Hait kohdetta papu. | Vaimomatskuu ruokablogi

Mausteinen papumuhennos aka The Stew 2.0

by Juulia on April 23, 2020 1 Comment

Aivotiltistä päivää!

Tätä päätä on vaivannut viime viikkojen ajan aikamoinen onttous joka kerta, kun pitäisi keksiä mitä tänään syödään. Yleensä kokkailu on se asia, joka on mielessäni aamusta iltaan… mutta nyt ei ruoka ole yksinkertaisesti mahtunut päähän. Siis: pää on samalla tyhjä, mitä tulee ruoka-asioihin, ja täysi, mitä tulee kaikkeen muuhun. Elämme todellakin kummallisia aikoja!

Taannoin hyvä ystäväni selvisi koronasta sairaalahoidon avulla eikä varmaan kukaan hänen ystävistään ota tätä maailmantilannetta enää kevyesti seurattuaan hänen kamppailuaan tautia vastaan. Itse olen ollut linnoittautuneena puolisoni kera kotiin kutakuinkin siitä päivästä alkaen kun selvisi, että voin tehdä työni etänä. Kaupassa on yritetty käydä vasta, kun on aivan pakko, ja ostaa samalla käynnillä kaikki mahdollinen mitä voi tarvita ainakin viikon eteenpäin. Työntekoa ja nukkumista on rytmittänyt vain kävelylenkit autioilla naapuruston kaduilla – kaikki muut tuntuvat nimittäin nyt reippailevan metsässä! Ja vaikka vältän katsomasta uutisia iltaisin, tulee huoli läheisten terveydestä uniin asti.

Mitä täällä sitten oikein syödään?

Kun oma pää ei tunnu toimivan normaaliin tapaan ja kun energia kuluu pitkälti etätyötilanteen haltuunottoon, meillä on syöty paljon papuruokia, kuten rosmariinivedessä keitettyjä mustasilmäpapuja joita voi kerralla tehdä useammaksi päiväksi ja tarvittaessa jatkojalostaa eri tavoin. Tänään väänsin ison kattilallisen chili con carnea ja viime viikolla pahimmat päivät pelasti kiinalainen muna-tomaattikeitto, jota tajusin eräänä päivänä rikastaa kourallisella risottoriisiä. Rakkaat dan dan nuudelit lähikauppaversiona ovat olleet ruokalistalla myös, ne kun väsään nykyään jo automaattivaihteella, sekä helppo ja nopea tantanmen ramen, joka syntyy lähes samoista raaka-aineista kuin nuo nuudelitkin. Voit lukea kotivara-aakkosistani lisää raaka-aineista, joiden avulla yritän kokkailuista koronakevään aikana selvitä! Mutta oli lautasella sitten mitä vaan, fiilis ruuanlaiton suhteen ei ole ollut ihan entisensä: ruuan kekkaaminen ja kokkaaminen kiireessä ja kesken työpäivän ei ole ollut kovinkaan kivaa!

Ne muutamat hetket, kun ruuanlaitto ei ole ollut lähinnä pakollinen häiriötekijä, vaan rakasta ja rentouttavaa puuhaa niinkuin se on ollut muuten läpi elämäni, ovat nyt ajoittuneet selvästi viikonloppuun. Ja koska omat ideat loistavat poissaolollaan, olen kokannut lähinnä erilaisia kiinnostavia reseptejä joihin törmään YouTubessa. Näin myös tämänpäiväisen reseptin kanssa! Kun tarpeeksi katsoo ruokavideoita Tubessa, alkaa algoritmi tietysti ehdottamaan minulle entistä enemmän ruokavideoita. Näin päädyin katselemaan NYT Cooking -kanavaa ja kanavalla kokkailevaa Alison Romania! Taannoin somessa täällä Suomessakin kulovalkean tavoin levinnyttä Alisonin “The Stew” -kikhernepataa en ole kuitenkaan vielä testannut, vaan päädyin sen sijaan kokkaamaan hänen uutta reseptiään, josta toivotaan varmaankin uutta “The Stew” -ilmiötä.

The Stew 2.0

The Stew 2.0 on harissalla ja suolaan säilötyllä sitruunalla maustettu valkopapupata. Kuten ehkä tiedätte, rakastan suolaan säilöttyjä sitruunoita ja teen niitä itse kerran vuodessa – niinpä resepti osui suoraan sellaiseen hermoon, että ohjetta oli testatattava heti kun vapaa-aika ja energiatasot osuivat kohdilleen. Käytin pataan vuoden takaisista sitruunoistani viimeiset ja lopputulos oli tolkuttoman hyvä! Lisäksi kaikkia ruokaan tarvittavia raaka-aineita löytyi kotoa valmiiksi ja ruoka pääsi näin ns. kotivarareseptin kategoriaan tässä huushollissa.

Mausteinen papupata sisältää seuraavat raaka-aineet: harissa, valkopapu, sipuli, valkosipuli, kasvisliemi, oliiviöljy, lehtikaali…

… ja suolaan säilötty sitruuna!

Jos et ole koskaan käyttänyt suolaan säilöttyä sitruunaa, tiedoksi, että se maistuu tietysti vahvasti sitruunalta ja suolalta – kuinkas muutenkaan – muuta kuin suolaa ja sitruunaa kun ei tässä säilykkeessä välttämättä edes ole. Sitruuna kuitenkin kokee pitkän suolaan säilömisen ansiosta mielenkiintoisen muodonmuutoksen: kuoresta tulee pehmeä ja läpikuultava ja mausta pehmeä, aavistuksen fermentoitunut ja moniulotteisen aromaattinen kiitos sitruunankuoren eteeristen öljyjen, jotka parfymoivat koko purkillisen. En saa suolaan säilötyistä sitruunoista tarpeekseni!

Kuukausi sitten säilömistä sitruunapurkeistani yhteen tuuppasin nyt kokeeksi myös hieman mausteita: chiliä, sichuanpippuria, fenkolia, tähtianista ja pippuria ja tällä tulisenmausteisella säilötyllä sitruunalla viimeistelin papupatani ekstra mausteiseksi!

Teen tosiaan itse omat suolatut sitruunani, sillä se on super helppoa. Mutta saa tätä tuotetta toki myös kaupasta! Sitruuna säilötään kokonaisena, mutta siitä käytetään ruokaan vain kuori – hedelmälihaa ei siis syödä. Itse käytän kuitenkin yleensä myös säilöntälientä mausteena esim. keitoissa, salaatinkastikkeissa tai jopa cocktaileissa 🙂

Jos kotoa ei löydy suolaan säilöttyä sitruunaa, voit korvata sen reseptissä sitruunankuorella ja mehulla. Samaten jos kotoa ei löydy harissaa, voit korvata sen tomaattipyreellä ja chilihiutaleilla. Lopputulos ei ole ihan sama kuin harissalla ja suolaan säilötyllä sitruunalla, mutta herkullinen joka tapauksessa! Harissaa on kaupoissa hyvin moneen lähtöön, joten ennen kuin lusikoit sitä papujen sekaan, tarkista kuinka tulista se on. Tulisuutta on helppo lisätä mutta sen vähentäminen onkin sitten ihan toinen juttu!

Tästä ohjeesta riittää kevyt lounas neljälle tai tuhdimpi ateria kahdelle.

Resepti mukailtu Alison Romanin ohjeen pohjalta. Huom! Reseptin katsomiseen NYT Cooking nettisivulta vaaditaan tunnarit.

Mausteinen papumuhennos aka The Stew 2.0

Vegaaninen

2-4:lle

1 keskikokoinen punasipuli

4-8 valkosipulin kynttä

½ dl oliiviöljyä

n. 1 tl vastarouhittua mustapippuria

1-3 rkl harissaa / 1-3 rkl tomaattipuretta + maun mukaan chilihiutaleita

n. 700g kypsiä valkoisia papuja (3 tetraa)

7 dl kasvislientä

n. 100g lehtikaalia

½ suolaan säilötty sitruuna / huolellisesti pestyn luomusitruunan kuori ja mehu

maun mukaan suolaa

Tarjoiluun:

neitsytoliiviöljyä

2 rkl suolaan säilöttyä sitruunaa

lehtipersiljaa

chilihiutaleita

(pala murennettua kaurapalaa / silken tofua / vegaanista fetaa)

Kuori ja viipaloi sipuli ja silppua valkosipulin kynnet. Määrän voit valita ihan sen mukaan miten paljon tykkäät valkosipulista, meillä sitä upotettiin tähän ruokaan kahdeksan kynttä. Paista sipuleita öljyssä pinnoitetun ison kattilan pohjalla, kunnes sipuli alkaa saamaan väriä. Rouhi sekaan mustapippuria maustamaan öljyä. Kun sipuli on sieltä täältä reunoiltaan saanut vähän väriä, lisää kattilaan harissa. Harissan määrän voi valita sen mukaan, kuinka tulista käyttämäsi harissa on ja kuinka tulisesta ruuasta itse pidät 🙂

Jatka paistamista, kunnes harissan väri muuttuu hieman tummemmaksi. Huuhdo ja valuta kolme purkkia valkoisia papuja (yhteensä n. 700g) ja lisää ne sipuliseoksen mukaan. Pyörittele pavut kauttaaltaan harissa-sipuliseoksessa ja murjo samalla osa pavuista hieman rikki. Lisää kattilaan sitten n. 7 dl kasvislientä ja keitä seosta reilusti poreillen ilman kantta n. 15 min, jolloin liemi alkaa pikkuhiljaa kiehumaan kasaan ja saostumaan rikkonaisten papujen ansiosta.

Pese lehtikaali ja irroita niistä lehtiruodit. Jos lehtiruodit eivät ole super paksuja, voit silputa ne veitsellä pieneksi silpuksi ja heittää ne papukattilaan. Anna varsien kypsyä kattilassa sillävälin, kun silppuat lehtikaalen lehdet karkeasti veitsellä tai saksilla suupalakokoon. Lisää kattilaan sitten myös lehtikaalin lehdet.

Jatka keittämistä miedolla lämmöllä, kunnes lehtikaali on pehmentynyt ja papupata on muhennosmaista. Poista säilötystä sitruunasta hedelmäliha ja huuhdo jäljelle jääneet sitruunankuoret. Silppua sitruunankuori ja lisää se papupataan. Mausta pata vasta tämän jälkeen suolalla, suolaan säilötty sitruuna on sen verran suolaista että muuten kokonaisuudesta voi tulla liiankin suolainen 🙂 Jos sinulla ei ole suolaan säilöttyä sitruunaa, voit maustaa padan yhden huolella pestyn luomusitruunan raastetulla kuorella ja sitruunamehulla. Itse käytin pataan tällä kertaa tosiaan mm. sichuanpippurilla ja chilillä maustettua supertujua säilöttyä sitruunaa!

Tarjoile mausteinen papupata reilun oliiviöljylorauksen ja suolaan säilötyn sitruunankuorisilpun kera. Jos kotoa löytyy persiljaa, se sopii tähän hyvin! Lisää ruokaisuutta annokseen saa myös murustelemalla padan päälle hieman kaurapalaa, vegaanista fetaa tai silken tofua. Tulisen ystävänä ripottelen itse vielä padan päällekin vielä hieman lisää chilihiutaleita… Ja kyllä on hyvää!

Sekaani voi viimeistellä papupadan myös Alison Romanen tavoin fetamurulla.

Lämmin papusalaatti

by Juulia on August 14, 2019 1 Comment

Lämmin papusalaatti härkäpavuista ja vihreistä pavuista, kikherneistä, maissista ja tomaateista.

Ruokavuoden paras aika!

Se on nyt. Nimittäin milloin muulloin kaupat ovat näin pullollaan kotimaisia kasviksia, juureksia, marjoja, sieniä ja papuja? Niinpä! Sekosin tänään he-vi-osastolla ja kannoin kotiin kassin täydeltä tomaatteja, maissia, härkäpapuja ja vihreitä papuja. Ajatusta niiden käytölle ei sen kummemmin ollut, eikä näin töihinpaluun ensimmäisinä päivinä juuri ajatustoimintaakaan. Jos ihan totta puhutaan, olen ällistynyt siitä että sain ruokaa pöytään, lauleskelin sitä laittaessa ja ehdin kuvatkin rykäisemään pikavauhdilla ennen syömistä 😀 Joskus siis näinkin!

Papu, papu, papu…

…muttei tällä kertaa rapu. Tuoreet härkäpavut ovat ihania, mutta on niissä kyllä vähän näpertämistä! Härkäpavut voisivatkin sopia kasvissyöjälle rapujuhliin saksiniekan sijaan askarreltaviksi. Syötävääkin niissä on kokoonsa nähden yhtä paljon kuin ravuissa, heh.

Tämänpäiväinen lämmin papusalaatti onneksi sisältää sen verran kaikkea muutakin, ettei härkäpapujen kuoriminen ehtinyt muuttua työlääksi. Papujen valmistelun aikana paistoin isolla paistinpannulla kaksi Vegemin seitanchorizoa sekä purkillisen kikherneitä. Siinä vaiheessa kun pavut oli kiehautettu ja kuorittu, ei tarvinnutkaan enää kuin kipata ne pannulle, veistellä sekaan yksi maissintähkä ja paloitella mukaan reilusti tomaattia. Mausteeksi riitti valkosipuli, limetti, suola ja pippuri!

Lämmin papusalaatti

vegaaninen

2:lle

2 vegaanista chorizoa

2 rkl oliiviöljyä

1 purkki kikherneitä

2-3 valkosipulin kynttä

6-8 härkäpavun palkoa

kourallinen vihreitä papuja

1 maissintähkä

2-3 tomaattia tai rasiallinen kirsikkatomatteja

maun mukaan suolaa, vastarouhittua mustapippuria

1 limetin mehu

Irroita härkäpavut paloistaan, poista vihreiden papujen kärjet ja paloittele vihreät pavut muutaman sentin palasiksi. Kiehauta pienessä kattilassa reilusti vettä ja keitä papuja 3-4 minuuttia. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä.

Sillä välin kun pavut kiehuvat, laita isolle paistinpannulle öljyä ja viipaloi perään chorizo. Valuta kikherneet ja lisää ne pannulle. Paista reilulla lämmöllä välillä sekoitellen viitisen minuuttia niin että chorizo saa hyvän värin ja kikherneisiin tulee pieni paistopinta. Laske lämpöä sitten siksi aikaa, kun pullauttelet härkäpavut kalvomaisen vaalean kuoren sisältä paistinpannulle. Se sujuu ainakin itseltäni helpoiten niin, että nipistän kynnellä kalvoon yhdelle sivulle pienen reiän ja purista hehkuvan vihreän sisuksen ulos.

Kippaa pannulle sitten myös ryöpätyt vihreät pavut sekä viipaloitu valkosipuli. Irroita maissintähkästä jyvät ja lisää nekin pannulle (itse veistelin tähkästä jyvät veitsellä suoraan pannulle, mutta turvallisempaahan se on tehdä vaikkapa kulhon pohjalla). Paista sekoitellen vielä muutama minuutti niin että valkosipuli pehmenee ja pilko sitten pannulle vielä reilusti tomaattia. Tomaattia ei tarvitse paistella, riittää että se hieman lämpenee. Mausta maun mukaan suolalla, pippurilla ja limetin mehulla.

Tarjoile vielä lämpimänä!

Ps. Jos tykkäät maissista kypsempänä, lisää se pannulle jo aikaisemmin. Itse tykkään syödä kotimaisen tuoreen maissin ihan vaikka raakana, joten en paistanut sitä muutamaa minuuttia pidempään.

Appelsiinilla maustettu mustapapupata

by Juulia on November 24, 2018 1 Comment

Mustapapupata: arjen pelastaja. Ihan tosi!

No niin. Viikonloppu kiireettömine kokkailuineen ja viikonloppuruokineen on kohta taas takanapäin, arki edessä ja ainakin itsellä syksyn kiireisimmät viikot ovat nyt. Kun työt painavat päälle ja mielessä pyörii vain to do -lista ei edellisen postaukseni kaltaisia maratonireseptejä (vegaaniset kampasimpukat kaikenmaailman luksuslisukkeilla) edes ajatella vaan tarvitaan jotain vaivatonta, helppoa ja mieluusti vähän lohdullistakin. Tattadaa, meillä se tarkoittaa papupataa!

Olen tykännyt erilaisista papuruuista lapsesta asti, sillä äitini tapasi keittää tasasisin väliajoin ison kattilallisen soijapapuja ja niitä minä sitten söin vaikka kylmänä kattilasta (ihan vapaaehtoisesti! Ei se ollut varmaan se äidin tarkoitus, siinä vain kävi niin 😀 ). Kun muutin omilleni, jatkoin äidin hengessä soijapapujen keittelyä ja pikkuhiljaa laajensin reviiriä muihinkin kuivattuihin papuihin. Pitkään suosikkejani olivat valkoiset pavut ja varsinkin ihanan pulleat ja isot voipavut, mutta viime aikoina suurimmassa suosiossa ovat olleet mustapavut!

Appelsiinia papupataan?

Innostus appelsiinilla maustettuihin mustapapuihin syntyi tästä Serious Eatsin jutusta, jossa pureudutaan pala palalta siihen, miten näistä vaatimattomista pikku palleroista saadaan aikaan jotain uskomattoman lohdullista, herkullista, täyteläistä ja aromaattista vain muutamalla raaka-aineella. Rakastan Serious Eatsin juttuja, joissa todella testataan joka ikinen vaihtoehto parhaan lopputuloksen saamiseksi ja haastetaan tiukkaan juurtuneita uskomuksia vaikkapa siitä, että papujen keitinvettä ei kannata suolata. Sellaistakin väittävät siellä, että mustapapuja ei tarvitsisi liottaa ennen keittämistä!

Niinpä kun silmiin olivat osuneet kaikki nämä yllä mainitsemani jutut, oli vain ajan kysymys kun testaisin itse mustapapujen keitinveden suolaamista, niiden keittämistä liottamatta sekä padan maustamista appelsiinilla. Ekan testikerran jälkeen tämä ihana mustapapupata onkin sitten ollut arjen ykkösruokaa monen monituisena viikkona! Kun kerralla keittää reilun satsin, siitä syö päivätolkulla ja vaihtelua annokseen saa paistamalla lisukkeeksi milloin valkosipulilla maustettua lehtikaalia, parsakaalia tai ruusukaalia. (Jep, kaalit ovat mulle kova juttu) Loraus hyvää oliiviöljyä vielä päälle ja ateria on käden käänteessä valmis.

Resepti pohjaa tähän Serious Eatsin ohjeeseen. Tässä ohjeessa mustapapuja ei lioteta vaan niitä keitetään ekstrapitkään ja ohje on toiminut minulle varsin hyvin. Muiden papujen kohdalla en ole uskaltautunut testaamaan liottamatta jättämistä enkä suosittele kenenkään niin tekevänkään. Eviran ohjeistuksen mukaan kaikki kuivatut pavut pitää aina ensin liottaa.

Appelsiinilla maustettu mustapapupata

500 g kuivattuja mustapapuja

½-1 valkosipuli

1 keskikokoinen keltasipuli

1 luomuappelsiini

1 tl suolaa + lisää maun mukaan

muutama laakerinlehti

hieman rosmariinia tai timjamia (n. 1 tl kuivattua tai muutama oksa tuoretta)

(1 iso jauhoinen peruna)

Tarjoiluun per annos:

loraus oliiviöljyä

muutama valkosipulin kynsi

muutama lehtikaalin lehti / parsakaalin lohko / kourallinen ruusukaaleja

Huuhdo mustapavut ja poista mahdolliset roskat (en ole muuten bongannut pavuista roskia koskaan, mutta jostain syystä näin aina käsketään tehdä joten käsken minäkin). Jos et uskaltaudu käyttämään papuja liottamatta, liota niitä yön yli runsaassa vedessä, valuta sitten vesi ja huuhdo pavut.

Laita mustapavut isoon kannelliseen kattilaan ja laske päälle vettä niin paljon, että pavut peittyvät sormen mitan verran. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Kuori sipuli ja halkaise sipuli mutta älä leikkaa sen tyveä irti (näin sipuli on helppo onkia papupadasta myöhemmin pois, se on siellä nimittäin vain mausteena). Pese appelsiini ja puolita appelsiini, lisää sekin kattilaan ja heittele vielä laakerinlehdet, yrtit ja teelusikallinen suolaa perään.

Kiehauta mustapavut ja alenna lämpöä sitten niin paljon, että vesi poreilee vain lempeästi. Keittele papuja vähintään kaksi tuntia, lisää vettä tarvittaessa jos se uhkaa haihtua alle mustapapurajan. Kun pavut alkavat olla pehmeitä, poista appelsiininpuolikkaat, sipulinpuolikkaat ja kokonaiset yrtit. Mikäli haluat lisätä papupadan ruokaisuutta, lisää tässä vaiheessa kattilaan kuorittu ja pieneksi lohkottu peruna. Jatka keittämistä, kunnes pavut alkavat hajoilemaan, neste tiivistyy silkkisen paksuksi liemeksi ja mikäli seassa on se peruna, peruna on hajoilevan kypsä ja voit murentaa sen sakeuttamaan lientä vielä entisestään.

Mausta valmis mustapapupata tarpeen mukaan vielä suolalla ja tarjoile nälkätilannetta vastaava annos valkosipulin kanssa paistetun kaalin ja öljylorauksen kera. Loput sitten vaan jääkaappin seuraavan päivän tulipalokiireväsyateriaa varten!

Ps. Mustapapuja on kokattu burritopannun muodossa vastikään myös Hannan Soppa -blogissa, josta löytyy myös hauska pieni mustapapureseptikooste (seassa myös oma mustapapukeittoni) 🙂

Härkäpapupasta katkiksilla & cocktail bittersillä

by Juulia on August 20, 2018 0 Comments

Aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla, sahramilla, vermutilla & cocktail bitterseillä.

Papu, papu, härkäpapu … rapu!

Se on taas se aika vuodesta, kun tuoreet kotimaiset härkäpavut ovat saapuneet kauppoihin. Muistan aika hyvin, kun ekan kerran bongasin niitä kaupoista – kiitos tämän blogin jonne löydökseni tietenkin raportoin. Juttu on päivätty elokuulle 2015 ja otsikoitu “shrimp scampi + kauden papuja“. Muistan elävästi, kuinka kovasti tykkäsin tuolloin sekä kyseisestä ruuasta, että siitä ottamistani kuvista! Vanhoja juttujani on nyt tullut kaiveltua muutenkin, kun blogini täyttää ihan kohta viisi vuotta. HUH! Mihin puoli vuosikymmentä oikein hujahti?

Kun nyt sitten kaupassa taas haalin koriini keon härkäpapuja, teki mieleni taas tuota samaista ruokaa – tai ainakin jotain hyvin samankaltaista, onhan tässä kolmessa vuodessa kuitenkin sekä kokkailutavat että kuvaustaidotkin vähän kuitenkin kehittyneet. Näin syntyi aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla ja cocktail bittereillä.

Tuore härkäpapu

Tuore härkäpapu on siitä hauska raaka-aine, että sen valmistamiseen kuuluu tietty määrä näpertelyä. Papujen saaminen ulos sitkeistä paloista vaatii hieman työtä, samoin keitettyjen papujen pullautteleminen kalvoistaan. Minusta tällainen puuhastelu on jotenkin meditatiivista, joten nautin siitä kovasti! Härkäpapua on viljelty täällä pohjoisessa ainakin sen tuhannen vuotta ja niinpä sen parissa ahertaessani koen saavani aina myös jonkinlaisen yhteyden maamme historiaan – tosin epäilen, että muinaissuomalaisten härkäpapuruuissa olisi ollut katkiksia, saatikka vermuttia tai bitterssiä, joita itse tämänpäiväiseen pastaani heittelen. Härkäpapu on siitäkin hauska raaka-aine, että sitä käytetään ympäri maapallon aina Välimeren maista Afrikkaan ja Aasiaan. Kiinnostuneelle härkäpapukokille löytyy siis tuoreita härkäpapuja hyödyntäviä reseptejä laidasta laitaan, niistä kuivatuista puhumattakaan.

Tuoreet härkäpavut säilytetään +2 – +5 asteessa, mieluiten paperipusseissa. Härkäpavut sisältävät lektiiniä ja kuivattuina ne on aina liotettava ja kypsennettävä huolella. Tuoreita härkäpapuja voi käsittääkseni syödä raakanakin, mutta mikäli asia vähänkin mietityttää kannattaa pavut tietysti kypsentää ja näin suosittelee myös Evira. Palkokasvit ovat arkoja etyleenille ja ne kannattaa käyttää 3-4 päivän sisällä ostamisesta. Hamstraaminen ei siis ole näiden papujen kohdalla fiksu ratkaisu, ellei sitten laita osaa pakastimeen kauden loppumisen varalle. (lähteet: Satokausikalenteri & Evira)

Tämä aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla on hyvinkin suoraviivainen ja simppeli resepti, vaikka raaka-aineet tietynlaista luksusta ovatkin. Loraus sitä, ripaus tätä ja pastan maustava kullankeltainen härkäpapu-katkarapuhöystö onkin jo valmis. Koska harvemmin kokkaan prikulleen samaa ruokaa kuin aiemmin, on tämänpäiväinen härkäpapupasta lähinnä mukaelma tuosta kolmen vuoden takaisesta reseptistäni. Erityisesti siltä osin, että koska sain taannoisella Amerikan matkallani haalittua kotiini setin eri tavoin maustettuja bittereitä, maustoin pastan kuivan vermutin lisäksi rosmariini-greippi-pippuribitterillä.

Bitters?

En nyt puhu katkeroista, vaan cocktail bitterseistä – niistä pikkuruisista pulloista, joista asiaan vihkiytyneissä baareissa tipoitellaan aromaattista alkoholiin uutettua mauste-eliksiiriä drinkkeihin. Jos asiaa vähänkin miettii, on seuraava luonnollinen askel lisätä näitä taikatippoja myös ruokaan – maustehan se bitterskin kuitenkin on. Nyt kun minulla on kotonani bitteriä jos johonkin lähtöön, olen selvitellyt uteliaana mihin kaikkeen niitä voisi käyttää ja sitten olen vain lähtenyt testaamaan bitterien käyttöä erilaisten ruokien mausteena käytännössä. Käsittääkseni Suomesta ei bittereitä juuri löydy Angosturaa lukuunottamatta, mutta mikäli sitä juuri löytyisi baarikaappisi nurkasta, pyyhippä siitä pölyt ja tuo se pullo hetkeksi keittiöön! Bittersit sopivat niin keittoihin, kastikkeisiin kuin marinadeihinkin, niillä voi maustaa kahvin tai kaakaon sekä monet jälkiruuat. Ei muuta kuin testilemaan siis vaan!

Härkäpapupasta katkaravuilla + cocktail bittersillä

2:lle

n. 180-200 g spagettia (riippuen vähän nälkätilanteesta)

n. 300 g tuoreita härkäpapuja palkoineen (n. 130-150 g pelkkää papua)

180 g MSC-merkittyjä katkarapuja

2 rkl oliiviöljyä

2-3 valkosipulin kynttä

ripaus sahramia

½ dl kuivaa vermuttia tai sherryä (tai hätätapauksessa sakea / valkoviiniä)

maun mukaan cocktail bitteriä

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Tarjoiluun:

loraus hyvää oliiviöljyä

puolen sitruunan mehu

Härkäpapujen käsittely:

Irroita härkäpavut paloistaan ja keitä niitä suolatussa vedessä 3-5 minuuttia, tai kunnes härkäpapua peittävä kalvo muuttuu läpikuultavan maitomaiseksi. Voit halutessasi myös keittää palot kokonaisina ja perata pavut piilostaan vasta keitettynä. Jäähdytä härkäpavut ja pullauta sitten kirkkaanvihreät herkkupalat kalvoistaan.

Pastan valmistus:

Sulata katkaravut ja valuta ne huolella. Viipaloi valkosipulit. Laita pasta kiehumaan paketin ohjeen mukaan ja sen kypsyessä kuumenna paistinpannulla oliiviöljy keskilämmölle. Paista valkosipulia muutama minuutti ja lisää pannulle sitten sahrami sekä katkaravut. Pyörittele kaikki sekaisin ja lisää pannuun puolisen desiä kuivaa sherryä/vermuttia, valkoviiniä tai sakea. Kun seos kiehahtaa, laske lämpö matalaksi ja lisää pannulle esikäsitellyt härkäpavut (seos ei saa siis kiehua kuivaksi).

Mausta kastike vielä makusi mukaan suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla, sitruunamehulla sekä halutessasi bitterillä – aloita vaikka viidellä tipalla, sekoita, maistele, ja lisää bittersiä sitten sen mukaan mikä sopii omaan suuhusi. Itse olen katkerien makujen ystävä, joten tippoja hulahtaa pannulle jopa 20.

Kun pasta on juuri ja juuri kypsää, valuta se huolella ja kippaa pannulle. Pyörittele pasta ja kastike huolella sekaisin ja jatka lämmittämistä muutama minuutti niin, että pasta kypsyy loppuun ja imee itseensä pannun ihanaa maustelientä. Annostele härkäpapupasta lautasille ja lorauta päälle halutessasi vielä hieman oliiviöljyä sekä kunnon rutistus sitruunamehua. Sitten vaan syömään!

Ps. Lue lisää härkäpavuista Satokausikalenterin kattavasta tietoiskusta! Härkäpapukauden ulkopuolella tämän saman reseptin voi tehdä pakastetuilla härkäpavuilla, edamamepavuilla tai ihan vaan vaikka herneillä.