Paritushommissa Taivaanrannassa

Paritushommissa Taivaanrannassa

SAMSUNG CSC

Minulla oli keskiviikkona nenäni alla poikkeuksellisen erinomainen lounaskattaus: neljä Teerenpelin herkkuolutta + kuusi makoisaa maistiaista ruuista, joihin oluita yhdistellä. Rankka homma! En tiedä teistä muista, mutta aina kun kutsu sisältää sanat olut ja ruoka, niin minähän suoriudun paikalle viivana (vaikka pieni haastehan tämä tehtävä olikin).

Hauskaa oli myös löytää uusi ravintola Helsingistä: Teerenpelin Keskuskadun baari terasseineen oli kyllä entuudestaan tuttu, mutta en tiennyt WTC:n piilottelevan sisällään vielä konserniin kuuluvaa ravintolaakin. Aiemminhan Teerenpelin oma ravintola, Taivaanranta, on löytynyt vain Lahdesta, nyt siis myös Helsingistä.

Taivaanranta Grill & Craft Beer on syntynyt kahden arvostetun käsityöammattilaisen – keittiömestarin ja panimomestarin kohtaamisesta. Näin ollen ei ihme, että ravintolan menu pelaakin erityisen hienosti Teerenpelin omien tuotteiden hyödyntämisen ja yhdistämisen lähtökohdista. Listalta löytyy mm. savuolut-glaseerattua mureaa possunposkea ja omalla viskillä graavattua lohta, sekä muita törkeän hyvän kuuloisia herkkuja.

Erillisen baarilistan tulen pitämään mielessä jahka terassikelit lähtevät kunnolla käyntiin. Miljöö ei ole ehkä ihanteellisin tämäntyyppiselle rouhealle olutravintolalle, mutta kun nenän alla on hyvää ruokaa ja olutta, niin äkkiä se kalsea WTC siitä ympäriltä unohtuu!

SAMSUNG CSC

Juoman ja ruuan yhdisteleminen on aina hauskaa ja varsin antoisaa puuhaa, ja keskiviikkona se oli erityisen jännää: blogaajista ja lehdistöstä koostuvan raatimme mielipiteiden avulla Taivaanranta valikoi olut + ruoka -yhdistelmät, joista rakennetaan uusi listalta tilattava tasting-annos.

Laseista löytyi:

  • Onnen Pekka pils
    • kevyt, vaalea ja raikas pohjahiivaolut
  • Vauhtiveikko vehnäolut
    • hedelmäinen ja aavistuksen banaaniarominen, suodattamaton vaalea ja raikas pintahiivalla käytetty vehnäolut
  • Laiskajaakko tumma luomu lager
    • raikas, tumma ja täyteläinen lager
  • Notkea NIPA
    • pirteästi humaloitu, sitrusarominen India Pale Ale, ensimmäinen 20-vuotis juhlaoluista

Niitä piti sitten koittaa yhdistellä seuraaviin ruokalajeihin:

  • Poropastramia ja mallaskreemiä
  • IPA-maustettu silakka-escabeche
  • Vehnäoluella marinoitua ankanrintaa ja savustettua salaattia
  • Karamellisoitua, tummassa oluessa haudutettua possunposkea ja rucolaa
  • Fenkoli-graavattua lohta, varhaisperuna-kasvissalaattia, humaladressing
  • Karamellisoitua sipulipiirakkaa ja pikkelöityä punasipulia
SAMSUNG CSC

Omaan makuuni maistuvimmat annokset lautasella olivat supermurea possunposki, fenkoligraavattu lohi sekä sipulipiirakka.

Kuten jo edellä mainitsin: tehtävä ei ollut helppo. Annoksista vain yhdelle löysin idioottivarman makuparin (fenkoligraavattu lohi + Onnen Pekka), muiden kohdalla jäin useimmiten kahden vaiheille. Sipulipiirakalle ei omasta mielestäni missään nimessä sopinut NIPA, vaan kevyemmät ja raikkaammat oluet; useimpien muiden mielestä taas NIPA oli ainoa, joka pärjäsi piirakan makeudelle.

Ryhmässä tällainen makupalapelin rakentelu onkin kivointa – omien mieltymysten vertailu toisten kanssa on opettavaista ja avartavaa. En sen vuoksi tässä alakaan sen tarkemmin omia yhdistelmiäni luettelemaan, vaan kehotan kipittämään paikanpäälle löytämään omat makuparit – tastingannoksiakin lupailtiin listalle jo ensi viikolla. Uteliaana jo odottelenkin, mitä kombinaatioita tarjolle lopulta päätyy!

SAMSUNG CSC

Poropastramiin ja mallaskreemiin sopi minusta parhaiten Laiska Jaakko.

SAMSUNG CSC

Ravintola Taivaanranta Grill & Craft Beer

Keskuskatu 7, 00100 Helsinki
Avoinna:

ma-ti 11-22,

ke-to 11-23,

pe 11-24,

la 12-24,

su suljettu

31 views

Tallinn Craft Beer Weekend 2015

by Juulia 6 Comments
Tallinn Craft Beer Weekend 2015

Viime viikonloppuna järjestettiin ensimmäinen Tallinn Craft Beer Weekend Kalamajan Sfäär Outletissa. Samalla tapahtuma oli Viron ensimmäinen kansainvälinen pienpanimofestivaali, järjestäjänä yksi Viron kiinnostavimmista pienpanimoista: Põhjala Brewery – tyypit lanseerasivat festareilla Põhjala Yorikiri – seaweed weizenbockin 9,5%, joka on pantu yhteistyönä sumomestari Baruton kanssa.

Kurvasin Telliskiveen viittä vaille neljä ja liityin janoisen jonon jatkeeksi. Pieni tihkusade ei tuntunut missään, kun kärsimätön letka liikkui reippaasti eteenpäin. Sisällä käteeni iskettiin maistelulasi sekä olutlista – takki narikkaan ja oluselle! Ensimmäiseksi suunnistin Italialaisen CR/AK:in hanalle ja sain lasiini hennon pippurista White Rabbittia (Double Belgian White with balin pepper). Seurasin suhteellisen uskollisesti omaa listaani ja jatkoin seuraavaksi Birrificio Del Ducaton kirpeän sitruunaisen Chrysopolis Radlerin kimppuun: HUH. Rakkautta ensi siemauksella! Todella raikas, hapan ja kirpeän sitruunainen lambic oli illan mittaan se olut, jota palasin santsaamaan useamman kerran.

olutmiehet2

Buxtonin Red Raspberry Rye = vadelmamehuolut, NAM! Del Ducaton timjami-saison taas oli pehmoista ja miedon yrttistä.

Nousin olut kerrallaan seitsemänteen taivaaseen: Buxtonin mehukas ja raikas Red Raspberry Rye (berliner weisse), Lervigin pirteän hapan Sour Suzy (kaffirlimetin lehdillä maustettu berliner weisse), Pühasten hedelmäinen Humalakoda DIPA sweet citrus edition, Loverbeerin jännittävät Madamin (sour/wild ale) sekä Saison De L’Ouvrier Serpilla (timjamisaison)… lista jatkuu tästä vielä pitkälle. Onnekseni ehdin hyvin ja kiireettä käydä läpi kaikki etukäteen listaamani oluset. En uskalla yrittää kuvailla olutmaailman termeillä maistamiani nektareita, mutta sen voin sanoa ettei yksikään oluista ollut pettymys, ja yhtäkään lasillista en kadu!

Taktikoin ja pitäydyin suunnitelmani mukaisesti kevyissä, raikkaissa, hedelmäisissä, marjaisissa ja happamissa oluissa. Onnekseni törmäsin muutamaan tuttuun, joiden kanssa sai hehkutella kulloistakin juomaansa euforisessa olutpöhnässä, ja joiden laseista siemailla maistiaiset porttereista ja stouteista. Uteliaan kun pitää saada kuitenkin lopulta maistella vähän kaikkea. Erityishauskaa oli tavata Donut Islandin Mika!

Hyvässä seurassa – nämä herrasmiehet jaksoivat kuunnella hehkuttelujani lähemmäs neljä tuntia. Kiitos Oskari, Mika ja Mikko!

olutmiehet

CR/AK, Lervig, Beavertown, Birrificion Del Ducato <3

Minun piti ehtiä kahdeksaksi vanhaan kaupunkiin, mutta ehdin onneksi maistaa vielä tärkeimmät päivän “toisesta kattauksesta”, joka alkoi 19:30. Herkuttelin pikaisesti Beavertownin Bloody ‘Ell veriappelsiini-IPA:lla sekä Del Ducaton Kiss Me Lipsialla. Sitten jouduinkin jo pakkaamaan maistelulasini varovasti paperikääröön ja suuntaamaan illan keikoille: ystävät, Jennie Abrahamson, sekä muutama muu jännä artisti odottivat.

Päivään mahtui myös tovi musafiilistelyä: lasissa Chrysopolis Radler, lavalla De Underjordiske

Odotin tapahtumaa vesi kielellä, enkä todellakaan pettynyt, päinvastoin. Harmittaa, etten mennyt mestoille myös perjantaina, sillä viime lauantai oli yksi elämäni onnellisimpia päiviä. Kysykää keneltä tahansa minut TCBW:ssä tavanneelta tai kanssani illan aikana viestineeltä – tämä nainen oli aivan sfääreissä, hyvä kun pysyin housuissani!

Lauantai oli lasi lasilta silkkaa voittoa: ensiluokkaisia ja kiinnostavia pienpanimo-oluita ympäri maailman, rento ja lämmin tunnelma, yhteisöllinen fiilistely… poikkeuksellisen onnistunut päivä! En ole myöskään koskaan ollut yhtä hyvin järjestetyssä oluttapahtumassa. Vaikka lauantai oli loppuunmyyty, en joutunut kertaakaan jonottamaan, eikä tila tuntunut missään vaiheessa täyteen ahdetulta. Ruokia en testannut, mutta juustolautanen sai monelta kehuja. Vaikka oluet kuuluivat sisäänpääsyn hintaan, paikalla ei myöskään ollut ketään örveltäjää (pahoin pelkään, että Suomessa moinen hinnoittelupolitiikka tuottaisi juurikin moisia lieveilmiöitä). Pieni miinus mutaisen pihan perukoilla lymyilleille bajamajoille, mutta toisaalta, mitäs olisivat festarit ilman bajamajoja?

Lähden Tallinnaan olutmatkalle taatusti pian uudelleen, koska kaupunkihan on lukuisine olutravintoloineen kaljanaisen paratiisi. Sanomattakin varmaan myös selvää, että seuraavalla kerralla osallistun Tallinn Craft Beer Weekendiin kaikkina tarjolla olevina päivinä <3

20150328_192052

Kiitos TCBW 27.- 28.3.2015 <3

ps. lasi selvisi ehjänä kotiin saakka. Kukapa olis uskonut!

210 views

Tallinn Music Week: musiikkia, oluita ja muita herkkupaloja

by Juulia 4 Comments
Tallinn Music Week: musiikkia, oluita ja muita herkkupaloja

Tässä vaiheessa kevättä alan useimmiten olla pienen miniloman tarpeessa. Tai no… isonkin. Jos aikaa suuremman luokan irtiotolle ei järjesty, niin mikäs sen parempi viikonloppukohde kuin eteläinen naapurimme Viro? Ja jos on tällainen herkkusuinen musadiggari kuten minä, sinne kannattaa suunnata tietysti Tallinn Music Weekin aikana.

16465335259_8dc5b4885d_h

Matkustamisessa on minusta aina kivointa syömisten ja juomisten suunnittelu: missä parhaat murkinat, entäs baarit, kahvilat, paikalliset erikoisuudet? Kulinaristille ei lähimailla ole montaa hinta-laatusuhteeltaan Tallinnan veroista matkakohdetta – eipä ihme etten juuri muualle ole viimevuosina matkaillutkaan (okei, no Berliini <3 ).

Tällä kertaa ei syömisen ja juomisen lokaatioita tarvitse liiemmin miettiä, sillä musiikkiviikkojen oheistapahtumat TMW Tastes sekä Tallinn Craft Beer Weekend (TCBW) pitävät ravinnosta ja nesteytyksestä huolen. Lisäksi löytyy laaja kattaus taidetta (TMW Arts) sekä kiinnostavia keskustelutilaisuuksia. Sain ilokseni pressipassin tapahtumaan, joten eipä muuta kuin matkaan! Viikonloppu tulee olemaan täynnä upeaa ruokaa, mahtavia oluita, taidetta, ystäviä ja musiikkia = vuoden parhaan miniloman ainekset ovat siis kasassa.

15456006481_192f2b7e8b_o

Hieman harmittaa, että erityisesti odottamani B-sides – lost and found! -tapahtuma myytiin jo loppuun. Kaks Kokka -ravintolan fine diningia ja musiikkia yhdistelevä “hiljainen” illallinen olisi ollut ehdottomasti ykkösenä herkuttelulistallani. Hitaat syö nopeet, mutta tällä kertaa onneksi riittää etanoillekin syötävää: eri puolilla Tallinnaa on tarjolla erityisiä TMW menuja, joista saa alennusta festivaalipassilla. Minua kiinnostaa erityisesti festivaalihotelli Nordic Hotel Forumin oman ravintolan, Monacon, menu (kampasimpukat UUH). Yhtälailla tekisi mieli kipittää kohteisiin Leib sekä Neh. Hankalia valintoja on tiedossa, kun ei se minunkaan mahani pohjaton ole – ihan kaikkea kivaa tuskin ehtii syömään!

Monaco TMW special menu

  • Scallops with cauliflower cream and lime­herb sauce
  • Rack of venison with roasted white asparagus and wild mushrooms
  • Chocolate panna cotta with salted caramel cream and chocolate truffles

Leib TMW special menu

  • Appetizer: Cured duck fillet salad with marinated forest mushrooms and sweet mustard mayonnaise.
  • Main: Panfried chicken fillet with roasted pumpkin and sage mash.
  • Dessert: “Grandmother’s toast” with cottage cheese and cranberry filling and yoghurt ice cream.

Neh TMW special menu

  • Island beef – green tomato & horseradish
  • Cod – leek, ramson & mussel sauce
  • Rasberry – sour cream mousse

13145362794_6a2c566975_b

16717217372_a573d382d6_o

Tallinn Craft Beer Weekend järjestetään 27. – 28.3.2015 Telliskivi 57:ssä.

Laatuoluen ja pienpanimoiden ystävänä odotan innolla kaikkia niitä harvinaisempia oluita, joita pääsen viikonlopun aikana maistelemaan. Erityisesti arvostan, että TCBW tarjoilee oluset 100 ml maisteluannoksina – ihan kuten ruuankin kanssa, haluan maistaa mahdollisimman montaa herkkua! Viikonloppuun osallistuvien panimoiden listassa on monta tuttua suosikkiani – tanskalainen To Øl, norjalainen Lervig sekä virolaiset Põhjala (joka on myös festivaalin järjestäjä) sekä Õllenaut maistuvat varmasti, mutta onpahan mukana myös jänniä panimoita joista en ole ennen kuullutkaan.

TCBW:n sisäänpääsymaksu kattaa maisteltavat oluet. Kun valikoimassa on lähemmäs 100 laatuolutta, ennustan itselleni poikkeuksellisen tuhtia (mutta ihanaa!) olutähkyä – ja sokerina päällä oluet pääsee maistelemaan erinomaisen bändikattauksen säestyksellä! Jahka saan olutlistani valmiiksi, alan miettiä minkä bändin kanssa mitäkin olutta maistelisi: esim, ottaisiko Põhjalan Topeltnelson Double IPA tuplanelsonin Teksti TV 666:sta?

doppelnelson

Bryggerin Viron pienpanimoviikoilla pääsi maistamaan mm. Põhjalan Topeltnelson Double IPA:a.

Listallani on tällähaavaa ainakin seuraavat panimot herkkuineen:

Lervig/Norja

  • Sour Suzy – berliner weisse with kaffir lime leaves
  • Surly 1349 – black ale bourbon barrel aged sour cherry edition 13.49%
  • Magic Rock Farmhouse IPA Rustique Cherry Edition 6%

Birrificio Del Ducato / Italia

  • Kiss Me Lipsia – gose 4%
  • La Luna Rossa – flemish red inspired sour/wild ale 8%
  • Chrysopolis Radler – lambic radler edition 5%

Loverbeer / Italia

  • Saison De L’Ouvrier Serpilla – saison with thyme 5,8%

AF Brew / Venäjä

  • Redrum Special Edition Double IPA 8,8%

Buxton / UK

  • Jacob’s Ladder – session beer 2,8%
  • Red Raspberry Rye – rye and raspberry berliner weisse 4,9%

Festivaalin olutvalikoima vaihtuu perjantain ja lauantain välillä, joten hirmuisen ryppyotsaisesti en aio oluiden maisteluani suorittaa. Mitä tielle sattuu, sitä maistetaan, enkä aio itkeä jos joku olut listaltani jää syystä tai toisesta testaamatta. Ne kaikkein kiinnostavimmat oluset voi hoitaa pois alta heti alkuun (kun aistit ovat vielä terävät).

Kuten listasta näkyy, henkilökohtaiset mieltymykseni pyörivät vahvasti huomaloiduilla pale ale ja IPA -osastoilla, mutta myös kaikki happamat ja kirpeät, sekä marjaiset ja hedelmäiset maut ovat mieleeni. Olen ollut viime aikoina erityisen kiinnostunut saison– ja gose– tyylisistä oluista, mutta myönnän auliisti haksahtavani erinäisiin juomiin myös pelkän nimen ja/tai etiketin perusteella. Ne kaikkein jännimmän nimiset bisset ovat kyllä usein jotain niin tiukkaa ja tummaa tavaraa, että se desi tulee riittämään maistiaiseksi enemmän kuin hyvin. Vai miltäs kuullostaisi hollantilaisen Brouwerij De Molen päälle kymmenenprossainen Merciless Painful Death imperial stout, tai  brittiläisen Buxtonin Arizona Wilderness Dragon Tips (maple, chipotle and bacon stout)?

hopster

HOPSTER – erinomainen esimerkki nimestä ja etiketistä, jota en voi vastustaa!

Kun viikonloppu on ohjelmoitu omasta näkökulmastani ensisijaisesti syömisten ja juomisten mukaan, jätän suosiolla musiikkipuolen asiantunteville ystävilleni Aleksille, Suville ja Lanille. Kyseiset henkilöt ovat musiikin saralla NIIN kärryillä, että minun on ihan turha alkaa itsekseni selvittelemään mitään. Välillä on hyvä ulkoistaa hommia + tiedän, että kannattaa suunnata sinne minne hekin, musiikkimakumme on sen verran samankaltainen. Tällä taktiikalla on ennenkin menty monet festarit onnistuneesti läpi 😀

13578065105_3b35c6e621_o

TMW afterparty 2014 / Kuva: Tõnu Tunnel

27 views

Löytö: Heavy Fuel IPA & syötävät hyönteiset

by Juulia 1 Comment
Löytö: Heavy Fuel IPA & syötävät hyönteiset
DSC_0476

Heavy Fuel IPA

Jotain olen elämässäni varmaan tehnyt oikein, kun pääsin jo toista kertaa Fat Lizardin pienpanimolle afterworkille. Edelliskerralla kirjoittelin miesten ensimmäisestä myyntiin päätyneestä oluesta, California Pale Alesta, ja panimon syntytarinasta. Tällä kertaa vierailun syynä on perjantaina lanseerattava uutuus, Heavy Fuel IPA.

Eilisellä visiitillä oli mukana muitakin blogaajia, jotka ovat pääsääntöisesti minua perehtyneempiä olutharrastajia – niinpä keskitynkin suosiolla toteamaan, että “Olipa hyvää kaljaa!” ja jätän olutasiantuntijat kertomaan tämän erittäin maistuvan IPA:n hienouksista tarkemmin. Käykää kurkkimassa muiden mukana olleiden fiiliksiä vaikkapa Reittausblogissa tai ystävieni Tomin ja Annin mahtavassa Pari Kaljaa -blogissa!

DSC_0468

DSC_0494

Heikki, Tuomas, ja koko Fat Lizardin jengi, hyvän bissen teitte taas!

Sen verran osaan kuitenkin kertoa, että Heavy Fuel IPA:an on käytetty humaloita Amarillo, Simcoe, Centennial, Columbus ja Polaris. Alkoholia Heavy Fuelissa on 7,3% ja katkeroita 75 IBUa. Maltaista suurin osa (noin 90%) tulee Suomesta, karamellimaltaat taasen Saksasta. Heavy Fuelissa on omaan makuuni sopivassa suhteessa aromeja ja katkeruutta, hienoista makeuttakin olen maistavinani. Aika tuhti bissehän tämä on, kovin monta en peräjälkeen pystyisi nauttimaan –  ja  huppeliinkin siitä tulisi (testattu eilen käytännössä, eh). Vaikka allekirjoittaneella kihahtikin eilen maistellut kaksi tuopillista hienoisesti päähän, on vesiselvää, että kullanhohtoinen Heavy Fuel on IPA minun makuuni: ei ole liian tuhti, mutta ei liian nyhverökään. Juuri sopiva!

DSC_0496

Paistettuja jauhopukin toukkia à la Topi Kairenius

DSC_0498

Topi kokkailupuuhissa

Oluen kyytipoikana tarjoiltiin jokaisen paksun liskon lempiruokaa, elikkä siis tietysti hyönteisiä. Fat Lizard Brewingin taustajoukoissa vaikuttava Topi Kairenius on Suomen näkyvimpiä hyönteisruuan harrastajia ja melkoisen jännää oli päästä vihdoinkin maistamaan hänen kasvattamiaan pulleroisia jauhomatoja (jotka ovat jauhopukki -nimisen kuoriaisen toukkia, eivät siis varsinaisesti matoja).

Syötävistä hyönteisistä, eli “tulevaisuuden proteiinilähteestä”, on viime aikoina kirjoiteltu paljonkin, mutta aika vieras on varmaan vielä monelle ajatus hyönteisten syömisestä. Maailmassa on kuitenkin tälläkin hetkellä lähemmäs kaksi miljardia ihmistä, joille hyönteisten syönti on ihan arkea. Hyönteissyönnin edut ovat kiistattomia, mutta gourmet-ravintoloidenkaan kehittelemät erityisherkut eivät välttämättä saa valtaväestön suhtautumista hetkessä muuttumaan.

Itselläni on melkoisen neitimäinen suhtautuminen hyönteisiin – torakat ja hämähäkit saavat aikaan alkukantaisen pakoreaktion, eikä siinä etukäteen järkeily mitään auta. Niinpä olenkin ihan tyytyväinen, että tarjolla oli eilen hyönteissyöjänoviisille hieman torakkaa (Topin suosikki) helpommin pureskeltavat makupalat. Sen kummemmin asiaa miettimättä nappasinkin siis yhden toukan suuhuni ja rouskuttelin menemään – ja sehän oli yllättävän hyvää! Inhoreaktio iski silti: ensin kulholla (iik, pitääkö tuota koskea), ja erityisesti kun toukka rasahti hampaissa rikki. Päädyinkin kiskaisemaan ykösellä lähemmäs puoli tuopillista Heavy Fuelia huuhtoakseni otusparan lopulta alas. Toivon hartaasti, että läsnäolijoilla ei ole kuva- tai videomateriaalia tilanteesta… osaan olla välillä hieman draamakuningatar 😀

DSC_0503

Sinänsähän se on hassua, että pikkuisen puhtaissa oloissa kasvatetun jauhomadon syöminen aiheuttaa moisen reaktion, mutta vaikkapa raa’an ja elävän osterin syöminen ei… tehotuotetun lihan syömisestä puhumattakaan (kyllä, kyllä syön mieluiten luomua, mutta ymmärtänette pointtini)? Itse en asenteiden korjaamista tarvitse, söisin hyönteisiä mielelläni jos vain pääsen joskus omasta hassusta ja vaikeasti kontrolloitavasta reaktiostani yli. Maku esimerksiksi tässä jauhomadossa oli hyvä, mutta syömisestä ei oikein nauti jos miettii pääraaka-aineen kiemurtelevaa olemusta. Täytyykin yrittää udella Topilta kikkoja, joilla hyönteisruuan proteiininlähde piilotellaan tämmöisiltä nössöiltä. Eipä ihme, että ensimmäiset kaupoista löytyvät hyönteisruuat ovatkin prosessoitu pidemmälle: on energiapatukkaa ja on pyörykkää ja on jauhomadoista tehtyä jauhoa. Niitä popsiessa voi hienosti unohtaa mitä ne oikeastaan sisältävät, eikä mausta raaka-ainetta ehkä arvaisikaan (oletan, en ole siis prosessoituja hyönteiselintarvikkeita maistanut).

Ehkäpä hyönteisruoka kaipaakin stailausta, ja imagon nostatusta? Tällä haavaa taidetaan keskittyä lähinnä tämän ravinnonlähteen ekologisuuteen: hyönteisten tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja varsin vähän. Hyönteisissä on kuitenkin proteiinin lisäksi myös runsaasti muita ravinteita, esimerkiksi jauhomadot sisältävät yhtä paljon omega-3- ja rasvahappoja kuin kala ja enemmän kuin naudan- ja sianliha. Proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden määrä on samaa luokkaa kuin lihassa ja kalassa. Saataisiinkohan hyönteisistä leivottua seuraava lehtikaali 😉  tai ehkäpä moisia temppuja ei edes tarvitse: mitä pieni ennakkoluuloton edelläkävijäjoukko ensin, sitä muut perässä. Haluaisin olla osa sitä tien näyttäjien joukkoa.. mutta voi olla että hyönteisten suhteen jään kuitenkin jälkijunaan. Tai kukapa tietää! Täytynee perehtyä aiheeseen lisää.

DSC_0505

Toukkia ja bisseä – että sellainen afterwork tällä kertaa!

Ps. Heavy Fuel IPA löytyy valikoitujen olutravintoloiden hanoista perjantaista alkaen. Lisää tieto IPAjaisten tapahtumasivulta!

Pps. Lisää hyönteissyönnistä Topin Koiramies -sivujen lisäksi esim. Hyönteistalous -blogissa ja YK:n sivuilta.

151 views