Keltainen gazpacho cocktail (aka kännigazpacho 2.0)

by Juulia 0 Comments
Keltainen gazpacho cocktail (aka kännigazpacho 2.0)

keltainen gazpachoKeltainen gazpacho cocktail

Kännigazpacho

Siis… mikä? “Kännigazpacho” on gazpacho cocktailina, tietenkin. Nerokas brunssijuoma, ainakin oikein tehtynä, kuten tämänpäiväinen keltainen gazpachoni. Ensimmäistä kertaa terästettyä gazpachoa kokatessani mokasin kuitenkin vodkan mittaamisen kanssa sen verran pahasti, että sain aikaan jotain lähestulkoon juomakelvotonta. Kavereiden kesken tuotokseni sai hetkessä liikanimen kännigazpacho, eikä ihan ymmärrettävistä syistä kukaan niillä useamman vuoden takaisilla Flow-etkoillamme tahtonut maistamisen jälkeen lasiinsa koskea.

Kankkulan kaivoon meni siis loistava gazpacho ja kaikki siihen käytetyt ihanat rehut! Kaltaiselleni rehurakastajalle moinen on kipeä muisto ja tietysti olen tästä episodista myös vuosien varrella saanut kavereilta useamman kerran. No, nyt on aika vihdoin korjata tuo ikimuistoinen mokani!

gazpacho cocktail

Gazpachococktail aka kännigazpacho 2.0

Oikeilla mittasuhteilla tehty gazpachococktail on Bloody Maryn veroinen brunssijuoma, joka Bloody Maryyn verrattuna tosin sisältää reilusti enemmän kuitua ja vihanneksia eli se on ravinteikkaampi. Koska gazpacho on perinteisenä versiona lasista juotavaksi hieman paksua, teen tähän tarkoitukseen gazpachon puoliksi soseena, puoliksi mehustettuna ja viilaan raaka-aineita sekä koostumusta muutenkin lasiin sopivammaksi.

Normaalisti en laita gazpachooni varsiselleriä, mutta kun gazpacho cocktailversiona on selvä nyökkäys Bloody Maryn suuntaan, lisään sitä tässä tapauksessa mukaan muutakin kuin koristeena. Cocktailtarkoitukseen tehdystä gazpachosta jätän myös oliiviöljyn pois ja vaikka usein suurustan gazpachon leivällä, tätä en tietenkään suurustele.

bloody mary

gazpacho cocktail

Keltainen gazpacho on minusta hauskasti vähän erinäköinen kuin punainen perusversio. Just nyt kaupasta löytyy niin runsaasti erilaisia ja eri värisiä tomaatteja, että en voi vastustaa ostelemasta tomaatteja vähän joka värissä! Toki homma toimii aivan yhtä hyvin punaisilla tomaateilla ja punaisella paprikalla. Vihreiden tomaattien ja paprikan kanssa en reseptiä tällaisenaan kuitenkaan toteuttaisi, kun maku on vihreässä tomaatissa sen verran kirpeä ja vihreä paprikasta taas puuttuu makeus. Vihreä gazpachococktail kaipaa siis jo ihan oman reseptinsä.

Tätä ohjetta varten tarvitset rehujen lisäksi mehupuristimen, johon itse upotan sellerin ja kuoritun kurkun. Blenderiin taas päätyy tomaatti, paprika, valkosipuli ja kevätsipuli. Tämän jälkeen ei tarvita kuin sekoitus, maustaminen ja (huolellisesti mitattu) vodkan loraus ja juoma on valmis tarjoiltavaksi 🙂

Keltainen gazpacho cocktail

2-4:lle

150-200g sellerin vartta (2 reilun kokoista vartta)

10-15g kevätsipulin vaaleaa osaa (n. 5cm pätkä)

100g (avomaan)kurkkua kuorittuna

150g paprikaa (keltainen/valkoinen)

400g keltaista tomaattia

n. 1 tl sellerisuolaa

n. 1 rkl sitruunamehua (puolen sitruunan mehu)

maun mukaan vihreää Tabascoa

muutama tippa Worcesterkastiketta

1 keskikokoinen valkosipulin kynsi

maun mukaan mustapippuria

8-10 cl 40% vodkaa (tähän sopii hyvin Bloody Mary -maustettu vodka!)

Tarjoiluun:

jäitä, rosmariininoksia, sellerinvarsia, oliiveja, cocktailkurkkuja, kirsikkatomaatteja, sitruunalohkoja…

Raasta valkosipuli hienolla terällä pieneen kulhoon ja purista päälle sitruunamehu. Jätä valkosipuli pehmenemään happamaan sitruunamehuun. Kuori kurkku, pese selleri ja maista sitä. Jos selleri on maultaan tosi vahvaa, käytä sitä vähän vähemmän. Mehusta selleri sekä kurkku. Soseuta tomaatit, paprika, kevätsipuli ja sitruunamehu-valkosipuliseos mahdollisimman tasaiseksi. Sekoita mukaan selleri-kurkkumehu. Tarkista maku – seoksen vahvin maku pitää mielestäni olla tomaatti ja pidän myös siitä, että maussa tuntuu sopivasti valkosipulin ja sitruunan potkua. Paprika tuo seokseen makeutta, kurkku raikkautta ja selleri –  noh, sellerin makua. Gazpachomehua tulee näillä määrillä noin 7 dl.

Mausta keltainen gazpacho makusi mukaan sellerisuolalla, vihreällä Tabascolla, vastarouhitulla mustapippurilla sekä Worcesterkastikkeella. Itse tykkään vahvasti maustetusta gazpachococktailista. Jäähdytä seos hyvin. Lisää sekaan juuri ennen tarjoilua vodka (mieluummin vähän kerrallaan, sekoittaen ja maistellen kuin kerralla liikaa…) ja tarjoile jäillä täytetyistä laseista.

Koristeeksi sopii Bloody Maryn tapaan cocktailtikkuun tai rosmariininoksaan pistellyt oliivit, kirsikkatomaatit, cocktailkurkut tms. Itse lykkään lasiin mielelläni myös sellerinvarren sekä sitruunalohkon. Pitkänä tarjoiltu tämän ohjeen mukaan tehty gazpacho cocktail riittää kahdelle, lyhyempänä versiona neljälle.

kännigazpacho

60 views

Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

by Juulia 0 Comments
Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

paahdetut vihreät pavutUunissa paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain maustettuina + paahdetulla valkosipulilla ja soijalla maustettu majo

Vihreät pavut

Vihreät pavut ovat keittiössäni ympärivuotista ja rakastettua ruokaa: rakastan niitä lisukkeena, salaatissa, keitettyinä, höyrytettyinä, paistettuina, uunissa paahdettuina… ja kelpuutan käyttööni jopa pakastepavut! Niinpä kun luin Kokit ja potit -blogin tuoretta juttua uunissa paahdetuista vihreistä pavuista tipahdin hetkeksi pyllylleni: “Vihreät pavut ovat ehkä aliarvostetuimpia kasviksia. Kaikilla taitaa kuultaa mielessä pätkityt, ylikypsiksi keitetyt ja keitinveteen värinsä – ja makunsa – luovuttaneet pavunpätkät, joita on tarjolla työpaikkaruokaloissa ja huoltoasemilla.” kirjoittaa Hannele ja yhtäkkiä muistankin elävästi, kuinka paljon vihreitä papuja lapsena vihasin 😀

Ne sellaiset harmahtavat, mauttomat ja jauhoiset pavunpätkät ovat kokonaan unohtuneet mielestäni, kun tuoreita vihreitä papuja on saatavilla ympäri vuoden. Pakastepavutkin ovat minusta kaikkea muuta, varsinkin kun ostan yleensä vain kokonaisia vihreitä pakastepapuja! Paras aika vihreiden papujen ystävälle on kuitenkin nyt: kotimaisia tarhapapuja on saatavilla kaupoissa runsain mitoin, joten niitähän voi nyt syödä vaikka päivittäin!

Mitä tulee niihin lötköpapuihin: tuoreinkin papu on pilalla jos sen ylikypsentää. Vältän ylikypsentämistä kuin ruttoa ja pyrin tarjoilemaan vihreät pavut heti niiden kypsyttyä, kun ne ovat vielä sopivan napakoita. Helpointa se on keittäessä, höyryttäessä ja pannulla paistaessa, kun papuja voi kokoajan testailla, tunnustella ja vahdata.

Uunissa se onkin sitten haastavampaa! Hannelen jutusta innostuneena paahdoin hänen metodillaan vihreät pavut tällä kertaa rohkeasti uunissa, maustaen ne tosin juuston sijaan sichuanilaisittain maustetulla chiliöljyllä (jonka teen itse tämän ohjeen mukaan), valkosipulilla ja sichuanpippurilla. Tämän tyyppisiä papuja söin aikoinaan paljon kasvissyöjänä Kiinassa reissatessani ja kun wokkipannua en omista, voin yhtä hyvin pyrkiä makumuistooni uunissa paahtamalla.

paahdetut pavut

Huvittavaa sinänsä, että reseptini nimi on “paahdetut vihreät pavut”, sillä korvasin ne kuvauspäivänä sesongin ihanilla kotimaisilla violeteilla tarhapavuilla ja keltaisilla vahapavuilla. Maku on näissä kutakuinkin sama ja violetithan itseasiassa vaihtavat väriään kypsyessään vihertäviksi. Paahdettujen papujen kaveriksi pyöräytin valkosipulilla ja soijalla maustetun majoneesin. Nam! Aivan kuin ranskiksia dippailisi!

Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

Vegaaninen

n. 300 g vihreitä, violetteja ja/tai keltaisia papuja

1 rkl chiliöljyä

1 tl kokonaisia sichuanpippureita

½ tl karkeaa suolaa

2-3 valkosipulin kynttä

Paahdettu valkosipulimajoneesi:

1 dl vegaanista majoneesia

1-2 tl soijaa

2-3 valkosipulin kynttä

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Napsi papujen kärjet pois ja pätki ne kahteen tai kolmeen osaan. Pese ja kuivaa huolella. Murskaa kokonaiset sichuanpippurit karkeaksi rouheeksi. Pyöritä pavut chiliöljyssä ja nosta ne laakeaan uunivuokaan. Levitä pavut uunivuokaan niin, että ne eivät ole päällekkäin. Ripottele pinnalle sichuanpippurirouhe sekä suola. Nosta vuokaan muutama kokonainen valkosipulin kynsi kuorineen (majoneesidippiä varten!) ja viipaloi muutama valkosipulin kynsi odottamaan vuoroaan.

Paahda papuja uunin ylätasolla viisi minuuttia. Päästä höyry uunista ulos ja lisää papujen päälle viipaloitu valkosipuli. Jatka paahtamista vielä 5-10 minuuttia, tai kunnes pavut saavat hieman väriä ja ovat kypsyneet, mutta ovat rakenteeltaan vielä napakan rapsakoita.

Paahdettu valkosipulimajoneesi on helppo ja nopea valmistaa: pullauta kypsät valkosipulinkynnet kuoristaan ja murskaa veitsen lappeella tai haarukalla tahnaksi. Sekoita vegaaniseen majoneesiin valkosipulitahna ja mausta soijalla.

Tarjoile paahdetut vihreät pavut heti tämän jälkeen majoneesin kera! Ainakin minusta ne ovat parhaimmillaan vielä kuumina.

79 views

Hävikkiviikon paistettu riisi

by Juulia 0 Comments
Hävikkiviikon paistettu riisi

Hävikkiviikon paistettu riisi = jääkaapin tyhjennysruokaa parhaimmillaan

Ruokahulluna, kotikokkina ja valokuvaukseen hurahtaneena ihmisenä pahin ruokaan liittyvä syntini lienee heräteostokset ja niistä väistämättä välillä syntyvä hävikki. Harvassa nimittäin ovat ne kerrat, kun onnistun ostamaan ruokakaupasta vain sen, mitä etukäteen suunnittelin.

Pahinta aikaa taipumukselleni on alkusyksyn kotimaisten vihannesten satokausi, kun kaupat pullistelevat toinen toistaan houkuttelevampia papuja, kaaleja, kurpitsoja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, sieniä… (hyvä ettette näe minua nyt, käytännössä kuolaan näppikselle pelkästä ajatuksesta). Innostuessani en välttämättä pysähdy pohtimaan, mitä heräteostoksistani valmistan, saatikka milloin. Ihaniahan kaikenmaailman rehut ovat, mutta eivät niinkään nuutuneina.

violetti kiinankaali

punainen kiinankaali

Nuupahtanut kiinankaali

Viimeisin heräteostokseni oli violetti kiinankaali (vai onko sen nimi punainen kiinankaali?). En edes muista milloin olisin viimeeksi kokannut kiinankaalia, mutta näiden mötkäleiden väri oli niin vastustamaton, että kannoin kotiin kerralla kaksi. SIIS KAKSI KIINANKAALIA, eikä suunnitelmaa niiden käyttämiselle, ellei valokuvaamista lasketa. Ensinnäkin nuo vievät meidän pikkuruisesta jääkaapista kohtuuttomasti tilaa ja toiseksi, mihin ihmeeseen niitä nyt käyttäisi?

Puolikkaan sain onneksi jo upotettua lähikaupan raaka-aineista valmistuviin dan dan nuudeleihin, joita meillä on syöty jo reilun kuukauden verran monesti viikossa. Kokonaiseksi jäänyt kiinankaali on vielä hyvässä vedossa, mutta se jäljelle jäänyt puolikas … totaalisen nuutunut.

Onneksi kiinankaali niin kuin moni muukin rehu virkoaa ja napakoituu jääkylvyssä 🙂 Tämän ehkä moni jo tiesikin, mutta mikäli et tiennyt, kokeileppa! Jääkylvyllä virvotan ruttuiset porkkanat, lörpät salaatilehdet ja virkistän väsähtäneet yrtit. Yhden ikimuistoisen kerran ostin kauppahallin myyjän ainoan ruttuisen vesimeloniretiisin kun en sellaista ollut nähnyt aiemmin kuin kuvissa – pakkohan se oli saada, ruttuinen tai ei! Jäävesi tepsi siihenkin ja sain kuviini tuon harvinaisuuden raikkaana. Silloinkin oli muuten hävikkiruoka tekeillä!

Hävikkiviikko

Tällä viikolla eli 9.-15.9. vietetään taas valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Tänä vuonna kampanja pyrkii levittämään tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista: kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta nimittäin noin kolmannes syntyy ruuasta. Pyrin itse osallistumaan hävikkiviikkoon täällä blogissa tavalla tai toisella vuosittain, joten hävikkiviikon hengessä virvotettu kiinankaali oli oiva kohde kokkailulle. Se päätyi lopulta yhteen parhaista tietämistäni jääkaapintyhjennysruuista: paistettuun riisiin!

Paistettu riisi on ruoka, jota valmistan harvoin, mutta lähestulkoon joka kerta kun sitä valmistan, teen sen tähteistä. Meillä syödään riisiä tosi harvoin, joten kylmää kypsää riisiä kotoa löytyy vielä harvemmin. Poikkeuksena take away! Mitä kiireempi viikko on meneillään, sitä todennäköisempää on, että jonain päivänä tilataan ruokaa kotiinkuljetuksella tai haetaan sitä jostain. Thaimaalaisten ravintoloiden take away -annosten mukana tulevaa riisiä jää melkein aina yli ja jos sitä on jääkaapissa, valmistuu paistettu riisi käden käänteessä.

Koska kotoa löytyi nyt useampikin take away -riisirasia, paistettu riisi oli siis tuon nuutuneen kiinankaalinjämän kohtalo. Sekaan pääsi jääkaappiin unohtunut, osittain kuivahtanut maissintähkä, josta leikkasin kuivat osat pois, sekä jo hieman räjähtänyt kevätsipuli. Lisäksi silppusin mausteeksi valkosipulia, sekä reilusti kuivahtanutta inkivääriä, josta vähän reippaammin kuoriessa paljastui vielä mehevä sisus. Kaivoin kaapista vielä suolapähkinäpussin jämät ja sekoitin kuumaan riisiin lopuksi kananmunan. Niin hyvää!

Raaka-aineiden määrät ovat tässä Riiassa aina suuntaa-antavia ja lukuunottamatta riisiä, öljyä, valkosipulia, soijaa ja seesamiöljyä muita raaka-aineita voi vaihdella hyvinkin sen mukaan mitä kotoa löytyy. Yksikin vihannes riittää, jos minulta kysytään. Porkkanoita meillä on ainakin kaapissa lähes aina, samoin jonkinlaista kaalia ja kevätsipuleita.

Proteiiniksi käy yhtä lailla melkein mikä vaan (tofu, tempeh, seitan, vegemakkarat, härkis, nyhtis…) mutta jos niitä ei löydy, lisään itse mukaan mielelläni hieman pähkinöitä ja/tai kananmunaa. Käytän paistamiseen mieluiten joko miedon makuista seesamiöljyä tai sichuanilaisittain maustettua chiliöljyä, mutta mikä tahansa neutraalinmakuinen öljy käy tähän yhtä hyvin. Poltetta kun voi lisätä chilihiutaleilla tai kastikkeella, jos sitä kaipaa 🙂

Hävikkiviikon paistettu riisi

2:lle

n. 4 dl kypsää riisiä

n. 2 rkl (chili)öljyä

1 kevätsipuli (pätkä purjoa/1 keskikokoinen sipuli)

2-3 valkosipulin kynttä

peukalonpituinen pätkä kuorittua inkivääriä

2-3 dl rehuja: porkkanaa,(lehti/parsa/kukka)kaalia, kiinankaalia, bok choytä, pavunituja, (sokeri)herneitä, maissia, vihreitä papuja…

(n. 100 g tofua/tempeä/kasviproteiinivalmistetta tms.)

n. 1-2 rkl soijakastiketta (maun mukaan, soijan intensiivisyydestä riippuen)

n. 2-3 tl agavesiirappia/vaahterasiirappia/siirappia/hunajaa tms.

n. ½-1 tl seesamiöljyä (öljyn intensiivisyydestä riippuen)

1 tl chilihiutaleita*

1 tl jauhettua sichuanpippuria*

kourallinen suolapähkinöitä/cashewpähkinöitä tai seesaminsiemeniä

1-2 kananmunaa

Pilko käyttämäsi vihannekset suupalakokoon. Hienonna inkivääri ja valkosipuli, silppua kevätsipuli (tai purjo/sipuli). Kuumenna isossa paistinpannussa öljy hyvin kuumaksi. Itselläni on tätä ruokaa valmistaessa pannu lähes niin kuumalla kuin mahdollista.

Kippaa pannulle pisimpää kypsennystä vaativat vihannekset ensimmäiseksi: porkkanat, paksummat kaalinpalat, vihreät pavut, sipuli, maissi tms. Paista kokoajan sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten käyttämäsi proteiini. Paista sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten valkosipuli, inkivääri ja riisi, sekä chili ja sichuanpippuri, mikäli käytät niitä. Sekoittele, kunnes riisi on irtonaista ja valkosipuli tuoksuu. Lisää sitten pehmeämmät ja nopeasti kypsyvät vihannekset: bok choyn tai kiinankaalin lehdet, herneet, idut, kevätsipulinvarret.

Paista vielä minuutin verran ja alenna sitten lämpöä keskilämmölle. Lorauta pannulle jotain makeaa (meillä on kaapissa aina vaahterasiirappia tai agavesiirappia), maun mukaan soijakastiketta sekä muutama tippa tuoksuvaa seesamiöljyä. Sekoita huolella, tarkista maku ja sammuta liesi. Riko pannulle muna tai kaksi ja sekoita sen verran, että muna hyytyy ja on tasaisesti ruuan seassa.

Tarjoile paistettu riisi kuumana pähkinöiden tai seesaminsiementen kera. Omasta mielestäni tämä ruoka on parhaimmillaan lusikoituna sohvalla!

136 views

Pehmeä maissikeitto ja rapeaa chorizoa (vegaaninen)

by Juulia 0 Comments
Pehmeä maissikeitto ja rapeaa chorizoa (vegaaninen)

maissikeitto

Kotimaisen maissin sesonki

Taas maissia! Voin vain kuvitella, kuinka moni teistä lukijoista mahdollisesti ajattelee parhaillaan samaa kuin todennäköisesti mieheni. Kotimaisen maissin kausi on lyhyt, joten otan siitä kaiken irti ja lykkään maissia näinä aikoina lähes jokaiseen ateriaan! Ja sen kyllä huomaa: blogin viimeisimmät reseptit kun ovat persikkaista maissisalaattia, meksikolaista maissisalaattia ja maissi-papusalaattia.

Minkäs teet, maissi on vaan niin hyvää! Luulen että olen sen täällä blogissa jo kertonut useammankin kerran, mutta lapsena yksi lempiherkkujani oli pakastemaissi. Jäisenä, kulhosta jyvä kerrallaan napsittuna. Maissilapsi mikä maissilapsi!

Hävikkiviikko

Tämänpäiväinen maissireseptini on kuitenkin todennäköisesti tämän maissisesongin viimeinen ohjeeni. Maissikautta lopetellessa saadaan samalla jokavuotuinen hävikkiviikko käyntiin! Jep, hävikkiviikko pyörähtää 9. syyskuuta käyntiin jo seitsemättä kertaa ja tapanani on ollut osallistua viikkoon vuosittain tavalla tai toisella. Sattumalta muuten myös vuosi sitten hävikkiviikon ohjeeni oli maissiresepti 😀

Tänä vuonna kampanjassa on teemana ruokahävikin ilmastovaikutukset. Hävikkiviikon infopaketin mukaan Suomessa kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa ja henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa. Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vastaakin noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä!

Itsellenikin ruokähävikkiä vastaan taisteleminen on jatkuva projekti. Jääkaapin, pakastimen ja kuivakaappien aarteista kokkaaminen on samalla kuitenkin myös sitä luovinta keittiöpuuhailua, mitä rakastan! Monet makuyhdistelmät ja ruoanlaitto-oivallukset ovatkin tässä köökissä syntyneet juurikin hävikin vähennyspuuhissa.

hävikkiruoka

Tämänpäiväinen maissireseptini juju on kuitenkin hieman toisaalla: siihen hyödynnetään myös se osa maissista, joka yleensä heitetään suoraan bioroskikseen! Tuoreesta maissintähkästä nimittäin irtoaa reilusti makua myös siitä puumaisesta rangasta joka jää jäljelle, kun maissinjyvät on leikattu irti. Maissinrankoja keittelemällä saa aikaan herkullista maissilientä, joka sopii mitä parhaiten pehmoisen maissikeiton pohjaksi. Sekaan voi laittaa mausteeksi jotain sipulikasvia – meillä oli nyt purjoa josta käytin vihreän pään liemeen. Lisäksi lientä voi maustaa esim. tuoreilla yrteillä, valkosipulilla ja sitruunankuorella.

Jahka liemi on keitelty, maissikeitto valmistuukin sutjakasti. Keitosta saa ihanan kermaisen soseuttamalla sekaan valkoisia papuja (kuivakaapin aarteet) sekä kaurakermaa (jääkaapiin aarteet). Meillä keittoa riitti kahteen ateriointiin ja kaivelin toiselle kierrokselle keiton mausteeksi vielä hieman umamia ja “juustomaisuutta” tuovia ravintohiivahiutaleita (kuivakaapin aarteet).

Pehmeän ja miedosti makean keiton vastapainoksi paistelin rapean lisukkeen vegaanisesta chorizosta, jääkaappiin unohtuneista pinjansiemenistä ja valkosipulista. Lisuke sai vielä lisämakua raastetusta sitruunankuoresta, tuoreesta rosmariinista sekä viimevuotisesta Amerikantuliaisestani, Old Bay -mausteesta, jota on muuten kaapissa niin iso rasia että pahoin pelkään osan vielä menevän ennenpitkää hävikkiin… No, onneksi tuolla mausteella on melko pitkä säilyvyys!

Pehmeä maissikeitto rapealla chorizo-lisukkeella

Vegaaninen

4:lle

Maissiliemi:

4 maissintähkän rangat

1½ l vettä

1 tl kokonaisia mustapippureita

3 valkosipulin kynttä

n. 10cm pätkä purjon vihreää osaa

2 laakerinlehteä

2 tl (selleri)suolaa

1-2 oksaa rosmariinia

muutama sitruunankuorisuikale

Maissikeitto:

250g kypsiä valkoisia papuja

10-15 cm pätkä purjon valkoista osaa

4 maissintähkän jyvät (n. 500g)

1 rkl silputtua rosmariinia

2 dl kaurakermaa

maun mukaan suolaa ja mustapippuria

(1-3 tl maissijauhoa + 1-2 rkl vettä)

(1-2 rkl ravintohiivahiutaleita)

Rapea chorizolisuke:

250g vegaanista chorizoa

3-4 valkosipulinkynttä

½ dl oliiviöljyä

4 rkl pinjansiemeniä

1 rkl silputtua rosmariinia

1 rkl sitruunankuoriraastetta

+ n. 1 rkl Old Bay -maustetta tai savupaprikaa

Valmista ensin maissiliemi:

Leikkaa maissinjyvät irti tähkistä kulhoon. Taita jäljelle jääneet rangat käsin kahtia ja nosta isoon kattilaan. Mittaa päälle puolitoista litraa vettä sekä mausteet, kevyesti veitsen lappeella murskatut valkosipulin kynnet, muutamaan osaan paloiteltu purjo sekä muutama suikale hyvin pestyn sitruunan kuorta. Kiehauta ja laske lämpö sitten miedolle. Jätä liemi hiljalleen kuplimaan kannen alle kahdeksi tunniksi. Siivilöi.

Valmista sitten maissikeitto:

Maissilientä pitäisi olla noin litra jäljellä. Lisää kattilaan vettä mikäli lientä on vähemmän tai keitä lientä kasaan mikäli enemmän. Halkaise purjo, pese se ja viipaloi. Laita kattilaan puolet maissinjyvistä, purjo sekä huuhdotut valkoiset pavut. Keitä kymmenisen minuuttia ja soseuta. Lisää kattilaan sitten loput maissinjyvät sekä kaurakerma. Keitä vielä kymmenisen minuuttia, niin että maissinjyvät kypsyvät. Suurusta keittoa tarvittaessa vesitilkkaan sekoitetulla maissijauholla ja keitä vielä muutama minuutti. Lisää sekaan maun mukaan suolaa sekä vastarouhittua mustapippuria sekä lusikallinen hienonnettua tuoretta rosmariinia sekä halutessasi ravintohiivahiutaleita.

Chorizo-lisuke:

Sillä aikaa kun keitto valmistuu, viipaloi chorizo ja valkosipulin kynnet. Paista ensin chorizoa yksinään oliiviöljyssä keskilämmöllä. Kun saat chorizoon kunnolla väriä, alenna lämpöä ja lisää pannulle valkosipuli sekä pinjansiemenet. Paista kunnes valkosipuli pehmenee ja lisää pannulle hienonnettu tuore rosmariini, hienolla terällä raastettua sitruunankuorta sekä Old Bay -mauste tai savupaprika. Paista vielä sen verran, että valkosipuli saa aavistuksen väriä ja seos on tuoksuvaa.

Tarjoile pehmeä maissikeitto tulisen ja rapean chorizo-lisukkeen kera.

maissikeitto

Ps. Mikäli mietit että mitähän siihen Old Bayhin oikein tulee, bongasin juuri sille reseptin! Aika mittava on maustemäärä tässä legendaarisessa seoksessa. Paketissahan lukee vain “sellerisuola, mausteet ja paprika”

Pps. jos tahdot tehdä keiton pakastemaissista, korvaa maissiliemi miedolla kasvisliemellä.

248 views