Keltainen gazpacho cocktail (aka kännigazpacho 2.0)

by Juulia 0 Comments
Keltainen gazpacho cocktail (aka kännigazpacho 2.0)

keltainen gazpachoKeltainen gazpacho cocktail

Kännigazpacho

Siis… mikä? “Kännigazpacho” on gazpacho cocktailina, tietenkin. Nerokas brunssijuoma, ainakin oikein tehtynä, kuten tämänpäiväinen keltainen gazpachoni. Ensimmäistä kertaa terästettyä gazpachoa kokatessani mokasin kuitenkin vodkan mittaamisen kanssa sen verran pahasti, että sain aikaan jotain lähestulkoon juomakelvotonta. Kavereiden kesken tuotokseni sai hetkessä liikanimen kännigazpacho, eikä ihan ymmärrettävistä syistä kukaan niillä useamman vuoden takaisilla Flow-etkoillamme tahtonut maistamisen jälkeen lasiinsa koskea.

Kankkulan kaivoon meni siis loistava gazpacho ja kaikki siihen käytetyt ihanat rehut! Kaltaiselleni rehurakastajalle moinen on kipeä muisto ja tietysti olen tästä episodista myös vuosien varrella saanut kavereilta useamman kerran. No, nyt on aika vihdoin korjata tuo ikimuistoinen mokani!

gazpacho cocktail

Gazpachococktail aka kännigazpacho 2.0

Oikeilla mittasuhteilla tehty gazpachococktail on Bloody Maryn veroinen brunssijuoma, joka Bloody Maryyn verrattuna tosin sisältää reilusti enemmän kuitua ja vihanneksia eli se on ravinteikkaampi. Koska gazpacho on perinteisenä versiona lasista juotavaksi hieman paksua, teen tähän tarkoitukseen gazpachon puoliksi soseena, puoliksi mehustettuna ja viilaan raaka-aineita sekä koostumusta muutenkin lasiin sopivammaksi.

Normaalisti en laita gazpachooni varsiselleriä, mutta kun gazpacho cocktailversiona on selvä nyökkäys Bloody Maryn suuntaan, lisään sitä tässä tapauksessa mukaan muutakin kuin koristeena. Cocktailtarkoitukseen tehdystä gazpachosta jätän myös oliiviöljyn pois ja vaikka usein suurustan gazpachon leivällä, tätä en tietenkään suurustele.

bloody mary

gazpacho cocktail

Keltainen gazpacho on minusta hauskasti vähän erinäköinen kuin punainen perusversio. Just nyt kaupasta löytyy niin runsaasti erilaisia ja eri värisiä tomaatteja, että en voi vastustaa ostelemasta tomaatteja vähän joka värissä! Toki homma toimii aivan yhtä hyvin punaisilla tomaateilla ja punaisella paprikalla. Vihreiden tomaattien ja paprikan kanssa en reseptiä tällaisenaan kuitenkaan toteuttaisi, kun maku on vihreässä tomaatissa sen verran kirpeä ja vihreä paprikasta taas puuttuu makeus. Vihreä gazpachococktail kaipaa siis jo ihan oman reseptinsä.

Tätä ohjetta varten tarvitset rehujen lisäksi mehupuristimen, johon itse upotan sellerin ja kuoritun kurkun. Blenderiin taas päätyy tomaatti, paprika, valkosipuli ja kevätsipuli. Tämän jälkeen ei tarvita kuin sekoitus, maustaminen ja (huolellisesti mitattu) vodkan loraus ja juoma on valmis tarjoiltavaksi 🙂

Keltainen gazpacho cocktail

2-4:lle

150-200g sellerin vartta (2 reilun kokoista vartta)

10-15g kevätsipulin vaaleaa osaa (n. 5cm pätkä)

100g (avomaan)kurkkua kuorittuna

150g paprikaa (keltainen/valkoinen)

400g keltaista tomaattia

n. 1 tl sellerisuolaa

n. 1 rkl sitruunamehua (puolen sitruunan mehu)

maun mukaan vihreää Tabascoa

muutama tippa Worcesterkastiketta

1 keskikokoinen valkosipulin kynsi

maun mukaan mustapippuria

8-10 cl 40% vodkaa (tähän sopii hyvin Bloody Mary -maustettu vodka!)

Tarjoiluun:

jäitä, rosmariininoksia, sellerinvarsia, oliiveja, cocktailkurkkuja, kirsikkatomaatteja, sitruunalohkoja…

Raasta valkosipuli hienolla terällä pieneen kulhoon ja purista päälle sitruunamehu. Jätä valkosipuli pehmenemään happamaan sitruunamehuun. Kuori kurkku, pese selleri ja maista sitä. Jos selleri on maultaan tosi vahvaa, käytä sitä vähän vähemmän. Mehusta selleri sekä kurkku. Soseuta tomaatit, paprika, kevätsipuli ja sitruunamehu-valkosipuliseos mahdollisimman tasaiseksi. Sekoita mukaan selleri-kurkkumehu. Tarkista maku – seoksen vahvin maku pitää mielestäni olla tomaatti ja pidän myös siitä, että maussa tuntuu sopivasti valkosipulin ja sitruunan potkua. Paprika tuo seokseen makeutta, kurkku raikkautta ja selleri –  noh, sellerin makua. Gazpachomehua tulee näillä määrillä noin 7 dl.

Mausta keltainen gazpacho makusi mukaan sellerisuolalla, vihreällä Tabascolla, vastarouhitulla mustapippurilla sekä Worcesterkastikkeella. Itse tykkään vahvasti maustetusta gazpachococktailista. Jäähdytä seos hyvin. Lisää sekaan juuri ennen tarjoilua vodka (mieluummin vähän kerrallaan, sekoittaen ja maistellen kuin kerralla liikaa…) ja tarjoile jäillä täytetyistä laseista.

Koristeeksi sopii Bloody Maryn tapaan cocktailtikkuun tai rosmariininoksaan pistellyt oliivit, kirsikkatomaatit, cocktailkurkut tms. Itse lykkään lasiin mielelläni myös sellerinvarren sekä sitruunalohkon. Pitkänä tarjoiltu tämän ohjeen mukaan tehty gazpacho cocktail riittää kahdelle, lyhyempänä versiona neljälle.

kännigazpacho

60 views

Ime parsaa! (vihermehu x 3)

Ime parsaa! (vihermehu x 3)

vihermehu

Siitä asti, kun hankin vuosi sitten mehupuristimen, olen ollut raakamehukoukussa. Vihermehu on yleisimmin tekemäni mehutyyppi, vaikka konetta hankkiessa haaveilinkin lähinnä porkkanamehusta 🙂 Ihan joka päivä en innokkaimpien kausienkaan aikana mehua jaksa vääntää, mutta kyllä sitä kerran viikossa vähintään tulee edelleen puristeltua.

Pohjaksi vihermehulleni laitan yleensä joko ananasta tai kirpakkaa vihreää omenaa. Oman kokemukseni mukaan kummatkin häivyttävät sopivasti eri vihannesten makua jo pienessä määrin, mikä sopii minulle – vihermehu kun ei mielestäni oikein ole vihermehu, ellei sen raaka-aineet ole pääsääntöisesti rehuja. Itselleni uppoavat erilaiset vihannesmehut ilman hedelmääkin, mutta pieni määrä hedelmää takaa sen, että mehu maistuu myös Juusolle.

Koska kahden ihmisen vihermehusatsiin saa uppoamaan helposti isonkin määrän rehuja, olen ottanut tavakseni tehdä mehua lähinnä silloin, kun keittiöstäni löytyy raaka-aineita, joita muutoin uhkaisi biojäte. Vihermehuun uppoaakin yleensä sekalainen valikoima jääkaapin aarteita: kurkuntynkä, muutama sellerinvarsi, parsa- tai kukkakaalin kuiva tyvi, ruukkusalaatin jämä … ja niin edes päin. Myös yrttien varret on minusta fiksuinta hyödyntää mehun seassa, kun itseni tuntien kaikki edellä mainittu saattaisi muuten hautaantua jääkaappiin kunnes peli on menetetty.

ime parsaaParsa ja pinaatti löytyi tänään aamupalalta niin lasista kuin lautaseltakin.

Näin keväällä tuppaan laittamaan vihermehuun myös parsan kannat – siis ne puisevat tyvet, joita kenenkään ei tee mieli syödä. Jollen parsalla herkutellessani heti ole tekemässä mehua, laitan tyvet vesilasissa jääkaappiin odottelemaan sopivaa mehun tekohetkeä. Parsaa onkin siksi tullut sekä syötyä että juotua tänä keväänä niin paljon, eikä “ime parsaa” alkaa olemaan uusi mottoni 😀

Vihermehu- ja mehustusbuumia on viime aikoina kritisoitu melkein yhtä paljon kuin hehkutettu, mutta ainakin itselleni vihermehujen tekeminen on tuntuu edelleen perustellulta. Toki salaattikulhollisen puristaminen mehuksi tuntuu itsestäkin välillä hassulta, kun ideaalitilanteessa söisin mehusatsiimme kuluvan määrän raakoja kasviksia mieluusti myös ihan sellaisenaan – kuituineen päivineen. Joskus turhan usein ruokavalioni kuitenkin lipsuu pitkien työpäivien ja muiden kiireiden vuoksi kauas tuosta tavoitteesta: syön lounaaksi täytettyjä sämpylöitä tietokoneen ääressä, tai lounas jää kokonaan välistä … ja kun lopulta ehtii syömään, maha kurnii jo vähintään pizzaburgerijuustopastaa. Sellaisina viikkoina vihermehulasilliset tekevät syystä meillä kauppansa: puristan satsin mehua illalla kotiin könyttyäni ja siitä juodaan lasilliset vielä aamupalaksikin.

Omena-fenkolimehu, nam nam!

Vihermehu × 3

Seuraavaksi kolme tämän keväistä lempparimehuani. Usein tosin lasiin päätyy jonkilainen sekalainen jääkaapintyhjennysseos, kuten edellä jo kerroin, mutta mikäli teen mehua oikein suunnitelmallisesti, lähden usein ostelemaan raaka-aineita johonkin seuraavanlaiseen mehuun 🙂

Järjestys jokaisen vihermehun puristamisessa kannattaa olla pääsääntöisesti pehmeämmistä/mehukkaammista raaka-aineista kovempiin, sillä ainakin oma mehupuristimeni puskee parhaiten kaiken kuidun ulos lopuksi, kun hieman vuorottelen pehmeitä ja kuituisempia raaka-aineita ja säästän lopuksi reilusti niitä kuivempia raaka-aineita. Mitä tulee mehun valmistamisessa käytettävän laitteen tyyppiin, itse kannatan mehupuristimia, jotka säilyttävät ravinteet mehussa linkoa paremmin, koska ne eivät kuumenna raaka-aineita. Kylmäpuristettu vihermehu on paras juoda heti – pisimpään olen sitä säilyttänyt vuorokauden ilmatiiviissä pullossa ja jääkaapissa. Itse tykkään tarjota vihermehun yleensä jäiden kanssa.

Omena-fenkolimehu

1-2:lle

2 granny smith -omenaa

1 keskikokoinen luomufenkoli

puolikas luomukurkku

1-2 limettiä

(kourallinen tuoretta minttua/basilikaa/persiljaa tai niiden varsia)

Pese/huuhdo kaikki raaka-aineet. Kuori limetit terävällä veitsellä ja jaa ne neljänneksiin. Puolita omenat ja koverra siemenkota irti, paloittele omenat. Siisti fenkolista kuiva tyvi sekä varsien kärjet ohuelti pois ja pilko fenkoli mehupuristimeesi sopiviksi suikaleiksi. Pätki kurkunpuolikas kahtia ja jaa se sitten pitkiksi lohkoiksi. Mehusta kaikki raaka-aineet ja tarjoile omena-fenkolivihermehu mieluiten heti.

parsamehuAnanas ja parsa sopii yhteen. Kuka olis arvannut?

Muistan, kun ekan kerran älysin laittaa parsaa vihermehuuni. Ding ding ding! Miten oivallinen vihermehun raaka-aine! Syön parsaa niin valtavan paljon aina keväisin ja kesäisin, että jotenkin minusta on ihanaa, että parsan kannoille löytyi näin hyvä käyttökohde. Puisevimmastakin tyvestä tulee yllättävän paljon mehua, eikä parsan maku ole perus vihermehuissani ollut lainkaan päällekäyvä. Sinne se katoaa siinä missä kaikki muukin ja tuo mehuun aimo annoksen ravinteita. Parsamehusta on tosin hyvä tietää se, että sillä on diureettinen vaikutus. En siis joisi tätä lasillista ilman tilaisuutta päästä vessaan lähitulevaisuudessa 😛

Ananas-parsamehu

1-2:lle

¼ kypsää luomuananasta

yhden vihreän parsanipun kannat

2-4 paksua sellerin vartta / sellerinipun jämät

kourallinen tuoretta nuorta nokkosta, joka on kerätty puhtaalta paikalta / pinaattia

(kurkun pätkä)

(parsakaalin tai broccolinin tyvet)

(kourallinen esim. persiljan varsia)

Kuori ja paloittele ananas. Pese parsan kannat ja leikkaa hyvin ohuelti kannan päästä se kaikkein kuivin osa pois. Pätki selleri ja huuhdo nokkonen / pinaatti hyvin. Pätki myös kurkku, mikäli käytät sitä. Mehusta sitten kaikki raaka-aineet aloittaen pehmeämmistä raaka-aineista. Sekoita ja tarjoile heti!

kuusenkerkkämehuLasillinen kirpeää selleri-kuusenkerkkämehua ja pling! Olet taatusti hereillä.

Runsaasti selleriä, sitruunaa ja hieman kirpeää vihreää omenaa sisältävä pirteä vihermehu on ollut meidän kotona ehkä suurimmassa suosiossa. Lasillinen tätä mehua nimittäin piristää kummasti myös sinä kaikkein harmaimpana ja uuvuttavimpanakin päivänä! Aloitteleville vihermehun juojille en tätä ehkä ilman omenalisäystä suosittelisi, sen verran ytyä kamaa tämä kyllä on 🙂 Kuusenkerkkä tuo tähän mehuun oman bonuskirpeytensä, mutta myös A- ja C-vitamiinia, hivenaineita ja antioksidantteja.

Helppo tapa käyttää kuusenkerkkää ympäri vuoden, on ripotella mehuun Arctic Warriorsin pakastekuivattua kuusenkerkkäjauhetta, joka on muuten  myös virallinen Suomi100-juhlavuoden tuote . Tuoreita kuusenkerkkiä ei oma mehupuristimeni hyödynnä kovin hyvin, joten mikäli käytän niitä, yleensä blendaan ne mehun sekaan.

Selleri-kuusenkerkkämehu

2:lle

nippu luomuvarsiselleriä

1 luomukurkku

1 vihreä omena

1 sitruuna

1-2 tl kuusenkerkkäjauhetta (Arctic Warriors*) tai n. ¼ dl tuoreita kuusenkerkkiä

Pilko sellerit, omena ja kurkku, poista omenan siemenkodat. Kuori sitruuna terävällä veitsellä ja paloittele se. Mehusta kaikki raaka-aineet kuusenkerkkäjauhetta / kuusenkerkkiä lukuunottamatta. Sekoita lopuksi jauhe mehuun. Mikäli käytät tuoreita kuusenkerkkiä, blendaa kuusenkerkät + n. 1 dl mehusta keskenään ja sekoita tämä seos sitten loppuun mehuun. Tarjoile heti!

Hemmottelua mehultaan kaipaaville vielä vinkki: punajuuri ja vesimeloni ovat loistava yhdistelmä!


*) Arctic Warriorsin Kuusenkerkkäjauhe saatu testiin blogin kautta.

272 views

Kootut vappuherkut

Kootut vappuherkut

Harjoituspiknik vedetty läpi hytisten – toivotaan enemmän auringon lämpöä viikonvaihteeseen!

Oho, joko se vappu on jo tänä viikonloppuna? Ulos katsellessa ei ihan uskoisi… Olin kaavaillut kunnon ruokablogaajan tavoin tekeväni vapuksi jotain erityisherkullista ja jännää, mutta yhtäkkiä aikaa hienon reseptini viilaamiselle saatikka kuvaamiselle ei ole riittänytkään. Niinpä päätin tehdä sen sijaan reseptikoosteen vanhoista lemppareistani! On nimittäin ihan hauskaa pysähtyä itsekin välillä muistelmaan, mistä kaikesta on aiemmin intoillut ja minkä eteen on tehnyt töitä; juttujahan tästä blogista nimittäin löytyy jo sadoittain.

Pottumuussihodari FTW!

Eli tästäpä lähtee mun blogiarkistoistani kootut vappuherkut!

Vappuaatto

Vappuaattona on ainakin minun ystäväpiirissäni tapana kokoontua jonkun Vallilan suunnalla asustelevan ystävän kotiin lasilliselle ja jollekin pienelle suolapalalle. Vallilan Vapputansseissa ollana piipahdettu jo vuosia aina, kun niitä on järjestetty ja onhan se ollut kiva, että lähistöllä on ollut a) sisävessa b) sateensuoja. Jonkinlaiseksi ruokaperinteeksi on ystäväpiirissäni muodostunut kuin varkain hodaribuffetti! Niinpä vappuaaton resepteiksi suosittelen ruotsalaistyylisiä nakit & muusi -hodareita tai mansikka-mangosalsalla silattuja vähän freesimpiä kuumia koiria.

Makeaa on kiva syödä aattona myös. Vappumunkit, sima ja tippaleivät maistuvat minullekin, mutta jonkilainen suolaisen ja makean yhdistämisperversio minusta löytyy, olen nimittäin tykännyt laittaa pekonia makeisiin tarjoiluihini jo useamminkin. Pekonia löytyy siis niin Elvis-suklaasta kuin vappumunkin sydämestäkin. Ei-pekoninhimoisille suosittelen marjaisaa ja näyttävää vappusuklaata!

A little less conversation, a little more chocolate bark!

Pekonimunkki, anyone?

Vapunpäivän aamupala

Vappuaaton usein kosteahkojen kemujen jälkeen on ystäväpiirissäni tapana suoriutua sinnikkäästi piknikille, jonne jokainen kynnelle kykenevä tuo oman panoksensa. Minulla se on häpeällisen usein salt & vinegar -sipsipussi … mutta jospa hetki leikittäisiin että olisin kerrankin hieman tehokkaampi ja ennakoisin tuomiseni huolella etukäteen? Siinä tapauksessa aloittaisin aamuni kotosalla ravitsevalla aamupalalla, joka taittaa myös pahimman dagen efter -olon.

Kalja-Mary armaani!

Minulle krapulankarkoitustarkoitukseen toimii juomien puolelta parhaiten vanhan kunnon Bloody Mary, joko oluella lantrattuna Kalja-Marynä tai sitten neitseellisempänä Virgin Mary -raakamehuversiona.

Ruokapuolelta olon kohtentamiseen toimii minulle parhaiten MUNA! Reipastava aamupala voisikin vappuaamuna olla joko hobittileipä, dagen efter -tortillapizza TAI sesonkiin hienosti sopiva parsaleipä uppomunalla. Aika hyvin lähtee päivä käyntiin myös tex-mex shakshoukalla eli uunimunilla chipotlesoossissa. Kyllähän moisen aamupalan voimilla jaksaakin vähintään sen sipsipussin piknikviltille kantaa?

Gluteeniton pannuleipä saa makunsa oluesta, cheddarista ja jalapenosta.

Vappupiknik

Jotten olisi taas se uuno, joka tuo nyyttäripiknikille vain sipsipussin, lähtisin fiksuna naisena tekemään tarjoiluni jo vappuaattona. Edellispäivänä valmistetuiksi piknikeväiksi sopii hyvin pekonilla ja cheddarilla mehevöitetyt zucchinimuffinssit tai gluteeniton olut-cheddar-jalapenoleipä.

Toimivia ovat myös ruokaisat salaatit, kuten savumanteli-perunasalaatti, kikhernesalaatti olutvinegretin kera, tai lehtikaali-chorizosalaatti (josta voi muuten myös kääräistä piknikille sopivat burritot). Tämäntyyppiset salaatit ovat parhaimmillaan yön yli vetäydyttyään, joten ne ovat kuin omiaan etukäteisvalmistelijan piknikikoriin.

Lehtikaali-chorizosalaatin voi tarjota sellaisenaan, tai burritoksi kääräistynä + tämä salaatti toimii loistavasti myös vegechorizolla!

Kotisohva-vappuherkut

Itseni tuntien varaudun ruokaostoksissani etukäteen myös siihen, että kaikista parhaista aikomuksista huolimatta joko väsymys, laiskuus tai arvaamaton vappusää voi saada minut jumahtamaan kotisohvalle. Siinä tapauksessa ei olisi lainkaan pahitteeksi, jos kotoa löytyisi ainekset kimchipizzaan Omnipollon tapaan. Parempaa vappuruokaa RUOKAA saa itseasiassa hakea 😀

Jos olo on superlaiska tahi isompaan kokkailuun heikohko, teen tämänhetkisiä lempparilohturuokiani eli okayua tai pika-ochazukea, joiden valmistaminen ei paljoa aktiivisuutta vaadi. Raaka-aineet riisuttuihin versioihin näistä kahdesta riisiruiasta löytyvät kotoani aina, joten niihin minun ei tarvitse sen kummemmin edes varautua.

Kimchipizza ♥♥♥

Mitä teidän vappubravuurinne ovat? Ja mikä vielä tärkeämpää, onko siellä maailmassa joku muukin, joka hyvistä aikomuksista huolimatta päätyy ilmestymään välillä piknikviltille silkalla sipsipussilla varusteltuna? Olis kiva tietää, etten ole ainoa…

Viimevuotisella pre-vappupiknikillä oli muuten aika paljon aurinkoisempaa.

477 views

Löytö: raitasitruuna

Löytö: raitasitruuna

raitasitruunaSuloinen raitasitruuna on kypsänä kauniin vaaleanpunainen

Joko teille on tullut kauppareissulla vastaan raidallisia sitruunoita? Mulleppa on! Eihän niitä voinut kauppaan jättää – eivät ne olleet edes niin kovin paljon tavallista sitruunaa kalliimpiakaan: kolme sitruunaa kustansi 2,5 € lähikaupassani.

Kotiin päästyäni pistin raidallisen sitruunan halki ja se paljastui yllätyksekseni sisältä kauniin vaaleanpunaiseksi – mitäs ihmettä? Nopea guuglailu kertoo, että väri tulee lykopeenista, jota hedelmään kehittyy sen kypsyessä. Kuoren vihreät raidat myös haalistuvat sitruunan kypsyessä – niiden kaikkein kauneimpien raidallisten sitruunoiden kannattaa siis antaa kypsyä ja haaleta ennen hedelmän käyttöönottoa.

raitasitruuna

Vaikka itselleni nämä sitruunat ovat totaalinen uutuus, ensimmäiset vaaleanpunaiset sitruunat löytyivät Kalifornialaiselta takapihalta jo vuonna 1931 – jonkinlainen mutaatio visiin on kyseessä. Raidalliset sitruunat kuuluvat Eureka-lajikkeeseen, jonka lehdet ovat hedelmien tapaan poikkeuksellisesti raidallisia. Kauniin raidallista sitruunapuuta käytetäänkin ilmeisesti myös koristekasvina.

Mehu tässä sitruunassa ei kuitenkaan ole hedelmälihan tapaan vaaleanpunaista, vaan kirkasta (harmi). Se on maultaan mielestäni hieman tavallista sitruunaa vähemmän hapan ja aromaattinen. Sitruunaveden suurkuluttajan puristin vaaleanpunaiset raitasitruunani tänään kylmän veden sekaan, mutta ilmeisesti nämä sopisivat hyvin myös kaikenlaiseen leivontaan. Menevät ne kyllä ihan koristeestakin

954 views