Elvis-suklaa (a little less conversation, a little more chocolate bark)

by Juulia 6 Comments
Elvis-suklaa (a little less conversation, a little more chocolate bark)

Yhteistyössä Asennemedia ja Urtekram

Tässä huushollissa on tullut viime aikoina kuunneltua hämmentävän paljon Elvistä. JA syötyä suklaata. Ne, jotka minut tuntevat, yllättyvät varmaan kummastakin tiedonjyvästä – makuni kun on enemmän Bowie kuin Presley, suolainen kuin makea. Välillä vaihtelu kuitenkin virkistää, eikä Elviksen inspiroimaa suklaata oikein voi syödä kuuntelematta samalla herraa itseään?

”Love me tender, love me sweet” kuiskii siis Elvis korvissani nimikkosuklaalleen, joka on maustettu tietysti maapähkinävoilla, banaanilla sekä rapeaksi paahdetulla prosciuttolla. Josko vielä yksi pala… yksi vain!

Sen kummemmin rock’n rollin kuningasta fanittamatta jopa minäkin tiedän, että Elviksellä oli heikkous niin pekoniin, maapähkinävoihin kuin banaaneihinkin. Kuuluisa maapähkinävoi-banaanileipä eli ”the Elvis” maistui kuninkaalle kuulemma niin hyvin, että niitä saattoi upota kerralla kokonainen rasvainen keko. Oliko näissä leivissä pekonia vai ei, jää lähteiden mukaan kiistanalaiseksi… mutta ainakin toinen Elviksen leipäsuosikeista, Fool’s Gold Loaf, sisältää valtavan määrän niin pekonia, maapähkinävoita kuin rypälehyytelöäkin (päälle 40 000 kalorin annos, josta ei muille riittänyt).

Oli miten oli, suolainen ja kevyen savuinen kinkku tai pekoni sopii kyllä älyttömän hyvin maapähkinävoin, banaanin ja suklaan kaveriksi. Taidankin olla kuninkaalle jotain etäistä sukua, sillä minäkin tykkään yhdistää suolaista ja makeaa: ripaus sormisuolaa tai suolapähkinöitä suklaapalan kaverina kruunaa nautinnon!

Tämän kuukauden Urtekram-yhteistyöni aihe on, kuinka sattuikaan, maapähkinävoi! Veikkaan, että jopa Elvis kalpenisi sille määrälle maapähkinävoita, jonka olen viime aikoina eri muodoissa nauttinut: kekseissä, keitoissa, kastikkeissa, leivän päällä, puuron seassa… Välillä voitelen sellerinvarsia maapähkinävoilla, johon tuupin vielä muutaman taatelin.

Urtekramin maapähkinävoit sisältävät vain luomulaatuisia paahdettuja maapähkinöitä ja ripauksen suolaa – siinä on tiiviissä paketissa niin kuitua, proteiinia kuin hyviä rasvojakin. Maapähkinävoi onkin nopea, energiapitoinen ja ravitseva välipala herkkupala kiireessä ihan sellaisenaan. Lusikallinen suuhun vaan ja virtaa riittää taas hetkeksi! Makeanhimon iskiessä vaihdan maustamattoman version Crunchy Chocoon, jota lusikoin ihan yhtä hyvällä omatunnolla: Urtekramin maapähkinävoissa kun ei ole lisättyä sokeria – ei edes tuossa suklaaversiossa 🙂

”Suklaakaarna” (eng. chocolate bark) on hauska tapa maustaa suklaata näyttävästi ja monin eri tavoin. Kaarnan tekeminen ei juuri taitoa vaadi: suklaa vain sulatetaan, kaadetaan leivinpaperoidulle pellille ja päälle ripotellaan mitä milloinkin lystää: keksinmuruja, sormisuolaa, chilihiutaleita, salmiakkirouhetta, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä tai marjoja… vain mielikuvitus on rajana! Lopputulos on kaunis ja yksilöllinen – eikä kaarnan valmistamiseen mene kuin hetki.

Elvis-suklaan voisi varmaan valmistaa monimutkaisemmin konvehdin muotoon, mutta laiskalle ja pihille (…ai että ostaisin jotain konvehtimuotteja? Ei tuu tapahtumaan!) luonteva valinta on tietysti tuo kaarna. Pekonin sijaan käytin ilmakuivattua kinkkua, joka on mielestäni helpompi paistaa rapeaksi kuin pekoni. Kevyesti savuinen Schwartzwaldinkinkku toimii myös todella hyvin. Kasvissyöjä voi lihan tietysti jättää pois, tosin suosittelen siinä tapauksessa korvaamaan sen savustetulla sormisuolalla.

Elvis-suklaa

200 g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus vähintään 70%)

100 g maitosuklaata

n. 20-30 g banaanilastuja (esim. Urtekram)

n. 20-30 g ilmakuivattua kinkkua / n. 1 tl savustettua sormisuolaa

3 rkl Urtekram crunchy maapähkinävoita

1 hammastikku tms.

Irrota ilmakuivatusta kinkusta näkyvä rasva. Paahda viipaleita leivinpaperin päällä 175 asteisessa uunissa, kunnes ne ovat täysin kuivia ja rapeita (10-15 min), varo kuitenkin polttamasta! Kun kinkku on jäähtynyt, rouhi se karkeaksi muruksi. Rouhi myös banaanilastut.

Sulata molemmat suklaat – yhdessä tai erikseen, jos haluat suklaaseesi lisäraidotusta. Mikäli sulatat suklaat vesihauteessa, varo, ettei vesihöyryä tai vettä pääse suklaan sekaan, tai se muuttuu kokkareiseksi. Veden ei kannata antaa kiehua, eikä sulatusastian pohja saisi koskea veteen. Mikrosulatuksen ohjeen löydät esim. täältä. Oli metodisi kumpi vaan, muista sulattaa suklaa mahdollisimman miedolla lämmöllä – palanut suklaa ei ole hyvää! Lämmitä vielä toisessa astiassa maapähkinävoita, kunnes se muuttuu juoksevaksi.

Kaada suurin osa suklaasta leivinpaperoidulle pellille, jonka jälkeen voit annostella juoksevan maapähkinävoin suklaan päälle, sinne tänne. Valuta loppu suklaa vielä ohuena nauhana maapähkinävoin yli. Pyörittele suklaaseen ja maapähkinävoihin raitoja ja kiemuroita tikulla. Ripottele lopuksi banaani- ja kinkkurouhe koko komeuden päälle ennen kuin suklaa alkaa jähmettymään.

Jäähdytä Elvis-suklaa kunnolla kylmässä, murra sitten paloiksi ja pistele menemään! En tiedä Elviksen lempijuomista, mutta itse suosittelen tämän dekadentin suklaan kaveriksi kupillista vahvaa espressoa (tai lasillista kahviaromeja tulvivaa stouttia) ja taustalle tietysti Elviksen hittikimaraa. Yllättävän moni biisi taitaakin itseasissa kertoa tästä suklaasta! Ainakin tämä seuraava:

A little less conversation, a little more action please
All this aggravation ain’t satisfactioning me
A little more bite and a littleMORE CHOCOLATE bark!!!

Mikäli tätä herkkua jäisi jostain ihmeen syystä yli, säilyy se huoneenlämmössä muutaman päivän – ainakin näin talvella omassa kodissani kun on sen verran viileää. Mikäli kotonasi on trooppisempi meininki, tai teet suklaata kesäaikaan, lykkää jäljelle jääneet palat ilmatiiviissä paketissa jääkaappiin. Jääkaapin kosteus ei tee suklaalle hyvää, mutta eipä se siellä kauaa kuitenkaan ehdi vanheta…

Pps. Elviksen mieliteoista voi lukea lisää esim. täältä.

332 views

Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro

by Juulia 0 Comments
Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro
SAMSUNG CSC

Käsi ylös kaikki, jotka syövät salaa kakku- ja pikkuleipätaikinaa suoraan kulhosta? Nouseeko? Täällä nousee molemmat! Vaikken niin makeasta välitä, on taikinassa jotain … koukuttavaa. Ehkä se liittyy lapsuusmuistoihin, tai ehkä vaan siihen, että se on ikäänkuin kiellettyä puuhaa, ja kaikki kielletyhän aina kiinnostaa.

Taannoisessa kurpitsa-suklaakeksipöhnässä tuli mieleen, että miksei sitä ”taikinaa” voisi vetää lusikalla suoraan suuhun? Siinähän on oikeastaan vain kurpitsasosesetta, siemeniä/pähkinöitä ja vähän kaurajauhoja. Kananmunankin voi jättää taikinasta ihan hyvin pois, jolloin seos on oikeastaan vähän kuin tuorepuuroa!?

Pähkäilyistä tekoihin: taikina kasaan ja lusikalla suuhun. Kerrankin ei tarvitse miettiä, kuinka paljon tätä herkkua sopii jättää kulhon reunoille nuoltavaksi – eikä tarvitse jakaa kulhoa enää siskojen kanssa 😀

SAMSUNG CSC

Tätä herkkua varten kiillotin ristiäislusikkani <3

Kurpitsainen cookie dough -tuorepuuro 1:lle

100 g kypsennettyä kurpitsaa (esim. myskikurpitsaa)

1 rkl vaahterasiirappia

0,5 tl vaniljasokeria

1 rkl maapähkinävoita / mantelitahnaa tms. (tai vaikka Nutellaa!)

1-2 rkl kaurajauhoja / kaurahiutaleita

(1 rkl chian tms. siemeniä, pähkinöitä tms. )

ripaus suolaa

1 rkl kookosöljyä

20-30 g suklaata

ripaus kanelia, kardemummaa tms. 

Soseuta kypsennetty kurpitsa kaiken paitsi suklaan kanssa. Rouhi suklaa ja kääntele taikinan sekaan. Laita seos jääkaappiin tekeytymään vähintään tunniksi, tai jopa yön yli. Ja sit eiku ääntä kohti!

Ps. tästäkin herkusta loihdit helposti gluteenittoman, maidottoman ja/tai vegaanisen, kun valitset sopivan suklaan.

86 views

Pähkinäiset päärynäruusut

by Juulia 1 Comment
Pähkinäiset päärynäruusut
SAMSUNG CSC

Jos seuraat yhtään ruoka- tai leivonta-aiheista sosiaalista mediaa, olet varmasti jo törmännyt tähän, tai johonkin vastaavaan videoon:

Näyttää helpolta, eikö? Ei se ollut ihan niin helppoa. Ainakaan, jos ei malta seurata ohjetta, kuten minä. Olenkin nyt väsäillyt kaupan lehtitaikinasta ruusuja jo toista viikkoa, ja ei, niistä ei ole tullut nättejä. Maukkaita kyllä!

Ensimmäisen viritelmäni tein pelkän kuvan perusteella, itseluottamus korkealla – superheleppoo, ajattelin! Hyrräni aukeilivat, ja hedelmänviipaleet kärähtivät. Seuraavista kyhäelmistä tuli jo vähän nätimpiä, kun älysin rullata ruusun koko levyn pituudelta – mutta hedelmät edelleen kärähtivät.

Tässä vaiheessa luovutin, ja katsoin ohjeen kokonaan … mutta jääräpäisesti kieltäydyin kiehauttelemasta hedelmiäni. Tajusin sentään tehdä viipaleista vähän paksumpia. Kyllä, ruusuista tuli vähän parempia muttei edelleenkään läheskään niin nättejä kuin tuolla videolla.

Sisuunnuin, ja päätin seurata ohjetta kerran kuuliaisesti. Ylläripylläri, heti onnistui! Ja nythän se on myös ihan selvää, miksi ne ekat paksut hyrräni menivät mönkään. Kai se on vaan uskottava, että joskus niitä reseptejä kannattaa noudattaa ihan pilkulleen.

Niinpä tässä useamman yrityksen ja erehdyksen jälkeen haluan  jakaa teillekin hoksaamani onnistumisen avaimet:

  • hedelmäviipaleet kannattaa leikata n. millin paksuisiksi: ohuemmat kärähtävät, liian paksuja taas on vaikeampi rullata.
  • viipaleet on hyvä esikypsentää: pikainen hauduttaminen sitruunalla maustetussa kuumassa vedessä pehmittää viipaleet, mutta myös estää niitä tummumasta.
  • taikinalevy on hyvä kaulia pidemmäksi ja ohuemmaksi, jotta rullaan saa enemmän kerroksia, ja jotta kerrokset avautuvat nätimmin.
  • ruusut pitää paistaa mieluiten uunin alimmalla tasolla tai keskitasolla, ylätasolla ne kärähtävät taatusti.

Pähkinäiset päärynäruusut (4 kpl)

4 sulatettua lehtitaikinalevyä

4 pientä kotimaista päärynää

4 rkl mantelitahnaa / tahinia / maapähkinävoita tms.

2-4 rkl tummaa sokeria

2 tl kanelia / kardemummaa / vaniljasokeria

puolen sitruunan mehu

2 rkl pähkinärouhetta

Kauli jokainen taikinalevy pidemmäksi ja ohuemmaksi, pyri kuitenkin säilyttämään sen muoto. Kiehauta muutama desi vettä, lisää veteen sitruunan mehu. Viipaloi pestyt päärynät noin millin paksuisiksi viipaleiksi (mandoliini olis tässä hommassa aarre) ja upota kuumaan veteen muutamaksi minuutiksi.

Levitä jokaisen taikinalevyn keskelle pitkittäinen raita haluaamaasi pähkinätahnaa, jätä toisesta päästä kuitenkin sentin verran tyhjää. Asettele päärynäviipaleet limittäin taikinan toiselle pitkälle reunalle niin, että niiden toinen reuna ylittää taikinan noin sentillä. Ripottele päälle hieman sokeria, sekä maustetta sekä vielä hieman pähkinärouhetta.

Taita levy pitkittäin kahtia, jolloin päärynäviipaleet jäävät keskelle ikäänkuin taskuun, mutta pilkistävät toiselta laidalta ulos. Rullaa levy niin, että uloimmaksi jää levyn tyhjä pää. Voitele se kevyesti vedellä ja painele varovasti kiinni rullaan – näin täyte on ikäänkuin sinetöity rullan sisälle.

Rullat pysyvät parhaiten muodossaan, jos paistat ne muffinssivuuissa tai sopivan kokoisissa uunin kestävissä kulhoissa. Lämpötila on paras olla hieman alle 200 astetta. Ruusukkeet kypsyvät n. puolessa tunnissa.

Minusta näissä on kivointa se, että täytettä voi vaihdella fiiliksen mukaan – olen kokeillut pähkinätahnan sijasta myös halvaa, ja miksei siihen kävisi alkuperäisohjeen mukaisesti myös joku hillo tai marmeladi. Mukavaa on myös se, että ruusukkeet valmistuvat vaikka yksitellen, ja ovat sen vuoksi aika kätevä vierasvara. Jos pakastimessa on lehtitaikinaa ja pöydältä löytyy omena tai päärynä, ovat loput aineet pitkälti tilanteen mukaan sovellettavissa.

Ja nyt kun olen harjoitellut ruusujen rullailua vähän niinkuin pidemmän kaavan kautta, uskallan myös väsätä vaikka koko pellillisen kerralla.

Ps. jos testaatte ruusujen rullailua, kertokaa ihmeessä omat onnistumisen vinkkinne vaikka tuonne kommenttikenttään 🙂

76 views

Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!

by Juulia 3 Comments
Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!
og:image

SAMSUNG CSC

Eväslaatikko parka. Silkkaa tyhjää täynnä useampia päiviä, kun olen evästelyn sijaan rampannut kavereiden kanssa lounailla. Viimein kuitenkin tsemppasin, ja pakkasin itselleni omasta mielestäni melko päheät eväät: mausteista kukkakaaliriisiä, paistettua tofua sekä maapähkinäkastiketta.

Vaikken eläissäni ole kypsentänyt kananmunaa mikroaaltouunissa (tai juuri mitään muutakaan), käärin vielä rohkeasti raa’an munan servettiin ja lykkäsin senkin eväslaatikkoon! Kerrankos sitä yhden mikromunan tekee?

SAMSUNG CSC

Uskalias strategiani onneksi toimi. En tosiaankaan ole kovin kokenut mikrottaja – edellisen kerran asuin mikron kanssa samassa kodissa lähemmäs 15 vuotta sitten. Joutuessani mikrojen kanssa tekemisiin, olen yleensä melko avuton ja odottelen että paikalle sattuisi joku, joka osaa neuvoa mistä napista kone lähtee käyntiin.

Töissä mikrossa on sentään kätevä nappula, josta painamalla ruokaa voi säteilyttää 30 sekuntia kerrallaan. Sitä toistuvasti painelemalla sain kuin sainkin ruokani kypsennettyä: raaka kukkakaali höyrystyi juuri sopivaksi samassa ajassa, kun muna hyytyi kypsäksi.

SAMSUNG CSC

Kukkaaliriisi 1:lle

n. 150 g kukkakaalin kukintoja

pieni valkosipulin kynsi

korianterin varsia

korianterin lehtiä

1-2 kevätsipulia

muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä

n. 30 g suolapähkinöitä

maun mukaan tuoretta chiliä

ripaus suolaa

Surauta tehosekottimen silppuriosassa pieneksi valkosipuli, inkivääri, chili, kevätsipulin vaaleat osat, pähkinät sekä korianterin varret. Lisää kukkakaali (muutamassa erässä, riippuen silppurisi koosta). Silppua hienoksi muruksi – riisinjyvä on hyvä vertauskohde.

  • jos et omista silppuria, voit raastaa valkosipulin ja inkiväärin hienolla terällä, kukkakaalin isolla terällä ja silputa loput mausteet normaaliin tapaan.

Tarkista, että kaikki ainesosat ovat sekoittuneet tasaisesti ja sekoita joukkoon vielä korianterin lehdet, sekä kevätsipulin vihreät osat. Kovin tarkkaa mikrotusohjetta en valitettavasti osaa antaa (ks. yllä…), työpaikkani mikrossa tästä tuli hyvää noin neljässä minuutissa.

Seoksen voi myös paistaa paistinpannulla (n. 3-4 minuuttia, sekoittele kokoajan). Kukkakaalissa saa kummassakin tapauksessa kuitenkin olla vielä puruvastusta kun käyt sen kimppuun – älä siis ylikypsennä.

SAMSUNG CSC

Tofua ja maapähkinäkastiketta 1:lle

Tofuun:

n. 150 g tofua (oma suosikkini on Jalotofun Kylmäsavu)

n. 1 rkl soijakastiketta

n. 2 rkl hunajaa

2 rkl (kookos)öljyä

Kastikkeeseen:

2 rkl sileää maapähkinävoita

n. 1 rkl hunajaa (tai muuta juoksevaa makeutusta)

1 tl chilikastiketta (esim. srirachaa)

puolen limetin mehu

1-2 tl kalakastiketta tai ripaus suolaa

1-2 rkl vettä tai kookosmaitoa

Kuutioi tofu noin sentti × sentti -kokoon. Kuivaa paloja hieman talouspaperilla. Jos haluat paloista ekstrarapeita, laita ne sellaisenaan hetkeksi kuumaan uuniin kuivahtamaan (vajaa 10 min / 200°c ).

Kuumenna öljy paistinpannulla, ja paista kuutioita keskilämmöllä tovi. Alenna sitten lämpöä hieman, ja lisää pannulle hunaja sekä soijakastike. Sekoita huolella, kääntele paloja niin, että mausteet imeytyvät joka puolelle. Jos lämpö on liian korkea, hunaja palaa,  joten tarkkaile lämpötilaa! Tarkoitus olisi, että paloista tulee kullanvärisiä pinnaltaan, ja että neste imeytyy täysin tofuun.

Sitten kastikkeen kimppuun: sekoita kaikki kastikkeen ainekset vettä/kookosmaitoa lukuunottamatta. Hunajaa ja maapähkinävoita on ensin vaikea saada sekottumaan, mutta kärsivällisyys on valttia! Ohenna kastiketta vähän kerrallaan, kunnes koostumus on selvästi juoksevaa.

SAMSUNG CSC

Pakkasin annoksen niin, että ”riisini” oli omassa lokerossaan, muna pehmustettuna omassaan ja tofu omassaan. Munaa lukuunottamatta annoksen voi toki pakata myös yhteen ja samaan rasiaan. Itse olen vartavasten hankkinut pikkuisen kastikepullon eväshommia varten, mutta senkin voi toki sekoittaa tofuun jo etukäteen. Ei se ole niin nöpönnuukaa!

Töissä lykkäsin raa’an kukkakaaliriisin sekä tofun lautaselle, ja rikoin kananmunan annoksen päälle. Jottei muna kypsyessään räjähtäisi, keltuainen kannattaa rikkoa (jep, guuglasin toki etukäteen, miten muna kannattaa mikrottaa – esim. ei kuorineen…).

Mikrojen suhteen en tosiaan ole ekspertti, mutta työpaikkamme mikro kypsensi annoksen n. neljässä minuutissa. Osa munasta oli edelleen hieman hyllyvää, mutta se kypsyi loppuun kun sekotin sen syödessäni kuumaan kukkakaaliriisiin.

SAMSUNG CSC

Ps. Annos oli muuten juuri sopivan täyttävä ja riittävä – suolapähkinöistä, tofusta ja munasta saa sekä energiaa että proteiinia, mutta ähkyltä välttyy kun annos sisältää riisin sijaan kukkakaalia. Toimii ainakin minun olosuhteissani!

112 views