Vadelma-lakritsi olutmehujää

Vadelma-lakritsi olutmehujää
Olutmehujää jäätelöllä

Kaupallinen yhteistyö 3 Kaveria & CoolHead Brew

olutmehujääVadelma-lakritsi olutmehujää napsahtavalla valkosuklaakuorrutteella – sesongin kuin sesongin herkku!

Vielä on jäätelökesää jäljellä!

Tai no, jos ei ihan kesää, niin sentään jäätelöä. Ainakin minulla! Tämänpäiväisen kaupallisen yhteistyön merkeissä pakastimeni nimittäin pursuilee 3 Kaveria jäätelöitä, jääkaappini CoolHead Brew -oluita! Jäätelö sopii onneksi vuodenaikaan kuin vuodenaikaan. Siihen itseasiassa pätee minulla vähän sama kuin olueen: kesähelteillä kaipaan lähinnä raikkaita, kevyitä, hedelmäisiä ja marjaisia makuja, kun muina vuodenaikoina maistuu sen sijaan koko skaala! Tule siis vaan syksy ja talvi. Tuo mukanasi stoutit, portterit, barley winet, suklaa- kahvi- ja kinuskijäätelöt – olen valmis!

olut jäätelöIce cream beer float best!

Olut & jäätelö

Tämänpäiväinen juttuni koskee tosiaan sekä olutta että jäätelöä – sekä niiden yhdistelyä. Olen jo pitkään yhdistellyt erilaisin tavoin olutta ja jäätelöä, enkä varmasti ole ainoa. Nykyään erilaiset ice cream beer float -viritykset taitavat kuitenkin olla kotikeittiöiden lisäksi monelle tuttuja ihan ravintoloistakin ja hyvä niin, olut on jäätelölle loistopari!

Hauskinta minusta on kuitenkin oluiden ja jäätelöiden yhdistely kotioloissa. Kun ostaa muutaman erityyppisen oluen ja paria erilaista jäätelömakua, voi makupareja testailla pieninä annoksina kunnes löytyy ne omat suosikit! Makuyhdistelmien suhteen jokaisella on varmasti omat mieltymyksensä, mutta itselleni toisiaan tukevat maut ovat yleensä olleet lähtökohtaisesti maistuvampia, kuin vastakohtien yhdistelmät. Oluen ja jäätelön kannattaa olla myös intensiteetiltään kutakuinkin samalla tasolla, tai toinen ainesosa jää yhtälössä dominoivamman maun jalkoihin.

Joskus yllättävät ja vastakohtaisetkin yhdistelmät kuitenkin toimivat. Kerran intuitioni vaati yhdistämään lakritsijäätelöä tiettyyn trooppisen hedelmäiseen DIPAan ja voi miten toimiva makupari se olikin!  Jollain toisella DIPAlla tai toisen valmistajan jäätelöllä yhtälö ei kuitenkaan välttämättä toimisi. Sopivia vastakohtaisia makupareja ei välttämättä siis osaa arvata etukäteen vaan ne pitää todeta testataamalla! Jos olet ensimmäistä kertaa yhdistelemässä olutta ja jäätelöä, niin alta löytyy muutama yleisvinkki ja muutama spesifimpi yhdistelmä testattavaksi 🙂

Olut & jäätelö -yhdistelmiä:
  • Paahteinen stout tai portteri + suklaajäätelö/vaniljajäätelö/kahvijäätelö: näillä yhdistelmillä harvoin menee pieleen.
  • Maustamaton hapanolut (kuten perinteinen gose tai berliner weisse) tai raikas pilsner tai lager & sitruuna/appelsiinisorbetti: maustamaton mieto hapanolut on sitrussorbetille harmoninen kaveri, pilsnerin/lagerin kanssa lopputulos on taas melkein kuin Shandy!
  • Suklaa & kirsikka: kriek & suklaajäätelö tai suklainen stout & kirsikkajäätelö
  • Maustettu hedelmäinen hapanolut & vaniljajäätelö, esim. CoolHead Mango Chili gose & 3 Kaveria vaniljajäätelö
  • Trooppisen hedelmäinen ja katkeruudeltaan alhainen IPA, NEIPA tai pale ale + mangojäätelö, esim. CoolHead Juiciness New England Pale Ale & 3 Kaveria Mango-Passion & juustokakku -jäätelö

Tuon viimeisimmän yhdistelmän löysin itseasiassa ihan taannoin. CoolHead Juiciness on juuri sellainen olut, jota kesällä tykkään juoda: se on raikas, mehumaisen hedelmäinen ja katkerohumaloinniltaan maltillinen olut, jossa citra- ja mosaic -humaloiden aromit pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Tälle Suomen Paras Olut 2020 Amerikkalainen IPA -sarjan voittajaoluelle kaveriksi sopi testaamistani 3 Kaveria jäätelöistä mielestäni loistavasti Mango-Passion & Juustokakku, jonka mango-passion-sorbettiraidat tukevat oluen trooppisen hedelmäisiä makuja, kun taas juustokakkujäätelö ja keksikastike heijastelevat oluen mallaspohjaa.

jäätelöolutCoolHead Juiciness New England Pale Ale + 3 Kaveria Mango-Passion & Juustokakku = ♥♥♥

Itse tykkään lusikoida jäätelön olueen hieman pehmenneenä jolloin kokonaisuudesta tulee smoothiemainen ja saan suuhuni taatusti sekä olutta että jäätelöä joka kulauksella, mutta toki jäätelön voi lisätä olueen myös tiukkana ja mahdollisimman jäisenä jäätelöpallona, joka pikku hiljaa sulaa oluen joukkoon. Samaten jotkut käsittääkseni välttelevät laittamasta olutlasiin jäätelöä jossa on sattumia, mutta minua ei haittaa nekään 🙂 Kukin tyylillään!

Olut on monissa muodoissaan loistava ruokajuoma ja se sopii myös ruuanlaittoon – patoihin, liemiin ja kastikkeisiin; tulipa kerran tehtyä oluesta ketsuppiakin! Jäätelöön olen sitä kuitenkin toistaiseksi yhdistänyt vain jälkkäreissä. Tarjoilin aikoinaan edesmenneessä BrewDog Helsingissä järjestetyssä olut & ruoka -illassa Stout snickers brownieta oluen ja vaniljajäätelön kera, ja voipa sulaneesta jäätelöstä väsätä kakunkin! Tällä kertaa jätin kuitenkin leipomukset väliin ja tein jotain varsin helppoa ja hauskaa: olutjäätelöpuikkoja!

Olutjäätelöpuikko, olutmehujää, olutjäätelöjää…?

Kyllä vaan, tein siis oluesta ja jäätelöstä … jäätelöä. Englanniksi näitä olut “mehujäitä” kutsutaan nimellä beer popsicle tai beersicle, mutta en ole lainkaan varma miksi tätä luomusta oikein pitäisi kutsua suomeksi. Onko se olutjäätelö, olutmehujää, vai ehkä olutjäätelöjää, mutta joka tapauksessa se syntyy pakastamalla mehujäämuotissa kerroksittain olutta ja jäätelöä. Makuyhdistelmiä voi näissä suupaloissa olla tietysti niin monta kuin olut ja jäätelö -komboja keksii, ja kun olutmehujäät vielä kuorruttaa rapsakalla suklaakuorella, niistä tulee näyttävän näköistä ja yllättävää tarjottavaa. Forrest Gumpia mukaillen: Life is like a box of chocolate covered ice cream beersicles. You never know what you’re gonna get!

olutmehujää

olutmehujää

Vadelma-lakritsi-valkosuklaa-olutmehujää

Olutmehujääni pohjaksi valikoitui tällä kertaa CoolHead Brewin raikas ja reilun lakritsinen Salted Licorice Raspberry Sour, joka voitti Juicinessin tavoin Suomen Paras Olut 2020 kisassa oman kategoriansa. Sekä Salted Licorice Raspberry Sour että Juiciness löytyvät muuten samasta osoitteesta kuin 3 Kaveria jäätelötkin: ruokakaupoista. Alkosta ei näitä oluita siis tarvitse lähteä etsimään, CoolHeadin oluita on sekä SOK:n että Keskon kaupoissa kautta maan.

Pääkaupunkiseudulla asuville 3Kaveria on todellinen lähituote, se kun valmistetaan Itä-Helsingissä! Lakritsilla maustetun vadelmahapanoluen kaveriksi valitsin 3 Kaveri valikoimasta lakritsijäätelön, jota raidoittavan lakritsikastikkeen valmistaa 3 Kaveria itse varmistaakseen, ettei seassa ole kuin luonnollisia raaka-aineita. Tälle kotimaiselle yritykselle luonnolliset raaka-aineet ja alusta asti itse tekeminen on jäätelöiden valmistamisessa muutenkin tärkeää! Lakritsijäätelön ja vadelma-lakritsi hapanoluen yhdistelmä on omaan makuuni täydellinen. Kokonaisuus on raikas, marjainen, syvä, intensiivinen ja hymyn huulille nostattava (sokkona lopputulosta maistanut koekaniini ainakin repesi aikamoiseen hymyyn tätä maistettuaan ja on kysellyt siitä asti, milloin tämä juttu on vihdoin julki).

Kokeilin mielenkiinnosta tämän ihanan kirpeän vadelmasourin kanssa myös 3 Kaveria Vadelma & valkosuklaajäätelöä. En lähtökohtaisesti ole mitenkään suuri valkosuklaan ystävä, mutta yhdistelmä itseasiassa toimi erinomaisesti! Valkosuklaan makeus taittuu oluen raikkaalla marjaisuudella täydellisesti, joten kokonaisuus on juuri sopiva yhdistelmä kirpeää ja makeaa.

salted licorice raspberry sourVadelma-lakritsi olut + vadelma-valkosuklaa jäätelö

Jäätynyt olut = olutmehujää

Mitä tulee oluen jäädyttämiseen, kannattaa muistaa, että mitä korkeampi alkoholipitoisuus oluella on, sitä pidempään sen jäätyminen vie. Niinpä vaikka olutjäätelöpuikot ovat varsin helppoja valmistaa, menee niiden tekemiseen ja loppujäädyttämiseen tovi. Olutjääpuikot kannattaakin minusta valmistaa ja laittaa pakkaseen jo vuorokausi ennen tarjoilua. Jos haluat, voit sekoittaa olueen muutaman teelusikallisen esim. agavesiirappia tuomaan makeutta, itse en kokenut sitä kuitenkaan tarpeelliseksi kun seassa on kuitenkin jäätelöä!

Vaikka oma yhdistelmäni tässä reseptissä on vadelma-lakritsi sour ja lakritsijäätelö, toimii oheinen ohje toki millä vaan oluella ja jäätelöllä. Kuorruteen voi myös tehdä valkosuklaan sijasta maitosuklaasta tai tummasta suklaasta. Riippuen, mitä makuja puikkoihisi upotat, voi kuorrutteen pintaan ripotella oikeastaan mitä vaan mikä yhtälöön sopii: nonparelleja, kuivattuja marjoja, pähkinä- tai suklaarouhetta, sormisuolaa, jopa chilihiutaleita! Myös vegaaninen versio onnistuu helposti, sillä sekä CoolHead Brew -oluita että 3 Kaveria jäätelöitä löytyy runsaasti myös vegaanisena. Ei muuta kuin luovuus kehiin ja kokeilemaan 🙂

Vadelma-lakritsi olutmehujää

6 kpl

2½-3  dl CoolHead Brew Salted Licorice Raspberry Sour -olutta

2½-3 dl 3 Kaveria Lakritsijäätelöä

Kuorrute:

100g valkosuklaahippuja

2 ½ rkl kookosöljyä

Koristeluun:

Pakastekuivattuja vadelmia ja/tai nonparelleja

Täytä mehujäämuotit vuorotellen oluella ja jäätelöllä, antaen jokaisen kerroksen jähmettyä pakastimessa paikoilleen ennen seuraavan kerroksen lisäämistä. Tarvitsemasi oluen ja jäätelön tarkkaan määrään vaikuttaa käyttämiesi mehujäämuottien koko. Älä anna kerrosten jäätyä kuitenkaan tässä vaiheessa täysin, kivikovaan olut- tai jäätelökerrokseen on varsin vaikea enää työntää tikkua! Anna olutmehujäiden jäätyä pakastimessa peitettynä yön yli.

Vinkkejä:
  • Olut kannattaa kaataa kaatonokalliseen astiaan tasaantumaan, jottei se kuohu kaadettaessa muotteihin.
  • Jäätelön kannattaa antaa hieman pehmetä, jotta se on helpompi lusikoida muotteihin.
  • Napauta mehujäämuotteja pöytää vasten aina jäätelön lisättyäsi, jottei sen sekaan jää ilmataskuja.
  • Jos käytät irrallisia jäätelötikkuja, ne kannatta lisätä paikoilleen jo täyttämisen puolivälissä.
  • Jätä muotin yläreunaan noin puoli senttiä tyhjää, sillä seos hieman laajenee jäätyessään.
Viimeistely:

Kun olutmehujäät ovat täysin jäätyneet, valmista valkosuklaakuorrute. Sulata valkosuklaa ja kookosöljy miedolla lämmöllä mikrossa tai vesihauteessa kattilassa ja sekoita tasaiseksi. Varo, ettei suklaa pala, ja ettei sen sekaan pääse vettä/vesihöyryä!

Anna seoksen jäähtyä lähelle huoneenlämpöä ennen kuin alat koristelupuuhiin. Irrota olutmehujäät muoteista varovasti valuttamalla muotin ulkopinnalle hetken kuumaa vettä. Jäätelöt voi joko kastaa kuorrutteeseen, tai valuttaa kuorrute puikoille nauhana – tyyli on vapaa!

Mikäli haluat sirotella kuorrutteelle jotain, ota haluamasi koristeet käden ulottuville jo etukäteen. Ne täytyy ripotella kuorrutteelle heti kun olutmehujää on siihen kastettu, sillä kuorrute kovettuu salamannopeasti.

Valmiit olutmehujäät kannattaa tarjoilla heti, tai siirtää ne voipaperiin yksitellen käärittyinä takaisin pakkaseen kuorruttamisen jälkeen. Näyttävän tarjoilualustan olutmehujäille teet jäädyttämällä vettä isoiksi levyiksi laakeassa astiassa.

olutmehujääVadelma-lakritsi olutmehujää sai päälleen valkosuklaakuorrutteen ja pakastekuivattuja vadelmia!

olutjäätelöVadelma-lakritsi sour & lakritsijäätelö sekä vadelma-lakritsi sour & vadelma-valkosuklaajäätelö… kummasta aloittaisi?

olut jäätelö

Tiesittekö muuten, että CoolHead Brew muuttaa ensi keväänä Tuusulasta Viikin Gardeniaan! Sitten on sekä 3Kaveria että CoolHead Brew minulle todellisia lähituotteita! Vuonna 2015 suljettu Gardenian trooppinen puutarha oli aikoinaan lempipaikkojani Helsingissä, joten odotan tätä muuttoa siitäkin syystä suurella mielenkiinnolla. Panimon lisäksi paikalle on tulossa ravintola, terassi ja taproom – ja jollei listalta löydy jotain olut & jäätelö -komboa, niin johan on ihme!


Hei sinä siellä ruudun takana! Ihanaa että luit postauksen loppuun asti 🙂 Luen mielelläni aina ajatuksianne jutuistani, mutta huomioithan kuitenkin ennen tämän jutun kommentoimista seuraavaa: en Valviran ohjeistuksen mukaisesti voi julkaista alkoholiaiheisia kommentteja kaupallisessa yhteistyöpostauksessa.

597 views

Koronakevään aakkoset (kotivara à la Vaimomatskuu)

Koronakevään aakkoset (kotivara à la Vaimomatskuu)

kotivaraKotivara on kunnossa, mutta mitäs siitä tänään taikoisi?

Koronakevät

Voi *****jen kevät, kajautti kolme ja puolivuotias kummityttöni taannoin videopuhelussa. Niinpä, niinpä. Päiväkotikavereita ikävöivän 3,5 -vuotiaan on varmasti vaikeaa kestää jatkuvaa kotona kököttämistä, mutta vaikeaa se on välillä nelikymppisellekin introvertillekin. Eikä tilanne tule tästä muuttumaan vielä aikoihin. Mitä pidemmälle poikkeustila venyy, sitä “normaalimmalta” se alkaa kuitenkin salakavalasti tuntumaan, eikä omia toimia varo ehkä viikolla neljä enää ihan niin paljon kuin ekalla viikolla … ja pahoin pelkään että monella alkaa tässä kohtaa lisäksi jo kärsivällisyyskin loppumaan. Sosiaalisen etäisyyden pitoa ja tiivistä kotoilua pitää kuitenkin jaksaa myös nyt ja vielä pitkään – tilanteen inhimilliseksi katastrofiksi eskaloitumisen vaara ei ole Suomessa lähellekään ohi.

Meidän kahden lapsettoman etätöitä aamusta iltaan asti tekevän aikuisen huushollissa kotoilu on onneksi ollut melko “helppoa”. Kun töiden kanssa on jatkuva kiire, ei asioita ehdi murehtia eikä niitä läheisiäkään ehtisi nähdä vaikka saisi. Jatkuva tietokoneen ääressä kököttäminen ajaa kuitenkin ahtaalle. Normaalisti työnteon katkaisee työmatka, harrastukset, sosiaaliset tilanteet; nyt sitä ei katkaise kuin uni. Päivät sulautuvat toisiinsa, kun koneet aukeavat heti aamusta ja sulkeutuvat pahimmillaan vasta keskiyöllä. Monena päivänä havahdun vasta iltapäivällä siihen, että kas, hampaat jäivät aamulla pesemättä. Tällaista elämää ei kotoilusta normaalisti suuresti nauttiva introverttikään kestä ikuisesti!

ruokablogaajan kotivara

Kotivara à la Vaimomatskuu

Blogin kirjoittelusta, valokuvaamisesta ja ruuasta on tässä tilanteessa tullut minulle entistäkin isompi henkireikä. Ruokaa kun on päivittäin kuitenkin viriteltävä, niin kokkailun avulla saan jatkuvan töiden pohtimisen sentään poikki. Tai siis ainakin teoriassa – monena päivänä ruokaa ei ehdi ajattelemaan tai laittamaan ja turvaudumme johonkin kotiinkuljetettuun. Pyrkimykseni on kuitenkin, että kotoa löytyisi jatkuvasti liuta hyvin säilyviä raaka-aineita – eli siis se kotivara – joilla myös tässä elämäntilanteessa saisi eteensä jotain lohdullista, nautinnollista ja ihanaa. (Ja tarvittaessa siis myös tilanteessa, jossa olisi ihan oikeassa karanteenissa, eikä vain vapaaehtoisesti kotiin bunkkeroitunut.) Ja mikä tärkeintä: että kokkailu ei veisi tuhottomasti aikaa!

Kotivara tässä keittiössä ei varmasti näytä ihan samalta kuin monessa muussa kodissa. Toki kaapistani löytyy paljon samoja juttuja kuin muiltakin: leipää, papuja, linssejä, pastaa, nuudeleita, riisiä… mutta myös mausteita, tahnoja, kastikkeita ynnä muita asioita, joilla niistä perusjutuista taiotaan lempiruokiani!

Koska tässä vaiheessa koronakevättä monella ehkä alkaa tietyt perusruuat ja niiden kokkaaminen jo tuntua tylsältä (ehkä?), ajattelin koota teille listan asioista, joita minun keittiöstäni pitää löytyä ja miksi – ehkä siitä on jollekin teistä iloa. Ja jos ei muuta, niin ainakin itselleni tämän kotivara -listan kirjoittelu on ollut hauskaa harhautusta työnteosta ja ahdistavista uutisista! Idean ruoka-aakkosille sain Kokit ja Potit -blogista!

K niinkuin kotivara, korona, kevät … ja KAHVI! ♥

Koronakevään aakkoset – kotivara à la Vaimomatskuu:

A:

Aamukahvi, agavesiirappi, auringonkukansiemenet, appelsiini

Aaamukahvia ilman päivä ei voi alkaa (oli sitten koronakevät tai mikä tahansa muu ajankohta)! Sillä on nämä aakkoset siksi aloitettavan. Agavesiirappi on ykkösvalintani kaikenlaiseen makeuttamiseen, jossa nestemäinen makeutus on tarpeen. Auringonkukansiemeniä käytän leipätaikinassa, mutta teen niistä myös vegaanista “parmesaania”. Appelsiineja suosin, koska ne säilyvät hyvin ja koska ne ovat ehkä piristävin hedelmä mitä on! Käytän appelsiineista niin kuoret kuin mehunkin ja erityisesti käytän molempia ruuanlaitossa.

B:

Bisse, bibimbap, bitters, bataatti!

Nämä B-alkuiset asiat ovat tärkeysjärjestyksessä! Bisseä on kotona oltava aina, eikä mitä tahansa bisukkaa, vaan laadukasta pienpanimo-olutta. Eikä siihen tarvita koronaa, että olutta kotoani löytyisi  – keräilen nimittäin oluita varastoon aina tilaisuuden tullen ja Juusokin tietää tuoda aina jotain jännää tuliaisena työmatkoiltaan. Tuen toki mielelläni myös kotimaisia pienpanimoita, joista suosikkejani ovat mm. CoolHead Brew sekä Fiskarsin Panimo. Kaikkia kotimaisia pienpanimoita ja olutalan yrittäjiä kannattaa nyt tukea kaikin tavoin jos Suomen olutkulttuurin runsaus ja monipuolisuus on sinulle tärkeää myös tulevaisuudessa. Ja jos asut tai liikut Helsingin keskustan suunnalla, kannattaa tämä tehdä shoppailemalla Pienessä (josta voit ostaa eri kotimaisten panimoiden “tukipaketteja“) sekä piipahtamalla Kallion Panemassa josta saa monenlaista kiinnostavaa olutta ostettua mukaan.

Bibimbap on oivallinen tähderuoka, johon upottaa varsinkin take out -annosten jämäriisi; eräänlainen pyttipannu siis ja pyttipannu jos jokin nyt on kotivara-ruokaa. Bittereillä taas tässä yhteydessä tarkoitan sekä katkeroita että cocktail bittersejä, joita käytän mielelläni niin cocktaileissa kuin ruokien mausteenakin (esim. pastassa!). Bataatti taas, no se on bataatti. Juures joka säilyy hyvin ja josta pyöräyttää helposti sosekeiton, uunibataatit tai jonkinsortin curryn. Leivonnaisiinkin bataatti sopii!

pien shop barKuvan setistä 5/6 ostettu Pienestä (huom: vappusima!), Fiskarsin Panimon Changeling Imperial Pils saatu testiin blogin kautta.

C:

Cheddar, chili, chiliöljy, cashew, Campari, chips!

Sitten tärkeysjärjestys heittikin häränpyllyä. C-kategorian tärkein asia on nimittäin listan viimeisenä: chips! Ensimmäisiä asioita joita kotiini ns. “hamstrasin” kun mielessäni oli kotivara. Suola ja viinietikka -sipsit, tarkemmin ottaen!

Mitä tulee muihin, Campari on oleellinen osa kotivara-afterwork -settiä, josta syntyy Negroni. Sitä on siis oltava. Cashew toimii monissa ruuissa, salaateista wokkeihin ja keittoihin, mutta siitä voi myös tehdä erilaisia tahnoja ja jopa vegaanista tuorejuustoa tai “ricottaa”!

Chiliä kotoni löytyy monta laatua: mm. meksikolaisia chilejä joita käytän chili con/sin carneen, korealaista gochugarua, sekä thaimaalaista supertulista chilijauhetta josta teen myös itse chiliöljyni. Chilikastikkeita en sen sijaan juuri harrasta, lähinnä Tabascoa. Cheddar säilyy hyvin ja mahdollistaa mm. spontaanit perunanachot!

D:

Dashi, dan dan nuudelit, doubanjiang

Dashi on japanilaisen kettiön kotivara -asioita: liemi, joka tehdään kombulevästä ja/tai kuivatuista siitakkeista ja/tai katsuobushi-kalahiutaleista. Se on syvän umaminen ja ihana pohja hyvin monenlaisille ruuille, ei vain japanilaisille resepteille! Käytän dashia erilaisten nuudelikeittojen pohjana sekä esim. japanilaisen riisipuuron okayun nesteenä, mutta saatanpa käyttää sitä yhtälailla vaikka risotossa. Minulta löytyy kotoa raaka-aineet dashiin aina, mutta varuiksi pidän käsillä myös valmista dashijauhetta.

Dan dan nuudelit on Kiinan Sichuanin maakunnan lahja nuudeleiden ystäville. Hurahdin dan dan nuudeleihin pahanpäiväisesti loppukesästä 2019 ja siitä asti meidän kotoa on löydyttävä raaka-aineet tähän ruokaan aina. Blogistani löytyy dan dan nuudeleille niin autenttinen, lihaa sisältävä resepti, kuin lähikaupan vegaaninenkin versio.

Doubanjiang on kiinalainen suolainen ja tulinen tahna, joka tehdään fermentoiduista härkäpavuista. Tämä punainen ja ärjy tahna on pohjana mm. mapo tofulle sekä yhdelle tämän hetkisistä nopeista lemppareistani, tantanmen ramenille.

vegaaniset dan dan nuudelitLähestulkoon täysin lähikaupan antimista valmistuvat vegaaniset dan dan nuudelit = pikaruokien ykkösiä tässä kodissa!

E:

Emmer, emmental, ennakointi

Emmerjauhoja käytän hapanjuurileivonnassa. Emmental – eikä mikä tahansa vaan mustaleima! – taas on juusto, jota pitää aina olla raasteena pakasteessa. Sieltä sitä sopii annostella esim. lämpimille voileiville, pizzan päälle, gratiineihin… Eli emmentalin avulla voi ennakoida, että jossain vaiheessa sillä pakastimeen kätketyllä juustoraasteella nostetaan mielialaa tilanteessa missä kaikki on muuten ihan päin persettä ja pyöräytetään vaikka lämpimät voileivät.

E niinkuin Ennakoi: laita pakkaseen emmentalia.

Raaka fenkoli on ihanaa salaatissa!

fenkolin siemenetFenkolin siemenet

F:

Fenkolinsiemenet, fenkoli, feta, “fast food”

Fenkolinsiemenet ovat lempimausteitani. Käytän niitä esim. tässä ihanassa kikhernesalaatissa, mutta murskaan niitä myös linssikeittoon, kikhernepataan, hernerisottoon… sekä saksanpähkinächorizoon! Fenkoli on vihannes joka säilyy jääkaapissa hyvin – sitä käytän mm. risotossa sekä raakana salaateissa (fenkoli on ihanaa esim. kaalisalaatissa!) tai jopa pastassa. Fetaa pitää olla, jotta voi tehdä uunifetapastaa. Liemessä -blogin uusin variaatio parsalla on minulta muuten vielä testaamatta!

F niinkuin fast food: Olen huomannut että näissä oloissa, kun arkena on tuhoton kiire eikä lounasta saakaan ostettuna valmiina jostain tänne nykyiselle työpaikalle, ruoka saisi mieluiten olla tyyppiä “fast food”. Enkä nyt siis tarkoita “pikaruokaa” vaan kirjaimellisesti nopeaa ruokaa. Meidän huushollissa se on ollut viime viikkoina lähes poikkeuksetta super helppo, nopea ja ihana kiinalainen muna-tomaattikeitto, jonka myös normaalisti keittiössä lähinnä siivoava mieheni pyöräyttää pöytään, kun minä en ehdi.

kananmuna-tomaattikeittoKiinalainen tomaatti-munakeitto – valmista kymmenessä minuutissa.

kikhernemuhennosNopea kikhernemuhennos sisältää mitä tahansa rehuja jääkaapista/pakkasesta löytyy, sekä kikherneitä (tai linssejä), garam masalaa, kookosmaitoa ja maapähkinävoita!

G:

Garam masala, gochujang, gochugaru, gram-jauhot, gini

Garam masala on yksi niistä harvoista valmiista mausteseoksista, joita ostan. Kotoani löytyy periaatteessa kaikki mausteet jota siihen tarvitaan ja voisin siis toki sekoitella ihan omankin seokseni, mutta kun se on valmiina purkissa, edellisen otsikon “fast food” syntyy huomattavasti helpommin… Garam masala on oleellinen tekijä nopeassa kikhernemuhennoksessa jota meillä on tehty viime viikkoina usein, ja sen vuoksi garam masala on mausteiden kannalta selvää kotivara -osastoa.

Gochujang on korealainen makeantulinen ja punainen, varsin koukuttavan makuinen maustetahna, jota tarvitaan mm. B-otsikon bibimbapiin. Sitä voi tarvittaessa käyttää myös hätätapauksessa D-otsikon doubanjiangin sijasta tantanmen rameniin. Ja vaikka mihin muuhunkin, tietysti! Gochugaru on korealainen chili, jota käytetään esim. kimchin valmistamisessa. Se on tämän huushollin ykkös yleischili ja sitä on minulla valtava purkillinen. Gochugaru on melko mieto tulisuudeltaan ja sen maku on moniulotteinen, aavistuksen makea ja jopa savuinen. Käytän sitä kaikenlaisiin ruokiin, mihin chiliä tarvitaan (ellei chilin tarvitse olla juuri jotain tiettyä).

Gram-jauhot eli kikhernejauhot ovat keittiön loistava moniottelija – niistä tekee kikerneleipää eli soccaa, niistä voi tehdä “burmalaista tofua“, niistä voi keitellä polentan tyyppistä puuroa, tehdä munatonta munakasta eli kikhernekästä sekä erilaisia frittereitä, kuten muutaman raaka-aineen parsafritterit. Gini kuuluu kotivara-afterwork-pakettiin: sitä tulee Negroniin, mutta teen siitä myös gin toniceja, turbo gin toniceja sekä gin soureja!

parsafritteritRapeat parsafritterit sisältävät parsaa, kikhernejauhoa sekä mausteita.

H:

Hapanjuuri, halloumi

Hapanjuuri, oi hapanjuuri. Leivon juurella 99% leivästä jonka syömme, eli leivon useammankin leivän viikossa. Pidän hyvää huolta juurestani, jonka nimi on Herra Hapsuli. Sitä on aina tallessa sekä jääkaapissa että kuivattuna, ettei vaan pääsisi käymään hullusti! Kuulun FB:ssä Eliisa Kuuselan perustamaan Hapanjuurileipurit -ryhmään, johon kannustankin kaikkia hapanjuurileivonnasta kiinnostuneita lämpimästi liittymään 🙂

Halloumia meiltä löytyy, koska se säilyy todella pitkään ja koska halloumi nyt vaan on niitä raaka-aineita, joilla fiilistä voi nostattaa. Olen viime viikkoina tehnyt halloumista varsinkin rapeaksi paistettua murua tämän ohjeen tyyliin, tuo suolainen ja kullanrapsakka muru säilyy hyvin jääkaapissa ja sieltä sitä voi ripotella vaikkapa shaksukan, salaatin tai keiton päälle. Nam!

halloumi muruRapeaksi paistettu halloumimuru – NAM!

I:

Inkivääri, Instagram

Lyhyestä virsi kaunis. Tuoretta inkivääriä meiltä löytyy aina. Sitä kannattaa myös pakastaa, pakastettuna inkivääriä on helppo raastaa juuri sen verran kuin kulloinkin tarvitsee!

Instagram taas antaa ruokahullulle loputtomasti inspiraatiota ja ideoita. Monena päivänä päässäni lyö tyhjää, kunnes avaan Instan ja pian jonkinlainen idea ateriasta ilmestyykin jo eteeni.

J:

Jääpalat, juustoraaste, jugurtti, jäävuorisalaatti

Jääpalat kuuluvat kotivara-afterwork-pakettiin, tietysti. Harvassa on ne cocktailit, joihin ei jäätä tarvitsisi… Juustoraasteen tärkeyden pakastimessa mainitsinkin jo. Laita sitä juustoraastetta nyt sinne pakastimeen! Kiität vielä.

Jugurttia meillä on kilon purkissa. Mutta mitä tahansa jugurttia se ei saa olla, vaan maustamatonta ja rasvaista – käytän jugurttia siis ruuanlaitossa. Jäävuorisalaatti on yllättäjä: jostain iski jäävuorisalaatin himo pari viikkoa sitten ja siitä asti sitä on pitänyt olla jääkaapissa. Teen jäävuorisalaatille itseasiassa mieluiten kastikkeen juurikin tuosta maustamattomasta jugurtista, mukaan vaan sinappia, sitruunamehua ja erinäisiä mausteita ja se on siinä! Jäävuorisalaatti jugurttikastikkeella ja rapealla halloumimurulla on ollut viime viikkoina kova hitti. Kun kastiketta tekee kerralla valmiiksi reilusti, valmistuu simppeli kotivara-salaatti pikana.

Lehtikaali ♥ Lehtikaali säilyy hyvin jääkaapissa, mutta sitä voi myös pakastaa!

gin sourVegaaninen gin sour. Pinnalla kelluva vaahto syntyy tässä cocktailissa kikherneliemestä, mutta mausta et sitä uskoisi!

K:

Katsuobushi, kombu, kauramaito, kaurahiutaleet, kaurakerma, kookosmaito, kookoskerma, kaalit, kevätsipuli, kananmuna, kahvi, kikherne, kurpitsansiemenet, kalakastike, kaprikset, kookosokeri

Aikamoinen litania K-kirjaimella alkavia ruokia!!! Ensimmäiset kaksi ovat tarpeen D-otsikon dashin valmistamiseen. Tosin käytän kombulevää myös papujen liottamisessa ja keitinvedessä (kombun pitäisi tehdä pavuista helpommin sulavia). Kauramaitoa kotoa löytyy siksi, että se säilyy huoneenlämmössä. Kaurahiutaleita käytän kotitekoiseen granolaan, puuroon sekä leipätaikinaan (kuten myös kurpitsansiemeniä). Kaurakermaa (Planti!) jääkaapissa on aina purkkitolkulla. Se on korvannut meillä jo kauan sitten kaikenlaiset ruokakermat. Kookosmaito ja -kerma ovat kuivakaapin kaurakerma – niitä on oltava samaten purkkitolkulla. Eniten kookosmaitoa ja -kermaa kuluu meillä nopeaan kikhernemuhennokseen, jonka jo aiemminkin mainitsin.

Kaalit (valko/punakaali, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali) sekä kevätsipuli ovat niitä vihanneksia, joita jääkaapista lähinnä löytyy. Ja miksi? Koska ne säilyvät niin hyvin. Mutta tykkään kyllä kaaleista muutenkin – ja kevätsipulia nyt vaan on oltava. Jos ei muuten niin siksi että saa annokset viimeisteltyä jollain vihreällä… Kananmunien kulutus on meillä noussut sitä mukaa, kun kiinalaisen muna-tomaattikeitonkin kulutus. Toki munia kuluu myös muuten 🙂 Kahvin kulutus taas on ihme kyllä pysynyt kurissa. Mutta sitäkin tärkeämpää on, että kahvi on priimaa. Juuso tekee meille joka aamu kahvit vastajauhetuista pavuista!

Kikherneet ovat keittiön moniottelijoita. Niitä kaapistani löytyy sekä säilykkeenä että kuivana. Moni ehkä ajattelee kikherneiden kohdalla hummusta tai falafeleita… mutta hei, niistä tekee MITÄ VAAN! Jopa pizzapohjan. Ja säilykekikhernepurkin avatessa säilytän muuten myös aina sen liemen eli aquafaban – jos ei muuta niin siitä tehdään vegaaniset gin sourit!

Kalakastike on hyvä suolainen ja umaminen lisä monenlaisissa ruuissa, ei vain aasialaisissa resepteissä. Pieni tilkka kalakastiketta buustaa ruuan umamisuutta ilman, että ruoka maistuisi kuitenkaan kalaisalta. Ja tietysti sitä voi käyttää vaikkapa sardellin sijasta pasta puttanescassa, itse maustan sillä myös avocado-ceasarkastikkeeni. Kapriksia käytän sellaisenaan suolaisenkirpakkana makulisänä monenlaisissa ruuissa, mutta tiesitkö, että kaprikset ovat myös ihania paahdettuina? Kookossokeri on ykkösmakeuttajani ruuissa, joissa makeutus tarvitaan ns. kuivassa muodossa.

suklaaleipäUusin aluevaltaukseni leipähommissa: suklaaleipä. Resepti ilmestyy blogiin lähiaikoina.

L:

Leipä, linssit

Leipä ja leipominen on jokapäiväinen ilon lähteeni. Leivon itse lähes kaiken leivän mitä syömme omaan hapanjuureeni. Juurileivän tekeminen on minulle meditatiivinen prosessi, jossa pääsee aina hetkeksi irti arjesta ♥

Linssejä kaapista pitää löytyä aina. Niitä löytyy kaapista kuivana vihreinä, punaisina ja mustina! Linssejä en osta säilykkeenä, kun ne ovat sen verran nopeasti kypsyvää tavaraa. Suosikkini nopeista linssiresepteistä on jo opiskeluaikoina kokkailemani kirpä linssikeitto, joka sisältää käytännössä vain kasvislientä, valkosipulia, pakastepinaattia, vihreitä linssejä ja sitruunamehua.

tahini miso pastaMiso-tahinipasta ja paahdetut tomaatit

M:

Maito, maapähkinä, mustapippuri, mandariini, mustikka, maapähkinävoi, misotahna, musta valkosipuli, metsä

Jaahas, toinen megakirjain! Maitoa meillä on kaapissa lähinnä kahvia varten. Olen yrittänyt opetella käyttämään kasvimaitoja kahviin, mutta mikään ei vielä ole oikein toiminut, joten toistaiseksi juon edelleen lehmänmaitoa kahvini kanssa.

Maapähkinöitä kaapista löytyy pitkälti samoista syistä kuin cashewpähkinöitäkin: ne rikastavat monet keitot, muhennokset, salaatit ja jälkkäritkin. Mustapippuri on eniten käyttämäni mauste. Ja se pitää rouhia itse! Mandariinit ovat hedelmistä niitä, joita kotoa nyt eniten löytyy appelsiinin, sitruunan ja omenan lisäksi. Maapähkinävoita käytän mm. nopeaan kikhernemuhennokseen, dan dan nuudeleihin sekä tantanmen rameniin. Misotahnalla maustan vaikka mitä – mutta näinä kiireisinä aikoina sitä on tullut käytettyä eniten miso-tahinipastaan. Musta valkosipuli on ihanan makuinen ja näyttävä lisä keitoissa, kastikkeissa ja dipeissä – mutta syön niitä myös sellaisenaan 🙂

Metsä taas on asia, joka maadoittaa. Meillä on onni asua metsän reunassa, joten myös sosiaalista etäisyyttä harjoittaessa voi helposti pujahtaa metsään suoraan kotiovelta. Tosin viimeaikoina metsästä tuntuu löytyvän enemmän ihmisiä kuin kaduilta…

saag paneerNokkosilla ja muilla metsän antimilla rikastettu saag paneer

N:

Noutoruoka, nokkonen, nuudeli, natuviini

Noutoruokaa – tai oikeammin kotiin kuljetettua ruokaa – on meillä kulunut viimeisen kuukauden aikana pari kertaa viikossa. Ravintolat jotka kuljettavat kotiin ruokaa ovat juuri nyt korvaamattomia, ja toivoisin että useampi lempiravintoloistani kuljettaisi minunkin kulmilleni, tukisin heitä kovin mielelläni!

Nokkoset ovat se asia, jota odotan keväässä kovasti. Mikään ei minusta ole hauskempaa, kuin pystyä keräämään illalisen ainekset iltakävelyllä! Suosikkitapani käyttää nokkosia on pesto.

Nuudeleita on oltava, aina. Meillä on kaapissa aina liuta erilaisia nuudeleita: on sobanuudelit, riisinuudelit sekä erilaiset vehnänuudelit. Ja välillä väännän nuudelini itse!

Ylä- ja alapuolisen kuvan Noita Winery tuotteet saatu testiin blogin kautta

Noita Chardonnay

Natuviini, natural, alkuviini tai luonnollinen viini on minulle viinien viini. Toki natuviinejäkin on laidasta laitaan, eivätkä ne kaikki ole mieleeni. Maistan jokaista eteeni ilmestyvää natua kuitenkin aina ilolla, natuviinien maistelu kun on aina pieni seikkailu. Voit lukea ajatuksiani natuviineistä lisää tästä jutusta 🙂 Alkon valikoimista löytyy onneksi nykyään jo useampiakin natuviinejä, joten vaikka seikkailen näiden viinien maailmassa mielelläni viinibaareissa ja alkuviineihin erikoistuneissa ravintoloissa (kuten lempparini Way ja Wino), joissa henkilökunta voi kertoa kustakin viinistä aina lisää, olen pitänyt huolen siitä että jotain kivaa alkuviiniä löytyy aina myös täältä kotoa.

N niinkuin Noita Winery: Alkon tilausvalikoimasta pääsee käsiksi myös kotimaisen Noita Wineryn tuotteisiin! Suosittelen lämpimästi tutustumaan näihin Suomen ensimmäisen “Urban Wineryn” natuviineihin. Varsinkin aavistuksen pirskahtelevat ja raikkaat Noita Riesling ja Noita Chardonnay ovat ihania tuttavuuksia varmasti myös heille, jotka maistelevat natuja ekaa kertaa. Noita Wineryn tuotteita löytyy myös Pienestä, sekä Luomuviinit.fi -verkkokaupasta.

O:

Oliiviöljy, oliivit, orzo

Oliiviöljy on keittiöni perusöljy. Ja sitä kuluu! Oliiveilla piristetään kapristen tavoin eri ruokia keitoista muhennoksiin ja salaatteihin. Ja aivan kuten kaprikset, myös oliivit ovat todella herkullisia rapeaksi paahdettuina!

Orzo eli jyväpasta on ihanaa! Rakastuin orzoon jo parikymppisenä ja käytä sitä mielelläni ns. risottona, tai siis orzottona. Se sopii hyvin myös muhennoksiin ja keittoihin, kuten tähän sitruunaiseen kikhernepataan.

kotivaraVihreän orzoton ainekset!

P:

Peruna, porkkana, pavut (valkopapu, voipapu, mustapapu, mustasilmäpapu, ruskea papu), pakasteet (pakasteherneet, pakastepinaatti, parsakaali, vihreät pavut, edamamepavut), pizza, pistaasi

Perunat ja porkkanat ovat varmasti ihan yleisiä kotivarajuureksia. Ei varmaan tarvitse niitä enempää selitellä? Papuja kotoani löytyy sekä kuivattuna, että säilöttynä. Olen suuri papujen fani! Papureseptejäni löydät täältä.

Pakasteilla tuodaan helposti jotain vihreää pöytään silloinkin, kun tuoreksia ei ole päästy täydentämään hetkeen. Omia lemppareitani pakastevihanneksista on pinaatti, herneet, parsakaali, vihreät pavut sekä edamamepavut.

Pizza piristää! Oli se sitten pakastepizza (minulla on pitkä pitkä suhde Dr. Oetkerin Mozzarellapizzaan…), noutopizza, kotiinkuljetuspizza tai itse tehty pizza. Pizzaksi kelpuutan myös vaikkapa tortillapizzan

Pistaasi poloinen jäi nyt P-kirjaimen vikaksi, mutta se on pähkinöistä lemppareitani! Pidän pistaasipähkinöiden mausta, mutta erityisesti pidän pistaasista niiden ihanan värin vuoksi 🙂 Ja pistaasijäätelö, se se vasta on…

kotivaraVihreät edamamenuudelit – kotivararuoka à la Vaimomatskuu (sisältää mm. pakaste-edamamea, kevätsipulia, misotahnaa, yuzukoshoa, seesamiöljyä ja nuudeleita)

Q:

Queso oaxaca, queso fresco

En valitettavasti keksinyt Q-kirjaimelle ruokia, joiden olisi ehdottomasti oltava kotivara -listallani. Mutta minulla itseasiassa ON queso frescoa ja queso oaxacaa eli meksikolaisia juustoja pakastimessani ja olen siitä kovin iloinen! Ne on hankittu pakastimeen ennen Korona-aikoja Hakiksen Dos Tecolotes -kaupasta. Käytän näitä juustoja mm. chili con/sin carnen päällä.

R:

Rosmariini, ruisjauho, riisijauho, ravintohiivahiutaleet, ramen

Tuoreista yrteistä ikkunalaudallani viihtyy pisimpään rosmariini. Ja kun se lopulta kuivahtaa, uutan siitä rosmariinivettä papujen keittoa varten. Ruisjauhoa ja riisijauhoa tarvitsen leipähommissa – ruisjauhoja taikinaan ja riisijauhoja liinan jauhottamiseen. Riisiä meillä kuluu lähinnä risottoon. Sushiriisiä löytyy tosin myös, siitä voi tehdä japanilaista riisipuuroa okayua!

Ravintohiivahiutaleita käytän erilaisten vegaanisten ruokien rikastamiseen – niiden juustomainen ja umaminen maku tukee monia vegaanisia ruokia, mutta niitä voi ripotella ruoan päälle myös sellaisenaan. Niistä, perunasta ja porkkanasta syntyy hätätapauksessa myös vegaaninen nachokastike!

Ramen, amen. Olen viime aikoina uponnut syvälle ramenkulhoon – katselen ramen-aiheisia videoita YouTubessa ja tongin Redditin ramen-keskusteluja. En juuri tee silti kotona ramenia oikeaoppisesti itse, vaan enemmänkin erilaisia sinnepäin-versioita ja eri tavoin oikaistuja pika-rameneita (kuten vaikkapa se aiemmin mainitsemani tantanmen ramen). Eikä siinä mitään, ramenviritelmäni ovat oikein herkullisia vaikkeivat super autenttisia olekaan! Erityisesti olen rakastanut kehitellä erilaisia kylmiä ramenkeittoja kesän kuumiin päiviin. Oikeaoppinen ramen on kuitenkin ruoka, joka vaatii sellaista aikaa ja omistautumista mille nyt ei ole rahkeita. Ehkä sitten joskus…

suolaan säilötty sitruunaSuolaan säilötyt sitruunat: ilman en voi enää elää!

S:

Sipulit, suolat, soijakastikkeet, sitruuna & suolaan säilötty sitruuna, spelttijauhot, saksanpähkinä, seesamitahna, seesaminsiemenet, seitan, sichuanpippuri, savupaprika, savuaromi, shichimi togarashi, siitakesienet (kuivatut)

Ja sitten päästiin seuraavaan super-kirjaimeen! Tässä litaniassa löytyy muutama perusasia joita ilman ei minusta kokata mitään, kuten sipulit sekä suolat (minulta löytyy ehkä seitsemää sorttia suolaa aina tattisuolasta punaviinisuolaan ja vaniljasuolaan…), soijakastikkeet (kyllä, niitäkin on täällä viittä sorttia), sekä sitruuna ja suolaan säilötty sitruuna, joita molempia kulutan runsain mitoin. Sitruunoita on keittiön tiskillä ehkä aina vähintään se kymmenen kerrallaan!

Spelttijauhoja ja seesaminsiemeniä käytän leipään – tosin seesaminsiemenillä viimeistelen monesti myös ramenkulhoni. Saksanpähkinät toimivat kuten muutkin pähkinät – lisukkeina salaateissa, keitoissa yms… mutta näistä pähkinöistä teen myös saksanpähkinächorizoa! Seesamitahna eli tahini on keittiöni ehdottomia asioita myös. Siitä teen mm. erilaisia kastikkeita salaatille tai pastalle, mutta myös ne edellämainitut dan dan nuudelit!

Seitan-valmisteet kuten Vöner, Santun Seitan yms. ovat meillä vakioruokaa, muutama paketti valmista maustettua ja siivutettua seitania löytyy jääkaapista aina. Niitä laitan lämpimiin leipiin, pizzaan, pastaan, uunivuokiin, muhennoksiin, munakkaisiin… siis mihin niitä nyt ei voisi laittaa?

Loppulitania on pitkälti kotivara-mausteosastoa: shichimi togarashi eli japanilainen seitsemän maun chilipippuri on yksi lempimausteistani, hyytävän polttavaan sichuanpippuriin olen kirjaimellisesti koukussa (se on oleellinen osa ja syy dan dan nuudeli-hulluudelleni), savupaprikalla ja savuaromilla väsään vegepekonit kuten kookospekonin, ja kuivatut siitakesienet ovat D-otsikon dashin yksi raaka-aine.

T:

Tomaatti, taateli, timjami, tyrnimarjat

Tomaattia ilman ei voi kyllä pitkään selvitä. Tomaattia pitää olla kotona mieluiten sekä tuoreena että erilaisina säilykkeinä – kokonaisena säilötyt tomaatit ja paseerattu tomaatti ovat suosikkejani, mutta myös tomaattipyrettä pitää löytyä. Taateleista saa vaihtelua leipätaikinaan, mutta myös makeutta salaatteihin ja salaatinkastikkeisiin, ja taatelista ja gochujangista tulee ehkä ihanin makeantulinen tahna!

Timjami on rosmariinin ohella se tuoreyrtti, joka kotonani säilyy hengissä. Toki myös kuivattua timjamia kaapistani löytyy. Timjami on kuivatuista yrteistä lempparini! Tyrnimarjoja rakastan yli kaiken, niitä on pakkasessa aina. Tyrnimarjat soseutettuna avokadon kanssa on herkkua!

U:

Uni, ulkoilma, uutiset

Mitä tulee näihin, sanottakoon vain, että niitä pitää kuluttaa oikeassa suhteessa toisiinsa, tai pää hajoaa.

V:

Valkosipuli, viini, viinietikat, vermutti, voi, vaahterasiirappi, vaaka

Jos tomaattia ilman ei voi selvitä pitkään, niin ilman valkosipulia ei voi kokata päivääkään. Viini – oli se sitten punainen, valkoinen, oranssi (eli kuorikontaktiviini) tai joku iki-ihana alkuviini – on mielestäni myös niinsanottu perus elintarvike. Kuohuviinistä en sen sijaan juuri välitä…

Viinietikat kuuluvat keittiön perussettiin, tietysti. Minulla on kaapissa balsamicoa, väkiviinaetikkaa sekä suodattamatonta omenaviinietikkaa + yksi pullo toissakesäiseltä Portlandin visiitiltä kotiin kannettua tummaa olutetikkaa.

Voi ei selityksiä varmaan kaipaa, tuskin vaahterasiirappikaan… Mitä olisi kotivara ilman kumpaakaan? Vermutti taas kuuluu kotivara-afterwork -settiin. Tällä haavaa kotona on punaista vermuttia Negronia varten, mutta yleensä suosin valkoista, jota käytän myös ruuanlaitossa (vaalea vermutti on se, mitä mieluiten lorotan risottoon!).

Vaaka ei ole minua varten, vaan hapanjuurileivontaa!

Oranssia, kiitos!

Noita Winery petnat

W:

Whiskey, whisky, viski.

X:

XO kastike

Tämä maaginen umamipommi tekee vaikka pelkästä riisikulhollisesta juhlaa. XO-kastike tulee Hongkongista ja sisältää mm. kinkkua sekä kuivattua kampasimpukkaa! Kuullostaa hullulta, mutta on hullun hyvää. Suunnitelmissani on tehdä uusi satsi XO-kastikettani pian, edellisvuotinen on kauan sitten loppu vaikka se pitkään säilyykin!

Y:

Yuzukosho, yksikyntinen

Yuzukosho on japanilainen supertuju yuzusta ja chilistä tehty tahna. Sitä ei tarvita paljoa! Itse tykkään maustaa yuzukosholla erityisesti kylmän ramenkeiton.

Yksikyntinen on se valkosipuli, jota kotiini eniten kannan. Käytän valkosipulia niin paljon, että mieluummin kuorin yhden ison kuin monta pientä! Yksikyntiset ovat siis todella oleellinen osa kotivara -listaani.

nuudeli reseptitKylmä ramen yuzukosho-dashiliemellä, viherherukoilla ja sitruunalla

Z:

Zucchini, za’atar

Zucchini eli kesäkurpitsa on niitä vihanneksia, joita tässä tilanteessa ostan, se kun säilyy melko hyvin ja mehevöittää tarvittaessa vaikka muffinssit. Zucchinistahan tekee tarvittaessa vaikka pastaa, hehe… Za’atar on garam masalan ja shichimi togarashin ohella niitä mausteseoksia, joita ostan valmiina. Za’atar sekoitettuna jugurttiin: pikasoossi pastalle, salaatille, dipiksi, tai sellaisenaan lusikoitavaksi. (Za’atar sisältää mm. timjamia, joka tosiaan on lempparini kuivatuista yrteistä, eli ei ihme että pidän siitä niin kovasti!)

Å:

Åpöåöåöoariåqwporejöqlkgj on fiilikseni useimpina päivinä kun pitäisi keksiä ruokaa kiireen keskellä. En ole varmasti ainoa!

Ä:

Äiti, älypuhelin

Äitiä on ikävä. Milloin pääsen halaamaan äitiä taas? Onneksi äidilläkin on nykyään älypuhelin, jolla on opeteltu soittelemaan videopuheluita. Se vähän helpottaa ♥ Ja jollei älypuhelimella soittele äidille, niin älypuhelimella voi sujahtaa nettiin. Katson puhelimelta jopa Netflixiä… ja nauhoittelen älypuhelimella nykyään myös reseptimuistiinpanoni. Miten näitä ilman oikein elettiin?

Ö:

Öljy. Ööööö…

Öljyä kuluu. Eniten neitsytoliiviöljyä, mutta kaapista löytyy myös vaaleaa ja miedon makuista seesamiöljyä, tummaa ja vahva-aromista paahdettua seesamiöljyä, neutraalinmakuista rypsiöljyä ja itse siitä tehtyä chiliöljyä.

Ööööö… on se äänne, mitä pääni sisällä kuuluu kun pohdin, mitä sitä tänään lounaaksi kyhäisi. Sen vuoksi otan ilolla vastaan kaikki teidän parhaat kotivararuokavinkkinne, jos tahdotte niitä minulle vinkata! Toivottavasti tästä ennätyspitkästä jutusta löytyi jollekin jotain, josta on iloa kun itse olet sormi suussa keittiössä, tai laadit seuraavaa ostoslistaa.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille koronakevääseen. Kohtahan on jo koronakesä – heh… Koitetaan jaksaa vielä!

 

194 views

Pikkujoulunyyttärit & pieni olutmaistelu

by Juulia 0 Comments
Pikkujoulunyyttärit & pieni olutmaistelu

pikkujoulut

Pikkujoulunyyttärit

Vietimme taannoin pikkujouluja ruokabloggaajaporukalla! Ihana Heidi Tiskivuoren Emäntä -blogista kutsui luokseen liudan ruokabloggaajia ja tarjoilut hoidettiin nyyttärihenkeen. Mikäs sen ihanampaa! Kellekään ei nyyttäreiden ansiosta tule liikaa paineita tai tekemistä, mutta herkkuja notkuva pöytä on silti taattu. Lisäksi olimme sopineet, että jokainen tuo mukanaan pienen paketin vaihdettavaksi kavereiden kesken.

pikkujoulut

Oma kontribuutioni tarjoiluihin jäi hyvin matalan vaivannäön tasolle: tein paistettua camembert-juustoa, joka vaatii kokkailutaitoja 0% mutta onneksi tarjoaa makua senkin edestä. Sainpa sentään leivottua itse valuvaan juustoon dipattavan leivän, muuten olisi tässä seurassa ehkä nolottanut vähän enemmän 😀 Toin pöytään paistetun camembertin ja leivän lisäksi hilloa sekä vegaanista cashewpähkinöistä tehtyä “valkohomejuusto” Hellempi Valkoista, josta olen täällä blogissa jo kirjoitellutkin, sekä pienen valikoiman oluita yhdessä maisteltavaksi. Oluet meille tarjosi Pien ja maistelimme niitä jälkkärin jälkkäriksi (aiheesta lisää jutun loppupuolella).

Hannan Soppa -blogin Hanna toi mukanaan ihanaa suklaa-amarettopiirakkaa, Lyhyenä hetkenä -blogin Pia taas kesäkurpitsasalaattia ja vegaanisia rommi-taatelikakkuja. Sillä Sipuli -blogin Merituuli oli tehnyt artisokkatahnaa, punajuuritahnaa sekä kurpitsaleipää, Kokit ja Potit -blogin Hannele blinipannaria jonka kaverina oli graavattua keltuaista ja emäntämme Heidi taas teki porkkanakakkua. Nälkää ei tosiaankaan nähty!

Viinit pikkujouluihin sponssasi Juomavinkki

Pikkujoululahjat

Omasta lahjapaketistani paljastui ensi vuoden Eat Finland -kirja. Muissa paketeissa oli mm. tattijauhetta, kuivattuja mustavahakkaita, punasipulin muotoinen kuusenkoriste, kynttilöitä, näppärät pienet pihdit ruuan tyylikkääseen lautaselle taiturointiin, sekä munakello (jonka olin paketoinut itse, ajatuksena haastaa lahjan saaja ajastamaan ruuanlaiton lisäksi välillä kuvausaika – itselläni kun kameran kanssa heiluessa vierähtää aina niin pitkä tovi että ruoka ehtii jäähtyä). Ihania lahjoja kaikki tyyni ja näytti vieläpä siltä, että jokainen paketti päätyi juuri sopivaan osoitteeseen!

Jälkkärin ja lahjojen jaon päätteeksi maistelimme vielä tuomani oluet. Olin valikoinut mukaani neljä olutta: kaksi hyvin erilaista hapanolutta ja kaksi mehukasta pale alea. Hapanoluiden nostaminen maisteltavaksi oli itselleni luonteva veto, kun happamista kovasti pidän. Ne ovat monesti myös oluita vierastaville kiinnostavia tuttavuuksia. Hapanoluiden makumaailma kun on niin kovin kaukana lagerista, mikä monille on se ainoa kosketuspinta olueen.

Valikoimissani happamissa oltiin happamuuden ja perinteisyyden kahdessa eri päässä: toinen oluista oli lambicin tyyliin valmistettu reilusti hapan tynnyröity kirsikka-mustaherukkaolut Brekeriet Purpur, toinen taas karkkimainen kookoksella, limetillä ja laktoosilla maustettu berliner weisse Brewski Coconut Key Lime Pie. Pale alet olivat molemmat katkeruudeltaan matalia ja hyvin mehukkaita; Brew by Numbersin 21 Ι Pale Ale esitteli Citra -humalan sitruksisia ja trooppisten hedelmien aromeja, Mosaicilla humaloitu Vibrant Forest Breweryn Shoal maistui aavistuksen männylle, sitruksille ja vaniljalle, sekä reilusti persikalle (kiitos olueen lisätyn persikan).

Suosikiksi nousi tässä porukassa lopulta Brewskin kauniin punainen Coconut Key Lime Pie, vaikka kannattajia löytyi myös Purpurille. Ihanaa että happamat kelpasivat! Mutta toisaalta, kukapa voi kakkua vastustaa, edes oluen muodossa?

106 views

Makumatkalla Amerikassa osa 2: Columbus Ohio

Makumatkalla Amerikassa osa 2: Columbus Ohio
North Market

north market

Tervetuloa makumatkalle Amerikkaan! Tämä on sarjan toinen postaus. Kiersimme viime kesänä mieheni kanssa Itä-rannikkoa reittinämme Boston – Portland Maine – Columbus Ohio – Washington D.C. – Baltimore. Matkamme viimeinen etappi oli New York. Sarjan edellisen, Portland Mainesta kertovan jutun löydät täältä.

Columbus Ohio

“A terrible place to visit but a great place to live” sanoi puolisoni Juuso, kun pyysin häntä kuvailemaan Columbusta kaupunkina. Juuso asui Columbuksessa kolme vuotta tehdessään paikallisessa yliopistossa väitöskirjaansa. Niinpä Columbus Ohio oli ehdottomasti viimekesäisen Amerikanmatkamme tärkein etappi – täytyyhän minunkin nähdä, miltä mieheni toinen kotikaupunki näyttää ja tavata hänen valtamerentakaiset ystävänsä.

Hupaisaa kyllä, olin itse Columbukselle hetkessä täysin myyty. “A terrible place to visit” ei voisi olla kauempana kokemuksestani! Kyseessä on kaupunki, jonne en varmasti olisi koskaan etsiytynyt ilman Juusoa mutta nyt se on kaupunki, jonne odotan pääseväni takaisin. Minulla on kaupungille lempinimikin: Cool-umbus. Ihana Columbus Ohio!

(Jos muuten ihmettelet, miksi alleviivaan että kyseessä on juuri Columbus Ohio, tiedoksi että Amerikassa on parisenkymmentä Columbus -nimistä kaupunkia … mutta vain yksi Cool-umbus.)

Ruokaihmisiä kun olen, aloitetaanpa kertomus kaupungin kulinaristisesta sydämestä eli North Market -kauppahallista.

North Market

Short North alueella sijaitseva North Market on todellakin Columbuksen ruokaskenen ydin. Mitä et täältä löydä, et todennäköisesti tarvitse – North Market on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia tiskejä, putiikkeja ja ravintoloita. Me kiertelimme täällä hartaudella ja mieleeni jäi erityisesti ihanat leipomot, juustotiskit sekä erilaisia maustettuja etikoita myyvä tiski.

north market

columbus ohio

The Barrell and Bottle -olutkaupassa olisin helposti viettänyt useita tunteja.

north market

columbus ohio

Jeni’s Splendid Ice Creams

North Marketin jäätelötiskillä vasta vierähtikin tovi jos toinenkin! Jeni’s Splendid Ice Creams on Columbuksen kansallinen ylpeys, eikä ihme. Näin ihania jäätelömakuja en ole koskaan päässyt maistamaan. En ole makean ystävä, enkä himoitse jäätelöä noin niinkuin yleisellä tasolla … mutta jos makuna on pikkelöity mango, vuohenjuusto-kirsikka tai ruskistettu voi, olen myyty.

jeni's splendid ice creams

Downtown

Keskusta on muuten Columbuksessa aika tylsää aluetta. Toimistorakennuksia, hotelleja, ketjukahviloita… Kävelimme toki downtownin läpi, mutta suurin osa kaikesta kiinnostavasta löytyy kauempaa keskustasta. Kun Juuso asui kaupungissa, hänen suosimiaan alueita olivat mm. Short North, Olde Towne East ja German Village.

Columbus käy kuitenkin läpi huimaa muutoskautta, minkä näki kaupunkia täplittävistä rakennustyömaista. Moni ennen tuttu alue oli ehtinyt muutamassa vuodessa käymään läpi jo aikamoisen muodonmuutoksen ja gentrifikaation. Juuson vanhat kotikulmat Clintonvillessä olivat vielä kutakuinkin entisellään, tosin nouseva hintataso on silläkin alueella ajanut monet jo muualle.

columbus ohio

Dirty frank's

Dirty Frank’s

Jos joskus löydät itsesi Columbuksesta ja pyörit kuitenkin juuri downtownissa, ota suunnaksi Dirty Frank’s Hot Dog Palace. Voi hyvinkin olla, että ristin Columbuksen Cool-umbukseksi juurikin täällä – siistimpää hodariravintolaa kun saa ainakin minusta etsiä. Estetiikka sikseen, myös hodarit olivat Dirty Frank’sissa oivalliset! Kaiken saa halutessaan myös vege- tai vegaanisella nakilla.

Paikan ainoa negatiivinen puoli oli oikeastaan sen mittava lista. Miten voi ihminen ikinä päättää mitä täällä söisi tietäen, ettei voi käydä täällä päivittäin kunnes kaikki listalta on testattu? Kauheat paineet valita oikein 😀 Mutta otit mitä otit, älä jätä iki-ihania deluxe tater totseja tilaamatta!

dirty frank's

columbus ohio

Deluxe Tot-chos & hodari, joka saattoi olla Pittsburg Princess tai sitten ei. Valitseminen oli niin vaikeaa että en enää edes ole varma mitä valitsin!

columbus ohio

The Bottle Shop

columbus ohio

Seuraavaksi matkamme vei Victorian Village -alueella sijaitsevaan The Bottle Shop -olutkauppaan/cocktailbaariin. Estetiikka taas sikseen (IHANA sisustus!), tässä paikassa oli älyttömän hyvä olutlista. Putiikin puolellakin vierähti taas tovi. Maistelimme paikallisia oluita setin ja kun silmiini osui Dill Pickle Gose niin olihan sekin maistettava. Suolakurkkuolut oli niin hyvää että ostin sitä lopulta myös kotiinvietäväksi!

the bottle shop columbus

pickle gose

Lähiöelämää

The Bottle Shopin kaltaisia omaperäisiä ja hurmaavia baareja oli tosiaan tämä kaupunki täynnä. Vastapainoksi vierailimme toki myös muutamassa perinteikkäämmässä lähiöpubissa, joissa Juusokin aikoinaan istui. Clintonvillessä sijaitseva Bob’s Bar tituleera olevansa “The Cultural Hub Of The Midwest!” ja mikäs minä olen siihen vastaväittämään. Bob’s Bar erikoistuu oluisiin ympäri maailman ja mikäli mieleesi on ns. olutmaailmanmatkailu, saat baarista oman passin johon voit merkitä kaikki maat joissa olet “vieraillut”.

Toinen Clintonvillen helmi on O’Reilleys Pub. O’Reilleys on Juuson mukaan “oikea korttelipubi” – hyvässä ja pahassa. Paikka, joka on ollut sijoillaan ikuisuuden ja jossa käy asiakaskuntaa laidasta laitaan. Olin kuullut tästä baarista pitkät tarinat jo etukäteen ja erityisesti näissä jutuissa kiehtoi baarin listalta löytyvä legendaarinen pepper burger. Sen kuulemma tietää vielä seuraavanakin päivänä syöneensä, hehheh… Pakkohan se oli siis varoituksista huolimatta maistaa. Pepper burger on nimensä mukaisesti pippurinen, sillä pihvi on kauttaaltaan kuorrutettu pippurirouheella. Hyvää! Kuvat jäivät tästä episodista kuitenkin ottamatta. Alla siis tunnelmia vain Bob’s Barista.

Bob’s Bar

columbus ohio

White Castle

Sen verran huonoa on muuten niin kivasta kaupungista sanottava, että jalankulkijan kaupunki Columbus Ohio ei ole. Majoittajamme ajeluttivat meitä joka päivä ympäri kaupunkia ja oma roolini oli lähinnä istua takapenkillä ihmettelemässä mihin milloinkin olimme oikein menossa. Sen kerran kun jalkauduimme Juuson kanssa kampuksen alueelle, kaupungin julkisen liikenteen tila kävi nopeasti selväksi: bussiliikennettä toki on mutta sen verkosto on harva, vuoroväli pitkähkö ja pahimmassa tapauksessa bussi ei edes pysädy pysäkille (tai ehkä kyse oli vain siitä että juuri meitä ei haluttu kyytiin?).

Niinpä olen todella kiitollinen Juuson läheisille, jotka meitä kierrättivät autollaan kaikkialle. Lisäbonus autossa istuskeluun on nimittäin tietysti Drive-In visiitit! Moni tietääkin, että Columbus on olutkaupunki: Budweiser-oluen synnyinkoti. Täällä on kuitenkin ollut jo yli puoli vuosisataa myös Amerikan ensimmäisen hampurilaisketjun, vuonna 1921 perustetun White Castlen pääkonttori.

columbus ohio

white castle impossible slider

Impossible Slider

Ensikosketukseni tähän purilaisketjuun tapahtuikin juuri autokaistalla. White Castlen erikoisuus on sliderit, pikkuiset minikokoiset burgerit jotka litistetään lastalla paistaessa ja tarjotaan neliskulmikkaasta sämpylästä. Näitä pikkuisia burgereita myytiin aikoinaan viidellä sentillä 1940-luvulle asti ja hinta pysyi kymmenessä sentissä vielä vuosia sen jälkeen. Eivätpä ne paljoa maksaneet vieläkään…

White Castle on myös ensimmäinen paikka, jossa maistoin Suomen tänä vuonna vallannutta vegaanista feikkilihaa. Nämä erilaiset lihaa hyvin aidosti imitoivat kasviproteiinipihvit, kuten Beyond Meat, Incredible Burger ja Moving Mountains, eivät ehkä sovi parhaiten tällaiseen litistettävään smashburgeriin. Jos koko ihmeellisyyden juju on maun ohella pihvin mehukas ja punertava sisus, tuote on ehkä parempi litistelemättä? Eipä sillä, hyvin meille upposi se Impossible sliderkin.

columbus ohio

white castle

Pikavisiitti 50-luvulle…

Muinaisista hampurilaishalpuuksista todistaa Ohio History Center -museon sisältä löytyvä White Castle -seinä. Samaisessa museossa pääsee muuten myös aikahyppäämään 1950-luvulle astumalla sisään täysin sisustettuun 50-luvun asuntoon. Itseäni kiinnosti erityisesti keittiöstä löytyvä reseptikirja, josta kuvasin talteen useammankin sivun vastaisuuden varalle 😉 Museo oli kaikin puolin kiinnostava, suosittelen lämpimästi! Mikäli museot ovat muutenkin juttusi, käy ihmeessä myös kampukselta löytyvässä Wexner Center for the Artsissa.

…ja Etiopiaan.

Autoilevalle matkalaiselle suosittelen vielä visiittiä kauempaa lähiöistä löytyvään etiopialaiseen Addis ravintolaan. Cleveland Avenuelta Westbrookista löytyvä pikku ravintola oli yksi parhaista makuelämyksistäni Columbuksessa. Ruoka oli suorastaan niin hyvää, että rikon omaa kirjoittamatonta sääntöäni olla julkaisematta blogissani kuvia joita ei ole huolellisesti editoitu. Alla todellinen kännykkäräpsy, mutta muita kuvatodisteita ei valitettavasti ole.

Lähiöissä ympäriinsä ajalemisessa on puolensa – Addis niistä yksi, alapuolinen näky toinen. Täällä näkyy elämä.

columbus ohio

Seventh Son

Kuten jo aiemmin mainitsin, Columbus on olutkaupunki. Ei vain sen Budweiserin takia, vaan lukuisten kiinnostavien ja kokeellisten pienpanimoiden! Ykkösenä näistä Juuson entinen vakiopaikka Seventh Son Brewing jossa hän usein myös toimi DJ:nä. Juuson Suomeen muuttaessa tämä Italian Villagessa sijaitseva panimo oli vielä pieni ja yksikerroksinen. Nyt paikka on valtava ja levittyy kahteen kerrokseen. Panimolla menee selvästi siis hyvin eikä ihme, kaikki maistamani oli erinomaista ja tila upea.

Columbus ohio

seventh son

Lisää olutta!

Muitakin maltaan ja humalan lahjoja maailmalle Columbuksesta löytyy: Vitsikkäästi nimetty Hoof Hearted, The Land-Grant, The Wolf’s Ridge ja hapanoluisiin erikoistunut Pretentious Barrel House nimetäkseni muutaman. Siman ystävien kannattaa ehdottomasti suunnata Brother’s Drake meaderyyn. Ostimme sieltä mukaan kotiin älyttömän ihanan PB&J -siman (peanutbutter and jelly!).

Naapurikaupunki Athensin panimoita olen bongannut täältä koti-Suomestakin: Jackie O’s panimon tuotteita löytyy nimittäin Pien Bottle Shopista! Niin… ja löytyyhän Columbuksesta myös maailman ensimminen craft beer hotelli! Brewdogin The Doghouse ei valitettavasti ollut visiittimme aikana vielä avautunut, muuten olisin varmasti vaatinut yhtä yötä hotellissa vaikka kotimajoituksemme täydellinen olikin.

hoof hearted

columbus ohio

Hoof Hearted: tyylikäs meininki!

Hoof Hearted vet piste kotiin viimeistään tässä vaiheessa: televisiossa pyöri Hot Tub Time Machine.

The Table

Viimeisenä iltanamme istuimme vähän fiinimpään pöytään. Short North alueelta löytyvä The Table on sisustettu nimensämukaisesti uniikeilla pöydillä. Ruokalistalta löytyy lähiruokaa ja farm to table -ideologiaan perustuvia jaettavia annoksia. Täällä syömäni bruschetat, täydellisesti paistetut kampasimpukat ja katkaravut olivat erinomaisia, mutta erityisesti mieleeni jäi paikan dirty martini. Kun sanoin pitäväni martinistani erityisen likaisena, sain todellakin sitä mitä tilasin. Kun baarimestari katsoi juoman olevan tarpeeksi likainen, hän laittoi sekaan vielä kerran kiellon päälle oliivilientä. Ah, parasta ikinä!

Siinä se ilta sitten kuluikin: Juuso soitteli levyjä ja minä istuin baaritiskillä. Ei hullumpi tapa viettää viimeistä iltaa Cool-umbuksessa!

the table columbus

columbus ohio

the table columbus ohio

The Table

UKKELI maailmalla

Very dirty martini

Viimeinen vinkki!

Mikäli olet Juuson kaltainen levyjen keräilijä, vinkataanpa vielä Juuson rakkain levykauppa maailmassa: Used Kids Records. Veikkaisin että kaikista vierailemistamme paikoista tämä on se Juusolle tärkein, joten on vain oikein mainita se tässä jutussa vaikka ruokablogia kirjoitankin.

used kids records

Hei hei Columbus Ohio.

Ikävä jäi! Alapuoliset kuvat otti Juuson sydänystävä ja toinen majoittajistamme Ryan. Mikäli jäit vielä epäilemään Columbuksen cooliutta, suosittelen kurkistamaan Ryanin Instagramiin – Ryan dokumentoi lukuisilla kameroillaan paikallista elämää taltioiden tilanteita, ihmisiä ja paikkoja erehtymättömällä tyylillä. Ikävä jäi häntä ja kaikkia muita Juuson rakkaita kohtaan, joita vierailullamme tapasin. Mitäpä on cooleinkaan kaupunki ilman ihmisiä?

144 views