Gochujang + manteli = mega-addiktiiviset gochujangmantelit

by Juulia 0 Comments
Gochujang + manteli = mega-addiktiiviset gochujangmantelit

Jos pöydällä lojuu kulho näitä gochujangmanteleita, niin eipä loju enää hetken kuluttua.

Kirjoittelin taannoin siitä, kuinka kotiini tuppaa kertymään jos jonkinlaista pähkinä- siemen- ja mantelipussia. Niillä on niin suuri paikka niin kokkailuissani kuin snäkkäilyissänikin, että jos en ole varma onko kotona jotain tiettyä sorttia pähkinää/siementä, ostan sitä, ihan vain varmuuden varalta.

Pähkinät, kuten siemenetkin sisältävät kuitenkin sen verran rasvaa, että niitä ei voi niin vain säilytellä ikuisesti, tai ne härskiintyvät. Ensimmäinen vinkkini pähkinähulluille onkin siksi ostaa pähkinät ja siemenet kokonaisina – rouheena tai jauheena ne nimittäin säilyvät vielä huonommin! Toinen vinkkini koskee säilytystä: jos vain mahdollista, säilytä pähkinät ja siemenet jääkaapissa tai jopa pakastimessa, ilmatiiviissä pakkauksessa. Siellä kaikki nuo ihanat pikku herkkupalat säilyvät käyttökelpoisena tuplasti / triplasti pidempään!

Koska tiedän ostostapani ja kulutustarpeeni, mutta olen myös tuskallisen tietoinen keittiöni rajallisesta kylmäsäilytystilasta, olen ottanut kotonani tavaksi hyödyntää pähkinöiden ja siemenien säilytykseen keittiön seinästä löytyvää vanhanaikaiasta kylmäkaappia. Suurimman osan vuodesta tuo kaappi on nimittäin sen verran kylmä, että se menee melkein jääkaapista. Pinjansiemenille tai vaikkapa macadamianpähkinöille tosin raivataan jääkaapista aina tilaa, ne ovat nimittäin minusta siementen ja pähkinöiden aatelia (ja tyyriitä ku mikä).

gochujang

Toimenpiteistä huolimatta aina välillä eteen tulee tilanne, että varastoja täytyy hieman harventaa. Silloin pähkinöitä lastataan vieläkin enemmän puuron ja salaatin päälle, kannustetaan Juusoa ottamaan ”vähän välipalaa” eli syömään pähkinöitä kourallisittain (mitä hän vissiin tekisi mieluusti muulloinkin mutta en ööh varastojani suojelevana pikkuoravana anna), kokataan pähkinäkräkkereitä, pähkinäistä tofua, pähkinäistä kukkakaalimurua, dukkaa, saksanpähkinächorizoa, ajo blancoa ja ties mitä muuta … sekä koukuttavia makeantulisia gochujangmanteleita!

Korealainen chilistä, fermentoiduista soijapavuista ja tahmeasta riisistä tehty tulinen ja suolaisenmakea herkkutahna gochujang on nykyään keittiöni vakioraaka-aineita. Suosittelen lämpimästi tutustumaan gochujangiin, jollette ole niin vielä tehneet ♥

Gochujang -mantelit

100 g manteleita

2 rkl tummaa sokeria

1 rkl gochujang -tahnaa

3 rkl vettä

½ rkl miedon makuista kasviöljyä, esim. rypsiöljyä

Paahda manteleita hetki kuivalla pannulla keskilämmöllä. Kun mantelit saavat aavistuksen väriä, lisää loput raaka-aineet pannulle. Sekoita hyvin ja paista seosta (edelleen keskilämmöllä), kunnes se alkaa tarttumaan manteleihin ja tahmeutuu selvästi (omalla liedelläni tähän menee viitisen minuuttia). Varo polttamasta seosta, alenna lämpöä tarvittaessa.

Kumoa tahmainen manteliseos leivinpaperoidulle pellille. Jatka paahtamista 150 asteisessa uunissa (keski-/alatasolla), kunnes gochujangseos on kuivahtanut manteleiden pintaan. Pidä uunia silmällä! Manteleissa voi siellä täällä olla tummiakin kohtia, kunhan ei suorastaan mustia.

Kun gochujangmantelit ovat jäähtyneet, murra ne niin että ne ovat suurimmaksi osaksi toisistaan irti ja pistä tarjolle. Säilytän ne itse lasipurkissa, jota ravistelen ennen käyttöä saadakseni toisiinsa mahdollisesti takertuneet pähkinät irtoamaan taas toisistaan.

Gochujangmantelit ovat ihania sellaisenaan naposteltuina, erilaisissa salaateissa, sekä rouhittuina makeantulisina sattumina jos jonkinlaisten aasialaistyyppisten ruokien päällä. Keskiviikkona blogiin onkin tulossa yksi pikkujoulukauteenkin sopiva resepti, johin niitä olen lykännyt!

gochujangmanteli

Ps. Muita gochujangia hyödyntäviä reseptejäni ovat mm. tteokbokki, maissi miso-gochujang-majoneesilla, possunfile korealaisittain, onigirazu, sateenkaarisushi sekä Kanslerin keittokirjan ohjeella tehty ihana ramenkeitto.

22 views

Rosmariini-mantelinäkkäri & pähkinäinen chili-suklaakräkkeri

Rosmariini-mantelinäkkäri & pähkinäinen chili-suklaakräkkeri

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Earth Control

mantelinäkkäriRosmariini-mantelinäkkärit & pähkinäiset chili-suklaa knäkkärit = yksi ratkaisu pähkinänhamstrausongelmaani

En tiedä teistä, mutta minä rakastan erilaisia pähkinöitä ja siemeniä! Olen niihin itseasiassa niin hulluna, että kaappeihini kerääntyy helposti laajakin kokoelma jos jonkinmoista pähkinäsekoitusta, snackmixia ja mantelipussia.

Rakastan siemeniä, pähkinöitä, manteleita ja erilaisia kuivattuja hedelmiä niiden monipuolisuuden takia tuolla reseptiikan puolella, mutta toki myös välipalana – niinpä pusseja löytyy aina useampi myös työpaikaltani. Monesti ostan kiinnostavan näköisiä pähkinäsekoituksia tai kivan salaattimixin kotiin ihan vaan varmuuden varalta, kun en muista, mitä kotoa jo löytyy.

mantelinäkkäriPaahdetut ja suolatut mantelit = lempparia!

Välillä havahdun pähkinän ja mantelin hamstraustilanteeseeni, kun keittiönkaappia avatessa vastaan vyöryy useampikin avattu pussi. Tuolloin pähkinöitä, siemeniä ja manteleita löytyykin vähän aikaa niin salaatin, puuron kuin keitonkin päältä ja pohdin muutenkin aktiivisesti, mihin kaikkeen niitä voisikaan vielä upottaa!

Mikäli leipoisin useammin, erilaisten pussien jämät päätyisivät varmasti pitkälti leipiin, sämpylöihin, pikkuleipiin ja piirakoihin. Innostun kuitenkin leipomaan verrattain harvakseltaan, joten tässä köökissä pähkinät päätyvät useammin jonkinlaiseen suolaiseen ruokaan. Varsinkin monia kasvisruokia on kiva täydentää pähkinöillä proteiinipitoisemmiksi. Hyväksi havaittuja käyttökohteita ovat mm. erilaiset kasvispihvit ja -pyörykät sekä aasialaistyyppiset nuudelisalaatit ja curryt. Kesällä hurahdin täysillä kylmään ajo blanco -keittoon, jonka pääraaka-aine on manteli, ja onpahan sitä tullut tehtyä myös pähkinäistä pizzaa! Syyssilakkakauden aikana lempi kalaohjeitani on siemenkuorrutetut silakat.

Erilaisia pähkinäisiä lisukkeita ja tahnoja, kuten pestoa, saksanpähkinächorizoa, dukkah’ia sekä viimeisimpänä villityksenäni pähkinäistä kukkakaalimurua teen myös paljon. Jep, täällä ollaan aivan pähkinöinä pähkinöihin (ja siemeniin, ja manteleihin…) ♥

earth control nuts choco

earth control salty almonds

Tämänkertaisen Earth Control -yhteistyöni raaka-aineena ovat Earth Controlin uutudet, Salty Almonds sekä Nuts & Choco. Olen ollut jo jonkin aikaa aivan hulluna Earth Controlin rapeaksi paahdettuihin kikherneisiin, sekä seokseen, jossa on paahdettuja ja suolattuja härkäpapuja, joten tuotevalikoima on minulle jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Erilaisia pähkinöitä ja tumma suklaa -hippuja sisältävä Nuts & Choco saa minulta pisteet duunieväskategoriassa, silloin harvoin kun minun nimittäin tekee mieli suklaata, olen lähes poikkeuksetta töissä. Suklaaherkuttelu ei kuitenkaan lähde lapasesta, kun syö kourallisen tätä seosta suklaapatukan sijasta! Suolatut mantelit taas ovat ruuanlaitossa vakioraaka-aineitani – niitä on oltava kaapissa aina.

Niin hyviä kun kummatkin tuotteista ihan sellaisenaan ovatkin, halusin kuitenkin lähteä kokkaamaan niillä jotain. Kun tuossa aiemmin tuli jo mainittua, etten ole kovin kummoinen leipuri, päätin jääräpäisesti leipoa jotain: taannoin bongaamaani todella yksinkertaisen oloista kolmen raaka-aineen mantelinäkkäriä! (Vai onko se kräkkeri? Kräkkeri-näkkäri-knäkkäri?) Ehkä sitä leipoisi useammin, jos pysyttelisi vain näissä superhelpoissa ohjeissa 😀

chili suklaaSuklaaseen dipattu Choco & Nuts -kräkkeri maustetaan chilillä, kardemummalla, kanelilla ja timjamilla.

mantelinäkkäriRosmariini-mantelinäkkäri maistuu ihanalle viikunan ja pehmeän vuohenjuuston kera

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään mantelijauhoa kokonaisten manteleiden sijaan, mutta äkkiäkös nuo mantelit nyt surattaa jauheeksi. Muutoin resepti on kyllä harvinaisen helppo: ensin valmistetaan pellavansiemenistä seosta sitova ”lima”, johon jauhetut mantelit ja mausteet sekoitetaan. Pieni määrä öljyä takaa lopputuloksen rapeuden, mutta muuta näihin näkkäreihin ei sitten tulekaan!

Ohjeesta innostuneena testasin metodia myös Nuts & Choco -seokseen ja hyvän lopputuloksen saatuani lähtikin seuraavaksi maustaminen vähän lapasesta. Ihan kolmen raaka-aineen näkkäriksi en lopputuloksiani siis voi kutsua, vaikka perusohje sisältääkin edelleen vain pellavansiemeniä, manteleita/pähkinöitä, vettä sekä öljyä.

Rosmariini-mantelinäkkäri

1 pellillinen

150 g Earth Control Salty Almonds -manteleita

2 rkl pellavansiemeniä

4 rkl vettä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl tuoretta rosmariinia / ½ tl kuivattua rosmariinia

(½ tl suolaa)

Soseuta tahnaksi vesi, pellavansiemenet, öljy ja rosmariini. Jätä seos vartiksi jääkaappiin tekeytymään.

Jauha mantelit tehosekoittimella niin hienoksi kuin pystyt. Pienet murumaiset sattumat eivät kuitenkaan haittaa. Lisää manteleihin pellavaseos ja sekoita kaikki yhteen tasaiseksi massaksi. Mausta massa halutessasi vielä ekstraripauksella suolaa.

Kumoa seos leivinpaperille ja taputtele se kostutetuilla käsillä paksuksi levyksi. Aseta levyn päälle toinen leivinpaperi ja kauli seos muutaman millin paksuiseksi levyksi papereiden välissä. Irroita varovasti päällimäinen leivinpaperi ja jaa levy taikinapyörällä tai veitsellä haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Mantelinäkkäri paahtuu sopivaksi 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttissa. Pelti kannattaa kääntää puolivälissä paistoa kerran ympäri ja vahtia muutenkin uunia hieman – reunapalat saavat nopeiten väriä. Ne voi halutessaan napsia pelliltä pois jo aiemmin, jos ne uhkaavat muuten saada liikaakin väriä. Mantelinäkkäri on valmista, kun se on kauttaaltaan rapea ja kullanvärinen.

Tarjoile rosmariini-mantelinäkkäri esim. vuohenjuuston, rosmariinin ja viikunoiden kera.

mantelinäkkäri

Pähkinäinen chili-suklaakräkkeri

1 pellillinen

1 pussi Earth Control Choco Nuts -seosta

2 rkl pellavansiemeniä

4 rkl vettä

1rkl saksanpähkinäöljyä (tai muuta aromikasta pähkinäöljyä)

1 tl kanelia

½ tl kardemummaa

1 tl chilihiutaleita

Soseuta tahnaksi vesi, pellavansiemenet, öljy ja mausteet. Jätä seos vartiksi jääkaappiin tekeytymään.

Jauha suklaa-pähkinäseos tehosekoittimella niin hienoksi kuin pystyt. Pienet murumaiset sattumat eivät haittaa. Lisää jauheeseen pellavaseos ja sekoita tasaiseksi massaksi.

Tasoita seos leivinpaperille samoin kuin manteli-rosmariininäkkäri ja paahda kräkkereitä 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Pidä peltiä silmällä paistaessa, jotteivät reunapalat paahdu liikaa.

Halutessasi voit vielä dipata pähkinäiset chili-suklaakräkkerit toisesta päästään sulatettuun tummaan suklaaseen ja ripotella suklaalle vielä muutaman sormisuolakiteen, hieman chiliä ja vaikkapa tuoretta timjamia! Tarjoilin suklaaseen dipatut kräkkerit tuoreen luumun kera – timjami, chili, lämmittävät mausteet ja pähkinä sopivat minusta luumun kaveriksi mitä erinomaisimmin näin syksyllä.

Valmiit kräkkerit säilyvät huoneenlämmössä muutaman päivää; itse säilytän ne mieluiten lasipurkissa.

choco chili cracker

pähkinä näkkäri

Edelliset Earth Control -reseptini löytyvät täältä:

Sipsihullun sipsileivät

Karpaloinen tonkatsu & veriappelsiini-coleslaw

Lisää reseptejä löydät Earth Controlin FB-sivuilta! 🙂

118 views

Pähkinäinen kukkakaalimuru

by Juulia 6 Comments
Pähkinäinen kukkakaalimuru

kukkakaalimuru

Kukkakaalikeittiöstä päivää! Armas kukkakaali on lempiraaka-aineitani syystä, se kun taipuu niin moneen muotoon. Minunkin blogissani siitä on väännetty niin pizzapohjaa, feikkiwingsiä kuin ”riisiäkin”, on paahdettu kokonaisena, palana, viipaleena ja onpa sitä pikkelöitykin. Tämän ruokahullun kuplassa kukkakaalin metamorfoosit milloin mihinkin muotoon ovat siis jo niin nähty, ettei uusia valmistapoja enää tule vastaan ihan niin usein.

Taannoisten kukkakaalitalkoiden myötä tulvineiden kukkisreseptien joukosta löysin kuitenkin minäkin jotain uutta! Mm. Ravintola Egg:istä, VILLD- ohjelmasta ja saman nimisestä Vaasassa sijainneesta pop up -ravintolasta tuttu villiruokakokki Ossi Paloneva jakoi kuusi kukkakaalivinkkiään Kemikaalicocktail -blogissa. Bongasin jutusta ohjeen niin houkuttelevan näköiselle kukkakaalimurulle, että sitä oli päästävä testaamaan ensi tilassa.

kukkakaalimuru

Kaikki kukkakaalistaan paahdettuna nauttivat tulevat rakastamaan tätä murua – se kun on silkkaa paahtunutta kukkista. Kukkakaalimuru toimii hienosti esim. juuressosekeiton tai syksyisen salaatin päällä; testannut olen myös kukkakaalimurulla silatut paistetut silakat.

Oma lisäykseni Ossin reseptiin on manteli- tai pähkinärouhe, joka minusta korostaa paahdetun kukkakaalin pähkinäisyyttä ihanasti + tuo muruun asteen verran lisää rakennetta. Kukkakaalimuruhuumassa ehdin myös jo ideoimaan liudan erilaisia maustamistapoja tälle herkulle. Jokaista maustamisideaa en ole vielä käytännössä testannut, mutta ainakin dukkah toimii todistetusti aivan loistavasti kukkakaalimurun mausteena.

Pähkinäinen kukkakaalimuru

1 luomukukkakaalin kukinnot

3 rkl manteli- tai pähkinäöljyä (saksanpähkinä-, hasselpähkinä-, pistaasiöljyä tms.)

n. 3 rkl manteleita / pähkinöitä (saksanpähkinää, hasselpähkinää, pistaasia, macadamiapähkinää tms.)

ripaus suolaa ja mustapippuria

+ vaihtoehtoisia maustamisideoita:

esim. 2-3 rkl dukkahia / 1 tl kuivattua chiliä / 1 valkosipulin kynsi / 1 tl kuivattua timjamia tai rosmariinia / 1 tl lakritsijauhetta…

Rouhi kukkakaalin kukinnot tehosekoittimen silppuriterällä hienoksi muruksi. Sekoita muruun ripaus suolaa ja pippuria sekä käyttämäsi öljy. Levitä muru tasaiseksi ja ohueksi kerrokseksi uunipellille. Paahda murua 150 asteisen uunin keskitasolla kiertoilmalla välillä murua sekoitellen, kunnes se on lähes kauttaaltaan kauniin ruskeaa, hieman kuivahtanutta ja paahtunutta ( yhteensä n. 45 minuuttia).

Lisää muruun rouhitut pähkinät / mantelit, kun kukkakaali on saanut kauttaaltaan jo väriä (uunista riippuen n. 30-40 minuutin jälkeen). Jatka paahtamista vielä sen verran, että pähkinätkin paahtuvat.

Kuivatut yrtit tai chilihiutaleet voi niitä käyttäessä lisätä kukkakaalimuruun jo suolan ja öljyn kanssa. Dukkah sen sijaan sisältää sen verran pähkinöitä ja/tai siemeniä, että sen lisään itse uuniin viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi. Myös valkosipuli kannattaa lisätä kukkakaalimuruun vasta paahtamisen loppuvaiheilla esim. veitsen lappeella tahnaksi muserrettuna tai raastettuna, palanut valkosipuli ei nimittäin ole todellakaan kivan makuista.

Kukkakaalimuru säilyy muutaman päivää jääkaapissa suljetussa rasiassa, mutta se kannattaa rapeuttaa ennen syömistä uudelleen paistinpannulla.

Vaihtoehtoiset murun paahtometodit:
  • Kukkiksen voi oman kokemukseni mukaan paahtaa myös Ossin antamaa ohjetta kuumemmassa uunissa (200 asteessa), kunhan kiertoilma ei ole päällä. Murua täytyy kuitenkin pitää tällöin enemmän silmällä ja sekoitella usein.
  • Murun voi myös paistaa vähän väliä sekoitellen isolla paistinpannulla, jolloin paahtuminen on ainakin minun mielestäni tasaisempaa ja helpommin vahdittavissa. Omalla liedelläni paahdan kukkakaalimurun keskilämmöllä. Sekoittelen murua vähän väliä toki pannullakin. Paistinpannulla yhdestä keskikokoisesta kukkakaalista tehty muru paahtuu kokemukseni mukaan reilussa puolessa tunnissa.

kukkakaalimuru

Mihin sinä käyttäisit kukkakaalimurua? Heräsikö maustamisideoita? Kerro ihmeessä, olis kiva kuulla teidänkin ajatuksia 🙂

458 views

Ajo blanco kirsikoilla Industry Standardin tyyliin

by Juulia 3 Comments
Ajo blanco kirsikoilla Industry Standardin tyyliin

cherry ajo blanco

Ajo blanco eli ”valkoinen gazpacho” on toistaiseksi isoin ruokahurahdukseni tänä kesänä. Keitosta olen toki ollut tietoinen jo pitkään, mutta vasta syötyäni tätä täyteläistä ja valkosipulista kylmää keittoa alkukesän Berliinin reissullani, iski se totaalinen hurahdus ♥

Ajo blanco tarjoillaan usein viinirypäleiden tai melonin kera, mutta Berliinin Industry Standard -ravintolassa keittoa ryyditti tuore kirsikka … ja se olikin menoa sitten se. Juuso kysyi jo ensimmäisen lusikallisen jälkeen, saisiko samanlaista kotipöydässäkin, eikä siinä sitten kauaa mennyt, kun jo surauttelin ensimmäisiä testikeittoja kasaan. Nyt keittoa on syöty reilun viikon aikana jo neljänä päivänä ja jahka saan tämän jutun kirjoitettua, saadaan määräksi viisi 😀

ajo blanco

Ajo blanco on nimensä mukaisesti valkosipulinen keitto, joten valkosipulilta sen kuuluu maistua. Määrää kannattaa kuitenkin jokaisen viilata omaan makuunsa sopivaksi. Itselläni lipsahti keittoon nimittäin ekalla kokkauskerralla vähän liikaakin kynsiä, jonka seuraamuksena ainakin yksi viaton sivullinen (hammaslääkäri), sai kaksi äärimmäisen valkosipulihönkäistä asiakasta itselleen seuraavana aamuna (sori siitä).

cherry ajo blanco

Huom! Useimmissa ajo blanco -resepteissä ei manteleita liotella, mutta itselläni on tapana tehdä niin. Mantelien liottaminen edes muutaman tunnin verran tekee keiton rakenteesta mielestäni pehmeämpää, mutta jos vain mahdollista liotan mantelit mieluiten yön yli jääkaapissa. Bonushyöty manteleiden liottamisella on mm. niiden helpompi sulavuus ja jos niissä samalla aktivoituu entsyymitoiminta ja kasvaa vitamiini- ja mineraalipitoisuus, niin sen parempi 😀

Ajo Blanco kirsikoilla

4:lle

100 g vaaleaa kuoretonta leipää (esim. ciabattaa)

200 g kuorettomia (raakoja luomu)manteleita

2-3 avomaankurkkua (n. 250 g)

2 rkl sherryviinietikkaa tai punaviinietikkaa

2-3 valkosipulin kynttä

½-1 tl suolaa

1 tl sokeria

n. 2 dl kylmää vettä

2-3 dl makeuttamatonta mantelimaitoa

1 ½ dl miedon makuista (neitsyt)oliiviöljyä

n. 20 tuoretta kirsikkaa

tuoretta kirveliä (+ ½ dl neitsytoliivilöjyä)

Valmistus:

Aloita keiton valmistelu edellisenä päivänä huuhtomalla mantelit ja laittamalla ne yön yli likoamaan jääkaappiin runsaaseen veteen. Huuhtele mantelit seuraavana päivänä ja jätä ne huoneenlämpöön muiden valmistelujen ajaksi. Kuori ja murskaa tai viipaloi ohuelti valkosipulinkynnet. Laita valkosipuli, suola, sokeri sekä viinietikka pieneen kulhoon ja jätä valkosipuli tekeytymään siksi aikaa kun leikkaat leivästä kuoren pois ja laitat sen likoamaan omaan vedellä täytettyyn kulhoonsa. Etikassa hetken muhiessaan raa’an valkosipulin maku hieman pehmenee.

Leivän liottamiseen riittää minusta lyhytkin aika, 10-15 minuuttia. Jos iskee äkillinen tarve saada tätä keittoa nenän alle, voi mantelit laittaa yön yli liottelun sijaan puoleksi tunniksi – tunniksi reilusti lämpimään veteen hieman pehmenemään tai skipata liotusvaiheen kokonaan. Joka tapauksessa, kun mantelit ovat valmiita käytettäväksi, voit jatkaa kokkailua.

Puristele leivästä enin neste ja laita se mantelien kanssa blenderiin, silppuriterällä varustettuun monitoimikoneen kulhoon tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon. Kuori avomaankurkut ja leikkaa nemuutaman sentin kokoisiksi paloiksi, säästä puolikas kurkku keittojen koristelua varten. Lisää tehosekottimeen/blenderiin sekä valkosipuliseos että kurkku ja soseuta huolella. Lisää tarvittaessa hieman vettä, jotta saat soseesta mahdollisimman sileää.

Kun mantelit ovat soseutuneet mahdollisimman sileiksi, lisää kulhoon öljy sekä (loppu) kylmä vesi ja soseuta keitto taas tasaiseksi. Sekoita keittoon lopuksi niin paljon mantelimaitoa, että saat siitä sopivan paksuista. Itse tykkään jättää ajo blancon sen verran paksuksi, että kun lisään lautaselle myöhemmin kirsikan ja kurkun paloja, ne eivät uppoa keiton alle. Mitään paksua puuroa ajo blanco ei silti minusta saa olla.

Tarkista keiton maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa. Laita ajo blanco sitten jääkaappiin kylmenemään ja tekeytymään vähintään tunniksi. Keiton voi myös valmistaa jääkaappiin odottelemaan jo edellisenä päivänä, se kun tuppaa paranemaan saadessaan viilentyä ja tasaantua rauhassa. Itse teen kerralla mieluusti jo tuplasatsin josta syödään useampi päivä, kun tiedän miten hyvin soppa meille uppoaa 🙂

ajo blanco

Tarjoilu:

Kun haluat tarjoilla keiton, puolita kirsikat ja poista niistä kivet. Voit käyttää kirsikat puolitettuina tai viipaloida nitä vielä vähän pienemmiksi. Kuutioi/viipaloi myös pätkä kuorittua avomaankurkkua. Aseta osa kirsikan viipaleista ja avomaankurkusta lautasten pohjille. Annostele ajo blanco niiden päälle ja koristele annokset sitten jäljelle jääneillä kirsikoilla ja kurkulla.

Itse tykkään lisätä keiton pinnalle myös hieman tuoretta kirveliä sekä kirveliöljyä, jonka teen soseuttamalla kourallisen kirveliä oliiviöljyn kanssa. Toki maukasta oliiviöljyä voi pirskotella keiton päälle ihan sellaisenaankin! Erilaiset syötävät kukat viimeistelevät keiton erityisen näyttävästi ja mustapippuriaddiktina rouhin tähänkin ruokalajiin välillä pippuria päälle.

Taidankin lähteä tästä keittiöön fiksaamaan päivän annosta…

ajo blanco

Ps. Jos ne pienet ja inisevät verenimijät, joita saa kokoajan olla hätistelemässä olisivat sukua Draculalle, söisin tätä keittoa vastaisuudessakin kyllä maksimivalkosipulimäärällä 😀

Pps. Keiton sivutuotteena kotoasi löytyy leivänkuoria. Suosittelen tekemään niistä kirsikka-nektariini panzanellaa!

793 views