Nopeat vihreät edamame nuudelit

by Juulia 0 Comments
Nopeat vihreät edamame nuudelit

edamame nuudelit

Vihreää lohturuokaa?

Olenkohan ainoa, joka tässä vaiheessa vuotta himoitsee kaikenlaista vihreää haluamatta kuitenkaan luopua talvisen lämmittävistä ja tuhdeista lohturuuista? Epäilen! Tämänpäiväinen reseptini tasapainotteleekin lohtu- ja terveysruokakategorioiden välissä ja on ainakin itselleni tähän ristiriitaiseen ruokahimoon täysosuma.

Kyseessä on siis supervihreä sauvasekoittimen surauksella valmistuva kastike, joka pyöritellään pikaruokaklassikon eli nuudeleiden sekaan ja imuroidaan sohvalla päivän kiireistä palautuen.

edamame

edamame nuudelit

Tämä ruoka on siis sekä terveellinen että täyttävä. Se on myös siitä mukava ruoka, että reseptiä voi varioida sen mukaan, mitä kaapista kulloinkin löytyy. Nuudeliksi käy niin pikaramenit (ilman niitä maustepusseja tietenkin), kuin muutkin japanilaiset nuudelit aina sobanuudeleista someniin ja udoniin. Myös vihreitä voi vaihdella. Pakaste-edamamen sijasta voi kokeilla pakasteherneitä tai vihreitä härkäpapuja (tai niiden sekoituksia) ja kesällä vaihtaa pakasteet tietysti tuoreisiin.

Alle kirjoiteltu talvinen “perusresepti” sisältää pakaste-edamamepapuja, jotka kiehautetaan, valutetaan ja sitten soseutetaan kevätsipulin, valkosipulin ja mausteiden kera. Sekaan voi lisätä kaikenlaista vihreää, kuten baby-pinaattia sekä erilaisia yrttejä, itse saattasisin surauttaa sekaan joskus jonkun salaatinjämänkin. Tahna notkistetaan öljyllä ja käänneellään vastakeitettyjen nuudeleiden sekaan ja siinäpä se kokkaaminen sitten olikin. Helppoa, nopeaa, ravitsevaa, mutta samalla lohdullisen lämmittävää ja täyteläistä.

Vihreät edamame nuudelit

Vegaaninen (kunhan et käytä munanuudeleita)

2:lle

n. 150 g japanilaisia nuudeleita (ramen/soba/somen/udon)

n. 150 g edamamepapuja (herneitä/vihreitä härkäpapuja)

1 kevätsipulin valkoinen ja vihreä osa

½-1 valkosipulin kynsi

1 ruukku vesikrassia (tai jotain yrttiä – thaibasilikaa, kirveliä, minttua, korianteria… miksei jopa wasabirucolaa?)

iso kourallinen baby-pinaattia

2-2½ rkl shiromisoa

2-3 rkl oliiviöljyä

½-1 tl paahteista seesamiöljyä ja/tai 1-2 tl vaaleaa tahinia

½-1 tl yuzukoshoa (tai puserrus sitruunaa sekä ripaus chilihiutaleita)

(suolaa)

Tarjoiluun:

paahdettuja seesaminsiemeniä

kevätsipulia

Valmista ensin kastike: kiehauta pakaste-edamame, huuhtele ja valuta (jos käytät tuoreita papuja/herneitä, kiehauta kunnes ne ovat kypsiä). Soseuta edamame valkosipulin, kevätsipulin, misotahnan, vesikrassin (ja/tai yrttien) sekä babypinaatin kanssa. Lisää sen verran oliiviöljyä, että tahna hieman notkistuu. Mausta tahna seesamiöljyllä ja/tai tahinilla sekä yuzukosholla (joka on japanilainen yuzu-hedelmistä tehty tulisen kirpeä maustetahna), jonka voit tarvittaessa korvata puserruksella sitruunaa ja ripauksella jotain tulista. Tarkista maku – tahna saa olla voimakkaan makuista, sillä sen täytyy mausta iso keko nuudeleita! Lisää tarvittaessa mausteita ja/tai suolaa.

Keitä nuudelit suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsäksi. Kaada vesi pois, mutta säästä vajaa desi keitinvettä. Lusikoi edamametahna nuudeleiden sekaan ja nostele kaikki huolella sekaisin, ohenna tarvittaessa keitinvedellä. Tarjoile heti.

Vihreät edamame nuudelit voi tarvittaessa uudelleenlämmittää paistinpannulla öljytilkassa, mutta itse tekisin mieluummin vihreää tahnaa tuplasatsin ja keittäisin nuudeleista sen kaveriksi tarpeen mukaan. Edamametahna säilyy jääkaapissa peitettynä muutaman päivää, tosin sen väri on toki tuoreeltaan kaunein.

vihreät nuudelit

edamame nuudelit

Ps. Inspiraationlähde tälle ruualle on Bon Appetit -sivuston ihanan houkutteleva “ramen noodles with miso pesto” -juttu. Ihana resepti ihan sellaisenaan, itse vain kaipaan kasvisruokiini mielellään jonkun proteiinilähteen 🙂

938 views

Kylmät nuudelit yuzuliemellä & tomaateilla

by Juulia 2 Comments
Kylmät nuudelit yuzuliemellä & tomaateilla

kylmät nuudelit

Kylmät nuudelit

Kylmät nuudelit erilaisissa liemissä = tämänhetkinen ykköshurahdukseni ♥♥♥

Inspiraationi kylmille nuudeleille on peräisin Japanista, jossa varsinkin tattarista valmistettuja sobanuudeleita sekä ohuita somen-vehnänuudeleita syödään usein kesällä kylminä esim. tsuyu-dipin kera. Vaikka tsukemen eli “dippausnuudelit” minulle maistuvatkin, ihaninta on minusta silti tarjota kylmät nuudelit jonkinlaisessa maukkaassa liemessä. Olen kesäisin suuri kylmien keittojen fani – blogista löytyy esim. gazpachoa aika moneen lähtöön (viime vuonna suosikkini oli ajo blanco) –  joten kylmiin nuudelikeittoihin hurahtaminen on minulle aika luontevaa!

Erityisesti olen rakastunut tähän tämänpäiväiseen versioon, jossa kylmät nuudelit saavat seurakseen makean kypsiä tomaatteja, kermaista avocadoa, savutofua … sekä pirteän yuzuliemen! Muistan syöneeni joskus jossain annoksen, jossa yhdistettiin mehukkaita kypsiä tomaatteja ja täyteläisen umamista dashilientä. Makuyhdistelmä on jäänyt mieleeni vaikkei aika ja paikka olekaan ja siitä tämän nimenomaisen kylmän nuudelikeiton makuyhdistelmä on siis peräisin.

Tähän ihanaan kylmään liemeen on upotettu dashin lisäksi myös liuta muita keittiöni luotto raaka-aineita: yuzumehua, ihanan tujua japanilaista maustetahnaa yuzukoshōa sekä samaten japanilaista viileän tulista mausteseosta shichimi tōgarashia. Lopputuloksena on liemi, joka on samanaikaisesti kirpeä, raikas, aavistuksen savuinen, jäätävä, tulinen, suolainen, hapokas ja umaminen.

kylmät nuudelit

sobanuudeli

Shichimi tōgarashi yuzukoshō say what?

Voin hyvin kuvitella, ettei kaikkien kotoa näitä rakastamiani japanilaisia erikoistuotteita löydy, eikä monella ehkä ole sellaista kauppaakaan lähiseudulla josta näitä voisi ostaa. Netistä toki pystyy jos jonkinlaista erityistuotetta tilaamaan, mutta mikäli sekään ei ole vaihtoehto, on ehkä paikallaan antaa teille muutamat korvaavat ideat!

Yuzumehu: Halutessasi voit korvata yuzumehun limettimehulla.

Shichimi tōgarashi: tämä “seitsemän maun chilipippuri” sisältää reilusti viileän polttavaa sanshopippuria, joka on sichuanpippurin sukulainen. Niinpä voit halutessasi korvata shichimin sichuanpippurilla! Jos sitäkään ei löydy, sansholle ja sichuanpippurille ominaista kylmän turruttavaa poltetta ei keittoon taida oikein millään valitettavasti saada. Itse voisin ehkä joskus kokeilla, minkä efektin pieni ripaus murskattuja kylmän raikkaita eukalyptuspastilleja saisi aikaan, mutta se kokeilu jää kyllä odottamaan vielä todellista hätätilannetta. Niinpä suosittelenkin nauttimaan liemestä tässä tapauksessa ihan suosiolla ilman shichimiä ja sichuanpippuria. Toki liemestä jää tällöin jotain ainakin itselleni aika oleellista puuttumaan, mutta hyväähän liemi ilman tuota turruttavaa vaikutustakin on.

Yuzukoshō: hieman sama juttu on yuzua ja fermenoitua chiliä sisältävällä yuzukoshōlla – sitä ei niin vaan korvata! Tämän ymmärtää varmasti heti, jos joskus on tätä koukuttavan ytyä maustetahnaa maistanut. Liemeen voi yuzukoshōn puuttuessa raastaa kuitenkin hieman limetinkuorta ja lisätä roiskauksen vihreää tabascoa tai jotain muuta fermentoitua chilikastiketta. Edit: 8/2020 löydät täältä yritykseni tehdä eräänlainen DIY yuzukosho sitruunaa ja limettiä käyttämällä.

Jos pääset käsiksi yuzukoshōon ja shichimi tōgarashiin, niin osta niitä nyt ihmeessä hyvä ihminen! Ne ovat ehdottomasti lempimausteitani joita täydennän kaappiin varmuuden varalta jo ennen kuin edellinen purkki on tyhjä. Jos olet makumieltymyksiltäsi yhtään kaltaiseni, veikkaan että sinäkin hurahdat näihin herkkuihin!

kylmä yuzu soba

Tomaatit ovat tässä keitossa tärkeässä roolissa, joten valitse lautaselle ne kaikkein makoisimmat kirsikkatomaatit ja lihaisimmat pihvitomaatit. Tykkään itse buustata tomaattien makua joko antamalla niiden maustua huoneenlämmössä suolaripauksen kera tai paistamalla niitä hetken pannulla, mutta toki tomaatit voi tarjota keitossa ilman sen kummempia käsittelyjäkin.

Kylmät nuudelit yuzuliemellä & tomaateilla

2:lle

vegaaninen, kun käytät vegaanista dashilientä; gluteeniton, kun käytät gluteenittomia nuudeleita sekä tamaria

Yuzuliemi:

7 dl dashilientä

1 pieni valkosipulin kynsi

puolikkaan pikkurillin kokoinen pätkä tuoretta inkivääriä

2-3 rkl yuzumehua (voi korvata limettimehulla)

1 tl yuzukoshōa (tai hieman raastettua limetinkuorta sekä maun mukaan fermentoitua chilikastiketta)

1 rkl mirinkastiketta

n. 1½ rkl soijakastiketta / gluteenitonta tamaria

muutama tippa seesamiöljyä

1 tl shichimi tōgarashia (tai vajaa 1 tl murskattua sichuanpippuria)

(1 tl riisiviinietikkaa ja/tai 1 rkl sakea)

Sattumat:

kahden nälkätilanteeseen sopiva määrä sobanuudeleita

1 kypsä avocado

100 g savutofua*

1-2 kevät/nippusipulia varsineen

kourallinen tuoretta minttua / shisoa

1 mieto vihreä chili (esim. jalapeno)

2 kypsää pihvitomaattia + ripaus suolaa

n. 12 kpl makeita ja kypsiä kirsikkatomaatteja + loraus oliiviöljyä

(kourallinen kuivattuja tomaattilastuja**)

Tarjoiluun:

jääpaloja

shichimi tōgarashia / sichuanpippuria

* Täällä on tykätty kovasti viimeaikoina Vianan ihan oikeasti savustetusta savutofusta, sekä Taifun-merkkisestä mantelia sisältävästä savutofusta. Kumpikin on herkkua myös sellaisenaan kylmänä!

** Kylmien nuudeleiden ohella olen hurahtanut viime viikkoina The Beginnings -merkkisiin kuivattuihin tomaattilastuihin, joita sain taannoin testiin blogini kautta. Törkeän hyviä!

Nuudelit:

Itse tykkään tässä keitossa erityisesti sobanuudeleista. Niissä on kivasti puruvastusta ja koska ne on valmistettu joko osittain tai kokonaan tattarista, ne tuovat keittoon ihanasti makua. Muutkin japanilaiset nuudelit tosin toimivat tässä liemessä hyvin, esim. somen, udon tai ramen. Valinta on sinun!

Keitä joka tapauksessa sopiva määrä valitsemiasi nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan juuri ja juuri kypsiksi. Huuhdo nuudelit kylmällä vedellä, kunnes nuudelit ovat täysin kylmiä. Valuta huolella. Jaa kylmät nuudelit kahteen kulhoon.

Yuzuliemi:

Valmista ensin dashiliemi (ohje löytyy täältä, mukana myös vegaaninen versio). Mikäli teet dashin alusta asti itse, lisää liemeen jo kuumentamisvaiheessa yksi raastettu valkosipulin kynsi sekä pätkä raastettua tuoretta inkivääriä. Jos käytät dashijauhetta, kuumenna 7 dl vettä raastetun valkosipulin ja inkiväärin kanssa melkein kiehumispisteeseen, sekoita mukaan dashijauhe ja jätä liemi sitten hautumaan kymmeneksi minuutiksi pois liedeltä. Siivilöi kummin tahansa valmistettu dashi lopuksi ja jäähdytä täysin kylmäksi.

Sekoita dashiin yuzumehu, mirin, yuzukoshō, seesamiöljy, shichimi tōgarashi / sichuanpippuri sekä sen verran soijaa/tamaria, että liemi on makuusi sopivan suolaista. Mikäli haluat liemeen vielä hieman lisää hapokkuutta ja kotonasi sattuu olemaan riisiviinietikkaa ja/tai sakea, voit lisätä niitäkin liemeen. Laita liemi sitten jääkaappiin kylmenemään siksi aikaa, kun valmistelet keiton sattumat.

Sattumat:

Viipaloi pihvitomaatit. Ripottele viipaleille hieman suolaa ja jätä tomaattiviipaleet huoneenlämpöön maustumaan. Voit halutessasi vielä puolittaa pihvitomaattiviipaleet. Paista kirsikkatomaatteja öljyssä keskilämmöllä muutama minuuttia, jolloin ne saavat paikoin väriä, lämpenevät ja hieman pehmenevät. Jos muutama kirsikkatomaatti jopa hieman halkeaa, se on ookoo. Älä anna kirsikkatomaattien kuitenkaan muussaantua!

Viipaloi avocado ja sipuli. Silppua sipulin varsi sekä chili. Kuutioi tai viipaloi savutofu. Leikkaa vielä kourallinen mintun tai shison lehtiä ohuiksi suikaleiksi.

Tarjoilu:

Jaa liemi nuudeleiden päälle. Asettele sitten kulhoihin pihvitomaattisiivut, hieman pehmenneet paistetut kirsikkatomaatit, avocado, savutofu, sipuli sekä shiso/minttu. Jaa kulhoihin vielä silputtu chili. Ripottele pinnalle vielä hieman kylmän polttavaa shichimi tōgarashia / sichuanpippuria. Tarjoile keitto muutaman jääpalan kera.

kylmät nuudelit

yuzu soba

Ps. Sama liemi toimii vaikka minkä muunkin sattumien kanssa. Oma suosikkini just nyt on tämä tomaatti-savutofu-avocadokombo, mutta lientä on syöty myös esim. avomaan kurkun, vihreän parsan, sokeriherneiden, retiisien ja nauriiden kanssa.

379 views

Dirty martini? Dirty bastard! (Vuosikatsaus 2020)

by Juulia 0 Comments
Dirty martini? Dirty bastard! (Vuosikatsaus 2020)

dirty martiniJos avasit tämän jutun löytääksesi dirty martini -reseptin, skrollaa jutun loppuun! Sieltä löytyy myös katkera, samea ja suolainen dirty martini à la 2020.

Vuosikatsaus 2020

Kun ajattelen vuotta 2020, tekee mieleni lähinnä todeta “Dirty martini? Dirty bastard!” – ja heittää jotain ikävää päin viime viime vuoden naamaa. (Jotain muuta siis kuin dirty martini, joka on yksi lempidrinkkejäni. 2020 ansaitsee jotain paaaaaljon pahempaa!)

Menemättä aiheessa sen syvemmälle todettakoon, että vuosi 2020 on ollut elämäni uuvuttavimpia. Erityisesti päivätyön saralla – olen ammatiltani opettaja – mutta myös henkilökohtaisessa elämässä. Viime vuosi toi korona-ahdistuksen lisäksi mukanaan niin masentavia terveydellisiä ongelmia, haikeita hyvästejä kuin suruakin (joista onneksi yksikään ei sentään liittynyt koronaan). En muista olenko ollut näin väsynyt vuoden lopussa ikinä ja nelikymppiseltä se on paljon sanottu, kun elämään on kuitenkin mahtunut tähän mennessä jo vaikka mitä!

sandwichclub helsinki

Tilataanks jotain?

Vuoden raskaus näkyy ruokahullulla missäs muussa kuin ruokavaliossa. Normaalistihan kokkailu tuo elämääni lähinnä energiaa ja iloa, mutta ehei… ei vaan tänä vuonna! Innostus ruuanlaittoon on ollut varsin usein pakkasen puolella ja sen vuoksi kotiin on tilattu poikkeuksellisen paljon ruokaa valmiina. Varsinkin keväällä etätöitä tehdessä meinasi lähteä järki ruokahuollon kanssa, kun työpäivät venyivät lähes poikkeusetta iltamyöhään eikä työnteosta saanut taukoa välillä viikonloppunakaan. Tiedän meidän olleen todella etuoikeutettuja kun pystyimme molemmat olemaan tuolloin etätöissä eikä meillä ole huolehdittavanamme kuin omat ateriamme… mutta olihan se, aikamoista.

Kokkasin tuolloin lähinnä yksinkertaisia ja helppoja ruokia kuten muna-tomaattikeittoa sekä erilaisia patoja joista söi monta päivää (chiliä, sitruuna-kikhernepataa, mapo tofua ja syksymmällä japanilaista curryä) mutta usein päivät pelasti Fat Ramenin survival kit, jonkun lähipizzerian pizza … tai pakastepizza. Toisaalta kun ruokaa tuli tilattua usein, löysin myös ilokseni naapurustosta kongolaiseen ruokaan keskittyneen Bantu Food Helsingin!

Tuntuu, etten ole ainoa joka on tilannut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ruokaa. Nimittäin keväällä ei meidän huudeille kuljettanut vielä kovinkaan moni ravintola, mutta syksyllä meille kantautuu jo vaikka mitä! Nyt kelpaa tilailla vaikkapa Sandwich Club Helsingin leipiä tai Noodle Storyn nuudeleita (ja heiltähän löytyy myös vuoden 2019 addiktioni dandan nuudelit, jos en itse jaksa väsätä).

Bantu food HelsinkiBantu Food Helsingin herkkuja

Entäs ne plussat?

Jottei tämä tilinpäätös menisi kuitenkaan silkaksi surkeiluksi, yritän ottaa tästä vuotuisesta traditiostani ilon irti ja keskittyä siihen hyvään, mitä vuosi on mukanaan tuonut. Koska onhan toki sitäkin! Moni iloisista asioista liityy itseasiassa tänne blogiin ja kaikkeen siihen luovaan tekemiseeni mitä tämä harrastus on elämääni mukanaan tuonut. Tänä vuonna on nimittäin paukkunut luvut niin blogin lukijamäärissä kuin Instagraminkin puolella ja vaikka itse olen tilannut poikkeuksellisen paljon ruokaa, vaikuttaa blogissa vuonna 2020 käyneiden 300 000 lukijan perusteelta siltä että tosi moni muu on sen sijaan kokannut enemmän kuin ennen. Varsinkin huhti- ja toukokuussa blogissa oli todellinen kävijäpiikki – sen osuminen samaan syssyyn poikkeusajan kanssa on tuskin mikään sattuma.

Samalla kun aikaa ja energiaa blogi- ja kuvaushommille on ollut vähemmän kuin koskaan, olen kokenut kehittyneeni valokuvaajana entistäkin pidemmälle. Erityisesti olen iloinen siitä, että olen uskaltautunut kokeilemaan valokuvauksen parissa kaikenlaista uutta. Olen tehnyt erilaisia spontaaneja kokeiluja pistäen itsenikin niihin välillä kirjaimellisesti likoon, ja ostin myös vihdoinkin kameran ulkoisen salaman, jonka mahdollistaa kameralla leikkimisen ympäri vuorokauden myös tänä synkimpänä vuodenaikana. Miksi ihmeessä odotinkaan salaman hankinnan kanssa näin kauan? Se on avannut tekemiselleni valtavasti uusia mahdollisuuksia.

Alla kooste tämänvuotisia ruokahullun omakuvia, sekä muutama otos eräistä itselleni tärkeistä etapeista vuoden varrelta.

vaimomatskuuHalloweenina kokkasin pääkallopastaa ja pukeuduin hetken mielijohteesta kuvaan itsekin.

vaimomatskuuKeväällä fiilistelin koreassa vietettävää sinkkujen “mustaa päivää”

vaimomatskuu…mutta useimpina päivinä vain tuijottelin tyhjyyteen aamukahvin äärellä.

Tämä on yksi ensimmäisiä kuvia, jotka kuvasin kameran ulkoisen salaman kanssa!

Tässä ensimmäinen kuva, jonka tulostutin paperille ja arvoin yleisölleni Instagramissa.

Tällä homeisella appelsiinilla voitin Kimberly Espinelin järjestämän Eat Capture Share -valokuvahaasteen helmikuussa – aiheena kuvalle oli Frida Kahlo!

negroniTämä savuava negroni oli kevään hauskin editiontiprojekti – kuva on koostettu kolmesta eri ruudusta Photoshopissa.

texthursdaysTämän spontaanin makro-otoksen räpsäytin 40-vuotismatkallani Mathildedalissa – oikeasti meidän piti mennä siskojen kanssa keväällä Nizzaan mutta sen sijaan päädyttiin juuri 41-vuotis synttäreitteni alla Suomen Nizzaan: Hankoon.

Vaimomastkuu best 9 2020Instagramini tykätyimmät kuvat 2020

Tilastotietoa!

Mutta jätetäänpä tämä valokuvien esittely nyt tähän ja siirrytään tilastoihin! Jostain syystä niitä on aina niin kiinnostavaa kaivella. Siis ainakin minusta! Jos haluat nähdä enemmän valokuviani, niitä pääsee seuraamaan helposti Instagramin puolella. Julkaisen siellä paljon kuvia jotka eivät tänne blogiin koskaan edes päädy! Olen tosin miettinyt lisääväni tänne sivustolleni jossain vaiheessa myös valokuvausportfolion, mutta en ole saanut sitä jostain kumman syystä tänä vuonna aikaiseksi 😀 Ehkä sitten ensi vuonna?

Vuoden 2020 luetuimpien juttujen kaiveleminen ilahduttaa minua kovasti, nimittäin jokainen näistä on myös omia suosikkejani! Suklaaleipää söin viimeeksi aamupalalla (leivoin jouluksi ison keon suklaasämpylöitä) ja chiliöljyä on kaapissa tälläkin hetkellä useampi purkki. Rapealla halloumimurulla silattu vinkeä kikhernesalaatti taas on ehdottomasti koukuttavimpia salaatteja mitä olen konsanaan luonut ja ohje on kerännyt poikkeuksellisen paljon kiitosta monen yksityisviestin välityksellä! Sekä sitruunainen kikhernepata että nopea tantanmen ramen ovat taas niitä ohjeita, joilla on taltutettu nälkäkiukkua ja siitä seuraavaa turhaa parisuhdekinastelua läpi vuoden.

Vaimomatskuu luetuimmat jutut 2020:

purkki hummus platter“Purkinavailijan dippilautanen”

dolsot bibimbapDolsot bibimbap valurautapannussa

Omat lempparijuttuni 2020:
Dolsot bibimbap valurautapannussa

Rakastan bibimbapia ja vielä enemmän pohjalta rapeaksi paistunutta dolsot bibimbapia, mutta tämä juttu nousee suosiksi myös siksi että tein sen yhteistyössä Fiskarsin kanssa. Siis Fiskarsin!

Makumatkalla: jajangmyeon & musta päivä

Jajangmyeon on herkullinen korealainen ruoka johon tutustuin ilokseni tänä vuonna. Nyt kaapista löytyy jajang-mustapaputahnaa aina! Erityiseksi tämän jutun minulle tekee kuitenkin se, että pyöräytin juttua varten spontaanisti hauskan kuvasarjan puolessa tunnissa. Kunpa kuvaaminen olisi aina niin mutkatonta!

Koronakevään aakkoset (kotivara à la Vaimomatskuu)

Tätä mammuttijuttua ei varmaan monikaan ole jaksanut edes lukea, mutta sen kirjoittaminen toi itselleni iloa kevään rankimpana aikana. Oli hauska miettiä omia ruoka-aakkosia!

Purkinavailijan dippilautanen

Tätä ruokaa meillä on tehty ehkä eniten koko vuonna… ja syystä: sen “kokkaaminen” sisältää lähinnä erilaisten purkkien availua ja lopputulos on todella addiktoiva. Täydellistä ruokaa vuoteen 2020!

Paahdettu pasta & herkkusienipääkallot (Halloweenresepti)

Tämä ruoka ja sen oheen luodut kuvat syntyivät spontaanisti muutamassa päivässä, koska halusin kokeilla tehdä somessa näkemiäni herkkusienipääkalloja. Ensisijaisesti halusin siis luoda hauskoja kuvia, mutta päädyinkin siinä sivussa luomaan varsin hauskan ja herkullisen reseptin!

herkkusieni pääkallot

5 satunnaista poimintoa vuoden varrelta:
  • Aloitin keväällä 2020 tubettamisen. Videoita kertyi kanavalleni poikkeusaikana 41 kappaletta kolmella eri kielellä 😀 Mutta älkää turhaan yrittäkö kanavaa etsiä, se oli tarjolla vain hyvin rajatun ajan ja vain hyvin rajatulle yleisölle… ja ihan syystä.
  • Kävin joulukuussa vieraana My Dear Kitchen In Helsinki -podcastissa! En voi kuunnella jaksoa itse ilman massiivista myötähäpeää mutta suosittelen kaikkia ruuan vastuullisuudesta ja kestävästä ruokakulttuurista kiinnostuneille Aslin podcastia näin niinkuin muuten 🙂
  • Kävin kesällä helvetissä. Helvetti sijaitsee Rakveren linnan kellarissa!
  • Tänä vuonna yksi ottamistani kuvista julkaistiin Sorbus gallerian Wasted Years -historiikissa. Ensi vuonna yksi ottamistani kuvista ilmestyy eräässä toisessa kirjassa. Siitä lisää myöhemmin!
  • Kun aikoinaan aloitin blogin, listasin jutun loppuun aina mitä musaa olin kulloinkin kuunnellut. Pitäisi ehkä ottaa tämä tapa käyttöön uudelleen? Eniten kuuntelemani biisit vuonna 2020 olivat Tori Amos: Wednesday, The Electric Prunes: Holy are you ja Cornelius: Point of view point.

dirty martini

Palataanpa tämän vuosikatsauksen lopuksi vielä takaisin siihen, millä aloitettiinkin. Maistuisko kellekään yks dirty martini? Dirty martini on minulle se juoma, jonka tilaan cocktailbaareissa lähes poikkeuksetta ja kun tämä vuosi nyt on ollut mitä se on ollut, olen tehnyt sitä myös kotibaarissa lähes yhtä ahkeraan kuin negroneja (saatikka glögroneja näinä viime viikkoina).

Dirty martinin oikeaoppinen resepti alla, mutta lisään perään vielä kuvailun siitä, kuinka teen tämän juoman itse yhtä kutakuinkin päin persettä kuin vuosi 2020 on mennyt. Rikon nimittäin kotiversiossani useampaa dirty martini -sääntöä: laitan sekaan välillä enemmän vermuttia kuin olisi suotavaa ja teen juomastani aina niin likaisen, että se laatugini jota siihen upotan ei taatusti pääse enää oikeuksiinsa. Lisäksi lasiin upottamieni oliivien määrä korreloi yleensä suoraan päivän ankeusastetta mutta harvemmin jää alle viiden. Mutta hei, tänä vuonna mikä vaan saa luvan on sallittua, en tavoittele enää kunnialla selvitymistä vuoteen 2021, kunhan vaan selviydyn.

Dirty martini

5-6 cl giniä

1 cl kuivaa valkoista vermuttia

1 cl oliivipurkin lientä

vihreä oliivi

Mittaa ainesosat jäillä täytettyyn sekoituslasiin ja sekoita. Siivilöi juoma hyvin jäähdytettyyn martinilasiin. Koristele oliivilla.

dirty martiniKuvassa kuuden kirosanan dirty martini

Dirty martini à la 2020:

Mittaa jäillä täytettyyn sekoituslasiin 5 cl sitä vähän parempaa giniä jota hilloat kaapin takaosassa, sekä 1-2 cl kuivaa valkoista vermuttia (1 jos haluat suorittaa yhden asian oikein sinä päivänä, 2 jos haluat tehdä kerrankin jotain VÄÄRIN). Lisää oliivilientä teelusikallinen kerrallaan juomaa maistellen, kunnes martinisi on yhtä suolainen kuin otsasi niinä päivinä kun et ehtinytkään suihkuun, yhtä katkera kuin Donald Trump tammikuun 20. päivänä 2021 ja yhtä samea kuin marraskuinen keskivertopäivä. Sekoita kunnes näpit jäätyy. Viilennä sekoituslasilla sitä hikistä otsaasi hetki. Siivilöi dirty martini sitten viilennettyyn lasiin ja lisää oliivi per mielessä pyörivä kirosana. Älä anna sormen hakeutua vahingossa avaamaan työsähköpostia juomaa nauttiessasi.

Heippa hei 2020, tervetuloa 2021!
Toivotan mitä parhainta uutta vuotta jokaiselle teistä siellä ruudun toisella puolella!

dirty martini

Ps. Loppuun pieni disclamer: Tunnesyöppöily tai -juoppoilu ei muuten oman kokemukseni mukaan auta niin minkäänsorttiseen mielentilaan, parempi idea on mennä kävelylle!

80 views

Löytö: Pop Up Izakaya by Ben & Mino

by Juulia 1 Comment
Löytö: Pop Up Izakaya by Ben & Mino

benjamin öbergPop Up Izakaya by Ben & Mino @ Daily Dose, syyskuussa 2020

Ben & Mino

Ben & Mino = Benjamin Öberg & Minori Yoshida. Kaksi uskomattoman taitavaa, luovaa ja intohimoista kokkia, joita jokaisen herkkusuun kannattaa pitää silmällä!

Tutustuin Minoon useampi vuosi sitten yhteisten ystävien kautta ja pääsin ilokseni kerran kokkaamaankin hänen kanssaan okonomiyakia! Hän on ollut minulle monesti korvaamaton apu kun olen halunnut kysellä jotain japanilaisesta ruuasta asiantuntijalta, tai muuten vaan kuulla, mikä paikka Helsingissä hyvän ruuan ystävän kannattaisi kulloinkin tietää.

Muutettuaan Suomeen vuonna 2014, Minori on työskennellyt monessa Helsinkiläisessä ravintolassa, kuten Sushi Bar & Winessä, Bar Cónissa ja The Cockissa. Ben taas on ollut apulaiskeittiömestarina The Cockissa ja sittemmin Yes Yes Yesissä, sekä keittiömestarina Holidayssa. Tällä hetkellä hän tekee taikojaan Kallion italialaisia makuja tarjoavassa ravintola Madonnassa. Olen seurannut Benin käsittämättömän herkullisia pastaluomuksia jo pitkään Instagramin kautta, joten on kiva tietää missä hänen pastojaan voi päästä maistamaan ihan livenä!

Pop Up Izakaya by Ben & Mino vol 1 ravintola Latvassa

Pop Up Izakaya by Ben & Mino

Matkustellessaan muutama vuosi sitten Japanissa, pariskunta ei vielä kaavaillut oman ravintolan avaamista. Japanissa idea sai kuitenkin alkunsa, kun Ben ja Mino oivalsivat, että Suomen ravintolaskeneen mahtuisi hyvin autenttisia japanilaisia makuja tarjoava Izakaya. Sellainen rento, edullista mutta laadukasta ja herkullista ruokaa tarjoava pubi, jossa vierähtää mukavasti tunti jos toinenkin kaikenlaista ihanaa lasillisen ääressä mutustellen. Sellaisissa minäkin kävin viettämässä iltaa, kun matkustin Japanissa muutama vuosi takaperin! Onhan niitä izakayan tyyppisiä ravintoloita täällä toki vuosien varrella nähty, mutta eivät ne ole päässeet ainakaan minun japanilaisen izakayakokemukseni tasolle.

Ravintolakonseptia on sittemmin testattu työnimellä Pop Up Izakaya by Ben & Mino nyt jo kahdesti, ja olen ilokseni onnistunut saamaan kummallakin kerralla itselleni paikan täyteen buukattuihin kattauksiin. Ensimmäisellä kerralla maistelimme pariskunnan luomia uskomattoman ihania makuja Ravintola Latvassa, tällä kerralla taas Kurvin pienessä ja sympaattisessa Daily Dosessa.

pop up izakayaPop Up Izakaya by Ben & Mino vol 1 ravintola Latvassa

Silläkin uhalla että kuulostan pienoiselta stalkkerilta, olen seurannut Instagramissa suurella uteliaisuudella, mitä tämä pariskunta milloinkin kokkaa, kerää, säilöö, kasvattaa ja luo. Pasta of Ben -tililtä löytyy mitäs muuta kuin Benin pastoja, Totally Edible -tililtä taas heidän yhteisiä keräily-, viljely-, fermentaatio- ja säilöntäjuttujaan. Minorin ja Benin yhdistetty tietotaito raaka-aineiden, niiden käsittelyn ja makuyhdistelmien suhteen on huikea ja toivon suuresti, että he pääsisivät toteuttamaan unelmansa omasta rennosta Izakayastaan.

Haave oli viime keväällä jo lähellä toteutumistaan, mutta kuten kaikki tiedämme, maailmanlaajuinen epidemia sai monet suunnitelmat heittämään häränpyllyä. Toivottavasti kuitenkin jo ensi vuonna tähän aikaan syön jossain rennossa ja tunnelmallisessa tilassa Benin käsin tekemää udon carbonaraa tietäen, että saan sitä lisää vaikka joka päivä jos niin vain haluan.

pop up izakayaHotate / Ponzu / Momiji- Oroshi

Alla Daily Dosen syyskuisen Pop Up Izakaya by Ben & Mino -illallisen menu. Voidakseni kertoa siitä teille kunnolla, haastattelin aterian yksityiskohdista jälkikäteen Minoria 🙂

Hotate / Ponzu / Momiji- Oroshi

Ensimmäinen ruokalaji oli kampasimpukkaa ponzulla, raastetulla daikon –retikalla sekä kanzurilla (kanzuri on chilitahna Niigatasta). Älyttömän hyvää!

Nasu / Tsuyu/ Daikon oroshi and Shoga oroshi

Tämän annoksen nimi on “Nasu no age-bitashi” ja se valmistuu niin, että munakoiso uppopaistetaan ja laitetaan dashista valmistettuun tsuyuun maustumaan. Benjamin oppi tämän nimenomaisen tsuyun valmistamisen Japanissa, ollessaan harjoittelussa ravintola Tenoshimassa. Yksi Tenoshiman omistajista on valmistunut aikoinaan Ravintolakoulu Perhosta. Hän avasi Suomessa valmistumisensa jälkeen muutamia ravintoloita, mutta muutti sitten takaisin Japaniin, jossa hän avasi miehensä kanssa Tenoshiman. Tenoshima sai jo ensimmäisen vuotensa aikana Michelin –tähden.

Shio-Koji tomato and mozzarella caprese

Koska tämänkertainen pop up sijoittui italialaiseen ravintolaan, pari halusi tuoda listalle mukaan myös italialaisia makuja. Perinteinen caprese japanilaisella twistillä oli raikas ja herkullinen annos jota olisin voinut syödä enemmänkin!

Shio-Koji tomato and mozzarella caprese

Nasu / Tsuyu/ Daikon oroshi and Shoga oroshi

Jimami Dofu

Jimami Dofu

Tällä annoksella pariskunta halusi nostaa esiin, että japanista löytyy tofua moneen lähtöön. Tämä silkkinen ja unelmanpehmeä tofu on valmistettu maapähkinöistä ja se hurmasi ainakin minut myös edellisessä Pop Upissa Latvassa. Kunpa kuvani tekisi sille oikeutta vähän paremmin!

Sashimi Hamachi

”Halusimme tarjota parasta kalaa mitä Suomesta voi saada!” Hamachi sashimi –annosta koristanut japaninvaahteran lehti on peräisin Isnäsistä, Benjaminin äidin pienestä japanilaisesta puutarhasta. Hamachi taas oli tilattu Hakaniemen Hallin Kala Patagónicon kautta.

Wagyu beef sushi

Wagyu sushi tarjoiltiin Minorin kotikaupungista Miyazakista tuodun mustan bambuhiilisuolan kera. Kasvissyöjäystäväni sai tässä kohtaa eteensä inari sushia herkkutatilla!

Chicken Nanban

Chicken Nanban –annos on peräisin Minorin kotikaupungista, joten tämän rapean kana-annoksen valikoiminen listalle oli sekä henkilökohtainen, että taktinen teko: ”ajattelin aina, että tämä annos on varmasti suomalaisten mieleen” sanoo Mino – mutta kenellepä tämä nyt ei maistuisi! Chicken Nanban -annoksen kana marinoidaan uppopaistamisen jälkeen portugalilaisen escabechen tapaan viinietikkapohjaisessa kastikkeessa ja tarjoillaan sitten keitettyä kananmunaa, kapriksia, sipulia, sitruunaa ja japanilaista inkivääriä sisältävän “tartar” kastikkeen kera. Herkullista! Kasvissyöjäystäväni sai tässä kohtaa eteensä mapo tofua.

Chicken Nanban

Carbonara udon

Carbonara udon

Annoksen udon –nuudelit olivat Benjaminin käsin tekemiä ja ne tarjoiltiin misolla maustetun carbonaran muodossa. Annoksen viimeisteli soijamarinoitu keltuainen ja syömistä säesti onnen voihkaisut 😀 Tällaisen fuusioannoksen voisi hyvin löytää izakayasta myös Japanissa, sanoo Minori. Toivottavasti pian myös Helsingistä!!!

Mochi Mont Blanc

Aterian päätteksi Ben ja Mino halusivat luoda syksyisen jälkiruuan, sillä Japanissa sesonkien seuraaminen kuuluu yleisesti ruuanlaittofilosofiaan. Annokseksi valikoitui kuuluisa ranskalainen kastanjajälkiruoka Mont Blanc – mochilla ja kinakolla (paahdetulla soijapapujauheella) ryyditettynä ja se oli ihanan kevyt ja raikas päätös tälle runsaita makuja pursuilevalle aterialle!

Mochi Mont Blanc

En tiedä onko tässä kohtaa edes tarpeen vielä erikseen sanoa, että rakastin jokaista annosta. Suosikiksi kaikesta nousi kuitenkin ehkä käsittämättömän täyteläinen ja silkkinen carbonara udon, sekä iki-ihana, raikas ja aavistuksen makea maapähkinätofu. Jos Benin ja Minon oma Sake Bar & Izakaya joskus toteutuu, toivon suuresti löytäväni nämä annokset siellä listalta!

Ps. Jos olet kiinnostunut seuraamaan, miten Benin ja Minon Sake Bar & Izakaya -haave etenee, ota se ihmeessä seurantaan Instassa! Benjaminin oma IG löytyy täältä ja Minorin taas täältä.

823 views