Tomaatti ja burrata lipstikkaöljyllä

by Juulia 0 Comments
Tomaatti ja burrata lipstikkaöljyllä

tomaattia ja burrataa

Tomaatti ja burrata lipstikkaöljyllä – kotiversio Wayn herkuista

The Way way

Jos seuraat juttujani Instagramissa, olet ehkä huomannut että käyn ahkerasti Kalliossa ja siellä erityisesti Way Bakery & Wine Barissa. Välillä suorastaan ihan päivittäin… Wayn annokset kolahtavat minulle monin tavoin: lista elää satokausien mukaan ja siltä löytyy aina jotain villiä sekä jotain fermentoitua. Annokset kuullostavat usein hyvin yksinkertaisilta, mutta mauista löytyy aina kerroksia ja kompleksisuutta.

Kävimme alkukesästä syömässä äitini kanssa Wayssä ns. pidemmän kaavan kautta ja kaksi annoksista jäi elämään mieleeni: saksankirvelillä maustetut (fermentoidut?) tomaatit ja burrata lipstikan ja ruusun kera. Koska olen viettänyt kesä-heinäkuun reissussa, olen ollut pahassa Way-vajeessa. Lopulta paikalle ehdittyäni huomasin listan jo vaihtuneen. Yhyy! Ei siinä auttanut muu kuin yrittää tehdä jotain himoitsemieni annosten kaltaista kotona.

fermentoitu tomaatti

Way Bakery & Wine Barin ihanat tomaatit saksankirvelillä

lipstikkaöljy

…burrataa, lipstikkaa ja ruusua

way bakery and wine bar

… ja kaikki muu ihana!

Tomaattisesonki

Mielestäni saksankirvelillä maustetut tomaatit lepäilivät fermentoidussa tomaattiliemessä, mutta satavarma en ole. Joka tapauksessa tuohon maukkaaseen liemeen kastoimme kilvan äidin kanssa leipää eikä pisaraakaan jäänyt jäljelle!

Fermentoitua tomaattilientä en ihan uskalla yrittää tehdä itse, joten yhdistin molempien annosten makumaailmat samalle lautaselle karvalakkiversiona. Surautin siskon pihalta poimitusta lipstikasta öljyä, valikoin kaupasta houkuttelevimmat kotimaiset tomaatit (pihvitomaatteja, Närpiön Flavorinoja sekä Granös Grönsak hunajatomaatteja ja keltaisia Sweet Lemon -kirsikkatomaatteja) ja kiikutin kotiin unelmanpehmoista luomulaatuista burratinaa (Maldera).

Burrata on italialainen mozzarellasta valmistettu juusto, joka muistuttaa muodoltaan pikku nyyttiä. Burrata eroaa mozzarellasta siinä, että se täytetään tuoreella kermalla ja mozzarellapaloilla. Burratina on burratan pikkuversio ja siitä asti kun sitä on löytynyt luomulaatuisena meidän lähikaupasta, se on löytynyt tiensä meille aika monta kertaa.

tomaatti mozzarella

Alapuolinen resepti on suuntaa-antava. Fenkolin siemenet voi korvata tuoreella kirvelillä (tai sillä saksankirvelillä) ja hapankaalimehun jättää pois jos ei ole hapatettujen asioiden ystävä. Näillä raaka-aineilla ei voi kuitenkaan kauheasti pieleen mennä, kun tomaatit ovat sesongissa ja burrata on tuoretta 🙂

Tomaattia ja burrataa lipstikkaöljyllä

2:lle

1 pallo luomulaatuista burrataa

1 iso pihvitomaatti

kourallinen erilaisia kirsikkatomaatteja

ripaus suolaa

1-2 tl hapankaalimehua

½ tl fenkolinsiemeniä

4 rkl neitsytoliiviöljyä

1 rkl silputtua lipstikkaa

muutama kierros mustapippurimyllystä

tuoretta hapanjuurileipää

Viipaloi tomaatit, ripottele niille hieman suolaa ja anna tomaattien hikoilla vartin verran. Sekoita tomaateista valuneeseen nesteeseen teelusikallinen hapankaalinestettä (karvalakkiversio fermentoinnista :D) ja puolisen teelusikallista morttelissa murskattuja fenkolinsiemeniä (saksankirvelin korvikkeeksi). Soseuta vielä lipstikka oliiviöljyn kanssa.

Sitten voit koota annokset! Valuta lautasille tomaattiliemi, jaa tomaatit lautasille ja lusikoi päälle hieman lipstikkaöljyä. Jaa burratinapallo annoksille ja valuta päälle vielä loppu lipstikkaöljy. Viimeistele annokset vastarouhitulla mustapippurilla ja muutamalla lipstikan lehdellä.

Enempää ei tosiaan tarvittu… ihanaa! Ei ehkä ihan Wayn veroista, mutta kaikin puolin herkullista. Varsinkin lautasen moppaaminen lopuksi pitkästä aikaa itse leivotulla hapanjuurileivällä! Tätä on kesäkokkaaminen parhaimmillaan

burrata

burratina

Ps. Täällä on meneillään lipstikkahulluus! Keräsin siskon pihalta ison nipun tehdäkseni lipstikkakeittoa ja kun lipstikkaa oli reilusti yli sen tarpeen, olen testaillut laittaa sitä kaikenlaiseen muuhunkin: jopa viherherukoilla ja avomaankurkulla ryyditettyyn kylmään ja sitruksiseen japanilaishenkiseen nuudelikeittoon! Tuoreen lipstikan kardemummainen aromi sopi tuohon keittoon älyttömän hyvin 🙂 Mihin sinä käytät lipstikkaa?

74 views

Löytö: viherherukka & kylmä nuudelikeitto

by Juulia 0 Comments
Löytö: viherherukka & kylmä nuudelikeitto

viherherukka

Viherherukka

Viherherukka! Missä olit koko mun lapsuuden? Niin… eihän sitä ollut silloin vielä olemassakaan! Mutta nytpä on, ja vieläpä siskoni pihalla, mistä sain sitä mukaani viime viikolla ison kipollisen.

Viherherukka on mustaherukan muunnos joka näyttää hämäävästi pikkuruiselta karviaismarjalta. Verrattuna mustaherukkaan viherherukka maistuu kuitenkin reilusti makeammalle. Sen maku ei myöskään ole samalla tavalla intensiivinen kuin mustaherukan lapsuudesta tuttu, melkoisen tuju maku, eikä se ole yhtä kirpeä kuin puna- ja valkoherukka.

Viherherukka on jalostettu Suomessa eikä sitä vissiin juuri muualla viljelläkään. Kun postasin Instagram-tililläni kuvan siskoni pihalta poimituista viherherukoista, oli ihmettelijöitä tällä kypsänäkin vihreällä marjalla runsain mitoin. Kiitos vihreyden, linnut jättävät yleensä viherherukkapensaat rauhaan. C-vitamiinia näissä marjoissa on enemmän kuin mustaherukoissa ja ainakin itselleni makea viherherukka kiilasi juuri herukoiden kärkeen!

kylmä nuudelikeitto

Viherherukka & lipstikka

Koska minua vaivaa nyt juuri akuutti viherherukkarakkaus on sanomattakin varmaan selvää, että kahmin näitä ihania marjoja suuhuni ensin ihan sellaisenaan. Ripottelin niitä myös aamuviiliini sekä luonnonjugurtin päälle, mutta sitten innostuin jo kokeilemaan jotain erikoisempaa: viherherukka-nuudelikeittoa!

Alkukesän Pohjois-Amerikan länsirannikkoa reissattuani olen täynnä resepti-ideoita ja kokkausintoa, mutta keittiöni varustelutaso ei sen sijaan ole vielä ihan entisensä. Matkaa varten tyhjennetty jääkaappi ei ole vielä täyttynyt entiselleen ja niinpä tämänpäiväinen reseptini syntyikin siitä, mitä kotoa sattui löytymään: sobanuudeleita, viherherukoita, jalapenoa, avomaan kurkkua sekä sitruunaa.

Uskaltauduin lisäämään keittoon myös siskon pihalta poimittua lipstikkaa (jota kotoa löytyi koska halusin kuvata uudet kuvat ikivanhaan mutta todella suosittuun lipstikkakeitto -juttuuni). Lipstikka ei äkkisilteen ehkä tunnu yhtään loogiselta yrtiltä aasialaiseen makumaailmaan, mutta omasta mielestäni sen kardemummaa muistuttava aromi sopi tähän keittoon aivan loistavasti. Olen iloinen, että uskalsin luottaa intuitiooni tässä asiassa!

kylmä nuudelikeitto

viherherukka

Kylmä nuudelikeitto

Viime kesän ykkösruokani, kylmät nuudelit yuzuliemellä ja tomaateilla olivat mielessäni koko reissun, mutta kun kotoa ei tuona kokkailupäivänä löytynyt tomaatteja, tulikin tehtyä jotain ehkä vielä parempaa! Tulisen kirpeällä yuzukosholla maustettu sitruunainen dashiliemi toimii viherherukoiden ja avomaan kurkun kanssa vähintään yhtä hyvin kuin tomaattien kaverina. Jos ihan totta puhun, joisin tuota lientä vaikka sellaisenaan hellepäivän palautusjuomana 😀

Viherherukoilla ryyditetty kylmä nuudelikeitto onkin tämän kesän ehdottomasti paras reseptiviritykseni. Siis ainakin toistaiseksi, kun en ole niin hirveästi vielä ehtinyt kokkailemaan! Tällaisten intuitiivisten ja kotoa haalituista satunnaisista raaka-aineista valmistettujen ruokien luova ideoiminen on valtavan palkitsevaa puuhaa. Olisipa sille aikaa enemmän muulloinkin kuin lomalla!

viherherukka

kylmä nuudelikeitto

Dashi & yuzukoshō

Tämän kylmän nuudelikeiton pohja on dashiliemi, jonka valmistan aina itse. Kaapissani on oltava aina kombulevää, kuivattuja siitakkeita sekä dashiliemen mausteeksi tarkoittettuja paksuja bonitolastuja – ne eivät kuivatuotteina mene kaapissa miksikään ja liemi valmistuu tarvittaessa parissakymmenessä minuutissa. Japanilaisiin makuihin tykästyneelle suosittelenkin dashin aineksien hankkimista kaappiin todella lämpimästi! Toki dashin voi valmistaa myös tiivisteestä tai dashijauheesta.

Liemen tärkein mauste on yuzukoshō, johon olen yhtä lailla koukussa kuin dashiin. Tätä fermentoidusta chilistä ja yuzuhedelmästä valmistettua tahnaa on valitettavasti hyvin vaikea korvata millään, mutta jos on pakko, laittaisin keittoon enemmän sitruunamehua ja hieman jotain jalapenoa tulisempaa vihreää chiliä.

Kylmä nuudelikeitto viherherukoilla

2:lle

vegaaninen (kun teet dashin ilman bonitoa)

n. 175 g sobanuudeleita

1-2 tl vihreää sichuanpippuria

n. 6 dl dashia (6 dl vettä + 3-4 palaa kombulevää + kourallinen bonitolastuja/3-4 kuivattua siitaketta)

1 iso luomusitruuna

n. 2 rkl vaaleaa soijakastiketta

1-2 tl yuzukoshōa

1 tl seesamiöljyä

1 dl viherherukoita

1 iso avomaan kurkku

1 jalapeño

1-2 kevätsipulia varsineen

1-2 tl sitruunankuorta

2 tl silputtua lipstikkaa

Tarjoiluun:

jääkuutioita tai jääpalamuotissa pakastettua dashilientä*

Muutama viipale kalvotonta sitruunaa

*) pakastettu dashi ei laimenna keittoa sulaessaan. Jääpaloja käyttäessä voi kompensoida niistä sulavaa vettä maustamalla liemen hitusen vahvemmaksi kuin muuten.

Dashi:

Laita kombu (ja siitakkeet, mikäli käytät niitä) kattilaan ja mittaa vesi päälle. Kuumenna miedolla lämmöllä hitaasti kiehumispisteeseen ja poista kattila liedeltä heti kun vesi alkaa kiehumaan. Lisää kattilaan bonito jos käytät sitä ja annan liemen maustua vähintään 10 minuuttia. Kalasta kattilasta kombu (sekä siitakkeet) ja siivilöi dashi kun tahdot alkaa kokkailemaan. Siivilöidyn dashin voi valmistaa jääkaappiin etukäteen jopa muutamaa päivää aikaisemmin, mutta itse käytän dashin kuitenkin mieluiten tuoreeltaan. Dashista lisää asiaa täällä!

Keiton valmistus:

Dashin valmistuessa poista jalapenosta siemenet ja silppua se. Kuori avomaankurkku ja kuutioi se pieneksi kuutioksi. Silppua kevätsipuli ja raasta hyvin pestystä sitruunasta muutama teelusikallinen kuorta talteen. Leikkaa sitruunan keskeltä kaksi ohutta viipaletta talteen ja purista lopusta sitruunasta mehu.

Kun dashi on hieman jäähtynyt, hienonna sekaan lipstikka. Lipstikan maku hieman pehmenee, kun se saa muhia vielä lämpimässä liemessä ennen tarjoilua. Kun liemi on huoneenlämpöistä, sekoita mukaan suurin osa sitruunankuoresta, sitruunamehu, maun mukaan yuzukoshōa ja seesamiöljyä, soijaa sekä mahdollisimman hienoksi murskattua vihreää sichuanpippuria. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita tai soijaa (tarvitsemasi määrä riippuu käyttämäsi soijan suolaisuudesta ja intensiivisyydestä) ja nosta liemi peitettynä jääkaappiin viilenemään lisää.

Keitä nuudelit kypsiksi ja jäähdytä ne kylmässä vedessä. Valuta huolella ja annostele kahteen kulhoon. Jaa nuudeleiden päälle viherherukat, jalapenosilppu, kevätsipulisilppu sekä kuutioitu avomaan kurkku. Annostele päälle kylmä liemi sekä loppu sitruunankuoriraaste. Leikkaa sitruunaviipaleista kuoret ja kalvot pois ja jaa kalvottomat sitruunapalat kulhoihin. Tarjoile kylmät nuudelit jääpalojen tai jääpalamuotissa pakastettujen dashiliemipalojen kera.

viherherukka

63 views

Pasta puttanesca tuoretomaateista

by Juulia 0 Comments
Pasta puttanesca tuoretomaateista

pasta puttanescaTuoretomaateista valmistettu pasta puttanesca: kesäruokaa parhaimmillaan! Juju on siinä, ettei kastiketta keitetä laisinkaan.

Pasta puttanesca

Pasta alla puttanesca eli “pastaa prostituoidun tapaan” on yksi lemppareistani. Mm. kapriksilla, oliiveilla ja valkosipulilla ryyditetyn tomaattikastikkeen vahvan intensiiviset maut ovat mieleeni erityisesti pimeinä ja kylminä talvikuukausina, mutta hyvälle tämä ruoka maistuu toki ympäri vuoden.

Kesällä mieleni tekee kuitenkin yleensä vähän jotain kevyempää ja raikkaampaa ruokaa, myös silloin kun kyseessä on pasta. Niinpä kun bongasin Bon Appetit -lehdeltä idean tuoretomaateista tehdystä pasta puttanesca -versiosta, jota ei lainkaan keitetä, oli ideaa testattava heti.

aleppon pippuri

Tomaattien rutistelu = keittiöterapiaa

Tomaattisesonki

Oleellista tälle kastikkeelle on käyttää satokauden parhaita maukkaita ja kypsiä tomaatteja, talvella en kypsentämätöntä tuoretomaattikastiketta ehkä lähtisi tekemään. Lisäksi soseutettavista tomaateista kannattaa poistaa siemenet, jottei kastike ole liian vetinen. Kaupat ovat tällä hetkellä täynnä ihania kotimaisia erikoistomaatteja, joten lisäsin niitä myös runsaasti tähän pasta puttanesca -tuoreversioon 🙂

Anjovikset jätin tästä versiosta pois jolloin ruoka sopii myös vegaanille. Mitä sen sijaan lisäsin, oli aleppon pippuri (johon vihdoinkin pääsin käsiksi tämän kesän Amerikanmatkallani). Mikä tahansa chili toki käy – kuivattu tai tuore. Ja määrä tietysti tulisuuden tarpeesta riippuen!

pasta puttanesca

Pasta puttanesca tuoretomaateista

2:lle

n. 250 g pastaa (kuvissa bavettea)

2-3 kypsää tomaattia (tai 1 super iso pihvitomaatti)

n. neljännes punaista paprikaa

150-200g kirsikkatomaatteja

1 valkosipulin kynsi

n. 1 tl chilihiutaleita (tai maun mukaan silputtua tuoretta chiliä)

2-3 rkl oliiviöljyä

maun mukaan (selleri)suolaa ja pippuria

kymmenkunta laadukasta vihreää oliivia

1-2 rkl pieniä kapriksia

Tarjoiluun:

muutama ruokalusikallinen silputtua persiljaa

loraus hyvää neitsytoliiviöljyä

Laita pasta kiehumaan runsaasti suolattuun veteen. Puolita tomaatit, poista niiden kannat ja purista tai kaavi sisus pois. Kuori valkosipuli ja silppua se karkeasti. Soseuta valkosipuli, tomaatit, paprikan pala ja muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä tasaiseksi. Mausta chilillä, (selleri)suolalla ja pippurilla muistan, että oliivit ja kapris tuovat ruokaan reilusti suolaisuutta. Pilko tai revi oliivit muutamaan osaan, puolita kirsikkatomaatit ja lisää molemmat sekä kaprikset tomaattisoseeseen.

Kun pasta on sopivan al dente, valuta se. Ota talteen noin desin verran pastan keitinvettä. Sekoita kattilassa pasta, tomaattiseos sekä tarpeen mukaan tärkkelyspitoista keitinvettä niin että pasta on mehevää muttei kuitenkaan vetistä. Nostele lautasille, lorauta päälle vielä hieman öljyä (itse käytän tässä muuten mielelläni savustettua oliiviöljyä) ja silppua annoksille persiljaa. Tarjoile heti!

pasta puttanesca

tuore tomaatti pasta

Ps. täältä löydät muut pastareseptini!

302 views

Makumatkalla Amerikassa osa 3: New York ruokavinkit nuudelifaneille + sananen tippaamisesta

Makumatkalla Amerikassa osa 3: New York ruokavinkit nuudelifaneille + sananen tippaamisesta

Xian famous foods

Xi’an Famous Foods: Käsin vedetyt ja revityt nuudelit, tässä kuminalampaan kera

Makumatka Amerikassa

Tervetuloa makumatkalle Amerikkaan! Kiersimme viime kesänä mieheni kanssa Itä-rannikkoa piipahtaen myös Ohioon ja matkamme viimeinen etappi oli New York. Sarjan kaksi edeltävää osaa löydät täältä.

Uskokaa tai älkää, tuo viime kesäinen visiittini New Yorkiin oli elämäni ensimmäinen! En ole koskaan ollut niin kiinnostunut tästä kaupungista, että olisin sinne varta vasten lähtenyt varsinkin tietäen mikä hintataso kaupungissa on. Olen lähtenyt mieluummin kaupunkeihin joissa penniä on helppo venyttää ja niinpä esim. Itä-Eurooppa sekä Berliini ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi, New York ei. Kun mitään super positiivista ei odota, kaikella todennäköisyydellä yllättyy iloisesti ja niinpä ymmärrän nyt varsin hyvin miksi niin monet hurahtavat New Yorkiin 🙂 Onhan se, aikamoinen!

New York ruokavinkit!

Omat parhaat kokemukseni tulevat – kuten niin usein matkoilla – ruuasta. Olin etukäteen valinnut New Yorkista muutaman tärpin jossa halusin ehdottomasti käydä, ja jostain syystä jokainen näistä tärpeistä liittyi nuudeleihin ja ruokaohjelmiin. Käydäänpä siis suoraan asiaan: New York ruokavinkit nuudelifaneille!

1. Xi’an Famous Foods

Xi’an Famous Foods on perheomisteinen nuudeliketju, joka on tullut suurimmalle osalle ruokaintoilijoita tutuksi todennäköisesti edesmenneen Anthony Bourdainin No Reservations -ohjelmasta. Bourdainin kuoltua yritys lupasi lahjoittaa 100% yhden päivän tuotoistaan itsemurhia ehkäisevälle auttavalle puhelinlinjalle.

Erityisesti ketjun käsin vedetyt ja revityt nuudelit, jotka tehdään aina tilauksesta, kiinnostivat ja niilläpä aloitimmekin viisi päiväämme New Yorkissa. Jos olet utelias näkemään miten nämä nuudelit tehdään, kurkkaa tämä Munchies -kanavan video! (Myönnän kokeilleeni videon inspiroimana nuudelihommia itsekin, mutta eipä siitä yrityksestä enempää just nyt, hehe… ehdottomasti ovat parempia heidän tekeminään.) Xi’an Famous Foods -pikaruokaravintoloita löytyy ympäri kaupunkia, me söimme Brooklynin pisteessä.

Xi’an Famous Foods: Spicy Cumin Lamb Hand-Ripped noodles maistuis varmaan sullekin

new york ruokavinkit

Momofuku Noodle Bar: Chilled spicy noodles…

new york ruokavinkit

…sichuanilaista tulista makkaraa, cashewpähkinöitä, thaibasilikaa. Kiitos Momofuku Noodle Bar.

2. Momofuku Noodle Bar

Momofuku Noodle Bar löytyy sekä East Villagesta (jossa me kävimme) että Columbus Circleltä. Tämäkin ravintola on minulle ns. teeveestä tuttu: Momofuku -ravintoloiden perustaja on David Chang, jonka tähdittämää Mind of a Chef -sarjaa olen tuijotellut kuola valuen moneen otteeseen, kuten myös samaisen herran luotsaamaa Ugly Delicious -sarjaa. Täällä oli siis tietysti käytävä.

East Villagen ravintola on rento ja vaalealla puulla sisustettu, osuimme paikalle tyhjällä hetkellä ja saimme nautiskella ihanan vihreät thaibasilikalla, sichuanilaisella makkaralla ja cashewpähkinöillä ryyditetyt nuudelimme aivan rauhassa.

Makeanystävät hoi: New York ruokavinkit jäisivät vajaaksi ellen tässä kohtaa suosittelisi käymään myös Momofuku Milk Barissa jälkkärillä, vaikkei nuudeleista kyse nyt olekaan.

Ps. Hieman nämä vihreät nuudelit mielessäni väänsin talvella vihreitä edamamenuudeleita, niiden resepti löytyy täältä!

3. Ivan Ramen

Ivan Ramen on Chef Ivan Orkinin luomus. Tämäkin omistaja on teeveestä tuttu: sekä The Mind of a Chef -ohjelmasta, että Chef’s Table -sarjan kolmoskaudelta. Ivan Orkin aloitti ramen-uransa menestyksekkäästi Japanista – temppu, jota ei ihan niin vaan länsimaisena ramenin kotimaassa tehdäkään. Ehkäpä ei siis niin yllättävää, että täällä nauttimani kylmät nuudelit yuzuliemessä olivat ehdottomasti reissun parhaat!

Voi tosin olla että tykkäsin myös siksi, että samantapaisia nuudeleita olen tehnyt itsekin ja vieläpä ennen tätä reissua: minun kylmät nuudelit yuzuliemessä löytyvät täältä! Tätä kylmää ja virkistävää keittoa meillä syötiin koko viime kesä, ihan parasta. Me söimme muuten nuudelimme Ivan Ramenin Clinton Streetin pisteessä, Slurp Shop löytyy taasen Hell’s Kitchenistä.

Ivan Ramen: kylmä yuzuliemi, tuore maissi, ihanan maukkaat paahdetut tomaatit ja mehevät katkaravut… jep, matkan parhaat nuudelit ovat tässä.

4. Nakamura NYC

New York ruokavinkit päättyvät viimeiseen iltaamme, jolloin oli aivan pakko päästä vielä viimeisille nuudeleille. Nakamura NYC oli tärppilistallani ykkösenä mutta jäi siitä huolimatta viimeiseen iltaan, mutta onneksi käytiin! Nakamura oli paikoista ainoa, jonne jouduimme vähän jonottamaan.

Muista vinkeistäni poiketen tämä ramenravintola ei ole minulle ruokaohjelmista tuttu, vaan YouTubesta. Seuraan siellä aktiivisesti Bon Appetit -kanavaa josta bongasin viime keväänä Nakamuran älyttömän ihanan kylmän ramenin reseptin. Innostuin siitä niin, että yritin jotain samantapaista itsekin (versioimani kylmä ramen soijamaidolla löytyy täältä).

Vaikka Ivan Ramenin nuudelit olivat niin kovasti mieleeni, kaikista näistä listaamistani paikoista suosittelisin eniten Nakamuraa. Pienen ravintolan miljöö on autenttisen japanilainen ja lista täynnä toinen toistaan houkuttelevampia pikku annoksia. Sekin kertoo paljon, että ramen superstar Chef Shigetoshi Nagamura aloitti uransa jo 22-vuotiaana Japanissa ja että häntä nimitetään yhdeksi maailman “ramen jumaloista”. Miten hänen ravintolaansa ei voisi olla suosittelematta? 😀

Söimme alkuun shisolla maustetut tryffeliranskalaiset, nam. Oma annokseni oli kesän spesiaali, vegaaninen Summer Chilled XO Mazemen, Juusolla samaten kesälistalta bongattu spicy tan tan men.

nakamura nyc

Nakamura NYC: Summer Chilled XO Mazemen – XO grains, yuzu salt sauce, roasted scallion oil, pickled vegetables.

new york ruokavinkit

Spicy Tan Tan Men

new york ruokavinkit

Hassua kyllä, jokainen näistä rennoista ja kohtuuhintaisista paikoista löytyy kävelymatkan päässä toisistaan East Villagessa. Halutessaan sitä voi siis kävellä nuudeliravintolasta toiseen vaikka ihan vain yhden päivän aikana, pysähdellen välissä ottamaan ruokalepoa puistonpenkillä. Jos annoksen jakaa kaverin kanssa niin ei tarvitse edes olla mikään suursyömäri maistaakseen jotain jokaisessa näistä ihanista paikoista. Siinähän se päivä kuluisi mukavasti!

New York ruokavinkit: bonuskierros

Vähän hienommasta ja reilusti tyyriimmästä paikasta suosittelen tähän loppuun vielä Danny Bowenin Mission Chinese -ravintolaa. Tämä oli matkamme ainoa ravintola, jonne olimme tehneet varauksen kuukausia aikaisemmin ja niin se kannattaakin tehdä, mikäli tänne syömään mielii.

Illallisemme oli monella tapaa ikimuistoinen – äärimmäisen herkullinen, monin tavoin överi ja upea. Makukirjon ja hinnan lisäksi illallinen oli överi sillä tasolla ettemme mitenkään jaksaneet syödä kaikkea tilaamamme. En tiedä miten onnistuimme siinä, mutta jotenkin päädyimme tilaamaan niin paljon ruokaa ettei se kirjaimellisesti meinannut mahtua pöydälle saatikka mahoihimme. Annokset olivat suurempia kuin kuvittelimme ja niin herkullista kuin kaikki olikin, sitä ei mitenkään pystynyt kaksi ihmistä upottamaan. Se ruuan määrä mikä päätyi doggy bagiin oli hävettävä vaikka söin niin paljon, että olo oli vielä vuorokaudenkin kuluttua niin tukala että jouduin ottamaan lähikontaktia tuotteeseen nimeltä Pepto-bismol 😀 Sellainen se on se ahneen loppu…

Mutta otettiin taatusti opiksemme: tilaa vain se minkä taatusti jaksat syödä sillä aina voi tilata lisää jos on vielä nälkä.

mission chinese

Lopuksi vielä muutama sana tippaamisesta:

Matkoilla tippaaminen aiheuttaa helposti harmaita hiuksia, ainakin minulle. Kuuluuko tippi asiaan, paljonko sitä pitää jättää, miten se annetaan… aihe on vaikea, mutta tärkeä. Erityisesti maassa kuten Amerikassa, jossa palvelumaksu eli tippi on merkittävä osa palvelualan ihmisten elantoa, sitä EI sovi jättää väliin, vaikka kuinka vaikealta tuntuisi!

Tippaamisen yhteydessä on hyvä tiedostaa muutama seikka. Kyllä, se voi tuntua hankalalta, eikä meillä Suomessa olla siihen totuttu. Se voi olla myös vaivaannuttavaa ja vaatii monesti laskupäätä tai laskinta. Mutta! Jos pitää mielessä, että Amerikassa ravintola-alalla aivan normaali peruspalkka on muutama dollari tunnilta, tipin jättäminen on ehdoton teko, oli palvelun laatu tai kokemuksesi mitä vaan. Tippi on työntekijän palkkaa ja hänen elantonsa riippuu siitä.

Jos mielesi tekee jättää huono tippi, mieti huolella, kuuluuko negatiivisesta kokemuksestasi rankaista palveluhenkilöä ja hänen palkkaansa – vai olisiko parempi vain antaa palautetta asiasta, ilman että työntekijän palkka vaarantuu.

Tippauskulttuuri

Tippaamiseen perustuva palkka on minusta todella karmaiseva asia, jos sitä rupeaa tosissaan miettimään. Jo pohjapalkan alhaisuus hirvittää, mutta että loppu ansio on niin suoraan asiakkaan mielivaltaisesti päättämän prosentin käsissä? Aika hurjaa.

Minkähänlaista huonoa käytöstä, seksismiä, rasismia tai ahdistelua palvelualalla työskentelevät joutuvat nielemään tipin eli elantonsa menettämisen pelossa?

Tulojen ennustettavuus on myös palveluammateissa vaikeaa: jos työskentelee hyvin menestyvässä ja asiakaskunnaltaan avokätisessä ravintolassa, tulot voi jotenkuten ennustaa ja ne voivat olla hyvätkin. Asiakasmäärältään vaihtelevammassa paikassa ja köyhemmällä alueella taas tipeistä muodostuvat kuukausittaiset tulot voivat olla mahdottomia ennustaa.

Tippauskulttuuri alistaa palvelualan ihmisten tienistit asiakkaan mahdollisten ennakkoluulojen, asenteiden, syrjinnän, mielentilan ja oikkujen varaan. Siksipä onkin ollut ilo nähdä tälläkin reissulla toistuvasti myös paikkoja, joissa palvelumaksu on laskettu valmiiksi sisään hinnastoon ja joissa kerrotaan, miten ja mihin tuo summa käytetään: työntekijöiden tuntipalkan pitämiseen inhimillisellä tasolla, työntekijöiden etuihin kuten vakuutuksiin, terveydenhoitoon jne.

Paikoissa joissa on edelleen itse lisättävä laskuun palvelumaksu, sopiva tippi on 15-25 % palvelun hinnasta. Itse jätän aina vähintään 20%. Tipin voi yleensä maksaa laskun maksun yhteydessä, joko lisäämällä käsin itse kuittiin tippisumman ja loppulaskun yhteissumman (jotka pitää usein laskea itse) tai maksupäätteltä sopivan prosentin valiten. Joissain tapauksissa tipin voi jättää toki myös käteisen muodossa. Oli miten oli, tippi on jätettävä!

102 views