Vihannessipsit

by Juulia 1 Comment
Vihannessipsit

Tällä viikolla ( 8.-14.9.) vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikin määrään ja nostaa ruuan arvostusta – Suomessa kun roskiin päätyy vuodessa ruokaa jopa 24 kiloa per nenu!

Eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, ja varmaan itse kullakin käy joskus niin, että kaapin perälle unohtuu jugurtti tai juustonkäntty, leivänkannikka homehtuu tai munat vanhenevat. Kuiva-ainekaappi ja pakastin ovat ainakin itselläni niitä mustia aukkoja, joista välillä kaivautuu ties mitä vuosien takaisia ihmeitä. Kaikkea ei kannata suoralta kädeltä heittää menemään, “parasta ennen”-päiväys kun tarkoittaa juuri sitä mitä sanooki: ruoka on parasta ennen sitä päiväystä, mutta syötävää ja moneen ruokaan sopivaa sen jälkeenkin. Vinkkejä elintarvikkeiden säilyttämiseen ja kaappien järjestelyyn ynnä muuhun löytyy mm. Kuluttajaliiton sivuilta.

Kuluttajaliitto kannustaa niin yksityishenkilöitä, kuin yrityksiä ja organisaatioitakin pyrkimään kestävän kehityksen periaatteisiin ruuan kulutuksen suhteen. Kuka tahansa voikin halutessaan allekirjoittaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Ympäristöministeriön sivuilla, tai käydä kurkkaamassa mitkä tahot ovat niin jo tehneet.

Omat keinoni vähentää hävikkiä ovat seuraavanlaisia: teen säännöllisesti “jääkaapintyhjennysruokia”, jolloin tsekkaan mitä kaapissa jo on, ja mitä niistä voisi tehdä ennen kuin ostan uutta. Juustoraasteen laitan yleensä suoraan pakastimeen, koska käytän sitä lähinnä pizzassa (ja siihen pakastettu juustoraaste sopii mainiosti). Samaten ne ohuet juustonjämät pilkon pakastimeen, niitä voi käyttää esim. gratiineissa. Vältän tekemästä ruokaa moneksi päiväksi, koska en vain koskaan syö tähteitä, enkä myöskään muista syödä niitä pakkasesta. Yritän välttää heräteostoja ruokakaupassa… mutta usein sorrun mielitekoihin vaikka kotona jääkaappi jo pursuilisi vaikka mitä. Aina voi siis parantaa!

Jämävihannesten ja -juuresten kohtalo kotonani on useimmiten ihana kasviskeitto Minestrone, mutta juuri nyt käytän hieman nahistuneen kesäkurpitsan, porkkanan tai punajuuren mieluiten sipsien raaka-aineena. Olen melkoinen sipsihirmu, joten välttämällä hävikkiä voin herkutella sipseilläni paremmalla omallatunnolla… Sipsien tekeminen on sitäpaitsi älyttömän helppoa ja nopeaa!

Kesäkurpitsasipsit:

Pätkä kesäkurpitsaa ohuen ohueksi siivutettuna (mandoliini on kätevä, samoin juustohöylä)
muutama teelusikallinen oliiviöljyä (ainakinTerra Cretalla on oliiviöljysuihke)
mausteita, kuten chilihiutaleita, pippuria, suolaa, yrttejä…

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Suihkauta öljyä leivinpaperoidulle uunipellille (tai levitä öljy pullasudilla tms.) ja asettele noin millin paksuiset kesäkurpitsaviipaleet pellille. Itse asettelen ne säntillisesti riveihin, jotteivät ne mene yhtään päällekkäin. Ei siihen kauaa mene, ja tulos on paaaaljon parempi! Painele viipaleita hieman talouspaperilla, jotta saat ylimääräisen nesteen viipaleista pois. Ripottele mausteet päälle. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen – helppo sitä on lisätä mutta koitappas poistaa?

Laita pelti uuniin, keskitasolle. Kurkkaa viipaleita kymmenen minuutin kuluttua ja käännä pelti samalla. Kun viipaleet ruskistuvat kevyesti ja tuntuvat kuivilta, ne ovat valmiit. Aikaa tähän menee 15-25 minuuttia.

Makeansuolaiset porkkanasipsit

pari nuupahtanutta porkkanaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl vaahterasiirappia
ripaus suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl lakritsijauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Viipaloi porkkanat vinottain pitkiksi ohuiksi (noin millin paksuisiksi) viipaleiksi. Helpointa homma on mandoliinilla, mutta menee se juustohöylälläkin. Kuoriminen on tarpeetonta. Sekoita öljy, vaahterasiirappi ja mausteet, pyörittele porkkanaviipaleet mausteseoksessa kunnolla. Levitä porkkanat leivinpaperille ja paista niitä uunissa keskitasolla noin puoli tuntia, tai kunnes lastut rapeutuvat. Älä anna palaa!

Molempien lastujen kanssa kannattaa olla tarkkana, etteivät ne pala. Kärähtäneet sipsit eivät ole herkkua… Joskus on tarpeen napsia valmiit pelliltä sivuun ja jättää vielä nahkeat uuniin pidemmäksi aikaa. Uunissa paistetut sipsit eivät säily rapeana välttämättä kovin pitkään, mutta yleensä ne katoavatkin ihan itsestään saman päivän aikana. Jos niitä tarvitsee säilyttää pidempään, varmista, että ne ovat täysin kuivia ja laita ne vaikka paperipussiin. Tarvittaessa sipsit voi uudelleenrapeuttaa uunissa.

Ps. Sipseiksi taipuu melkein mikä vaan juures. Punajuuri, bataatti, palsternakka, nannaa kaikki!
Pps. Hävikkiviikko löytyy myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Vinkkejä ja tietoa löytyy siis monesta kanavasta!

146 views

Makumuisto: Lanttusupikkaat

Makumuisto: Lanttusupikkaat

9f27dedb0beae67abe1c76d7d912882e

Kaikilla on varmasti erilaisia rakkaita makumuistoja lapsuudestaan – niin myös minulla. Koska olen pienestä asti ollut todella kiinnostunut ruuasta, luulisi olevan vaikeaa valita pitkästä listasta sitä kaikkein rakkainta muistoa.. mutta ei. Ykkössijalla on aina Mamman leipomat lanttusupikkaat. Lanttusupikkaat ovat hieman kuin lanttukukkoja, mutta vain parin suupalan kokoisia. Ruiskuoren sisään ladotaan mehukkaita lanttusiivuja siankyljen kera, ja annetaan koko komeuden muhia uunissa suussasulavan pehmeäksi.

6ebaefde81b0bc045c5e7e767ded14f0
Mamma, eli äidinäitini, on varmaan vaikuttanut makutottumuksiini yhtä paljon kuin äitikin – jos äiti paisteli Herbamarella maustettuja munakoisopihvejä ja hemmotteli halvalla, niin Mamman luona syötiin siankyljellä silattuja karjalaisherkkuja, kuten ahvenpottia ja iki-ihania supikkaita.
Mamman ja Ukin luona sai muutenkin kaikkea sellaista, mistä muulloin vain haaveiltiin: itse kalastettua, perattua ja vastasavustettua kalaa, perunalepuskoita, Mamman keittämää korvasienikeittoa… Arvatenkin, kermaa ja voita ei juuri mammalassa säästelty. Mamma oli minulle lapsuudessa ja nuoruudessa rakas juttu- ja puuhailukaveri, ja opin isovanhemmiltani siinä samalla monen monta arvokasta menneen maailman taitoa. Heitä saan myös kiittää kauniisti sisustetusta kodistani – ja polkupyörästäni, ja niin monesta muustakin asiasta, etten niitä ala enempää tässä luettelemaan.
Tällä hetkellä taidan olla suvustamme ainoa, joka osaa leipoa lanttusupikkaita Mamman tavalla. Ja, jahka luette reseptin loppuun, on meitä kohta toivottavasti useampi, vaikkei sukua ollakkaan. Netistä toki löytyy erinäisiä supikasohjeita, mutta minusta ne ovat tietysti aivan vääriä (ei sitä lanttua etukäteen kuulu kypsentää!!!) – Mamman tapa on paras!

5f404e0a289aa834c4512186e0eee736
Mamman menetelmä on siis se ainoa oikea minulle, mutta myös hidas, tarkka ja suuritöinen, joten aika harvoin näitä herkkuja tulee yksin tehtyä. Tällä kertaa aloitin tämän harvinaisen urakan kun Mammalla oli 88-vuotis syntymäpäivät. Poikkeuksellisesti melkein koko suku oli juhlissa koolla ja halusin hemmotella kaikkia tällä nostalgisella erityisherkulla, mutta erityisesti rakasta pikku Mammaa. Edellisen kerran tein supikkaita Ukille, kun hän oli vielä elossa – enkä ehkä ihan muistanut kuinka suuritöinen homma oikein onkaan…
Mamma opasti minut supikkaiden saloihin käytännön tekemisen ohessa, joten kaikki mitat ja muut määreet olen itse tähän reseptiin arvioinut. Arvatenkin monet asiat voi tehdä hieman eri tavoin, ja lopputulos on silti namia. Annan tässä siis varsin pikkutarkat ohjeet, mutta vain, koska yritän imitoida prikulleen Mamman opetuksia. Soveltakaa ohjettani ihan vapaasti!

5ddc4d25fd9ee5df910a82962e00109a

Lanttusupikkaat (n. 18-24 kpl)
Täyte:
400 g lanttua (valitse mieluiten pieniä ja pyöreitä yksilöitä)
150 g possunkylkeä
2 tl suolaa
1 rkl sokeria
Taikina:
5 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
n. 3 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
2 rkl kasviöljyä
+ n. 1 dl ruisjauhoja kaulintavaiheessa
Voiteluun: lantuista irtoavaa nestettä ja desin verran voisulaa

Kuori lanttu. Halkaise se pitkittäin kahtia, jotta voit vuolla siitä puoliympyrän muotoisia ohuen ohuita viipaleita. Pyri siihen, että viipaleet ovat niin ohuita, että näet veitsen niiden läpi. Mandoliini on tässä hyvä apuväline! Lanttusiivujen pitäisi olla ohuita, eikä niissä saisi olla teräviä kulmia. Sitä mukaa kun siivuja valmistuu, lado ne astiaan, ja ripottele väleihin suolaa ja sokeria. Jätä lanttusiivut muutamaksi tunniksi viileään mehustumaan ja valmista tällä välin taikina.

28f425655873e5d1a66232b70799f1ef
Taikina on suht helppo valmistaa: sekoita kulhossa jauhot, suola ja leivinjauhe. Yhdistä öljy kahteen desiin kylmää vettä, ja lisää jauhoihin. Sekoita, ja jatka veden lisäämistä, kunnes taikina on tasaista. Taikina pitää jäädä aika paksuksi, sinun pitää pystyä muotoilemaan siitä pallo. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita sekin jääkaappiin.
Noin tunnin kuluttua voit ottaa sekä lantut, että taikinan taas esiin. Valuta lantuista irronnut neste erilliseen astiaan – tämä neste on tärkeässä roolissa myöhemmin! Siivuta siankylki ohuiksi viipaleiksi (noin 24 supikasta vaatii noin 24 siivua). Järjestele työalustasi niin, että sinulla on niin lantut, taikina, possunkylki, kuin lanttunestekin ulottuvillasi.
Jaa taikina kahteen osaan, ja pyörittele osista kaksi saman kokoista pötköä. Jaa pötköt puoliksi, ja taas puoliksi, ja sen jälkeen kahteen tai kolmeen osaan (riippuen haluatko pienempiä vai isompia supikkaita). Pyöritä jokainen osa palloksi ja laita nopeasti kelmun alle odottamaan, jottei taikina pääse kuivahtamaan.

dd28c784a46275871031e563a2a9091f
Sitten oletkin valmis aloittamaan supikastehtailun! Ja näin se menee:
Kauli piirakkapulikalla taikinapallosta soikea, noin 3 mm paksu levy, joka on reunoiltaa hieman ohuempi kuin keskeltä. Täytä soikion toinen puolikas, mutta jätä sentin verran reunaa. Täyte ladotaan niin, että lanttua tulee reilun sentin kerros (itse laitan ensimmäiseksi ja viimeiseksi täydellisiä puolikaaren muotoisia paloja, ja täytän välin erimuotoisilla rämmäleillä), ja lanttukasan päälle laitetaan siankylkisiivu. Muista varoa lanttusiivuissa mahdollisesti töröttäviä kulmia, ne rikkovat taikinakuoren ja tuloksena on kuiva käntty (minulla on vieressä sakset, joilla tarvittaessa pyöristelen lanttusiivuja).

60f2561a2d40ee0983512cbcfde3551d
Kastele talteen otetulla lanttuvedellä täytteen viereen jäänyt reuna, ja taita soikion toinen puoli täytteen yli. Käännä kasteltu reuna varovasti taittamasi taikinan päälle, ja painen se tiiviiksi hellävaroen. Nosta supikas pellille odottamaan seuralaisia ja peitä se liinalla tai kelmulla jottei se kuivahtaisi.
Kun taikina/lantut/siankylki loppuu, on aika lykätä supikkaat uuniin. Niitä paistetaan ensin 200 asteessa vartti, jotta kuori hieman ruskistuu. Laske sitten lämpöä 160 asteeseen. Paista supikkaita yhteensä 1,5 tuntia, mutta ota ne uunista ulos puolen tunnin välein voitelua varten. Voiteluun käytetään jäljelle jäänyt lanttuvesi, johon on sekoitettu voisulaa. Paistoajan jälkeen voit ottaa pellin uunista.
Lopuksi Mammani paketoi koko lämpimän pellillisen useamman viltin sisään ja jätti paketin yöksi muhimaan uuninpankolle, taisivat ne supikkaat välillä köllötellä sohvallakin tyynykasan sisällä. Minä imitoin tätä hellää loppukäsittelyä käärimällä supikkaat folioon ja foliopaketin villavilttiin. Loppuhauduttelu on tärkeä vaihe, sillä silloin supikkaiden kuori hieman pehmenee, ja täyte muuttuu entistäkin mehukkaammaksi.

a64ba8d4b58adeac857438d7b968d00a

a67df327da6b13d07c02d99d65c5ecdf
Viimeinen ohje ei varmaan selittelyä kaipaa: Syökää supikkaat lämpiminä ja erityisesti suosittelen, että syökää ne hyvässä seurassa! Jos näkee kaiken tämän vaivan, kannattaa jakaa lopputulos ja sen takaama hyvä mieli lähimmäisilleen. Niin oma rakas Mammanikin teki.

274 views

Taikajuoma: vihreä tee & seitsemän niityn kukat

Taikajuoma: vihreä tee & seitsemän niityn kukat

5451fe69dcd6f2d98f18768c38b2b1da

Vihreästä teestä on kohkattu terveys- ja hyvinvointipiireissä jo vuosia: se sisältää antioksidantteja, flavonoideja, katekiiniä, aminohappoja, C-, B1-, B2- ja E-vitamiinia ynnä liudan muita jännän nimisiä ainesosia, joilla on tutkittu olevan mitä moninaisimpia terveyshyötyjä.
Minulla on tässä kelju ongelma: en tykkää vihreästä teestä. Mutta juoma, joka auttaa mm. säilymään nuorena, hoikkana ja hyvähampaisena, kiinnostaa! Puhumattakaan siitä, että vihreä tee suojaa auringolta, hoitaa sydäntä ja verisuonia, auttaa kolesteroliin ja korkeaan verenpaineeseen… lista vihreän teen hyödyistä on pitkä.
Mikä avuksi, kun tee ei siltikään houkuttele? Ja haluaisin kuitenkin hyötyä sen terveys- ja kauneusvaikutuksista? No. Ensiksi kannattaa opetella hauduttamaan tee oikein. Vihreässä teessä veden lämpötilan kanssa on tarpeen olla tarkkana: liian kuuma vesi tekee teehen kitkerän maun. Kokeilemalla eri laaduille sopiva lämpötila selviää, mutta alkuun kannattaa lähteä 70 -75 asteesta. Haudutusaikakin vaihtelee teetyypin mukaan, yleisimmin vihreä tee hautuu kahdesta neljään minuutissa.

Kylmähauduttaminen on toinen vaihtoehto. Kylmässä vedessä haudutettu tee sisältää vähemmän kofeiinia ja katekiinia, mutta C-vitamiinia juomassa on näin valmistettuna enemmän. Lisäksi se on pehmeämpää maultaan – en ole kertaakaan onnistunut saamaan kitkerää juomaa aikaan kylmähauduttamalla!

6cb5bae108a2e9727f5db9b16402b3b7
Tutustuttuani kylmähaudutukseen olen ottanut tavakseni tehdä jääteetä iltaisin jääkaappiin. Niinpä teenkulutukseni on noussut nollasta litraan hetkessä, ja odottelen tässä vain luvattuja hyötyjä! Voisin vaikka vannoa, että olen laihtunutkin ainakin pari grammaa?
Teepuritanisteille nostan hattua, sekä jääteemaljan: jonain päivänä minäkin ehkä opin arvostamaan teen aromeja sellaisenaan, mutta tällähaavaa olen enemmän kuin tyytyväinen vähintään sitruunalla silattuun taikajuomaani. Taianomaista juhannusta jokaiselle ♡

1a87404e32ffd9c113dd999423607a9f

Kylmähaudutettu vihreä tee
1 l kylmää vettä
4–5 tl vihreää teetä

Sekoita tee ja vesi isossa kannussa, tai teepannussa. Jätä kannu yöksi jääkaappiin. Poista aamulla juomasta lehdet, mausta makusi mukaan ja nauti! Voit myös jättää kannun huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi, ja kannullinen ihmejuomaa valmistuu vieläkin nopeammin!
Mansikkaa, mustikkaa, taikajuomaan voi laittaa mitä vaan.

Mustikka-jäätee
litra kylmähaudutettua vihreää teetä
desi mustikoita
1 rkl nestemäistä makeutusta, kuten kookospalmunektaria (Big Tree Farms)
puolen sitruunan mehu
jääpaloja

Liuota valitsemasi makeutus tilkkaan kuumaa vettä. Sekoita kannussa tee, makeutus, sitruunamehu ja mustikat. Voit murjoa mustikoita hieman, jos haluat niistä enemmän makua ja väriä juomaan.
Ripaus koivua, muutama ruiskukka, vihreää teetä, ruusunkukka… kohta olen kaunis, nuori ja kohtaan unelmieni prinssin!

686b91784195422f41eda675a6c0f477

Juhannuksen taikajuoma
Litra kylmähaudutettua vihreää teetä
Seitsemän erilaista juhannusyönä kerättyä syötävää yrttiä/kukkaa, esim.
ahomansikan lehdet,
kamomillasaunion nuoret kukat,
kanervan kukat,
koivunlehdet,
kultapiiskun kukat,
kuusenkerkät,
maitohorsman lehdet,
mesiangervon kukat ja lehdet,
mustaherukanlehdet,
mustikanlehdet,
poimulehti,
puna-apilan lehdet ja kukat,
puolukanlehdet,
ruusunlehdet ja terälehdet,
vadelmanlehdet ja marjat,
valkoapilan lehdet ja kukat.

Sekoita valitsemasi villiyrtit ja -kukat teekannuun ja jätä hautumaan viileään seuraavaan päivään saakka. Näe unia tulevasta puoliskostasi. Aamulla nauti taikajuomasi tervehdyttävistä ja kaunistuttavista/komistuttavista vaikutuksista, jotta puolison kohdatessasi olet hehkeimmilläsi.
(syötävien kasvien lista: luontoon.fi)

9d58bb8e63c524dab33c6524a8e2ff69

Ps. Vihreä tee on erinomainen valinta jos olet aattona nautiskellut toisenlaisia taikajuomia grilliherkkujen kera: se nimittäin poistaa nesteitä aka turvotusta kehostasi, sekä auttaa pahanhajuiseen hengitykseen.
Pps. Muistathan kerätä villivihanneksia ja -kukkia vain jos varmasti tunnistat ne! Hortoilu on tällähetkellä kovin trendikästä, mutta muistakaa että siinä missä luonnostamme löytyy paljon hyvää syötävää, löytyy vastaavasti paljon myrkyllistäkin.

339 views

Sitruunainen pinaatti-linssikeitto

Sitruunainen pinaatti-linssikeitto

Vuodenvaihteen jälkeen alkaa mielestäni jo kevät – tai ainakin ihan melkein kohta. Kun mieli vilistää omia teitään kohti sandaalikautta, kylmyyden ja pimeyden kohtaaminen tuntuu välillä varsin vaikealta. Pahimpaan hätään keitän raikkaan, pirteän ja ravitsevan lempisoppani: sitruunaisen pinaatti-linssikeiton. Kun syön tätä keittoa, en pysty mököttämään. Aurinko alkaa paistamaan. Ihan tosi! Kokeilkaa vaikka!

5cedc1243b648417ca6fcfc6cef9d0c8

Sitruksinen Linssi-Pinaattikeitto 4:lle

vegaaninen

3 dl vihreitä linssejä
1,5 l vettä
1,5 kasvisliemikuutiota tai reilu rkl kasvisliemijauhetta (esim. Reformi Luomu)
70 g tuoretta pinaattia/pussillinen pakastepinaattia
1-2 porkkanaa
1-2 sitruunaa
(1 appelsiini)
nippu persiljaa
(Muutama mintunoksa)
suolaa, pippuria
(chiliä, valkosipulia)

Huuhtele linssit. Jos haluat lyhentää keittoaikaa, liota linssejä runsaassa vedessä tunnin verran. Älä käytä liotusvettä.

Kiehauta vesi ja lisää linssit (ja pilkottu chili/valkosipuli). Keitä linssit puolikypsiksi ennen liemikuution tai kasvisliemijauheen ja viipaloidun porkkanan lisäämistä (linssit kuten muutkin palkokasvit eivät kypsy kunnolla suolaisessa vedessä). Keitä linssit pehmeiksi (20-25 min, reilu 10 min jos liotettu).

Lisää keittoon juuri ennen tarjoilua runsaasti silputtua persiljaa ja tuore pinaatti tai pakastepinaatti (sekä minttu), mutta vain muutamaksi minuutiksi pehmenemään/kuumenemaan, jotta kaikki vitamiinit ja ravinteet säilyvät lautaselle asti.

Tarkista vielä suola/pippuri. Lisää keittoon reilusti sitruuna- ja/tai appelsiinimehua juuri ennen tarjoilua. Sitruuna tummentaa pinaatin, näin keitto säilyttää kauniin vihreän värinsä. Liemen pitää maistua reilusti sitrukselle, ja linssien olla täysin pehmeitä.

f3d714a70562609668399baa141201e1

Tämä linssikeitto on hyvä proteiinin. raudan ja C -vitamiinin lähde. C-vitamiini myös auttaa rautaa imeytymään.

Ps. Kokeile keitossa myös fenkolia, varsiselleriä, pienittyä parsakaalia, purjoa, lehtikaalia, vihreitä papuja… kunhan et pihtaile sitruunassa ja/tai appelsiinissa! Voit myös korvata osan linsseistä vaikka quinoalla.

e102a38d0767cf4b548eaa51e1360d1a

278 views