Vuosikatsaus 2019 – vähemmän on enemmän!

Vuosikatsaus 2019 – vähemmän on enemmän!

Vähemmän on enemmän! … paitsi jos puhutaan ostereista.

Vuosikatsaus 2019 – vähemmän on enemmän!

Vuosikymmen käy vähiin… on siis aika näpytellä vuosikatsaus 2019! Vuosikymmenen viimeisenä vuonna itselleni ei ole tapahtunut mitään dramaattista – mitä nyt täytin 40 – vaan vuosi on kulunut enemmänkin arkea, työtä ja harrastusta (lue: blogi) aiempaa määrätietoisemmin tasapainottaen.

En tiedä oletteko te lukijat sitä huomanneet, mutta olen tehnyt tänä vuonna reilusti vähemmän kaupallisia yhteistöitä kuin edellisvuosina ja julkaissut muutenkin harvemmin kuin ennen. Vuoteen 2019 mahtuu vain 75 postausta, kun aiemmin juttuja on ollut vuodessa kutakuinkin +/- sata. Tästä huolimatta kävijämäärät ovat jatkaneet nousemistaan ja blogissani on käyty tänä vuonna noin 50 000 kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Vähemmän on selvästi siis ollut tässä tapauksessa enemmän 🙂 Rauhallisempi ja elämän osa-alueita tasapainottava tahti on ollut itselleni todella hyväksi.

40 vuotisjuhlat

40 v mörkö

Koska täytin tänä vuonna tosiaan neljäkymmentä, otetaanpa vuosikatsauksen alkuun pieni synttärikatsaus. Vuoden isot tunnekuohut koin kesäkuussa kun isoäitini kuoli pitkän ja raskaan hoivakotikauden päätteeksi, ja taas syyskuussa, kun rakas ystäväni meni naimisiin ja sain kunnian olla hänelle kaasona. Molemmat näistä tapahtumista nostivat pintaan aikamoisia tunteita… ja ehkäpä osittain siksi 40-vuotissynttäreistäni kasvoi pikkuhiljaa aikamoinen mörkö. Mitä lähemmäs H-hetkeä päästiin, sitä enemmän tuo virstanpylväs alkoi ahdistaa ja lähestyvä tasaluku toi jatkuvalla syötöllä mieleen asioita, joita elämästäni mukamas puuttuu.

Enemmän tai vähemmän salaa olin tainnut toivoa olevani nelikymppisenä jo seesteinen ja rauhassa itseni kanssa, että suuret etsikkoajat olisivat takanapäin ja että tietäisin varmuudella mitä elämältä tahdon. Tässä sitä kuitenkin ollaan: edelleen yhtä iloisesti pihalla oman olemassaolon tarkoituksesta kuin ennenkin, mutta ehkä sentään vähän seesteisempänä kuin vaikkapa vuosikymmenen alussa. Ja mikä tärkeintä, osaan nykyään tunnistaa tarpeeni ja tiedän siksi aikamoisella varmuudella, mitä en halua ja mikä ei minulle ole hyväksi. Senpä vuoksi voin myös järkätä just sellaiset nelikymppiset kuin tahdon!

40 vuotis synttärit

40-vuotisjuhlat

Juhlat olivat nimittäin alkuun aikamoinen mörkö myös. Vuoden varrella suunnittelin juhlia varten vaikka mitä: eikös nelikymppisiä varten ole vähintään vuokrattava juhlatila, hommattava catering ja järkättävä jotain erityistä ohjelmaa? Ideoita oli pallomeren vuokraamisesta naamiaisiin, mutta kaikkein eniten olisin tahtonut pelata fikkaripiilosta! (Fikkaripiilonen on piilosta ulkona pimeällä, niin että etsijällä on taskulamppu, muilla ei. Lapsuuden lempileikkejä!)

Mitä lähemmäs synttäreitä päästiin, sitä enemmän teki mieli perua koko bileet, kun en osannut päättää millaiset niistä muodostuisi. Onneksi lopulta tulin järkiini ja päätin järjestää ihan vain vanhat kunnon kotibileet ilman sen kummempaa säätöä. Kotibileiden voimallahan sitä on edellisetkin synttärit aina juhlittu!

Sen verran kuitenkin panostin, että vuokrasin juhliin Instax-kameran ja hankin paikalle ystäväkirjan pysyvien muistojen keräämistä varten. Tarkemmin ottaen ystäväkirja oli  “Lemmikkiystäväni”, joka sisältää mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: omistaja, lempilelu, erityisosaaminen sekä lempiherkku. Tärkeitä kysymyksiä, jokaikinen 😀

Ping for gin!

Tarjoilujen suhteen mentiin vahvalla tee se itse -meiningillä. Kasasin keittiöön tarvikkeita lämpimiä voileipiä varten ja juomapisteeseen gin & tonic -baarin. Lisäksi lastasin isoon styroksiarkkuun kaikki pakastimesta kaivetut kylmäkallet sekä sekalaisen otannan Pienestä ostamiani oluita.

Idea oli, että oluita sai maistella illan aikana omaan tahtiin ja maistelun jälkeen kullekin oluelle sai laittaa tarra-arvion arkun kanteen kiinnitettyyn taulukkoon. Seuraavana päivänä juhlavieraiden mieluisimmat ja epämieluisimmat oluet olivatkin harvinaisen selvät:

40 vuotisjuhlatMorgondagens Bryggerin Bubblegum Candy Weisse ei oikein uponnut, EvilTwin Brewingin Everything Is Meant To Be Shared taas maistui yhtä lukuuottamatta kaikille!

Lämppärien täytevaihtoehdot eivät ehkä olleet ihan aidosti retrot, kun lihatuotteet tonnikalaa lukuunottamatta loistivat poissaolollaan ja tilalla oli mm. Vöneriä ja Boltseja. Muuten esikuvana täytteille oli lapsuuteni lempparilämppäri: ketsuppia, ananasta ja juustoa ♥ Persiljatupsunkin sai halutessaan leivälleen lisätä.

Illan mittaan uunipelti toisensa jälkeen lämppäreitä valmistui ilman, että edes pyörähdin keittiössä ja oluenmaisteluoperaatiokin lähti käyntiin kuin itsestään.  Loppuillasta jatkoimme vielä Teurastamolle B-Side Bariin, jossa oli sopivasti David Bowie -klubi. Täydellistä. Seuraava päivä kului tutkien pöydältä löytyvää paksua pinoa Instax-kuvia, lukiessa Lemmikkiystävät-kirjaa ja mutustellessa jämäleipää. Olipahan mahtavat juhlat!

40 vuotis synttärit

Mutta se niistä isoista ja pelottavista synttäreistä, palataanpa asiaan vuosikatsaus 2019! Ottaen huomioon että blogi on aikoinaan aloitettu hetken mielijohteesta, on aika jännää miten iso ja tärkeä osa elämääni siitä on reilussa kuudessa vuodessa tullut. En oikein osaa enää kuvitella elämää ilman tätä jatkuvaa raportointia ruuanlaitosta ¯\_(ツ)_/¯

Valokuvaus

Varsinkin valokuvaamisesta on tullut iso ja tärkeä voimavara arkeeni – rakastan kuvaamista ja saan siitä valtavasti iloa. Haaveilen ajasta, jolloin kuvaamiselle olisi sekä tilaa, resursseja ja aikaa niin että voisin rauhassa ja intuitiivisesti toteuttaa itseäni kameran kanssa sydämeni kyllyydestä. Hauskinta nimittäin kuvatessa on, kun ei ole kiire mihinkään ja kuva saa syntyä spontaanisti ilman paineita! Silloin päätyy vaikkapa roiskimaan vettä ympäriinsä rikkinäisen viinilasin kanssa:

Kotistudiossani sotkemisen lisäksi olen pyllistellyt entistä enemmän pöpelikössä makrolinssin kanssa. On hurjan kiehtovaa miten kauniita yksityiskohtia luonnosta löytyy, kun katsoo tarpeeksi läheltä! Makrolinssi on ehdottomasti paras hankintani, mitä tulee tähän harrastustoimintaan ♥

Opettelu makron käyttämiseen on valtavan palkitsevaa, mutta myös ajankäytöllisesti tehokasta. Makrolinssillä lähietäisyyksiä tutkaillessa ei tarvitse nimittäin sen kummemmin stailata kuvaustilanteita, kunhan keskittyy saamaan tarkan, sopivasti tarkennetun ja valotetun otoksen kulloisestakin kohteesta.

Instan top 9

Tilastokatsaus

Vuosikatsaus 2019 ei olisi täydellinen, ellen kurkistaisi blogin tilastojen lisäksi Instagramin puolelle. Siellä kun elellään pitkäli valokuvien ehdoilla, ei niinkään niiden reseptien, eikä monia Instaan lataamiani kuvia nähdä täällä blogin puolella koskaan. Saan Instagramista paljon inspiraatiota ja vertaistukea valokuvaamiseen! Instan kautta olen tutustunut vuosien varrella moneen ihanan ihmiseen, joista on tullut minulle tärkeitä – asuivat he sitten samassa kaupungissa tai maapallon toisella puolen.

Vuoden tykätyimpien kuvien joukossa on kivasti sekä reseptiikan kuvitusta, että ihan muuten vaan otettuja räpsyjä: pullistelevia pioneja, pellillinen tomaatteja matkalla uuniin ja erään eeppisen pulla-battlen tulokset. Tuo jo esittelemäni rikkinäisellä viinilasilla leikkiminen oli muuten ehdottomasti tykätyin vuoden kuvistani! Julkaisin sen blogini kuusivuotispäivänä ja sille kertyi tykkäyksiä reilu tuhat, mikä on minun tililläni iso luku. Näyttökertoja kuvalla on sen lisäksi yli 14 000. Että sellainen spontaani räpsy 😀

bull and the firmKuvassa yksi Kallion ykköskohteitani: The Bull & The Firm, josta tänä syksynä sain kirjoitettua vihdoin ihan omankin jutun!

Itselleni näiden vuosikatsauksien kiinnostavinta ja avartavinta antia on selvitellä, mitkä kuuden vuoden aikana näpyttelemistäni yli 600 kirjoituksesta ihmisiä kulloinkin ovat kiinnostaneet. Jostain syystä monet jutut, jotka eivät itselleni ole olleet kirjoittaessa mitenkään poikkeuksellisen merkittäviä, toistuvat vuodesta toiseen luetuimpina (siperiantee, Pimientos de Padrón, suolan säästäjän porkkala), mutta nyt kärkeen on kiilannut postaus joka on myös itselleni ehdottomasti rakkaimpia: Kallio armaani!

Vuosikatsaus 2019:

Vuoden luetuimmat postaukset:
  1. Ruokahullun Kallio, ravintolat & baarit vuodelta 2018
  2. Pimientos de Padron vuodelta 2016
  3. Rakkaan ystäväni Eeviksen lipstikkakeitto vuodelta 2015
  4. Siperiantee vuodelta 2015
  5. Suolan säästäjän porkkala vuodelta 2017

Kallio -postausta on tänä vuonna luettu yli 20 000 kertaa. Aikamoista! Toisaalta ei ihme: Kallio on ruokahullulle varsin kiinnostavaa aluetta, joka on jatkuvassa muutoksessa. Saas nähdä montako opiskeluajoiltani tuttua räkälää sieltä enää löytyy, kun vuosikymmen vaihtuu seuraavan kerran… Uusia kuppiloita ja ravintoloita nousee Kallioon kiihtyvällä tahdilla. Toki samalla monet paikat myös sulkeutuvat: Good Life Coffee, rakkain kaikista Kallion etapeistani, sulki ovensa loppuvuodesta jättäen ison kolon Helsingin kahvilaskeneen.

Uusista tulokkaista testijononi kärjessä on Ossi Palonevan vastikään avattu vegaaninen villiruokaravintola Villd, sekä Kolmannen linjan Diakonissalaitoksen päästä löytyvä Noodle Story, joiden dan dan nuudeleista olen varsin kiinnostunut. Jahka saan itseni testikierrokselle, taitaa olla aika päivittää tuota juttua!

XO kastikeXO XO XO!

Luetuimmat vuonna 2019 julkaistut postaukset:
  1. Suolaan säilötyt sitruunat
  2. Uunifetapasta
  3. Kikhernemuhennos
  4. XO kastike
  5. Kaurapala & paistetut nuudelit XO kastikkeella

Mitä tulee vuonna 2019 julkaistuihin luetuimpiin juttuihin, olen iloinen että sinne on päätynyt keväinen XO-kastikekokeiluni. Hongkongilainen XO-kastike on nimittäin jotain, mistä kovin moni ei ehkä ole kuullutkaan. Lisäksi sitä ei pysty valmistamaan noin vain –  ensin tarvitaan visiittiä aasialaisiin marketteihin ja ainakin minun tapauksessani, myös aviomiehen työmatkaa Hongkongiin. XO-kastike sisältää kuivattuja kampasimpukoita, joita luonnollisesti löytyy Hongkongista huomattavasti helpommin kuin Suomesta!

Toki tätäkin kallisarvoista erityisraaka-ainetta saa varmasti tilattua netistä, mikä tulee minullakin vihdoin eteen kun tämänhetkinen varastoni lopulta hupenee. Ehkäpä vuoden 2020 ensimmäinen tavoitteeni on tehdä elämäni ensimmäinen Amazon-tilaus, sieltä nimittäin saisi varmasti myös autenttisiin dan dan nuudeleihin etsimääni sichuanilaista ya cai -säilykettä sekä monta muuta raaka-ainetta, jota olen vuosien varrella metsästänyt 😀

vegaaniset dan dan nuudelitDan dan nuudelit

Lukijasuosikkien lisäksi tahdon vielä listata omat suosikkireseptini vuoden varrelta. Jotkut reseptit kun vain ovat rakkaampia ja päivittäisessä rotaatiossa vahvemmin edustettuja kuin toiset!

Omat suosikkini 2019:
  • Sekä vegaaniset että autenttiset dan dan nuudelit
    • Olen ollut tänä vuonna kovasti kallellaan kiinalaisen ruokakulttuurin suuntaan. Tein loppukesästä itse ekaa kertaa dan dan nuudeleita, eikä paluuta entiseen ole ollut! Meillä syödään tätä ihanaa hyytävän polttavaa sichuanilaista nuudeliruokaa harva se viikko, milloin autenttisempana versiona, milloin vahvana cross kitchen -viritelmänä. Seesami- tai maapähkinätahnan, chiliöljyn, sichuanpippurin, soijan ja kiinalaisen mustan etikan yhdistelmä on niin koukuttavaa, että söisin tuota seosta ihan ilman nuudeleitakin.
  • Vegaaninen mapo tofu -pata
    • Kiinasta keittiöömme on tullut myös Juuson uus lempiruoka, mapo tofu laiskan riisinkeittäjän pataversiona. Aiemmin, kun olen kysellyt Juusolta mitä hän toivoisi ruuaksi, vastaus on yleensä ollut risotto. Nyt se on lähes poikkeuksetta mapo tofu!
  • Kylmä nuudelikeitto viherherukoilla ja lipstikalla
    • Toissavuoden kylmät nuudelit -innostus ei ole laantunut. Kesällä söimme erilaisia kylmiä nuudeleita usein ja näistä viristelmistä ehdottomasti ylpein olen intuition johdattelemana laaditusta, vuoden ehkä erikoisimmasta cross kitchen-makuyhdistelmästä: kylmät nuudelit viherherukoilla ja lipstikalla. Tiedän, että tämä yhdistelmä kuullostaa melko älyttömälle, mutta kyllä sitä intuitiota kannattaa vaan kuunnella! Lipstikan kardemummainen aromi ja viherherukoiden kirpakka makeus toimi mahtavasti sitruunalla ja yuzukosholla maustetun dashiliemen kanssa.
  • Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit
    • Pastalinjaa suosikeissani edustaa My Berry Forest -blogista inspiraationsa saanut vegaaninen umamipommi miso tahini pasta, jota Tiina tarjoilee blogissaan sienillä, mutta johon itse yhdistän mieluiten uunissa paahdettuja tomaatteja. Tämä pasta valmistuu niin helposti ja nopeasti, että sitä on syöty meillä varsin usein erityisesti arki-iltoina.
  • Vegaaninen sienibolognese
    • Vaivannäön toista ääripäätä edustaakin sitten lempparilistani viimeinen resepti, vegaaninen sienibolognese, joka on monine työvaiheine ja pitkine kokkailuprosesseineen kuitenkin ehdottomasti vaivan väärtti. Nyt alkaakin muuten olemaan se aika vuodesta, jolloin just tällaista herkkubolognesea kaipaan!

Sienibolognese tulille!

pihalla kuin lumiukko

Kaiken kaikkiaan 2010-luku on ollut minulle hyvä: olen saanut toteuttaa itseäni niin työssä kuin vapaa-ajalla, kasvaa ihmisenä, perheenjäsenenä, ystävänä ja puolisona… ja opetella olemaan itsellenikin parempi kaveri. Mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan, jää nähtäväksi – mutta todennäköisesti olen edelleen elämän tarkoituksesta pihalla kuin lumiukko. Tai ehkä se selviää, kun täytän 42? Niinpä ei voi muuta sanoa kuin..

Heippa hei ja kiitos 2010-luku, tervetuloa 2020!

Hyvää uutta vuotta ja uutta vuosikymmentä jokaiselle!

200 views

Chorizomunakas vegechorizosta

by Juulia 0 Comments
Chorizomunakas vegechorizosta

chorizomunakasChorizomunakas vegechorizosta hoitaa nälän myös seuraavana päivänä!

Arkiruokaa, kiitos!

Sitä kaipaa meistä varmaan jokainen suurimman osan ajasta 😀 Niin paljon kun rakastankin monimutkaisia ja pitkiä kokkailuprojekteja, ei arkena vaan aika ja jaksaminen riitä sen suurempiin viritelmiin. Varsinkin nyt, kun kesäaika loppui ja illat pimenevät jo kauan ennen kuin saan raahustettua töistä kotiin…

Yksi vakioarkiruuista tässä huushollissa on ruokaisa munakas. Kun kahden hengen taloudessa tekee runsaan ja tuhdin munakkaan, siitä riittää yleensä myös seuraavalle päivälle – joko evääksi töihin, tai pahimpaan nälkään suoraan kylmänä jääkaapista kaivettuna kun saapuu illansuussa kotiin.

chorizomunakas

Oma suosikkini munakkaan täytteeksi ja moneen muuhunkin ruokaan on ollut viime aikoina Vegemin vegechorizo joka on tehty seitanista ja on soijaton. Hannan Soppakin juuri kirjoitteli chorizo-perunapaistosjutussaan samasta tuotteesta – tosin siellä se ei tainnut upota yhtä suurella ilolla kuin meillä! Ohjeessa voit kuitenkin käyttää toki just sellaista tuotetta, mikä omaan makuusi sopii 🙂

Chorizomunakas

6 munaa

1 jalapeño

1-2 tomaattia

pieni pätkä varsiselleriä

1 pieni sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

2-3 rkl oliiviöljyä

1 tl makeaa savupaprikaa

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

50g raastettua Västerbotten-juustoa tai muuta vahvaa ja aromikasta juustoa

n. 150g vegechorizoa

Laita uunin grillivastukset kuumenemaan. Silppua sipuli, varsiselleri ja valkosipuli. Kuullota silppua oliiviöljyssä uuninkestävässä paistinpannussa, kunnes sipuli pehmenee. Viipaloi vegechorizo ja lisää se pannulle. Paista, kunnes chorizo saa väriä. Lisää savupaprika sekä suolaa ja pippuria. Itse maustan tässä vaiheessa seoksen melko reippaalla kädellä, sillä maku miedontuu kun mukaan sekoitetaan munat.

Rikot munat kulhoon ja sekoita haarukalla tasaiseksi massaksi. Lisää kulhoon chorizo-sipuli-selleriseos ja sekoita. Lisää pannulle hieman öljyä ja kaada munakasmassa pannuun. Viipaloi seoksen päälle jalapeño sekä muutama tomaatti ja viimeistele pinta juustoraasteella. Paista munakasta liedellä muutama minuutti ja lykkää se sitten uuniin grillivastusten alle, kunnes pinta on ruskistunut ja chorizomunakas on kiinteä (n. 5-10 min).

chorizo frittata

Muita nopeita arkiruokiani voit kurkata täältä! Aivan viime viikolla tein esimerkiksi nopeaa kikhernemuhennosta kurpitsalisäyksellä ja sitäkin riitti monelle päivälle. Ja onpa sitä uunifetapastaakin tullut tehtyä taas. Nopeista ruuista viimeisin lempparini on vegaaniset dan dan nuudelit, jotka ensialkuun ehkä vaikuttavat monimutkaisilta mutta ovat supernopeita valmistaa, kun hommasta pääsee jyvälle!

55 views

Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

by Juulia 0 Comments
Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

miso tahini pasta

Miso & tahini

Misotahna on yksi lempi raaka-aineistani. Niin on myös tahini! Kotoani löytyy aina vähintään kahta sorttia misoa (vaaleaa ja mietoa monikäyttöistä shiromisoa sekä jotain tummempaa, intensiivisempää ja suolaisempaa) ja useimmiten myös muutama erilainen seesamitahna eli tahini – vaalea, tumma, suolaton, musta… löytyypä kaapista jopa kiinalainen seesamitahna, jota käytän tämänhetkisessä lempiruuassa eli dan dan nuudeleissa 🙂

Olen yhdistänyt mison ja tahinin niin kekseissä kuin useammassa kastikkeessakin, mutta pastaan en niitä ole hoksannut yhdistää! Kun silmiini osui taannoin ihanan My Berry Forest -blogin miso tahini pasta herkkusienillä, oli ideaa pakko testata heti.

tahini pasta

paahdetut tomaatit

Testikokkasin ruuan itselleni lounaaksi päivänä, jolloin parantelin flunssaa kotona. Niinpä kauppaan ei ollut lähtemistä ja oli pärjättävä sillä mitä kotoa löytyy. Pastaan päätyi siksi herkkusienien sijaan uunissa paahdettuja tomaatteja, tomaatteja kun meillä on kutakuinkin aina kotona. Paahdoin tomaatin ohessa myös valkosipulinkynsiä, jotka lisäsin miso-tahinikastikkeeseen.

Lopputulos oli älyttömän hyvää! Paahdetut tomaatit ovat täynnä umamia (kuten on miso ja tahinikin) mutta tomaateissa on kuitenkin myös hieman happamuutta, joka keventää tätä muuten aika tuhdin ja täyteläisen makuista pastaa ihanasti. Senpä takia tomaatteja kannattaakin minusta olla tässä annoksessa reilusti. Paahdoinkin kahdelle lähemmäs 400g Närpiön Flavorinoja, jotka ovat lähikaupan valikoimaan ilmestyttyään olleet vakkariostokseni tomaattiosastolla 🙂

Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

2:lle

vegaaninen

n. 200 g spagettia tai muuta nauhapastaa

1-2 rkl vaaleaa misoa*

2 rkl (tummaa) tahinia**

2-3 rkl ravintohiivahiutaleita

(1 rkl miriniä)

4-5 rkl pastan ketinvettä

vastarouhittua mustapippuria

4-5 valkosipulin kynttä

n. 400g pieniä tomaatteja

1-2 tl tummaa sokeria

suolaa + vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl oliiviöljyä

* Kaupasta löytyy aika monenlaista misoa nimikkeellä “vaalea miso”, joten lisää tai vähennä mison määrää sen mukaan miten mietoa/suolaista käyttämäsi on. Hyvä esimerkki tähän reseptiin sopivasta vaaleasta, miedosta ja hieman makeasta misosta on Clearspringin vaalea miso.

** Reseptiin sopii sekä tumma että vaalea tahini. Itse käytin tällä kertaa tummaa, suolattua kevyesti paahdetuista seesaminsiemenistä tehtyä tahinia.

Valmista ensin paahdetut tomaatit:

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Puolita tomaatit ja aseta ne leikkuupinta ylöspäin uunivuokaan. Laita vuokaan myös valkosipulinkynnet kuorissaan. Ripottele päälle hieman suolaa, vastarouhittua mustapippuria ja tummaa sokeria. Valuta päälle ohuena nauhana oliiviöljyä. Paahda tomaatteja uunin keskitasolla n. 45 minuuttia. Poista valkosipulin kynnet kun ne ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä – varo polttamasta niitä! Kun kolme varttia on kulunut, nosta uunin lämpöä 200 asteeseen. Jatka paahtamista, kunnes tomaatit saavat kauttaaltaan hieman väriä.

paahdetut tomaatit

Jos kotoasi sattuu löytymään yrttejä, niitäkin sopii tomaatteihin lisätä – mutta ilmankin toki pärjää.

Valmista sitten miso tahini pasta:

Kun tomaatit ovat valmiita, laita pasta kiehumaan. Sekoita pienessä kulhossa ravintohiivahiutaleet, tahini ja miso sekä halutessasi lusikallinen miriniä (mirin tuo seokseen hieman makeutta). Pullauta valkosipulin kynnet kuoristaan ja hierrä ne veitsen lappeella karkeaksi tahnaksi. Lisää valkosipulitahna miso tahini -seokseen. Lisää pastakattilasta lusikallinen kerrallaan pastan keitinvettä seokseen, kunnes se on ohentunut sopivan kastikemaiseksi. Mausta kastike vielä mustapippurilla. Älä säikähdä vaikka kastike tuntuisi reilun suolaiselta, sen on tarkoitus maustaa iso määrä pastaa.

Valuta pasta ja sekoita siihen huolella miso-tahinikastike. Nostele sekaan vielä suurin osa tomaateista. Annostele miso tahini pasta ja paahdetut tomaatit lautasille ja viimeistele annokset lopuilla tomaateilla sekä vastarouhitulla pippurilla. Tarjoile heti!

tahini miso pasta

Jos päädyt kokkaamaan tätä pastaa ja ihmettelet, mitä käyttöä sille lopulle misolle oikein keksisi, kurkkaappa seuraavat misotahnaa hyödyntävät reseptini! Misosta on niin moneen muuhunkin kuin misokeittoon…

10 käyttötapaa misotahnalle:

miso tahini pasta

1 141 views

Hävikkiviikon paistettu riisi

by Juulia 0 Comments
Hävikkiviikon paistettu riisi

Hävikkiviikon paistettu riisi = jääkaapin tyhjennysruokaa parhaimmillaan

Ruokahulluna, kotikokkina ja valokuvaukseen hurahtaneena ihmisenä pahin ruokaan liittyvä syntini lienee heräteostokset ja niistä väistämättä välillä syntyvä hävikki. Harvassa nimittäin ovat ne kerrat, kun onnistun ostamaan ruokakaupasta vain sen, mitä etukäteen suunnittelin.

Pahinta aikaa taipumukselleni on alkusyksyn kotimaisten vihannesten satokausi, kun kaupat pullistelevat toinen toistaan houkuttelevampia papuja, kaaleja, kurpitsoja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, sieniä… (hyvä ettette näe minua nyt, käytännössä kuolaan näppikselle pelkästä ajatuksesta). Innostuessani en välttämättä pysähdy pohtimaan, mitä heräteostoksistani valmistan, saatikka milloin. Ihaniahan kaikenmaailman rehut ovat, mutta eivät niinkään nuutuneina.

violetti kiinankaali

punainen kiinankaali

Nuupahtanut kiinankaali

Viimeisin heräteostokseni oli violetti kiinankaali (vai onko sen nimi punainen kiinankaali?). En edes muista milloin olisin viimeeksi kokannut kiinankaalia, mutta näiden mötkäleiden väri oli niin vastustamaton, että kannoin kotiin kerralla kaksi. SIIS KAKSI KIINANKAALIA, eikä suunnitelmaa niiden käyttämiselle, ellei valokuvaamista lasketa. Ensinnäkin nuo vievät meidän pikkuruisesta jääkaapista kohtuuttomasti tilaa ja toiseksi, mihin ihmeeseen niitä nyt käyttäisi?

Puolikkaan sain onneksi jo upotettua lähikaupan raaka-aineista valmistuviin dan dan nuudeleihin, joita meillä on syöty jo reilun kuukauden verran monesti viikossa. Kokonaiseksi jäänyt kiinankaali on vielä hyvässä vedossa, mutta se jäljelle jäänyt puolikas … totaalisen nuutunut.

Onneksi kiinankaali niin kuin moni muukin rehu virkoaa ja napakoituu jääkylvyssä 🙂 Tämän ehkä moni jo tiesikin, mutta mikäli et tiennyt, kokeileppa! Jääkylvyllä virvotan ruttuiset porkkanat, lörpät salaatilehdet ja virkistän väsähtäneet yrtit. Yhden ikimuistoisen kerran ostin kauppahallin myyjän ainoan ruttuisen vesimeloniretiisin kun en sellaista ollut nähnyt aiemmin kuin kuvissa – pakkohan se oli saada, ruttuinen tai ei! Jäävesi tepsi siihenkin ja sain kuviini tuon harvinaisuuden raikkaana. Silloinkin oli muuten hävikkiruoka tekeillä!

Hävikkiviikko

Tällä viikolla eli 9.-15.9. vietetään taas valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Tänä vuonna kampanja pyrkii levittämään tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista: kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta nimittäin noin kolmannes syntyy ruuasta. Pyrin itse osallistumaan hävikkiviikkoon täällä blogissa tavalla tai toisella vuosittain, joten hävikkiviikon hengessä virvotettu kiinankaali oli oiva kohde kokkailulle. Se päätyi lopulta yhteen parhaista tietämistäni jääkaapintyhjennysruuista: paistettuun riisiin!

Paistettu riisi on ruoka, jota valmistan harvoin, mutta lähestulkoon joka kerta kun sitä valmistan, teen sen tähteistä. Meillä syödään riisiä tosi harvoin, joten kylmää kypsää riisiä kotoa löytyy vielä harvemmin. Poikkeuksena take away! Mitä kiireempi viikko on meneillään, sitä todennäköisempää on, että jonain päivänä tilataan ruokaa kotiinkuljetuksella tai haetaan sitä jostain. Thaimaalaisten ravintoloiden take away -annosten mukana tulevaa riisiä jää melkein aina yli ja jos sitä on jääkaapissa, valmistuu paistettu riisi käden käänteessä.

Koska kotoa löytyi nyt useampikin take away -riisirasia, paistettu riisi oli siis tuon nuutuneen kiinankaalinjämän kohtalo. Sekaan pääsi jääkaappiin unohtunut, osittain kuivahtanut maissintähkä, josta leikkasin kuivat osat pois, sekä jo hieman räjähtänyt kevätsipuli. Lisäksi silppusin mausteeksi valkosipulia, sekä reilusti kuivahtanutta inkivääriä, josta vähän reippaammin kuoriessa paljastui vielä mehevä sisus. Kaivoin kaapista vielä suolapähkinäpussin jämät ja sekoitin kuumaan riisiin lopuksi kananmunan. Niin hyvää!

Raaka-aineiden määrät ovat tässä Riiassa aina suuntaa-antavia ja lukuunottamatta riisiä, öljyä, valkosipulia, soijaa ja seesamiöljyä muita raaka-aineita voi vaihdella hyvinkin sen mukaan mitä kotoa löytyy. Yksikin vihannes riittää, jos minulta kysytään. Porkkanoita meillä on ainakin kaapissa lähes aina, samoin jonkinlaista kaalia ja kevätsipuleita.

Proteiiniksi käy yhtä lailla melkein mikä vaan (tofu, tempeh, seitan, vegemakkarat, härkis, nyhtis…) mutta jos niitä ei löydy, lisään itse mukaan mielelläni hieman pähkinöitä ja/tai kananmunaa. Käytän paistamiseen mieluiten joko miedon makuista seesamiöljyä tai sichuanilaisittain maustettua chiliöljyä, mutta mikä tahansa neutraalinmakuinen öljy käy tähän yhtä hyvin. Poltetta kun voi lisätä chilihiutaleilla tai kastikkeella, jos sitä kaipaa 🙂

Hävikkiviikon paistettu riisi

2:lle

n. 4 dl kypsää riisiä

n. 2 rkl (chili)öljyä

1 kevätsipuli (pätkä purjoa/1 keskikokoinen sipuli)

2-3 valkosipulin kynttä

peukalonpituinen pätkä kuorittua inkivääriä

2-3 dl rehuja: porkkanaa,(lehti/parsa/kukka)kaalia, kiinankaalia, bok choytä, pavunituja, (sokeri)herneitä, maissia, vihreitä papuja…

(n. 100 g tofua/tempeä/kasviproteiinivalmistetta tms.)

n. 1-2 rkl soijakastiketta (maun mukaan, soijan intensiivisyydestä riippuen)

n. 2-3 tl agavesiirappia/vaahterasiirappia/siirappia/hunajaa tms.

n. ½-1 tl seesamiöljyä (öljyn intensiivisyydestä riippuen)

1 tl chilihiutaleita*

1 tl jauhettua sichuanpippuria*

kourallinen suolapähkinöitä/cashewpähkinöitä tai seesaminsiemeniä

1-2 kananmunaa

Pilko käyttämäsi vihannekset suupalakokoon. Hienonna inkivääri ja valkosipuli, silppua kevätsipuli (tai purjo/sipuli). Kuumenna isossa paistinpannussa öljy hyvin kuumaksi. Itselläni on tätä ruokaa valmistaessa pannu lähes niin kuumalla kuin mahdollista.

Kippaa pannulle pisimpää kypsennystä vaativat vihannekset ensimmäiseksi: porkkanat, paksummat kaalinpalat, vihreät pavut, sipuli, maissi tms. Paista kokoajan sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten käyttämäsi proteiini. Paista sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten valkosipuli, inkivääri ja riisi, sekä chili ja sichuanpippuri, mikäli käytät niitä. Sekoittele, kunnes riisi on irtonaista ja valkosipuli tuoksuu. Lisää sitten pehmeämmät ja nopeasti kypsyvät vihannekset: bok choyn tai kiinankaalin lehdet, herneet, idut, kevätsipulinvarret.

Paista vielä minuutin verran ja alenna sitten lämpöä keskilämmölle. Lorauta pannulle jotain makeaa (meillä on kaapissa aina vaahterasiirappia tai agavesiirappia), maun mukaan soijakastiketta sekä muutama tippa tuoksuvaa seesamiöljyä. Sekoita huolella, tarkista maku ja sammuta liesi. Riko pannulle muna tai kaksi ja sekoita sen verran, että muna hyytyy ja on tasaisesti ruuan seassa.

Tarjoile paistettu riisi kuumana pähkinöiden tai seesaminsiementen kera. Omasta mielestäni tämä ruoka on parhaimmillaan lusikoituna sohvalla!

380 views