Chawanmushi eli japanilainen munavanukas – vihreä versio

by Juulia 10 Comments
Chawanmushi eli japanilainen munavanukas – vihreä versio

chawanmushi

Chawanmushi on silkkisen sileää ja unelman pehmeää japanilaista munavanukasta, johon tiesin munahulluna rakastuvani jo ennen kuin sitä koskaan olin maistanut. Se on maultaan mietoa mutta täyteläistä, todellista lohturuokaa! Kun sitten lopulta sain ensimmäistä kertaa chawanmushia nenäni eteen, se tapahtui Japanissa. Elämys oli sen verran ikimuistoinen, että rima oli todella korkealla kun lähdin lopulta chawanmushia kokkailemaan omassa keittiössäni.

Chawanmushi tarkoittaa kirjaimellisesti ”teekuppihöyryä” tai ”höyrytetty teekulhossa” ja sen pääraaka-aineen, kananmunan lisäksi siitä löytyy usein ginko-pähkinöitä eli neidonhiuspuun pähkinöitä, lootusjuurta, katkarapuja, siitakesieniä, jotka piilotetaan munavanukkaan pohjalle. Chawanmushi valmistetaan Japanissa yleensä aivan omassa kulhossaan, johon kuuluu tiiviisti sulkeutuva kansi.

chawanmushi

Aloitin omat chawanmushikokeiluni perinteiseen tapaan piilottamalla sen sisään mm. kanaa, ginko-pähkinöitä ja katkarapuja, mutta resepti talvisine kuvineen jäi jostain syystä tuonne juttuluonnosten joukkoon niin pitkäksi aikaa, ettei sen julkaiseminen tässä keväthuumassa enää tunnu ihan relevantilta. Jääköön odottelemaan syksyä siis! Tehdäänpä chawanmushista sen sijaan tähän vuodenaikaan sopiva, kevyt ja vihreä versio 🙂

Pääsiäispöytään mitä mainioimmin sopiva, vihreällä parsalla, sokeriherneenpaloilla ja pinaatilla ryyditetty vihreä chawanmushi on siitä kiitollinen tarjoiltava, että niitä voi valmistaa kerralla uunipellillä useita. Omasta mielestäni se on parhaiten edukseen tarjottuna vielä lämpimänä, mutta Japanissa chawanmushia syödään myös kylmänä (ja toki näin olen tehnyt välillä itsekin).

chawanmushiLisää vihreää!

Chawanmushin valmistaminen on suhteellisen helppoa. Ainoa pieni kommervenkki on kehitellä omaan keittiöön parhaiten sopiva höyrytysmetodi ja sitten varmistaa, ettei chawanmushi pääse kypsymään yli.

Kauniin sileän pinnan munavanukas muodostaa parhaiten, kun kypsennysastian saa peitettyä niin huolella, ettei sen sisään pääse tiivistymään kosteutta. Kosteus nimittäin lopulta tippuu takaisin vanukkaan pinnalle tehden siitä reikäisen – ei ehkä niin sievää, mutta makuahan tällainen esteettinen seikka ei tietenkään pilaa. Parhaiten tältä tilanteelta välttyy, jos valmistaa chawanmushin kannellisessa pienessä uuninkestävässä kulhossa, ne ovat syystä omiaan tämän ruuan valmistamisessa!

chawanmushi

Chawanmushin valmistamisessa tärkeää on myös sopivan muna – neste -suhteen löytäminen. Jos olet käyttänyt liikaa munaa suhteessa nesteeseen, lopputulos ei olekaan pehmoisen tytisevää vaan kovaa. Jos taas käytät liikaa nestettä suhteessa munaan, ei chawanmushi hyydy kunnolla vaan leikkaa.

Oman kokemukseni mukaan turvallisin muna vs. neste -suhde on n. 1,5 dl nestettä per yksi normaalikokoinen kananmuna. Tällä suhteella tehtynä chawanmushi on ollut joka kerralla silkkistä, pehmoista ja kevyesti tytisevää, eli siis kutakuinkin täydellistä!

Chawanmushi sopii muuten tarjottavaksi myös kananmunia syöville vegetaristeille, jos käytät perinteisen kuivatuilla tonnikalahiutaleilla maustetun dashin sijaan vegaanista siitakedashia. Sekä perusdashin että siitakedashin ohjeet löydät täältä.

Chawanmushi

2:lle

Munavanukkaaseen:

2 kananmunaa

3 dl dashia (*

2 tl soijakastiketta

2 tl mirinkastiketta (tai 1 tl sokeria)

Vihreät täytteet

2 vihreää parsaa

n. 50 g babypinaattia

8 sokeriherneenpalkoa

Sekoita munat varovasti dashiin ja mausta seos soijalla sekä mirinillä. Varo vaahdottamasta seosta sekoittaessasi sitä! Siivilöi seos, jottei siihen jää yhtään sekoittumatonta munaa taikka kuplia.

Ryöppää babypinaatti nopeasti (max. 1 min) kiehuvassa vedessä, valuta ja purista enin neste hieman jäähtyneestä pinaatista pois. Silppua pinaatti pienemmäksi ja annostele se kulhojen pohjalle. Viipaloi parsa vinottain noin sentin pituisiksi pätkiksi (jätä kuiva ja puiseva tyvi käyttämättä). Jaa parsaviipaleet kulhoihin. Pilko sokeriherneen palot pätkiksi ja jaa myös ne kulhoihin. Voit halutessasi asetella muutaman herneenpalon kulhoon kokonaisena parsojen nuppujen viereen niin, että kun lisäät kulhoihin munaseoksen, ne jäävät pilkistämään vanukkaan pinnalta.

Peitä kulhot tiiviisti foliolla (tai niiden kansilla) ja höyrytä niitä kiehuvalla vedellä muutaman sentin verran täytettyyn kattilaan asetetussa tasapohjaisessa siivilässä / höyrytyskorissa 30-40 minuuttia. Pidä kansi kattilan päällä koko höyrytysajan ja varmista, että vesi poreilee kevyesti koko kypsennysajan- sen ei siis kuulu kiehua täysillä. Kananmuna on lempeän lämmön ystävä! Kypsä chawanmushi on kauttaaltaan kiinteytyn silkkiseksi ja hytkyy kevyesti astiaa heiluttaessa.

Voit myös kypsentää chawanmushit foliolla peitettyinä uunivuuassa, johon lorotat kiehuvan kuumaa vettä muutaman sentin korkeuteen asti. 2,5 dl vetoiset kulhot kypsyivät 150 asteisessa uunissani noin 40 minuutissa.

*) voit halutessasi korvata dashin kasvisliemellä, mutten varsinaisesti suosittele sitä. Dashi tuo tähän ruokaan tärkeää syvyyttä ja umamisuutta, jota kasvisliemestä ei vain löydy!

chawanmushi

Huom!

Kypsyyttä kannattaa alkaa tarkkailemaan kummassakin kypsennysmetodissa 20-25 minuutin kypsennyksen jälkeen. Kulhon muodosta, uunista, veden lämpötilasta ja höyrytysmetodista riippuen kun kypsymisaika voi tietysti hieman vaihdella. Mikäli käytät isompia tai pienempiä kulhoja kuin ohjeessani, kypsymisaika voi vastaavasti olla lyheympi/pidempi. Tarkkaile munavanukkaita siis varsinkin ekoilla kokkailukerroillasi ja ota ne pois vesihauteesta heti kun ne tuntuvat kiinteytyneen kauttaaltaan. Sekä yli- että alikypsä chawanmushi on harmistus, tosin alikypsän höyryttämistä voi sentään aina jatkaa 🙂

Ps. Olen viettämässä tänä vuonna totaalisen laiskaa lomapääsiäistä, eli en aio ahkeroida massivisia pääsiäistarjoiluja lainkaan tänä vuonna. Meidän menyy koostuukin kasasta portterilla, mämmillä ja kahvilla maustettua nyhtöpossua, tästä vihreästä chawanmushista, sekä simppeliäkin simppelistä portteri+ mämmi-jälkkäristä. Mikäli etsiskelet kuitenkin vielä vähän vaativampaa pääsiäistarjoiltavan ohjetta, niin kurkkaa vaikkapa edellisvuotinen karitsankare + punaviinirisotto -ohjeeni, tai toissavuotinen eeppinen pääsiäisateria eli karitsanviulu hunaja-palsternakkojen kera!

Pps. Jos tuo ginkopähkinä jäi jotakuta houkuttamaan, niin käy lukemassa kuitenkin tämä juttu ennen kuin lähdet kyseisiä lievästi myrkyllisiä pähkinöitä ahmimaan.

99 views

Löytö: violetti bataatti & kirpeä bataatti-appelsiinisalaatti

by Juulia 17 Comments
Löytö: violetti bataatti & kirpeä bataatti-appelsiinisalaatti

violetti bataattiVioletti bataatti ja veriappelsiini ne yhteen soppii.

Vihdoinkin niitä saa! Siis violetteja bataatteja. Suomesta.

Olen ihaillut näitä upean värisiä juureksia lähinnä Instagramissa, jonka perusteella sitä käytetään erityisen paljon makeissa ruuissa kuten kakuissa, jäätelöissä ja muffinseissa. Eipä ihme, sehän on sekä makea, että poikkeuksellisen huomiotaherättävän värinen juures! Japanissa paahdettuja bataatteja myytiin katuruokana (oranssi kulkee käsittääkseni nimellä yaki-imo, violetti eli ”Okinawalainen bataatti” taas nimellä beni-imo), mutta minä urpo en ostanut sellaisia kertaakaan… ja nyt tietysti harmittaa.

Jostain syystä olen aivan hulluna kaikkiin vähänkin poikkeavamman värisiin vihanneksiin ja juureksiin; jos kaupassa tulee vastaan keltainen tai violetti porkkana, on se tietysti ostettava. Samoin raitajuuri, keltajuuri, raidallinen munakoiso, violetti ruusukaali, raidalliset sitruunat ja niin edes päin. Violetin bataatin lisäksi ainakin minun lähikaupastani löytyi ilokseni myös valkoista bataattia! Jee, lisää jännänvärisiä ostoksia!

purppurabataatti

No, nytpä pääsin maistamaan tätä herkkua! Kiitokset osoitan Veera Queen of Deliciousille, joka oli pyydellyt lähikaupaltaan violetteja bataatteja valikoimaan. Kun niitä ei tukusta tuolloin vielä saanut, oli lähikaupan sankarikauppias (kyllä, sankarin teko kummaltakin!) pyytänyt niitä puolestaan vihannestukulta, ja eipä aikaakaan, kun Instagramista pääsi bongaamaan myös kotitantereella otettuja kuvia violeteista bataateista (kuten tämä Hannan Sopan bongaus Itiksestä).

Veera oli tehnyt violetista bataatista suklaakakun kuorutteen, jota aion kyllä testata ihan lähiaikoina! Mutta ensin: salaattia. Olen onnistunut saamaan itseni taas flunssaan, joten lautaselle pitää saada mahdollisimman paljon tervehdyttävää ja vitamiinipitoista murkinaa. Toisaalta ruuan pitää olla helposti valmistuvaa, kun pystyssä oleskelu tuottaa nopean uuvahduksen. Niinpä lykkäsin lähikaupastani, Hertsikan Hertasta, löytyneen violetin bataatin uuniin ja pilkoin sen kaveriksi muutaman puoliveriappelsiinin (joita sai muuten samaisesta kaupasta säkillisen eurolla). Kun jääkaapista löytyi vielä kourallinen babypinaattia, alkoi lautaseni näyttämään todella terveelliseltä – hyvästi pöpöt!

Salaatinkastikkeeksi tein pienellä muokkauksella tämänhetkistä lempisoossiani, joka valmistuu mm. kuivatuista karpaloista, inkivääristä, appelsiinimehusta, valkosipulista, soijasta ja öljystä. Flunssankarkoituslisäykseni oli muutama koukuttavan kirpeä umeboshiluumu, joilla Japanissa hoidetaan kaikenlaisia vaivoja flunssasta yskään ja huonovointisuudesta krapulaan. Umebosheja ne samuraitkin aikoinaan söivät ollakseen väsymättä taistelun timmellyksessä!

violetti bataattiVioletti bataatti todellakin on violetti.

Violetissa bataatissa on todella paljon antosyaaneja, eli antioksidantteja, jotka antavat violetin värin myös esim. punakaalille ja mustikalle. Antosyaanit lisäävät vastustuskykyä syöpää, sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta vastaan (kertoo Tiede-lehti) – mutta onpa näissä bataateissa niiden lisäksi myös rutosti mm. A-vitamiinia, kuituja, C-vitamiinia sekä rautaa. Selvää terveysruokaa.

Violetin lajikkeen koostumus tuntui minusta hieman perusbataattia kuivemmalta, eikä se myöskään ollut minusta aivan yhtä makea. Aromiltaan se on kukkea, suorastaan parfyyminen, toisin kuin oranssi sukulaisensa(*. Värinsä tämä bataatti säilyttää kypsennettäessäkin hienosti. Koostumuksesta saa mahdollisimman pehmeän, kun kypsentää nämä bataatit rauhassa miedolla lämmöllä. Omani saunoivatkin 150 asteisessa uunissa kahtia halkaistuna melkein kahden Gilmore Girlsin jakson verran ja olivat sen jälkeen pehmoisia kuin … hmm … vauvanruoka. Täydellistä kipeälle kurkulle 🙂

Violetti bataatti-appelsiinisalaatti 1:lle

1 keskikokoinen violetti bataatti

1-2 ((puoli)veri)appelsiinia

1 kevätsipuli

kourallinen babypinaattia

2-3 rkl kuivattuja tai tuoreita granaattiomenansiemeniä, karpaloita tms. pirteää ja pientä

vastarouhittua mustapippuria ja suolaa

(ripaus sumacia)

Kastike:

ohje ja raaka-aineet löytyvät täältä

Pese violetti bataatti ja leikkaa se puoliksi. Laita puolikkaat uunivuokaan leikkuupinta alaspäin ja lykkää ne 150 asteiseen uuniin reiluksi tunniksi. Kun bataatti on kypsää ja täydellisen pehmoista, kuori se.

Leikkaa appelsiineista terävällä veitsellä kuoret irti ja viipaloi ne. Viipaloi myös kevätsipuli. Pese ja kuivaa pinaatti ja nostele sitten lautaselle vuorotellen appelsiinia, bataattia ja pinaattia. Ripottele päälle kevätsipulia ja kuivattuja granaattiomenansiemeniä (tai kuivattuja karpaloita). Mausta halutessasi ripauksella piristävän kirpeää sumacia, suolaa ja vastarouhittua pippuria.

Tarjoile salaatti karpaloisen kastikkeen kera. Itse lisäsin tuohon ihanan paksuun kastikkeeseen tänään muutaman umeboshiluumun tuomaan ekstrakirpeyttä – mutta tietysti myös siksi, että halajan ne samurain voimat!

Ps. Tähän salaattiin voisi muuten sopia hienosti myös inkiväärillä ja appelsiinilla piristetty miso-kurkumakastike 🙂

*) Nuhainen nenäni teki minulle sellaiset tepposet, että violetin bataatin parfyyminen aromi vältteli makuhermojani jutun kirjoituspäivänä. Omasta mielestäni se sopii kuitenkin juuri tuon kukkean makunsa vuoksi tällaiseen kirpakkaan seuraan (testattu on ihan nuhankin jälkeen). Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei purppurabataatilla voi tämän melko vahvan aromin vuoksi korvata suoraan oranssia bataattia, vaan sille kannattaa miettiä ihan omat käyttötarkoituksensa.

340 views

Vihertävät lohilasagnerullat

by Juulia 6 Comments
Vihertävät lohilasagnerullat

Syksyn tullen mulla alkaa lasagnehammasta aina kolottamaan! Kaikenlaiset pataruuat, pitkään hauduteltavat laatikot, keitot ja muhennokset nyt vaan ovat kylmenevässä säässä kovin houkuttelevia.

Tänä vuonna otin varaslähdön syysruokiin jo elokuun lopuilla tekemällä oikein pitkän kaavan mukaisen lihalasagnen. Se maistui syntisen hyvältä tuolloin, kun olisi kaiken järjen mukaan pitänyt vielä fiilistellä kesää, mutta jätin silti seuraavan perinnelasagnen suosiolla syksymmälle. Sen sijaan innostuin väsäilemään jotain lasagnen kaltaista mutta ”kevyempää” (haha, eipä tää ole kevyttä nähnytkään) ja kesäisempää satokauden vihreistä herkuista, pavuista ja pinaatista 🙂

Vihreillä pavuilla, pinaatilla, kylmäsavulohella ja ricotalla lastatut ja lopuksi vuohenjuustoisella soossilla sekä mozzarellalla gratinoidut tuorelasagnerullat valmistuvat peruslasagnea nopeammin, mutta korjaavat kuitenkin sen lasagnehampaan kolotuksen, mikäli se alkaisi äkillisesti vaivaamaan.

Vihreät lohilasagnerullat 2-4:lle

Rulliin:

150 g kylmäsavulohta

n. 100 g tuoretta pinaattia

250 g ricottaa

250 g tuorelasagnelevyjä

n. 100 g vihreitä papuja

n. 100 g parmesaania

suolaa, pippuria

Soossiin:

n. 75 g voita

2 rkl vehnäjauhoja

3 dl täysmaitoa

100 g vuohenjuustoa

ripaus muskottipähkinää

1 pallo mozzarellaa

+ 1 dl vettä

Pese ja silppua pinaatinlehdet. Sekoita pinaatti ricottaan, raasta sekaan kourallinen parmesaania ja mausta ripauksella suolaa sekä reilusti vastarouhittua mustapippuria. Pese vihreät pavut ja leikkaa niistä päät irti. Kiehauta ne sitten halutessasi muutaman minuuttia, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta (itse laitan pavut rulliin raakana, sillä pelaan mieluummin varman päälle niin että ne jäävät hieman alikypsiksi kuin höyrystyvät rullien sisällä ylikypsiksi).

Ota yksi lasagnelevy pakkauksesta ja levitä sen toiseen reunaan kukkurallinen lusikallinen pinaatti-ricottaseosta. Aseta seoksen päälle siivu kylmäsavulohta ja viitisen papua. Rullaa levy täytetystä päästä alkaen ja laita rulla uunivuokaan. Toista, kunnes kaikki lasagnelevyt ja täytteet on käytetty. Kaada vuuan pohjalle vielä desi vettä.

Sulata pinnoitetussa kattilassa voi miedolla lämmöllä ja vispaa siihen jauhot. Lisää maito vähän kerrallaan kokoajan vispaten, kunnes seos hieman paksuuntuu. Murusta sekaan vuohenjuusto ja mausta kastike sitten ripauksella suolaa (jos tarpeen juuston jälkeen) sekä muskottipähkinää. Levitä kastike rullien päälle. Revi päällimmäiseksi vielä pallo mozzarellaa ja paista sitten rullia 180 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia keskitasolla, tai kunnes pinta on kevyesti ruskistunut ja kupliva. Anna rullien vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Nämä rullat ovat vihreästä täytteestään huolimatta sen verran tuhtia syötävää, että tarjoilisin ne näin jälkiviisaasti vihreän salaatin kera 🙂

Ps. Kotimaisen pinaatin ja papujen kausi jatkuu vielä hetken, sen loputtua ohjeen voi toki tehdä myös pakastepinaatista ja -pavuista. Muista kuitenkin valuttaa ne sulattamisen jälkeen huolella.

151 views

Supervihreä mehu

by Juulia 2 Comments
Supervihreä mehu

Taannoisen mehupaastoni peruspilari oli vihreä, pääasiassa erilaisista vihanneksista puristettu mehu. Neljänä päivänä siihen kului mm. 3 nippua selleriä, 2 parsakaalia, 2 salaatinkerää, liuta lehtikaalia, ruukullinen persiljaa, muutama kourallinen pinaattia ja nokkosta, 4 kurkku … sekä muutama sitruuna ja vihreä omena.

Join supermehuani päivittäin reilun litran, jonka tueksi puristelin muutamia erilaisia mehuja, kuten punajuuri-vesimelonimehua, inkivääri-kurkuma-porkkanamehua, sekä gazpachon tyyppistä tulista tomaattimehua.

Vihermehun happamuutta on helppo säädellä lisäämällä vihannesten sekaan hieman hedelmää. Koska itse pidän happamista ja suolaisista mauista, minusta tarkoitukseen toimii hyvin hapan vihreä omena. Testattu on myös appelsiini, kiivi sekä ananas  ♥ Pyrin ostamaan mahdollisuuksien mukaan kaiken mehuihin käyttämäni luomuna ja hortoilukauden käydessä kuumana on sekaan tullut heiteltyä myös metsän antimia; nokkosia, voikukkaa, kuusenkerkkiä.

Punajuuri-porkkana-fenkoli, supervihreä, appelsiini-porkkana-inkivääri-kurkuma

Kun latasin kuvan ekasta vihermehustani Instagramiin, sain melko nopeasti hyödyllisen vinkin Powaun Elisolta: varovasti sen pinaatin kanssa! Ilmeisesti suurella määrällä raakaa pinaattia voi olla suorastaan laksatiivinen vaikutus 😀 Kourallinen pinaattia päivän mehussani ei kuitenkaan aiheuttanut ainakaan minulle mitään ikäviä seuraamuksia.

Jotta saisin vihermehusta mahdollisimman suuren hyödyn, sekoitan siihen hieman terveellisiä rasvoja: chiansiemeniä, kookosöljyä tai vaikkapa lorauksen maukasta neitsytoliiviöljyä. Näin myös rasvaliukoiset ravinteet ja vitamiinit imeytyvät, eivätkä vain vesiliukoiset. Raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiini, jota saat edellämainittujen hedelmien lisäksi mm. lehti- ja parsakaalista.

Supervihreä mehu n. 1 l

8 sellerin vartta

1 kurkku

puolikas parsakaali

puolikas salaatinkerä

kourallinen huuhdottua pinaattia

4 lehtikaalin lehteä

kourallinen persiljaa

1 sitruuna

2 vihreää omenaa / 2 kypsää kiivihedelmää / puolikas ananas

1 rkl chiansiemeniä/kookosöljyä tms.

(+ puolikas fenkoli, hieman varhaiskaalia, pikkupätkä inkivääriä, vehnänorasta, pestyjä nuoria nokkosia tai vuohenputkia, parsan puisevat tyvet jne.)

Pese ja pilko kaikki raaka-aineet ja kuori sitruuna. Hedelmät omenaa lukuunottamtta kannattaa myös kuoria. Mikäli käytät villiyrttejä, varmista että tunnistat ne oikein!

Mehustaminen kannattaa minusta aloittaa pehmeistä ja mehevistä raaka-aineista kuten hedelmistä, ja edetä sitten pikkuhiljaa kuivempiin ja kuitupitoisempiin lehtikaaleihin ja sellereihin. Valmiin mehun määrä vaihtelee käyttämiesi raaka-aineiden koon ja mehevyyden mukaan.

Puristettua mehua voi säilyttää ilmatiivisti jääkaapissa reilun vuorokauden, mutta mehulingolla tehty mehu kannattaisi juoda mahdollisimman pian. Mitä pidempään mehua säilytät, sitä vähemmän siinä on ravinteita. Niinpä teen mehua kerralla vain päivän tarpeisiin – ja tämä litrahan on siis mehupaastopäivän tarve. Arkiaamuisin puolikas resepti riittää hyvin kahdelle!

409 views