Oodi oluelle: olut vs. viini BATTLE

Oodi oluelle: olut vs. viini BATTLE


Kaksi ihanaa: CR/AK White Rabbit & Ballast Pointin Grapefruit Sculpin. Kuva: Janne Ballis

Löysin kuukausi takaperin sähköpostistani kutkuttavan viestin olutbaari Bier-Bieriltä: kutsun osallistua viini vs. bisse -battleen. Kaksi joukkuetta, herkkuruokaa juomasuosituksineen, ja voittaja valitaan desibelimittarin avulla (!) … ja ennen kuin oikeastaan edes ymmärsin koko kisan ideaa loppuun asti, olin tietysti jo vastannut JOO.

Oluttiimimme kokoonpano oli tällaisen aloittelijan näkökulmasta hieman pelottavan asiantunteva, mutta onneksi luotan makuaistiini, ja olen aika haka ennustamaan toimivia makuyhtälöitä ainakin keittiön puolella. Oluen ja ruuan yhdistelyssä se keittiölogiikka ei aina suoraan päde, mutta tekemällähän sitä oppii! Niinpä lähdin reippaasti lopputiimin kanssa strategiapalaveriin kehittelemään voittajakombinaatioita, mielessä muutama etukäteen mietitty ehdotelma.

Oluttiimimme kokoonpano oli seraava:

Menu, johon oluita mätsäillä, oli laadittu Groteskin uuden listan pohjalta:

  • Härkä tartar ja keltuaiskreemiä
  • Groteskin Falafel ja maissisalsaa
  • Naudan Picanha-paistia, Iberico porsaan kylkirivi, lämmin vihannessalaattia sekä Groteskin ranskalaiset
  • Grillattu sienipizza ja rucolasalaattia
  • Suklaa Crème brulée ja kahvijäätelöä

Todettiin tiimin kanssa heti, että ainakin tartarin kera tarjottava keltuaiskreemi voi heittää kapuloita viinitiimin rattaisiin. Yhteistuumin päädyimme itse valitsemaan tartarin kaveriksi vahvaa, kahvi- ja suklaa-aromista stouttia. Falafelin kaveriksi päätettiin valita oma ehdotukseni, raikas ja kevyen pippurinen Double Blanche.


Falafelin kaverina yksi omista suosikkioluistani: Balin pippurilla maustettu raikas double blanche, CR/AK White Rabbit. Viinitiimi suositteli sekä tartarille, että falafelille pinkkiä shamppanjaa – ja sehän toimi!

Picanhan ja ribsien kaveriksi valitsimme kaksi eri olutta, greippiaromisen IPA:n, sekä vahvan belgityylisen alen – sopivia ehdokkaita olisi tosin ollut vaikka kuinka monta. Vaikeaksi homman teki lihan kaverina tarjottu lämmin vihannessalaatti, jossa oli melko runsaasti kitkeryyttä.

Sienipizzan kaveriksi ehdotin keittiölogiikallani yrttiolutta, yrtit kun nyt tuppaavat toimimaan sienien kanssa – ja yrttioluella mentiin (tosin eihän se ollut lainkaan sellaista kuin olin kuvitellut). Jälkkärin kanssa pelasimme varman päälle, ja valitsimme vahvan, pehmeän ja runsasaromisen Imperial Baltic Porterin eteläisen naapurimaan puolelta.

3/5 oikein, huraa!

Varsinainen kisa käytiin viime lauantaina Bier-Bierissä. Tilaisuus aloitettiin lämmittelemällä hieman makuhermoja sokkomaistelulankun äärellä (joka oli muuten älyttömän hauskaa!), ja sitten siirryimme pöydän ääreen. Avecit istutettiin pitkän pöydän päätyihin, mustien lasien äärelle. Pikkuhiljaa ruokaa rupesi ilmestymään neniemme alle, ja laseihin kaadettiin niin viiniä, kuin oluttakin.

Ihaninta iltapäivässä oli yhteinen fiilistely, nautiskelu sekä häpeämätön hekumointi: kummassakin tiimissä kehuttiin spontaanisti vuoroin vastustajan paritusta, vuoroin omaa. Viinitiimin asiantuntemus oli ilmeistä, ja mehustelin itsekin viinivalintoja yhtä tiheään kuin omiamme – kyllähän minulle se viinikin maistuu! Huutoäänestysten koittaessa toki ääntä pidettiin vain oman tiimin puolesta (rajansa veljeilylläkin).

Tartarin ja lihalautasen välissä tarjoiltiin “väliliha” (hehe): jääkylmää Serpillaa, namnam! (Mitäs sitä ei tekisi irtopisteiden vuoksi?) Kuva: Janne Ballis

Olimme ovelasti valinneet juomasuositusten lisäksi aterialle myös eräänlaisen palate cleanserin, raikastavan välijuoman, joka oli jännä hapan saison Italialaiselta Loverbeeriltä (näihin Italialaisiin oluisiin hurahdin keväällä Tallinnassa). Olipahan lasissa vuoroin myös järjestäjän sekä vastapuolenkin valitsemia ylläreitä – lopulta pöydässä vierähtikin lähemmäs kolme tuntia.

Kanttarellipizza ja Jopen Koyt = bingo! Kuva: Janne Ballis

Oma suosikkiyhdistelmäni oli kanttarellipizza ja keskiaikaisen reseptin mukaan valmistettu yrttiolut, gruitbeer. Yllättävä, jopa kuivaa vermuttia muistuttava humaloimaton yrttiolut sopi sienipizzan kylkeen erinomaisesti! Sen sijaan Balin pippurilla maustettu double blanche jäi ehkä turhan kevyeksi kaveriksi falafelille ja maissisalsalle.

Tartarin kaverina Founder’sin KBS jäi mielestäni viinitiimin yllättävän vedon jalkoihin: stout ja tartar toimii kyllä, mutta shamppanja ja tartar se vasta toimikin! Deittini tykkäsi kyllä omasta yhdistelmästämme erityisen paljon ja hyvä niin – makuasioitahan nämä ovatkin 🙂

Viinitiimin kapteeni pitämässä ylistyspuhetta voittajajoukkueelle – kehuja tosin sateli myös toiseen suuntaan, ja kilpailusta selvittiin käsirysyttä. Kaikinpuolin hyvinkäyttäytyvää sakkia nämä olut- ja viini-ihmiset! Viinitiimi vasemmalta oikealle: Wine and Finland -blogin Deniz, Viinitien Toni Immanen, Pullon henki -blogin Heikki.

Ja kuinka siinä kilpailussa kävikään…? No olut voitti, tietysti!

Erittäin kovat olivat kyllä viinisuosituksetkin, tsekatpaas vaikka itse tuosta yhteenvedosta – rohkeaa paritusta kautta aterian! Tarkempia havaintoja viinivalinnoista kannattaa käydä lukemassa Pullon hengen blogista.


Falafel:

  • Larmandier-Bernier Rose de Saigneé
  • CR/AK White Rabbit double blanche

Tartar:

  • Larmandier-Bernier Rose de Saigneé
  • Founder’s Kentucky Breakfast Stout
“Palate cleanser” oluttiimiltä:
  • Loverbeer Serpilla Korianteri Sour Saison 2014

Kanttarellipizza:

  • Nicolas Joly Clos de Bergerais 2004, Savannières Roche aux Moines
  • Jopen Koyt Strong Gruit Beer

Picanha, ribsit, salaatti ja ranskikset:

  • Hugel Gewurtztraminer Jubilee 2008
  • Baladin Amber Super (Picanhan kaverina)
  • Ballast Point Grapefruit Sculpin (Ribsien kaverina)
Isännän tarjoama välikalja:
  • Rodenbach Caractér Rouge (uusi lempparini – maistakaa jos käsiinne saatte!!!)

Suklaabrulée & kahvijäätelö:

  • Alfonso Oloroso
  • Pöhjala Öö Imperial Baltic Porter

Suklaa creme brulée ja kahvijäätelö oli makea loppu mahtavalle iltapäivälle.

Olipahan melkoinen iltapäivä. Opin vaikka mitä uutta sekä oluen että viinin ja ruuan yhdistelystä. Enkä meinaa nyt saada niin millään tarpeekseni aiheesta! Kiinnostuneille tiedoksi, että moisia battleja voi Bier-Bieristä tiedustella – vois olla aika legendaarinen pikkujoulujuhla, esimerkiksi… ja jos joku on menossa, mut saa kernaasti pyytää mukaan!

Samaten kannattaa rohkeasti lähteä testaamaan niitä vähän tuntemattomampia oluttyylejä. Itselle tuli tässä tutuksi muutama täysin uusi (tai pitäisikö sanoa vanha) oluttyyli, ja janoan lisää, lisää, vielä vähän lisää. Niinhän sitä usein käy, että mitä enemmän oppii, sitä enemmän haluaa oppia lisää… Maistelusetit ovat helppo tutustumiskeino, ja niitä löytyy Bier-Bierin lisäksi varmaan lähes jokaisesta olutravintolasta.

Olutravintoloita putkahtelee onneksi parhaillaan sinne sun tänne sellaista tahtia, että kauas ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla tarvitse lähteä maistaakseen jotain uutta. Kyttäänkin lempiolutbaarieni sosiaalista mediaa silmä kovana, bongatakseni kiinnostavat uutuudet ja vierailevat hanatuotteet mahdollisimman nopeasti – välillähän joku harvinaisempi olut loppuu muutamassa päivässä.

Ps. jos jaksoit lukea tämän pitkän jutun loppuun, ansaitset ainakin sen maistelulasillisen jotain jännää ihanaa olutta… tuu kiskomaan hihasta siis jos bongaat mut joskus baarista 😀

136 views

Oodi oluelle: portterilla mehevöitetty lammas-kaalipaistos

by Juulia 0 Comments
Oodi oluelle: portterilla mehevöitetty lammas-kaalipaistos
SAMSUNG CSC
SAMSUNG CSC

Kaljaa lasissa, kaljaa ruuassa. Kotoani löytyykin aina jos ei nyt ihan sataa kaljaa, niin ainakin muutamaa kymmentä sorttia.

Olette ehkä huomanneet, että olen olutnaisia. Joisin kaljaa vaikka joka päivä, ellei se tekisi minusta hmmm… potentiaalista alkoholistia. Limut eivät minulle maistu, eivätkä mehut, mutta kaapista löytyy sen sijaan ykkösolutta – sillä tyydytän oluthampaan kolotuksen arkisin, jos mieliteko iskee. Kaikki kauppojen alkoholittomat olen myös testannut, ja monen niistä varsin passeliksi myös todennut 🙂

SAMSUNG CSC

Mikkellerin olutkauppa Köpiksessä = taivas

Matkoille otan mukaan ison laukun, ja se täyttyy tietysti kuplamuovista sekä tuliaisolusista. Vaatekaappini ylähyllyiltä löytyy pikkuhiljaa jo lähemmäs viidenkymmenen oluen varasto erilaisia ulkomaiden herkkuja, joita nautin hartaudella ja oikean tilanteen tarkkaan harkiten: pullon silloin, pullon tällöin.

Väärällä hetkellä nautittu olut menee tavallaan hukkaan, joten pyrin miettimään aina tarkkaan minkä pullon milloinkin avaisin – toista samanmoista kun ei tilalle useimmiten ilman uutta ulkomaanmatkaa saa. Raportoin näistä maisteluista heränneitä fiiliksiäni ja hajatuksia sataa kaljaa -tumblriini.

SAMSUNG CSC

To Ølin Dangerously Close to Stupid ja Yeastus Christus odottavat vielä maisteluvuoroaan.

SAMSUNG CSC

Brewdogin Hello My Name Is Little Ingrid Session IPA on ihanan kevyt ja raikas lakalla maustettu makupala, jota löytyy parhaillaankin jääkaapistani.

Koen olevani äärettömän onnekas, kun olen saanut tämän blogihommani kautta useampia ainutlaatuisia tilaisuuksia tutustua pienpanimotoimintaan, olutmessuihin, erilaisiin lanseeraustilaisuuksiin ja maistelusessioihin.

Kuin Liisa leijailen pikkuhiljaa syvemmälle kaninkoloon, joka johtaa kohti erilaisten oluiden ihmemaata. Kovin syvälle en ole vielä tipahtanut, ehkä muutaman metrin vasta, mutten malta odottaa mitä jännää syvemmältä löytyy – mitä enemmän nimittäin opin, sitä kirkkaammin tajuan etten tiedä vielä oikeastaan juuri mitään.

SAMSUNG CSC

Oluttiimin strategiapalaveri Punavuori Gourmet -blogin Anikon, Kaunis Humala -blogin Sammelin, Maku Brewingin Jussin, olutravintola Black Doorin Samin sekä Bier-Bierin Juhanin kanssa.

Sain muutama viikko takaperin kutsun osallistua olutravintola Bier-Bierin järjestämään leikkimieliseen ruuan ja juoman parituskilpailuun. Kisassa ovat vastakkain olut ja viini, ja sanomattakin lienee selvää että itse osallistun mittelöön oluttiimin riveissä. Viime torstaina pidimme suunnittelupalaverin, jonka aikana maistelimme menuun kuuluvat ruuat ja etsimme niille parhaat mahdolliset olutparit.

Ainutlaatuisempaa iltaa en ole tainnut oluen parissa ennen kokea: pöydän ympärillä oli neljä sen tasoista oluttietäjää, että imin itseeni illan aikana varmaan enemmän tietoa kuin olutta (vaikka sitäkin ehdittiin maistaa toistakymmentä eri laatua ennen kuin kömmin onnellisena kotikolooni). Etukäteen jännitin, kuinka tällainen noviisi edes tiimiin oli pyydetty, mutta en minäkään sentään ihan neuvottomaksi jäänyt: olutehdotukseni falafelin kaveriksi pääsi kaikkien suostumuksella mukaan kisaan.

Kerron kilpailun sujumisesta, ja niistä valitsemistamme olutsuosituksista lisää jahka kilpailu on pidetty! Olen tietysti täysin varma, että meidän tiimimme voittaa, mutta voittajahan minä tässä olen jo kun saan olla moisessa huvissa mukana.

SAMSUNG CSC

Kaali, peruna, jauheliha ja kalja ne yhteen soppii. Kotoisaa ja simppeliä syysruokaa!

Tässä tämänhetkisessä vahvemmanpuoleisessa oluthuumassani olen myös kokkaillut oluella. Erityisen hyvältä maistui eilinen, poikaystäväni Juuson ideoima liha-peruna-kaalipata: lorautimme sekaan reilulla kädellä Panimo Hiiden erinomaista Kyyttö milk stouttia, ja haudutimme pataa lähemmäs kaksi tuntia. Ai että…

Pakkohan tuosta herkusta oli ensitilassa vääntää kotikeittiössä vielä täysin oma versio. Päädyin tekemään jotain mammani bravuurin lammaskaalin ja brittiläisen paimenen piiraan väliltä. Karitsan jauheliha, karamellisoitu sipuli, meirami ja pehmeä kaali muhivat olutkylvyssään perunakannen alla meheviksi nopesti, kun ne kokoaa ison vuuan sijasta annosvuokiin. Riuskana kokkina onnistuinkin saamaan annoksen reilussa tunnissa valmiina nenän alle. Kyllä taas kelpaa 🙂

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Eikun sotkemaan!

Portterilla mehevöitetty lammaskaalipaistos 4:lle

400 g karitsan jauhelihaa

200 g suikaloitua valkokaalia

1 iso keltasipuli / 3-4 salottisipulia

2-3 valkosipulin kynttä

4-6 oksaa tuoretta meriamia sekä timjamia (tai 1-2 tl kuivattuja)

n. 2 tl suolaa

n. 2 tl tummaa sokeria

10 vastarouhittua mustapippuria

2 vastarouhittua maustepippuria

50 g voita

2-3 dl portteria tai stouttia (mahdollisimman vähän kitkerää, IBU mieluiten reilusti alle 50)

0,5 rkl jauhoja

2-3 perunaa

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Viipaloi sipulit ja suikaloi kaali. Sulata puolet voista ja ruskista sipulia siinä keskilämmöllä viitisen minuuttia – ripaus suolaa ja teelusikallinen sokeria sekaan niin sipuli karamellisoituu oikotietempulla nopeammin (voit myös karamellisoida sipulin perinteiseen tapaan miedolla lämmöllä ja ajan kanssa).

SAMSUNG CSC

Kuka siivoaisi?

Kun sipuli on makeaa ja kullanruskeaa, lisää pannulle kaali sekä yrtit. Pehmitä kaalia tovi ja siirrä sitten syrjään. Paista karitsan jauheliha ruskeaksi kahdessa osassa ja sekoita kaaliin. Sitten voitkin laittaa seoksen takaisin pannulle ja lisätä oluen. Hauduta seosta miedolla lämmöllä muutama minuutti, mausta ja ripottele sekaan jauhot. Sekoita hyvin ja keittele vielä muutama minuutti, jotta neste suurustuu.

Jaa seos neljään n. kolmen desin vetoiseen annosvuokaan. Viipaloi perunat ohueksi ja peitä muhennos viipaleilla. Lisää päälle vielä nokareet voita. Paista uunin keskitasolla, kunnes peruna on kypsää ja kauniin ruskistunutta.

SAMSUNG CSC

Nammmmmm…

Ps. Muhennoksen voi peittää myös perunamuusilla tai voitaikinalla.

98 views

Suolainen hedelmäsalaatti

by Juulia 0 Comments
Suolainen hedelmäsalaatti
SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

No nyt se kesä sitten on täällä. Sopivasti mun vikalla lomaviikolla! Helteellä ei paljon raskaat ja tuhdit ruuat maistu, joten olen syönyt tässä useampana päivänä tämänhetkistä lempiruokaani: hedelmäsalaattia.

Lautaselle on päätynyt vaihtelevasti eri hedelmiä, mutta maustan ne aina samalla tavalla: chiliä, limettiä ja kalakastiketta. Minttua ja/tai korianteria on salaattiin laitettava myös, samoin avomaankurkkua. Entäs ne hedelmät? Ananas, vesimeloni, nektariini, mustikka, mansikka… mitä nyt kotoa on sattunut löytymään, kaikki on kelvannut, eikä kyllästyminen ole vielä lähimaillakaan!

SAMSUNG CSC

Katkikset sopivat suolaiseen hedelmäsalaattiin myös 🙂

Hikoillessahan meistä poistuu sekä nestettä että suolaa – ja  tästä salaatista löytyy molempia. Suolainen hedelmäsalaatti on siis ideaaliruoka hellepäivälle, eikö?

20150810_122757

Suolainen hedelmäsalaatti 1:lle hikiselle hellepäivän nautiskelijalle

vegaaninen, mikäli korvaat kalakastikkeen umeboshi-etikalla

pala vesimelonia

pala ananasta

muutama mansikka/ kourallinen mustikoita

pikkurillin mittainen pätkä inkivääriä

1 mieto chili ilman siemeniä

1 kesäsipuli varsineen

1 limetti

n. tl kalakastiketta / umeboshi-viinietikkaa

2 avomaankurkkua

minttua ja/tai korianteria

(tummaa sokeria)

(suolapähkinöitä)

Kuori ja kuutioi avomaankurkut. Kuutioi myös ananakset, mansikat ja vesimeloni, mustikoita ei sentään tarvitse pilkkoa. Silppua sipuli varsineen. Inkiväärin voit raastaa hienolla terällä, chilin silputa makusi mukaan (ja vinkkinä vaan, kannattaa tsekata kuinka tulinen se on ennen kuin lisää kaiken salaattiin, hehe…)

Mausta seos limetin mehulla, silputuilla yrteillä ja kalakastikkeella tai umeboshi-etikalla. Lisää halutessasi pikkuruinen ripaus sokeria ja muutama rouhittu suolapähkinä.

Salaatin voi pistää hetkeksi jääkaappiin tekeytymään, mutta minulla ei siihen ole viimepäivinä ollut kärsivällisyyttä 🙂

SAMSUNG CSC

Kuuma kotipiha, kylmä kalja, suolainen hedelmäsalaatti = OUUU JEAH.

Ps. Eilinen salaatin kylkiäinen, Mikkellerin ja To Ølin “Betelgeuze”, toimi tälle raikkaalle, hedelmäiselle, tuliselle ja kirpeälle salaatille kuin unelma.

SAMSUNG CSC

176 views

Löytö: Uba ja Humal

by Juulia 2 Comments
Löytö: Uba ja Humal
SAMSUNG CSC
SAMSUNG CSC

Tältä näyttää Eldorado!

Käytiin kavereiden kanssa Tallinnassa. Sellaisella päiväreissulla, tiedättehän: kolme tuntia maissa, eikä taidettu päästä juuri kilometriä kauemmas satamasta. Melkoinen klišee, jolle itsekin naureskelimme tsekkaillessamme, missä on lähin superalko.

Itselläni oli kuitenkin mielessä jotain superalkoa superimpaa: Uba ja Humal sekä heidän houkuttelevan laaja valikoimansa suuren maailman pienpanimo-oluita.

SAMSUNG CSC

Sfäärin pumpulinpehmoiset vuohenjuustognocchit sekä 63º luomumuna… UUH!

Nautimme melkoisen upean myöhäisen lounaan ravintola Sfäärissä, jonka jälkeen minulla oli tunti aikaa shoppailla kaljaa. Kaverit suuntasivat takaisin satamaan omille asioilleen ja minä lähdin etsimään Eldoradoani. Olin kuullut olutharrastajaystäviltäni kauniita tarinoita Uba ja Humalista, enkä malttanut odottaa pääseväni lopulta itsekin paikalle.

Uba ja Humal on todella lähellä satamaa, reilun viiden minuutin kävelymatkan päässä A-terminaalista. Se on kuitenkin hieman piilossa sivukujalla, joka oli vieläpä tällä viikolla melkoisen rakennustyömaan keskellä, enkä ihan heti meinannut löytää perille. Pieni vaivannäkö (eli kartanluku) kuitenkin palkittiin runsaasti, kun lopulta astuin ovesta sisään … leukahan siinä loksahti, ja myönnetään: taisin alkaa samantien kuolaamaan vuolaasti.

SAMSUNG CSC

Taivaan portti

SAMSUNG CSC

Hyllykaupalla herkkuja, joita ei suomesta saa, reimastuttavista hinnoista puhumattakaan. Huuliltani kirposi hiljainen “MIKSI? ” mutta alkoholipolitiikka sikseen: MIKSI olen täällä vasta ensimmäistä kertaa? No, sille sentään on hyvä syy: putiikki avasi Tallinnan liikkeensä vasta puolisen vuotta sitten, menestyksekkään Haapsalun Pop Upin jalanjäljissä.

Hyllyistä löytyi humalluttava valikoima toinen toistaan kutsuvampia herkkuja, mutta minä olin paikalla täsmäostosasialla. Olin antanut itselleni luvan katsella vain sour aleja, saisoneita sekä goseja. Ja ihan vähän IPAa (mutta ne ovat lahjaksi). Kuin ihmeen kaupalla pysyinkin asettamissani rajoissa, ja kutakuinkin myös reppuni asettamissa rajoissa. Pientä lapasesta lähtöä ilmassa kuitenkin oli, koska en laivalle päästyäni enää ollut ihan varma mitä kaikkea olin tullut ostaneeksi. Loppusumman sentään tiesin, eivätkä lompakko tai passikaan olleet hukassa 😉

SAMSUNG CSC

Seistemän kuolemansynnin oluset… minuun taisi iskeä vähintään himo ja ahneus Uba ja Humalissa.

Seistemän kuolemansynnin oluset… minuun taisi iskeä vähintään himo ja ahneus Uba ja Humalissa.

Uba ja Humal

Võrgu 3,

10415 Tallinn, Viro

SAMSUNG CSC

Aijai!

2 110 views