterivinokas & savuiset shimejit

kuningasosterivinokas

Jos metsään haluat mennä nyt…

Näin sienikauden pikkuhiljaa jo käynnistyessä on kiva ottaa varaslähtö sienikokkailuun itsekin! Sienimetsään en kuitenkaan vielä suuntaa, vaan kauppaan – hakusessani on nimittäin vähän harvinaisemmat viljellyt sienet. Sienestys on mahtavaa puuhaa … siis silloin kun onnistaa, eikä minua ole onnistanut sienimetsällä pariin vuoteen. Valkoiset ja ruskeat herkkusienet, siitakkeet ja portobellot löytyvät vaivatta ihan lähikaupasta, mutta hieman jännempiä shimejisieniä, enokisieniä, osterivinokkaita ja kuningasosterivinokkaita pitää kuitenkin jo melkeinpä metsästää. Ei tämä sienestys kaupassa siis aivan takuuvarmaa puuhaa ole sekään!

Shimeji- ja enokisieniä olen bonganut itse useimmiten aasialaisista marketeista, eivätkä ne siellä maksa paljoa. Shimeji-sieniä löytyy niin valkoisena kuin ruskeanakin ja ne kasvavat söpösti nipussa. Osterivinokaat sen sijaan ovatkin osoittautuneet vähän vaikeammiksi löytää, puhumattakaan kuningasosterivinokkaista! Ensimmäinen hyppysiini saama kuningasosterivinokas löytyi itseasiassa vasta nyt keväällä Stockan Herkusta, jossa se olikin sitten jo reilusti tyyriimpi tuttavuus.

kuningasosterivinokas

Kuningasosterivinokas

Kuningasosterivinokas aka putkivinokas on kuitenkin niin ihana sieni, että näin ensituttavuuden jälkeen ostan sitä varmasti joka kerran kun se vastaani tulee, oli hinta mikä oli. Kuningasosterivinokas on lähestulkoon kokonaan vartta, ja sen rakenne on ihanan murea ja “lihaisa”. Se soveltuu loistavasti esim. grillattavaksi, uunissa viipaleina paahdettavaksi tai jopa haarukalla “nyhdettynä” vegaanisen bolognesen pohjaksi tai hodarin täytteeksi. Sitä voi syödä myös raakana!

Minusta kuningasosterivinokas on – kuten muutkin hieman harvinaisemmat viljellyt sienet  –  loistava valinta hieman juhlavammalle kasvisaterialle. Kokkasin itse ekat osterivinokkaani japanilaisittain maustettuina uunissa ja tarjosin ne vegaaniseurueelle temakien täytteenä. Ruoka oli varsin onnistunutta! Ainoa virhe, minkä tein, oli sienien määrä… oli kyseessä sieni tai sieni, pitäisi aina muistaa kuinka paljon ne kokatessa kutistuvat.

kuningasosterivinokas

Paahdettu kuningasosterivinokas

150 g kuningasosterivinokasta

1 rkl oliiviöljyä

1½ rkl soijaa

1 rkl vaahterasiirappia

¼ tl yuzukoshōa (*

¼ tl shichimi tōgarashia / sichuanpippuria

*) Yuzukoshō on japanilainen yuzu-hedelmästä ja chilistä tehty fermentoitu supervahva maustetahna, johon olen totaalisesti hurahtanut. Mikäli et saa käsiisi yuzukoshōa, voit lisätä mausteliemeen ruokalusikallisen limettimehua, hieman sen raastettua kuorta sekä maun/tulisuuden mukaan kuivattuja chilihiutaleita. Samaan lopputulokseen et näin pääse (jos maistat joskus yuzukoshōa niin ymmärrät miksi), mutta saat kuitenkin mukaan hieman sitruksista potkua!

Valmistus:

Sekoita mausteliemen raaka-aineet keskenään. Viipaloi kuningasosterivinokas pitkittäin n. 3 mm paksuisiksi siivuiksi. Viillä siivujen pintaan kevyesti ruudukko, mutta varo leikkaamasta sienen läpi! Sivele sienet mausteliemellä ja levitä ne uunipellille. Paahda sieniä 225 asteisen uunin ylätasolla 15-20 minuuttia tai kunnes sienet ovat kauniin ruskettuineita ja paikoin jopa rapeita. Tarjoa heti!

kuningasosterivinokas

shimeji sieni

Shimeji-sieni

Shimeji-sieniin tutustuin ensimmäisen kerran tehdessäni Jenni Tuomisen Kansleri Pop Up -kirjan ohjeella ramenkeittoa. (Silloin tutustuin muuten moneen muuhunkin nykyiseen lempiraaka-aineeseeni!)  Shimeji-sienet ovat melko pieniä, joten niitä paistaessa pitää olla tarkkana etteivät ne kärähdä. Tykkään silti käyttää ne nopeasti paistinpannun lisäksi myös uunissa, jolloin ohuempi osa sienestä muuttuu melkeinpä sipsimäisen rapeaksi.

Toisin kuin kuningasosterivinokas tai toinen aasialaisista kaupoista tuttu pikkusieni, enoki, shimejiä ei suositella syötäväksi raakana.

Savuiset shimejit

150 g shimejisieniä

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl soijaa

1 rkl miriniä

1 tl sokeria

n. ½ tl nestesavua

n. ¼ tl srirachaa

Paista sienet paistinpannulla öljyssä kullanruskeiksi. Sekoita mausteliemen raaka-aineet keskenään ja lisää pannulle. Jatka paistamista, kunnes mausteliemi imeytyy sieniin ja tiivistyy siirappimaiseksi. Varo polttamasta!

Voit halutessasi levittää sienet vielä leivinpaperoidulle pellille ja nahkeuttaa niitä hetken – siis tosiaan, hetken eli max 5 minuuttia – 200 asteisessa uunissa. Muutama vahvasti paahtunut sieni on lopputuloksen kannalta ihana sattuma, kokonainen pellillinen mustuneita sieniä on surku.

shimeji

Meillä savuiset shimejit ja paahdettu kuningasosterivinokas syötiin tosiaan siis taannoin vegaanisen temakin täytteenä. Täytteenä temakeille oli sienien lisäksi parsaa, avocadoa sekä misolla maustettua paahdettua japanilaista munakoisoa. Ruoka maistui kaikille paremmin kuin hyvin, mutta varsinkin temakien kääriminen osoittautui hauskaksi ohjelmanumeroksi kaikille!

Ps. Resepti paahdetuille miso-munakoisoille seuraa perästä! 🙂

37 views

Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä (aka eräänlainen kesäkeitto)

by Juulia 0 Comments
Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä (aka eräänlainen kesäkeitto)

kylmä ramen

Kylmät nuudelit kaunistaa! Tai … ainakin toivottavasti, olen nimittäin syönyt niitä viime kuukauden aikana aika tiuhaan tahtiin. Kirjoittelinkin jo iki-ihanista sobanuudeleista yuzu-dashi-liemessä, mutta paljastetaanpa tänään nyt keittiöni toinen uusi suosikkiruoka: kylmä ramen!

Minusta kuuma ramen on ihanan lohdullista kylmänä vuodenaikana, ja nyt olen omakohtaisesti oivaltanut myös sen, että homma toimii myös toisin päin. Kylmä ramen ja kuuma kesäpäivä = match made in heaven! En ole vielä matkustanut Japanissa kesäaikaan, mutta uskallan silti veikata, että kylmä ramen maistuisi vieläkin paremmalle siellä!

kylmä ramen

Kylmä ramen

Idea tälle soijamaitopohjaiselle kylmälle ramenkeitolle on peräisin Bon Appetit -sivustolta löytyvästä ohjeesta, johon satuin törmäämään eräänä päivänä YouTubea plärätessäni (kyllä, seuraan Tubessa erinäisiä ruokasivustoja, vaikka enemmän tuijottelenkin sieltä salaista pahettani eli meikkivideoita). Kylmiä nuudeliruokiahan on Japani (ja Korea, ja muukin Aasia) pullollaan, mutta tämä nimenomainen kiehtova resepti on menestyksekkään japanilaisen ramenkokin, Shigetoshi Nakamuran käsistä. Siitä on siis oikein hyvä aloittaa omat kylmä ramen -kokeilut!

Ravintola Nakamuran kylmä ramen on reseptinä sen verran monimutkainen, että päätin suorilta käsin käyttää sitä lähinnä etäisenä inspiraation lähteenä. Kuinka kaukana tulkintani alkuperäisestä on, selvinnee minulle heinäkuussa kun vierailen New Yorkissa ja toivonmukaan ehdin piipahtaa Nakamurassa kylmällä ramenkeitolla. Ihanaahan se videolta kuolaamani luomus olisi oikeasti maistaa!

Vaikka esikuva on omasta keitostani kaukana, hyvää tämä minunkin kylmä ramenkeittoni on. Suolaista, täyteläistä, sopivan polttavaa ja umamista, kiitos miso-pohjaisen liemen. Vaikka oikaisin keittoni kanssa useammankin Nakamura-kulman, sen verran näin kuitenkin vaivaa että kokeilen tehdä lientä varten aivan oman ihka ensimmäisen soijamaitoni. Prosessi oli kaupassakäyntiin verrattuna hieman työläs, mutta ero kaupan soijamaitoon valmistetun liemen ja kotitekoisen välillä on kyllä iso! Omatekemästä soijamaitoliemestä tulee kermaisen täyteläinen ja paksu, kun taas kaupan soijamaidolla liemi on reilusti lirumpaa.

(Julkaisen ehkä perästä oman soijamaitoreseptini, mutta ihan vielä en kehtaa –  täytyy jatkaa ensin vähän enemmän testailuja! Jos innostutte tekemään itse soijamaitoa, kurkatkaa vaikkapa tämä ohje. Metodeja on monia, mutta tätä olen nyt käyttänyt itse. Otan mieluusti myös vastaan vinkkejä teidän luotto soijamaito-ohjeista!)

ramenkeitto

Minusta tämä aikaansaamani kylmä ramen käy melkeinpä kesäkeitosta, onhan liemi “maito”pohjainen ja sattumina keitossa on kesän tuoreimmat herkut! Omia suosikkejani liemen kaveriksi on makoisa maissi, rapsakat retiisit tai nauriit, raikas kurkku sekä herneet – muodossa tai toisessa. Sattumiksi keittoon käy minusta kuitenkin periaatteessa mikä tahansa raakana syötävä vihannes ja uskaliaat voivat kokeilla lisätä sekaan myös vaikkapa vesimelonia! Jos keitostaan haluaa vähän ruokaisamman, voi mukaan heitellä vielä vaikkapa savutofua tai jotain muuta proteiininlähdettä.

Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä

vegaaninen

2:lle

Liemi:

6 dl soijamaitoa (itsetehty on mielestäni tässä parasta!)

1½-2 rkl valkoista/keltaista misoa (+1 tl punaista tai ruskeaa misoa*)

1½ rkl sakea

1 rkl miriniä

1 rkl yuzumehua (tai limetin mehua)

n. 2 tl soijaa

1-2 tl gochugarua (korealaisia chilihiutaleita)

1 tl shichimi tōgarashia / tai ripaus hienonnettua sichuanpippuria

1 pieni valkosipulin kynsi

1-2 cm pätkä inkivääriä

2 annosta ramennuudeleita (kuvan nuudelit mustasta riisistä tehtyjä gluteenittomia ramennuudeleita)

Sattumat:

1-2 naurista / kourallinen retiisejä / pätkä retikkaa

¼ kurkkua tai 1 avomaan kurkku

1 tuore maissintähkä

kourallinen tuoreita herneitä / raakana syötäviä sokeriherneen palkoja

1-2 kevätsipulin tai nippusipulin vartta

(3-4 mustaa valkosipulin kynttä + 2 rkl oliiviöljyä)

(kourallinen vesimelonikuutioita)

(syötäviä kukkia: ruohosipulia, litulaukkaa…)

*) Itse olen tykännyt käyttää tässä liemessä pääasiassa valkoista mietoa misotahnaa (shiromisoa), mutta olen lisännyt sekaan teelusikallisen vahvempaa ruskeaa riisimisoa (genmai miso) tuomaan makuun vähän lisää ytyä. Kahta sorttia ei tarvitse tätä keittoa varten ostaa, varsinkaan jos ei ole mison suurkuluttaja kuten minä, mieto valkoinen/keltainen miso riittää ja se on mietoutensa vuoksi tosi monikäyttöinen tuote. Kurkkaa käyttötapoja vaikka täältä!

Kylmä ramen – liemi ja sattumat:

Raasta valkosipuli ja inkivääri, sekoita ne soijamaitoon. Lämmitä seos kiehumispisteeseen, siivilöi ja jäähdytä. (Raa’an valkosipulin maun ystävät voivat skipata soijamaidon lämmittämisen kokonaan)

Sekoita misotahna, sake, mirin, yuzu, soija, shichimi togarashi sekä gochugaru keskenään. Itse olen tykännyt käyttää tässä liemessä pääasiassa valkoista mietoa misotahnaa, mutta olen lisännyt sekaan teelusikallisen vahvempaa ruskeaa riisimisoa tuomaan makuun vähän lisää ytyä. Sekoita misoseos soijamaitoon ja laita liemi sitten jääkaappiin odottelemaan sattumien valmistelua. Keitä vielä ramennuudelit paketin ohjeen mukaan ja huuhtele ne kylmällä vedellä. Valuta hyvin.

Kuori ja kuutioi nauris tai retikka, viipaloi retiisit. Kuori myös avomaankurkku, mikäli käytät sitä etkä kasvihuonekurkkua. Kuutioi kurkku. Pätki sokeriherneen palot tai riivi herneet paloistaan. Pese maissintähkä ja leikkaa siitä terävällä veitsellä jyvät irti (helpoiten tämä onnistuu sotkematta jyviä ympäriinsä, kun tuet tähkän esim. pienen ylösalaisin asetetun kupin päälle syvän kulhon pohjalle, ja veistelet tähkän reunoja niin, että jyvät tippuvat kulhoon.) Kuutioi vielä vesimeloni, mikäli käytät sitä, ja silppua sipulinvarsi.

Mikäli haluat maustaa keittoa mustalla valkosipuliöljyllä, muussaa musta valkosipuli veitsen lappeella leikkuulaudalla ja sekoita se öljyn kanssa pienessä kulhossa mahdollisimman tasaiseksi.

Kokoa kylmä ramen näin:

Jaa kylmät ramennuudelit kahteen syvään kulhoon. Sekoita liemi vielä kertaalleen huolella ja kaada se nuudeleiden päälle. Annostele kulhoon vielä maissinjyvät, kurkku, nauriit/retiisit/retikka, sekä muut käyttämäsi sattumat. Viimeistele annokset syötävillä kukilla (kuvassa litulaukan kukkia), sipulinvarrella, ripauksella gochugarua tai shichimi tōgarashia, sekä halutessasi mustalla valkosipuliöljyllä.

Tarjoa kylmä ramen heti jääkylmänä! Jos päivä on kovin kuuma, voit lisätä kumpaankin kulhoon muutaman jääpalan viilentämään keittoa entisestään.

miso ramen

Ps. Tästäkin keitosta saa tarvittaessa tehtyä gluteenittoman, kun etsii käsiinsä gluteenitonta misotahnaa, käyttää soijakastikkeen sijasta tamaria ja nuudeleina gluteenittomia nuudeleita.

95 views