Teetä ja porkkanakakkupuuroa

Teetä ja porkkanakakkupuuroa

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja Urtekram

Mulla on teetä ja porkkanakakkupuuroa, en tarvii enää sitä sympatiaa!

On olemassa kaksi asiaa, joilla arkihemmottelen itseäni vuodesta toiseen: puuro ja tee.

Teetä olen rakastanut yläasteikäisestä asti, jolloin päädyin TET-harjoitteluun paikalliseen karkkikauppaan. Harjoittelupaikassani “Naminurkassa” myytiin makeisten lisäksi myös jos jonkinlaista teetä ja kahvia, joita sain välillä myös punnita valmiiksi pusseihin. Muistan edelleen elävästi, kuinka huumaville erilaiset maustetut teelajit tuoksuivat … ja yhtä elävästi muistan pettymykseni, kun joku erityisen ihanalle tuoksuva tee maistuikin juomaksi hauduteltuna lähinnä lämpimälle tiskivedelle (ilmaisu aitoa teini-minua).

Varsinainen tee ei minulle siis ole se juttu, vaan erilaiset yrteistä ja/tai mausteista ja/tai kuivatuista hedelmistä ja marjoista valmistetut haudukkeet, joita vain jääräpäisesti kutsun teeksi 😀 Haudukkeilla on tapana nimittäin maistua vahvasti siltä, miltä ne tuoksuvatkin, enkä voisi elää ilman niitä. Tällä hetkellä kotonani on varovaisen arvion mukaan noin 20 erilaista hauduke- ja teemakua, joita en yritä edes lähteä laskemaan, yhdessä rasiassa kun saattaa olla yksittäisiä pusseja vähän useammastakin pakkauksesta. Pakkauksiakin on niin paljon, että ne tuppaavat suorastaan vyörymään kaapista ulos heti kun ovea vähänkin raottaa… vaikka olen vienyt työpaikallenkikin vähintään viisi pakettia!

Hari Tean yrtti- tai mausteteetä löytyy teekaapistani aina 

Puuroonkin minulla on pitkä ja harras rakkaussuhde: lapsuuden lempiaamupala on edelleenkin se, mihin turvaudun, kun kaipaan nopeasti jotain lohdullista ja lämmittävää. Pitkän aikaa lempipuuroni oli ehdottomasti maitoon keitetty kaurapuuro superisolla voisilmällä ja ekstrasuolalla, nykyään minulle tosin kelpaa jo vähän kokeellisemmatkin hiutale- ja makuyhdistelmät.

Kevättalvella hurahdin “suolaisiin puuroihin”, (vaikken koskaan ole kovin makeista puuroista muutenkaan pitänyt) ja kulhoon päätyi harva se kerta niin pehmeäksi keitettyä kananmunaa, pekonia, kuin juustoakin. Paras kokeiluni suolaisten puurojen maailmassa on toistaiseksi kuitenkin ollut Urtekram-yhteistyön merkeissä kehitelty “risottopuuro” Risi e Bisi, jossa siis keittelin täysjyväriisihiutaleista puuron sijaan risottoa. Suosittelen testaamaan!

Tämänkertaista Urtekram-yhteistyötä varten sain testattavakseni muutaman Hari Tean luomuteen. Lemon, Apple & Ginger on ihanan pirteä ja virkistävä, Sweet Hibiscus & Mint kuin vartavasten minulle tehty: rakastan hibiscusta ja sitä saisikin olla jääkaapissa janojuomaksi valmistettuna aina!

Kolmas testimaku, Classic Chai, sisältää mm. ruusun- ja vadelmalehtiä sekä jouluisia mausteita, kuten kanelia, neilikkaa ja kardemummaa. Se on tähän vuodenaikaan ja erityisesti puurolautaselleni se kaikkein huoukuttelevin valinta lämpimän ja intensiivisen mausteisuutensa vuoksi.

Niin niin, puurolautaselle – tykkään kovasti käyttää teetä myös ruuanlaitossa! Kaikki mausteiset teet kuten chai sekä esimerkiksi Sweet Choco & Chili toimivat ihanasti vaikkapa samettisen kurpitsakeiton nesteenä, sekä tietysti makeissa jälkkäreissä, kuten pannacotassa. Olen myös hoksannut voivani keittää puuronikin siihen: kaksi rakasta asiaa yhdessä, täydellistä!

Koska chai-mausteet tuovat minulle mieleen joulupipareiden ja kuivakakkujen lisäksi myös porkkanakakun, päätin tehdä chai-puuron sijaan porkkanakakkupuuroa. Samalla sain ympättyä kahden rakkaan asian sekaan vielä kolmannen: porkkanan!

Porkkanat ovat olleet suurta herkkuani aivan pikkulapsesta, jopa siinä määrin, että niistä on nakerreltu äidille suorastaan veistoksia! Kuva olis kiva näistä luomuksista näyttää, mutta sellaisia ei valitettavasti taidettu koskaan ottaa. Ensimmäinen animaationi, “Pelle Porkkana” on sentään säilynyt, porkkanataidetta olen siis tehnyt moneen lähtöön!

Päivän aloittaminen lautasellisella tätä herkkua on todella ollut parasta mitä olen itseni hyväksi tehnyt pitkään aikaan!

Vaikka kutsun tätä kolmen rakkaan maun yhdistelmää porkkanakakkupuuroksi, se ei kuitenkaan ole mitään kovin rasvaista ja sokerista, vaan suorastaan terveysruokaa. Makeus puuroon tulee nimittäin lähinnä chai-mausteista sekä puuroa koristavista mulperimarjoista … ja ihan piiiiikkuisesta lorauksesta vaahterasiirappia.

Eipä se “kakun” kuorrutekaan ole tällä kertaa mitään voin, sokerin ja tuorejuuston seosta, vain nokare vatkattua kookoskermaa. Kauran, porkkanan ja viikunan sisältämien kuitujen lisäksi tässä puurossa on myös proteiinia, kiitos sekaan lisättyjen pähkinöiden. Mitä tulee makuun, tämä päihittää monen kakun – ainakin, jos tällaiselta puuro, porkkana ja teehullulta kysytään 😉

Porkkanakakkupuuro 2:lle

5 dl vettä

3-4 Hari Tea Classic Chai -pussia

2 dl kaurahiutaleita

1 iso hienolla terällä raastettu porkkana (n. 2 dl raastetta)

3-4 rkl vaahterasiirappia

10 saksanpähkinää rouhittuna tai 2-3 rkl saksanpähkinävoita

¾ tl Urtekram luomu vaniljajauhetta

ripaus Urtekramin jauhettua aitoa luomukanelia sekä kardemummaa

ripaus suolaa

Tarjoiluun:

½-¾ dl kookoskermaa (vatkattuna, jos haluat)

2 tuoretta viikunaa tai esim. persimonia

4 rkl mulperimarjoja

4 rkl Urtekram Paahdettuja Luomu Kookoslastuja

Keitä vesi ja jätä teepussit hautumaan siihen vähintään vartiksi. Mitä vahvemman makuista juomaa teet, sen parempi – jos multa kysytään! Kun juoma on kunnolla maustunut, purista vielä kaikki neste teepusseista sen sekaan. Kiehauta juoma sitten kattilassa ja lisää sekaan puurohiutaleet. Keitä puuro kypsäksi ja raasta sekaan sitten yksi iso porkkana (tai muutama pienempi). Porkkanaraastetta ei tarvitse enää keitellä niin säilyy ravinteetkin mukana paremmin.

Lisämakua, energiaa ja rakennetta puuro saa mukaan rouhitusta saksanpähkinästä, jonka sijasta voit toki käyttää myös muita pähkinöitä tai muutaman ruokalusikallisen pähkinävoita, joka sulaa ja sekoittuu kuumaan puuroon hienosti. Mausta puuro vielä aidolla vaniljalla, kanelilla, kardemummalla, muutamalla ruokalusikallisella vaahterasiirappia, sekä ripauksella suolaa.

Tarjoile porkkanakakkupuuro kookoskerman, tuoreiden viikunoiden, ihanien karamellisten mulperimarjojen ja rapeiden paahdettujen kookoslastujen kera. Viikunasesonki alkaa olla lopuillaan, mutta onneksi persimonisesonki on juuri käynnistymässä ja se käy niin maun kuin koostumuksenkin puolesta tälle puurolautaselle loistavasti. Sitä siis täälläkin seuraavaan kulholliseen!

Ps. Mikäli haluat vatkata kookoskerman, säilytä tölkkiä jääkaapissa yön yli äläkä sekoita kookoskermasta erottunuttta ohutta nestettä paksuun kermakerrokseen. Vispaa vain paksua ja kermaista osaa ja mausta se halutessasi ripauksella vaniljaa ja vaahterasiirappia.

702 views

“Hitaasti mutta varmasti” – dry rub siivet

“Hitaasti mutta varmasti” – dry rub siivet

Yhteistyössä Asennemedia ja Urtekram

Rapeita päältä, sisältä silkkaa silkkiä

Paistoin elämäni ensimmäiset kanansiivet vasta muutama kuukausi sitten. Miksi oi miksi? Helpompaa, edullisempaa ja herkullisempaa kanaruokaa en ole nimittäin vielä aikaan saanut!

Kasvissyöntivuosinani kanansiipien väliin jättäminen on toki ollut selviö, mutta onhan tässä nyt lihaa taas tullut syötyä jo nelisen vuotta. Uteliaana olen maistanut kaikenlaista kateenkorvasta sydämeen, sillä koko eläimen hyödyntäminen on mielestäni luomun tai riistan valitsemisen ohella fiksun lihansyöjän merkki. Wingsejä lautaselleni ei kuitenkaan ole eksynyt kuin muutaman kerran, eivätkä ne ole juuri olleet oikein mistään kotoisin: rasvaisia, sitkeitä, lötköjä ja sotkuisia syödä. Maistettuani ensimmäisen kerran hyviä siipiä, aloin kuitenkin ymmärtämään miksi ne ovat niin monelle niin suurta herkkua.

En olisi silti varmaan lähtenyt kokeilemaan siipien paistelua itse kotona, ellen olisi innostunut niiden kasvisversiosta, kukkakaaliwingseistä 😀 Kyllähän se on hieman huvittavaa, että ennen kuin olen kunnolla tutustunut esikuvaan, teen jo sen vegeversiota… mutta hei, miksipä ei!

Kukkakaaliwingsit…

…ja niiden esikuva. Hyviä molemmat!

Kukkakaaliwingsit olivat niin kova menestys kotonani, että sormiani alkoi nopeasti syyhyttää ihan aitojenkin siipien kokkailu. Friteeraus ei ole mieleeni, enkä omista grilliä, joten päädyin etsiskelemään ohjetta, jonka voisi toteuttaa uunissa. Hyvin pian nettiä kaiveltuani tielleni osui useampi ohje, jossa hyödynnetään “low and slow” -ideologiaa; raaka-aine kypsennetään hitaasti matalalla lämmöllä mehevän mehukkaaksi ja mureaksi.

Kikkailtuani talvella kotikutoisella sous vide -metodillani onnistuneesti nieriän lisäksi myös varsin mehukasta ja kosteaa kanaa, innostuin luonnollisesti ajatuksesta, että siivetkin voisi valmistaa melko matalassa lämpötilassa. Jo ensimmäinen kokeilu oli menestys, joten olen lopullisesti myyty hitaalle hauduttelulla –  ehkä seuraavaksi ostan kirppikseltä 90-luvun ostosTV-hitin aromipesän ja testaan, mihin siitä olisi!

Koska rakastan runsaita makuja, mutta inhoan siivoilua, halusin kokeilla siipien kuivamaustamista dry rub -seoksella. Se on helppoa ja suhteellisen sotkutonta, mausteet kun voi hieroa siipiin esimerkiksi muovipussissa – kädet pysyvät puhtaana ja pussia ei tietysti tarvitse tiskatakaan. Mausteitakin kotoani löytyy runsain mitoin taannoisen Urtekram -mausteyhteistyön (joka oli siis juurikin tuo kukkakaaliwings) jäljiltä.

Yhdistän mieluusti jotain hieman makeaa suolaiseen ruokaan, erityisesti, kun tekeillä on jotain jonka pinta kaipaa karamellisointia. Pieni makeus korostaakin näiden siipien savuisuutta mukavasti ja tekee pinnasta ihanan rapean. Sokerina käytin tällä kertaa Urtekramin luomu kookossokeria, jonka karamellinen ja aavistuksen savuinen syvä maku sopii siipiin kuin nakutettu.

Kaakkois-Aasiassa kookospalmun kukkien nektarista keiteltyä sokeria on käytetty iät ja ajat, mutta meille länsimaissa tuote on vielä suhteellisen jännä uutuus. Maun puolesta se on lähellä tummaa ruokosokeria, mutta on selvästi karamellimaisempi. “Tavallista” valkoista sokeria kotoani harvemmin löytyykään, sen sijaan en voisi elää ilman vaahterasiirappia. Urtekramilta löytyy kookoksenkukkasokerista myös siirappiversio, joka on toistaiseksi vienyt kotonani vaahterasiirapin paikan. Siinä on makeuden lisäksi myös mukavasti kirpeyttä, ja se sopii mahtavasti niin aamupuuron, kuin hedelmäsalaatinkin päälle.

Hitaasti mutta varmasti – dry rub wingsit 2:lle

n. 800 g kanansiipiä (mieluiten luomua)

dry rub -mausteseokseen:

1 tl jauhettua mustapippuria

1 tl suolaa

1 tl savupaprikaa

1 tl juustokuminaa

2 tl chilihiutaleita

1 tl sinappijauhetta

1,5 tl jauhettua inkivääriä

2 rkl Urtekram kookossokeria

Lämmitä uuni 125 asteiseksi. Nosta siivet huoneenlämpöön noin puoli tuntia etukäteen.

Sekoita kuivamausteseoksen ainekset kulhossa tai isossa minigrippussissa ja lisää siivet. Sekoittele siipiä mausteissa niin, että ne ovat kauttaaltaan mausteiden peitossa, itse oikein hieron maustetta siipiin.

Asettele siivet uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin. Laita ritilä leivinpaperoidun uunipellin päälle ja tuuppaa sitten sekä ritilä että uunipelti uuniin alatasolle. Anna siipien paistua hiljalleen noin puolitoista tuntia ja käännä ne sitten ympäri. Paista vielä puolitoista tuntia – paistoaika voi olla itseasiassa kokonaisuudessaan huoletta jopa neljä tuntia, sanoisin että kolme tuntia on kuitenkin minimi. Käännä siivet takaisin nahkapuoli ylöspäin. Nosta uunin lämpö kahteensataan ja ruskista siipiä uunin ylätasolla tai grillivastuksen alla vielä hetki, jotta saat niiden pintaan kunnolla väriä.

Tarjoile siivet esimerkiksi ruohosipulilla, piparjuurella ja sinapilla maustetun ranskankerman kera – myös perinteinen varhaiskaalisalaatti chilillä ja appelsiinimehulla terästettynä toimii siipiien kaverina loistavasti. Siihenkin lorotan muuten sekaan nykyään kookossiirappia ♥

Matalassa lämmössä pitkään paahtuneet siivet ovat pinnaltaan rapeita mutta sisältä silkkisiä, toisinsanoen sekä nautinnollista että helppoa syötävää. Enin rasva valuu hitaasti kypsennettäessä siivistä ritilän alapuoliselle pellille, mutta liha säilyy silti mehukkaana ja se suorastaan tipahtaa irti luusta. Juusonkin mielestä siipien syöminen on aina ollut sotkuista puuhaa, mutta näitä siipiä hän on syönyt hyvällä halulla – jäljelle kun jää vain kasa puhtaita luita.

Ps. sen uuniritilän saa sitten puhtaaksi hinkkaamalla sitä muutamalla sokeripalalla (ainoa järkevä käyttötarkoitus sokeripaloille jos minulta kysytään) 😀

14 635 views

Gluteeniton olut-cheddar-pannuleipä

Gluteeniton olut-cheddar-pannuleipä

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Urtekram

Olen viime aikoina nauttinut kaljaa aamupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi … yhtenä päivänä taisin kiskaista sitä lounaaksikin. Elkääpä kuitenkaan huolestuko! Tässä keittiössä on nimittäin jätetty se olut juomatta – syöty sitä kyllä on! Cheddarilla, kevätsipulilla ja jalapeñolla maustettu gluteeniton olutleipä on ollut pelastajani, kun työpäivät ovat venyneet harva se päivä iltamyöhään.

Tämä olutleipä on  nopea ja helppo valmistaa ja sopivan ruokaisaa vaikka mille aterialle. Voisinpa itseasiassa syödä sitä jälkkäriksikin! Testailin reseptiä viime viikonloppuna niin ahkerasti, että pakastimessani riittääkin nyt sitä kaljaa vielä pitkäksi aikaa.

Blogiani enemmän lukeneet ehkä muistavatkin, etten ole keliaakikko enkä gluteeniherkkä, mutta olen ollut jo pitkään kiinnostunut gluteenittomasta ruuanlaitosta, ystäväpiiristäni kun edellämainittuja löytyy. Minusta on muutenkin kiinnostavaa etsiä vaihtoehtoja vehnäleivonnaisille ihan maku- ja ravitsemussyistä, joten kulutan erilaisia gluteenittomia jauhoja aikamoista tahtia. Aika nopeasti olen huomannut gluteenittomien jauhoseosten sisältävän usein melkoisen litanian raaka-aineita: on erilaisia tärkkelyksiä, sakeuttamis- ja nostatusaineita, lisättyjä vitamiineja, jopa sokeria!?

Suosin mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita, joten moiset litaniat saavat hieman kavahtamaan. Gluteeniton leivonta on kuitenkin sen verran oma maailmansa, etten ihan vielä ole uskaltautunut tekemään omia jauhoseoksiani. Onneksi kaupan hyllyltä löytyy myös pusseja, joiden sisältö kuullostaa tutulta – sellaiselta mitä mieluusti söisin muussakin muodossa. Kauraa, hirssiä, täysjyväriisiä ja psylliumia mulle kiitos paljon mieluummin kuin vaikkapa modifioitua perunatärkkelystä, hydroksipropyylimetyyliselluloosaa tai gluteenitonta vehnätärkkelystä.

Urtekramin gluteenittomat jauhoseokset ovat nykyään melkeinpä ainoat, mitä kotiini kannan; niissä on käytetty vain luontaisesti gluteenittomia raaka-aineita ja ne ovat vielä luomuakin. Erityisesti tykkään tummasta leivontamixistä, josta saa todella helpot ja nopeat sämpylät, mutta jonka maku toimii mahtavasti myös pizzapohjassa (ei sitä perinteistä vehnäpohjaa todellakaan aina tee mieli)!

Oluteleipään käytän kuitenkin hieman neutraalimman makuista yleis leivontamixiä, joka antaa leivän mausteiden nousta vahvemmin esiin. Tämän tuotteen raaka-ainelista on ihanan lyhyt: täysjyväriisijauho, riisijauho, teff-jauho, maissisuurimo, psylliuminsiemenkuori – yhtäkään ainesosaa en joudu guuglaamaan ja se on hyvä niin.

Gluteenittoman leivonnan haasteet ovat suurimmat leipähommissa, kun gluteenittomaan taikinaan ei muodostu vehnätaikinan tapaan sitkoa. Psylliumia (jänönratamon kuivattua siemenkuorta) Urtekramin jauhoseoksissa onneksi jo onkin; sillä leipään saa huomattavasti paremman rakenteen eikä se murene niin helposti (olen itseasiassa ruvennut laittamaan psylliumia välillä vehnäleipäänikin, hehe).

Gluteenittoman leivän rakennetta voi parantaa myös taikinan sekaan rikotulla kananmunalla tai juustoraasteella – ja kuinka ollakaan, molempia tuosta olutleivästäni löytyykin! Kaikki konstit käyttöön vaan, sitäpaitsi jos on tilaisuus laittaa johonkin juustoa, niin harvemmin jätän sitä tilaisuutta väliin. Hiivalla leipoessa kannattaa myös muistaa, että taikinaa ei vehnätaikinan tapaan kohoteta useampaan kertaan, yksi kohotus riittää!

Gluteeniton olut-cheddar-pannuleipä

3,3 dl huoneenlämpöistä gluteenitonta ykkösolutta

¾ pussia kuivahiivaa (n. 8 g )

4 dl Urtekram yleis leivontamixiä

¼ dl chian siemeniä

3 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

vastarouhittua mustapippuria

1 kananmuna

2 jalapeñoa

2-3 kevätsipulia varsineen

150 g vahvaa pitkään kypsytettyä cheddaria

n. 50 g voita

(hieman cheddaria sekä yksi jalapeño koristeluun)

Lämmitä uuni 190 asteiseksi. Sekoita n. puoli desiä huoneenlämpöistä olutta, sokeri ja hiiva keskenään ja jätä muhimaan. Sekoita kuivat aineet ja mausteet keskenään (muista siivilöidä leivinjauhe!), lisää niihin sitten silputtu jalapeño, kevätsipuli sekä isolla terällä raastettu cheddar. Sekoita huolella. Lisää jauhoseokseen muna, olut, sekä hiivaliuos ja sekoita tasaiseksi. Taikina on melko tönkköä.

Voitele valurautapannu reilusti voilla ja taputtele taikina pannun pohjalle tasaiseksi kerrokseksi – käsien kostuttaminen helpottaa hommaa. Raasta pinnalle vielä hieman cheddaria ja koristele halutessasi viipaloidulla jalapeñolla. Paista uunin keskitasolla n. 40 minuuttia. Valmiin pannuleivän pinta on kauniin ruskistunut ja keskelle työnnetty hammastikku tulee leivästä puhtaana ulos.

Tarjoile heti – olutleipä on ihanaa lämpimänä! Edellisen kerran kun tätä leivoin, mutustelin huomaamattani puolikkaan pannullisen … mutta mikäli leipää jäisi seuraavaan päivään, kannattaa se kääriä jääkaappiin. Leivän voi hyvin myös pakastaa.

Ps. leivän voi toki paistaa myös leipävuuassa – valurautapannussa siihen saa vain hieman ekstrarapeutta!

435 views

Kukkakaaliwingsit mausteisella kastikkeella

Kukkakaaliwingsit mausteisella kastikkeella

Kaupallinen yhteistyö Urtekram ja Asennemedia

Trenditietoiset ruokaharrastajat eivät ole viime aikoina voineet välttyä kukkakaaliwingseiltä – enkä suinkaan ole mikään poikkeus. Vaikkei näitä herkkuja vielä avocadopastan tyyliin lööpeissä ole näkynytkään, ei tarvitse kuin vilkaista Instagramin tai Pinterestin ruokaihmisten syötteitä ja ne putkahtavat kohta jostain ruutuun. Osa porukasta hehkuttaa kukkakaaliwingsejä niin hyviksi, että ne menisivät läpi ihan aidoista… mutta niin pitkälle en itse ehkä menisi. Hyvää kasvisruokaa ne kyllä ovat, ehdottomasti.

Välillä ruokasomen kohkaukset osoittautuvat ainakin omassa keittiössäni flopeiksi (esim. ramenburgerin olen jo unohtanut täysin) – jotkut somehitit (vihersmoothiet, lehtikaalisipsit ja jopa se turkasen avocadopasta) sen sijaan ansaitsevat pysyvän paikkansa repertuaarissani nopeasti. Kukkakaaliwingseille ennustan loistavaa tulevaisuutta keittiössäni, niin tiuhaan niitä on tullut tänä talvena paisteltua.

Ruokailmiö, jonka seuraksena vetäisen huomaamattani kokonaisen kukkakaalin iltapalaksi, on ilmiö, jota edistän mielelläni: onhan se oma kontribuutio tähänkin trendiin siis luotava. Olen testaillut kukkakaaliwingseistä muutamiakin erilaisia versioita, mutta eniten toistoa on kotonani saanut perinteisiä barbeque chicken wingsejä imitoiva, mausteisella kastikkeella kuorrutettu reseptini. Pelkistettyä suola & viinietikka-versiota suosittelen testaamaan myös, sekä Asennekollegani Ainon ihania maapähkinävoiwingsejä.

Kukkakaaliwingsien myötä kotonani on muuten tänä keväänä nähty myös ihan niitä aitoja wingsejä. Maistoin kanansiipiä ensimmäistä kertaa vasta viime keväänä Mustacho’sissa (joka piti tuolloin majaa Helsingin Jalkapallopubissa). Mustacho’sin wingsit olivatkin sitten sen verran omaa luokkaansa, että entisestä kasvissyöjästä tuli hetkessä siipikäännynnäinen.

Ihan mitkä tahansa wingsit eivät minulle kuitenkaan kelpaa – lötköt ja rasvaiset tahmawingsit jätän suosiolla tilaamatta, ja tietysti sitä mieluiten söisi luomukanaa. Mistähän ravintoloista sellaisia hyviä, rapeita, meheviä ja luomuja saisi, kertokaa ihmeessä jos tiedätte! Kasvisversiota kokeiltuani tulikin tarve kokeilla siipiä ihan niiden siipienkin parissa, mikä on tavallaan ihan loogista: onhan se hyvä tietää mitä sillä kukkakaalilla pyritään matkimaan. Aika hyvät wingsit olenkin kotioloissa mielestäni saanut aikaan, mutta niistä lisää lähitulevaisuudessa… tänään kokataan kukkakaalia ♥

Tämänkertaisen Urtekram-yhteistyöjuttuni aiheena on mausteet. Urtekramin mausteet ovat kaikki luomulaatuisia, joten mausteita ei keinolannoiteta – yrtit kasvavat kooltaan pienemmiksi, mutta maultaan sitäkin suuremmiksi. Väriaineet ja maunvahventeet näistä purkeista on jätetty luonnollisesti pois; purkeissa on vain maustetta itseään. Purnukka on mietitty fiksusti valoa läpäisemättömäksi, jolloin maut säilyvät pidempään tuoreina ja voimakkaina, lisäksi purkki on sen kokoinen, että teelusikka mahtuu sisään ongelmitta. Siitä itseasiassa erityispisteet – useamman kerran mausteet mitan sijaan pöydälle levittäneenä kiitän moisen yksityiskohdan huomioimista!

Kukkakaaliwingseihin mausteinen meininki sopii erinomaisesti, joten tilaisuus trendikkään kukkisreseptini julkaisulle on varsin luontevasti tässä. Lakritsi loistaa tämän mausteisen soossiin tähtenä, muiden mausteiden säestäessä taustalla. Jollette ole vielä yhdistäneet kukkakaalia lakritsiin, niin kokeilkaas ihan muissakin yhteyksissä, yhtälö toimii erittäin hyvin!

Totesin tätä reseptiä kirjoitellessani, että Urtekramin tuotevalikoima on niin kattava, että lähes kaikki tarpeellinen ohjettani varten löytyy Urtekramilta. Kun kyseessä on tuotemerkki, jonka arvomaailma sopii omaani, ei tarvitse kaupassa juuri pohtia minkä purkin käteensä poimii: luomua ja reilua mulle, aina kun mahdollista kiitos! Lisäksi reseptistä tuli kuin huomaamatta niin maidoton, munaton, kuin gluteenitonkin, mikä on minusta reseptille kuin reseptille yleensä plussaa – tätä naposteltavaa uskaltaisinkin tarjota melkeinpä seurueessa kuin seurueessa.

Kukkakaaliwingsit 2:lle (naposteltavaksi tai lisukkeeksi)

vegaaninen

400 g (luomu)kukkakaalia ja/tai romanescoa

taikinaan:

1,5 dl luomu täysjyväriisijauhoja

1,5 dl vettä

½ tl luomu sinappijauhetta

¼ tl jauhettua luomu mustapippuria

½ tl luomu chilihiutaleita

 ½ tl himalajansuolaa

Kastikkeeseen:

1 salottisipuli

3 valkosipulin kynttä

1 jalapeno / mieto chilipaprika

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl luomuruokosokeria

½ tl luomu inkivääriä

½ tl luomu sinappijauhetta

½ tl aito luomu kanelia

½-1 tl  luomu lakritsijauhetta

¼ tl  luomu jauhettua mustapippuria

½ tl suolaa

1 tl savupaprikaa

¾ dl sokerikokista (luomua jos suinkin jostain löydät)

2 rkl luomuomenasiiderietikkaa

1,5 dl paseerattua luomutomaattia

(muutama roiskaus tabascoa)

(½ dl viskiä …jota oikeasti löytyy luomuna… mutta johon mulla ei ainakaan vielä ole varaa)

Jaa kukkakaalin kukinnot suupalan kokoisiksi paloiksi (varren voit käyttää johonkin muuhun tai rouskutella sellaisenaan, tähän sitä ei tarvita). Sekoita taikinan ainekset vellimäiseksi seokseksi ja anna turvota hetki. Pyörittele kukkakaalin kukinnot taikinassa niin, että ne peittyvät siihen kauttaaltaan. Asettele kukkakaalit leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla n. 20 minuuttia, tai kunnes taikinointi saa hieman väriä ja on kauttaaltaan rapea. Voit kääntää kukkakaalit kerran paistamisen aikana.

Laita kastike tulille kukkakaalien paistuessa. Silppua sipuli, chili ja valkosipuli ja kuullota niitä öljyssä pinnoitetussa kasarissa miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää ruokosokeri ja nosta lämpöä hieman, jotta sipuli karamellisoituu. Varo polttamasta sipulia!

Lisää kasariin kaikki mausteet lakritsijauhetta lukuunottamatta ja paista vielä hetki, niin että mausteet alkavat tuoksumaan.  Lisää sitten tomaatti, kokis, etikka sekä viski, mikäli sitä käytät (suosittelen!) ja sekoita kastiketta huolella. Anna soossin porista vielä kymmenen minuuttia. Ota kasari liedeltä ja soseuta kastike. Tarkista suola, lisää halutessasi myös vielä hieman tulta tabascon voimalla. Lisää sitten lakritsijauhe: lisää sitä vähän kerrallaan sekoitellen ja välillä maistellen, kunnes makua on omasta mielestäsi sopivasti.

Kun kukkakaalit ovat saaneet rapeutta ja väriä, ota ne uunista ja pyörittele ne kauttaaltaan mausteisessa kastikkeessa. Laita kukkakaalit sitten uuniin vielä n. 10-15 minuutiksi; käännä kukkikset kerran paistamisen aikana. Rapeammasta tykkäävät voivat nostaa pellin tässä vaiheessa ylätasolle, tahmean ystävät jättävät sen keskitasolle ja paistavat kukkiksia ehkä hieman lyhyemmän aikaa.

Tarjoa kukkakaaliwingsit esim. ruohosipulilla ja sitruunalla maustetun kermaviilin tai ranskankerman(tyyppisen kauravalmisteen) kanssa 🙂

Ps. Kurkatkaas muuten toisen Asennekollegani Wellberries -blogin Tuulian maustejuttu: rosmariini-palsternakkaranskikset kookos-kurkumamajoneesilla. UUH!

5 000 views