Siitä asti, kun ensimmäistä kertaa pääsin Jenni "Kansleri" Tuomisen patojen ääreen, olen vahdannut silmä kovana tilaisuuksia palata niiden luo. Taisinkin olla Jennin ja hänen miehensä Tuomas Vimman pop up -ravintolassa syömässä lähes päivittäin, aina kun niitä järjestettiin. Kanslerin intohimo, luovuus ja perusteellisuus teki minuun nopeasti niin lähtemättömän vaikutuksen, että vaikka olen melko ujo, utelin varovasti jokaisella visiitilläni jotain pientä ruuista. Paljastui, että jokaisen ... continue reading...
Hakutulokset haulla: kansleri
Makumatkalla Kanslerin kyydissä
OUJEA: Kanslerin pop up viikko on taas käynnissä! Raportoin Kanslerin puuhista viimeeksi maaliskuussa, ja niin vaikuttunut olin tuolloin sekä pop upin menusta että toteutuksesta, että olen kytännyt silmä kovana kaikki tilaisuudet päästä taas Jenni "Kansleri" Tuomisen patojen ääreen. Kanslerin ruuat valmistetaan viimeistä myöten Tuomas Vimman ja Jennin omin kätösin. Menut ovat kunnianhimoisia ja vaativat useimmiten usean päivän valmistelut. Tällaiseen ruokaan ei yleensä ihan normiravintoloissa ... continue reading...
Löytö: Kansleri
Tiedän, mistä haen lounaani seuraavat kaksi viikkoa: Kanslerista. Tuomas Vimman ja Jenni "Kansleri" Tuomisen pop up -ravintolassa on tarjolla kahden viikon ajan tolkuttoman houkuttelevaa take away -lounasta. Ruokalistalta löytyy mm. ramen- laksa- ja pho-keittoa, pastrami-bageleita, japanilaista tonkatsua sekä neworleansilaisia muffuletta-leipiä, tacoja, gazpachoa... Tarkemman päiväkohtaisen ruokalistan voi käydä kurkkaamassa vaikkapa Kanslerin Facebook-sivuilta, mutta varoituksen sana: ... continue reading...
Mausteiden kanssa graavattu keltuainen
Graavatut keltuaiset Yksi viime vuosien lempitavoistani käyttää keltuaisia on ollut niiden graavaaminen. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu niin, että keltuaiset peitellään suolan ja sokerin seokseen X päiväksi, jonka jälkeen graavatut keltuaiset kuivataan ja sitten ne ovatkin käyttövalmiita (lue tarkemmat ohjeet tästä jutusta). Graavattua keltuaista voi raastella tai viipaloida menemään monenlaisten ruokien päälle. Omasta mielestäni raaste sopii erityisesti esim. parsarisoton, mätipastan, ... continue reading...
Paahdettu kuningasosterivinokas & savuiset shimejit
Jos metsään haluat mennä nyt... Näin sienikauden pikkuhiljaa jo käynnistyessä on kiva ottaa varaslähtö sienikokkailuun itsekin! Sienimetsään en kuitenkaan vielä suuntaa, vaan kauppaan - hakusessani on nimittäin vähän harvinaisemmat viljellyt sienet. Sienestys on mahtavaa puuhaa ... siis silloin kun onnistaa, eikä minua ole onnistanut sienimetsällä pariin vuoteen. Valkoiset ja ruskeat herkkusienet, siitakkeet ja portobellot löytyvät vaivatta ihan lähikaupasta, mutta hieman jännempiä ... continue reading...
Gochujang + manteli = mega-addiktiiviset gochujangmantelit
Jos pöydällä lojuu kulho näitä gochujangmanteleita, niin eipä loju enää hetken kuluttua. Kirjoittelin taannoin siitä, kuinka kotiini tuppaa kertymään jos jonkinlaista pähkinä- siemen- ja mantelipussia. Niillä on niin suuri paikka niin kokkailuissani kuin snäkkäilyissänikin, että jos en ole varma onko kotona jotain tiettyä sorttia pähkinää/siementä, ostan sitä, ihan vain varmuuden varalta. Pähkinät, kuten siemenetkin sisältävät kuitenkin sen verran rasvaa, että niitä ei voi niin vain ... continue reading...
Kimchivinegretti, vihreää parsaa & veriappelsiinia
Out with the old, in with the new Tervetuloa vaan parsasesonki, sua on vähän odoteltukin! Yleensä syön ekat parsat lähestulkoon sellaisenaan - vähän voita, suolaa ja pippuria vaan ja avot - mutta voihan näitä perinteitä välillä vähän ravistella? Tänä vuonna söinkin ensimmäiset parsani sesongin vikojen veriappeliisinien ja kypsän avocadon kera. Kausituotteista odotetuimpia ovat minulle vuosi toisensa jälkeen juuri veriappelsiinit ja parsa, joten tuntui jotenkin sopivalta laittaa nämä herkut ... continue reading...
Sushikulho aka chirashizushi aka voiko helpompaa sushia ollakaan?
Sushikulho on ehkä paras ruoka, jonka Japaninmatkaltani toin keittiööni. Sen avulla sushista on tullut spontaania, helppoa ja nopeaa arjen kotiruokaa, eikä vain työlästä viikonloppujen projektiruokaa. Sushikulhon (japaniksi chirashizushi eli "siroteltu sushi") kasaamiseen ei tarvita makirullatreeniä saatikka erityisiä kalanleikkuuskillsejä (vaikka ei niistä toki haittaakaan ole). Niinpä se onkin oivallinen ruokalaji niin aloittelevalle kotisushikokille, kuin vähän kunnianhimoisemmallekin ... continue reading...
Hävikistä herkuksi: Kanaramen + Food Sealer Chef -arvonta
Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja OBH Nordica Tämä kanaramen on hyvä osoite yhdelle jos toisellekin keittiön hävikkiruualle. Tunnustan: teen aika paljon heräteostoksia. Harva se päivä kannan kotiini jotain, joka oli vaan pakko saada ... siis ruokakaupasta! Kauppareissuilta mukaani tarttuu esim. seuraavanlaisia houkutuksia: eksoottisia hedelmiä, jotka näen jo mielessäni kauniisti aseteltuna aamupalalautaselle, erikoisemman näköisiä vihanneksia ja juureksia, kuten ... continue reading...
Sichuanpippurihärkis
Uusista kasviproteiineista on nyt kohistu sen verran pitkään, että sain lopulta minäkin ryhdistäydyttyä ja kannettua paketin Härkistä kotiin. Muumijauhelihan mieleen tuovaa Mifuakin olen ujosti hieman silmäillyt; Nyhtökaura ja Oumph sen sijaan loistaa edelleen poissaolollaan niin katseeni tieltä kuin masustanikin. Aloitetaan tämä kasviproteiinitutustumisleikki siis siitä, mitä käsiin helpoiten saadaan! Härkiksestä olisin kasvissyöntivuosinani ollut todella fiiliksissä - sen koostumus ja maku ... continue reading...
Saksanpähkinächorizo
Chorizohullu täällä terve! Kyllä vaan, sellainen minä olen. Asia tuskin yllättää ketään blogiani pidempään lukenutta, niin usein chorizoa mun resepteistä löytyy. Pääraaka-aineena sitä harvemmin kuitenkaan käytän, enemmänkin tykkään sen ruokaan tuomasta suolaisuudesta ja potkusta ikäänkuin mausteena. Kaikenlainen tulinen, suolainen, kirpeä ja rasvainen on muutenkin kovasti mieleeni, esim. jättipussi viinietikkasipsejä, tyhjenee aina ennätysajassa - jos chorizoa saisi valmiiksi rapeaksi ... continue reading...
Juhlaruokaa: mac & cheese
Se olis taas se aika vuodesta, kun piirrellään vaaleanpunaisia sydänkortteja ja ujutellaan niitä ihastuksen reppuun. Se aika, kun varataan romanttisista ravintoloista nurkkapöytiä, sytytellään kynttilöitä, haaveillaan satuhäistä, asetetaan mahdottomia odotuksia itselle ja kumppanille. Vai onko? Itselleni ystävänpäivä merkitsee romanttisten rakkausjuttujen sijaan ystävyyden juhlaa. Sitä tosin sietäisi juhlia ihan päivittäin, välillä jopa tunneittain, ainakin jos on niin onnekas ystävien suhteen ... continue reading...