Paahdettu kukkakaali & nuoc mam -kastike

Paahdettu kukkakaali & nuoc mam -kastike

paahdettu kukkakaali

Yksi blogini kautta aikojen suosituimmista resepteistä on kokonaisena paahdettu kukkakaali. Resepti on kynäilty kaksi vuotta sitten, mutta edelleen se toimii blogini pysyvänä sisäänheittäjänä 😀

Kukkakaali on kokenut keittiössäni muodonmuutoksia niin pihviksi, pizzapohjaksi, riisiksi kuin kanansiiviksikin eikä olekaan epäilystä siitä, etteikö kukkakaali kaikissa muodoissaan olisi yksi lempi raaka-aineitani. Taannoin bongasin ystäväni Tuulian Wellberries-blogista lykänneen kukkakaalia jopa vihersmoothieen ja idea laitetaan kyllä täällä vielä ehdottomasti testiin ♥

Tällä kertaa paahdoin kukkakaalin paloina ja maustoin sen vietnamilaisittain mm. kalakastikkeesta, riisiviinietikasta, limetistä, chilistä ja sokerista koostuvalla nước mắm pha -kastikkeella (minkä meinaan muuten kokoajan kirjoittaa nuoc NAM, mutta namiahan tämä liemi onkin). Rapeutta annos saa suolapähkinöistä ja ruokaisuutta yhdestä suurimmista herkuistani, katkaravuista.

Niin herkullisia kuin katkaravut ovatkin, ne ovat myös aikamoinen pahe jos hairahtuu ostamaan trooppisia katkarapuja. Trooppiset katkikset ovat ylikalastettuja; niiden troolaaminen vaurioittaa koralleja ja viljely taas tuhoaa rantaekosysteemejä (lue lisää WWF:n kalaoppaasta) ja silti joskus – hyvin harvoin, mutta kuitenkin – häpeäkseni ostan niitä. Tästä heikkoudesta olen kovasti pyrkinyt eroon ja yleensä ostankin vain MSC-sertifikoituja katkiksia (joita on muuten hyvä valikoima sekä Pirkalla että Lidlillä). Kuvan annoksen jättikatkikset ovatkin toistaiseksi vuoden ensimmäinen lipsahdus … ja jos pidän itseni ruodussa, ne jäävät myös vuoden viimeisiksi. Tämä sama ruoka kun onnistuu varsin mainiosti myös pohjankatkiksilla 🙂

Paahdettu kukkakaali ja nuoc mam -makuyhdistelmälle sain inspiraation houkuttelevasta Munchies-sivuston ohjeesta, joka osui silmiini jossain sosiaalisen media syövereissä tässä kevään varrella. Seuraava ohje on siis siitä hieman sovellettu versio.

Paahdettu kukkakaali, jättikatkikset & nuoc mam -kastike

2-4:lle

1 keskikokoinen luomukukkakaali

mietoa kasviöljyä

½-¾ dl suolapähkinöitä

1 ruukku korianteria

n. 250-300 g sulatettuja MSC-sertifikoituja isoja katkarapuja

Nuoc mam -kastikkeeseen:

1 dl kuumaa vettä

½ dl riisiviinietikkaa

1-2 limetin mehu

½ dl (ruoko)sokeria

¾ dl kalakastiketta

1-2 raastettua valkosipulin kynttä

1 mieto chili

Tarjoiluun:

1-2 limettiä

Valmista ensin nuoc mam. Poista chilistä siemenet ja hienonna se hyvin pieneksi silpuksi. Liuota sokeri kuumaan veteen ja lisää siihen chili, raastettu valkosipuli, kalakastike, limetin mehu sekä riisiviinietikka.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Leikkaa kukkakaalin kukinto suupalan kokoisiin osiin ja levitä palat uunivuokaan. Valuta päälle hieman öljyä ja ravistele uunivuokaa sitten niin, että palat öljyyntyvät kauttaaltaan. Paahda kukkakaalia uunin ylätasolla, kunnes se on napakan kypsää ja pinnaltaan hieman ruskistunutta (15-25 minuuttia riippuen kukkakaalin palojen koosta). Jätä kukkakaali jäähtymään.

 

Mikäli käytät raakoja katkarapuja, lorauta paistinpannuun hieman öljyä ja paista katkikset kypsiksi. Älä ylikypsennä! Valmiiksi kypsennetyt, sulatut ja valutetut katkaravut voi lisätä ruokaan myös kylmänä. Sekoita huoneenlämpöiseen kukkakaaliin vajaa puolet nuoc mamista, hieman pienemmäksi rouhitut suolapähkinät, katkaravut, hienonnetut korianterin varret ja suurin osa lehdistä. Jaa seos lautasille.

Tarjoile paahdettu kukkakaali ja katkaravut limetin lohkojen ja lopun korianterin kera. Nosta myös loppu nuoc mam pöytään tarjolle.

83 views

Vegaaninen misorisotto & paahdetut kukkakaalipihvit

by Juulia 28 Comments
Vegaaninen misorisotto & paahdetut kukkakaalipihvit

Misorisotto maistuu niin vegaanille kuin sekaanillekin.

Pitäisi tehdä vegaaninen risotto. Eli … ei juustoa … eikä voita? Apua!

Ensireaktiosta toivuttua alkaa järki taas pelaamaan: enhän minä itseasiassa laita läheskään kaikkiin risottoihini juustoa – voin puuttuminen on siis se pahempi pulma! Kermaisen risotosta kyllä saa ilman sitäkin, ihan vain tekemällä risoton niin kuin kuuluu: houkuttelemalla tärkkelystä riisistä ulos nestettä vähän kerrallaan lisäämällä. Koostumukseltaan kermainen risotto pitäisi siis onnistua myös täysin vegaanisena ilman sen kummempia kommervenkkejä. Voiko sen maku vaan olla mistään kotoisin ilman voita? Ei auta kuin lähteä kokeilemaan!

Misorisotto-3

Voin makua on aika vaikea vegaanisena saavuttaa, joten unohdetaanpa ihan ensiksi se ja lähdetään rakentamaan makua jotain muuta kautta. Silmiini osui taannoin Serious Eatsin juttu, jossa vinkattiin laittamaan misoa (japanilaista suolaista soijapaputahnaa) vegaaniseen risottoon. Jutussa lupailtiin sen tuovan ruokaan hieman samantyyppistä umamisuutta kuin parmesaani – kuulostaa hyvältä!

Jo ensimmäisen testikokkailun jälkeen voin allekirjoittaa tuon väitteen. Miso tuo risottoon ihanaa suolaisuutta ja täyteläistä umamisuutta, tekemättä kuitenkaan lopputuloksesta yksiulotteista. Parmesaanille misorisotto ei tokikaan maistu, saatikka rakkaalle voilleni, muttei kai niin ole tarkoituskaan.

Misorisotto

Kokkailukokeiluja jatkamalla misorisotosta on jalostunut pikkuhiljaa varsin herkullinen annos, jossa en kaipaa niin voita kuin parmesaaniakaan. Vinkkini täyteläisen maun saavuttamiseen vegaanisin keinoin ovat seuraavat:

  • Käytän nesteenä siitakedashia kasvisliemen sijaan, siinä kun sitä umamia vasta onkin. Dashi ei ole kasvisliemen tapaan suolaista, minkä ansioista voin läträtä risottoon vielä vähän enemmän herkkuani misoa.
  • Käytän saken sijaan kuivaa sherryä (finoa, manzanillaa tai amontilladoa), sen pähkinäinen aromi kun tuntuu täydentävän misoa erityisen hyvin. Mikäli olet HC vegaani, varmista, että käyttämäsi alkoholi on vegaanista.
  • Käytän öljynä pähkinäöljyä, en oliiviöljyä. Se tukee sekä sherryn että paahdetun kukkakaalin makuja ja tuo risottoon lisää ulottuvuuksia. Omasta mielestäni tässä toimii varsinkin hasselpähkinä- ja saksanpähkinäöljy.
  • Pikakaramellisoin sipulit ja valkosipulit. Perinteinen karamellisointi vie parhaimmillaan jopa tunnin, joten käytän usein seuraavanlaista oikotietä: lisään pannulle ripauksen suolaa heti paistamisen alussa houkuttelemaan sipulista nesteitä ulos, hetken kuluttua taas lisään ripauksen sokeria nopeuttamaan karamellisoitumista. Huijaustahan se on, mutta herkullisin lopputuloksin! Valkosipuli kannattaa muuten jättää tässä tarpeeksi ronskeiksi paloiksi, jottei sille käy käry.
  • Lisään risottoon välillä lopuksi ravintohiivahiutaleita, jotka ovat maultaan jännän juustoisia (tsek tsek vegaaninen simsalabim-juustosoossi). Joskus kaipaan tähän risottoon tuota juustoisuutta, välillä taas en. Se riippuu oikeastaan siitä, mitä risoton päällä tarjoilen 🙂
  • Proteiinia annokseen voi lisätä pähkinöillä, pinjansiemenillä tai manteleilla. Omasta mielestäni risoton suolaisiin ja täyteläisiin makuihin sopii hyvin pieni happamuus, joten olen suosinut lemppareitani eli viinietikkamanteleita, joita löytyy ainakin Punnitse & Säästä -kaupasta. Savumantelit toimivat myös hienosti – samoin paahdetut pinjansiemenet. (*

Kukkakaalipihvit 2:lle

1 keskikokoinen luomukukkakaali

2-3 rkl pähkinäöljyä (esim. hasselpähkinä tai saksanpähkinä)

ripaus sokeria ja suolaa

2-3 rkl ravintohiivahiutaleita

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Viipaloi kukkakaali pitkittäin noin sentin paksuisiksi pihveiksi. Kukkakaalin varsi pitää nuput kätevästi samassa paketissa – tosin tämän vuoksi yhdestä kukkakaalista harvemmin saa enemmän kuin kaksi pihviä. Loppu kukkakaali kannattaa kuitenkin paahtaa samalla kertaa ja käyttää se esim. salaateissa – sen voi myös pilkkoa lopuksi ja lisätä risoton sekaan.

Laita kukkakaali uunipellille ja valele sitä öljyllä. Ripottele sitten päälle hieman sokeria, suolaa ja ravintohiivahiutaleita. Paista kukkakaalia ylätasolla uunissa 20-30 minuuttia, tai kunnes se on makuusi sopivan kypsää ja pinnaltaan kauniin ruskistunutta. Tarjoile pihvit misorisoton kanssa.

Misorisotto 2:lle

n. 2 dl risottoriisiä

n. 3 rkl pähkinäöljyä (esim. hasselpähkinä- tai saksanpähkinäöljyä)

2 kevätsipulin vaaleat osat

1 pieni keltasipuli

4-5 valkosipulin kynttä

ripaus suolaa ja sokeria

1 dl kuivaa sherryä

6-7 dl lämmintä siitakedashia (+ sen valmistuksesta ylijääneet siitakesienet)

½ – ¾ dl vaaleaa misoa

vastarouhittua mustapippuria

(n. 3-4 rkl ravintohiivahiutaleita)

Tarjoiluun:

kevätsipulin vihreitä osia tai ruohosipulia

pähkinöitä, pinjansiemeniä tai manteleita (viinietikkaisia, savuisia, chilisiä, you name it)

Viipaloi kevätsipulin vaaleat osat (säästä vihreät osat tarjoiluun) ja silppua keltasipuli. Paloittele myös valkosipulit karkeasti. Kuumenna öljy pinnoitetussa kasarissa ja lisää siihen sipulit sekä pieni ripaus suolaa. Paistele keskilämmöllä hetki ja lisää sitten sokeri. Alenna lämpöä  ja jatka paistamista ainakin kymmenen minuuttia, jotta saat sipuliin kauniin värin. Varo kuitenkin polttamasta valkosipulia. Mikäli käytät siitakkeita, viipaloi ne, ja lisää pannuun tässä vaiheessa.

Huolehdi siitä, että dashi on lämmintä. Pidä se esim. viereisellä levyllä kattilassa valmiina kauhottavaksi risottoon.

Lisää kasariin sitten riisi. Pyörittele se kauttaaltaan öljyisessä sipulissa, kunnes se muuttuu reunoiltaan hieman läpikuultavaksi. Kaada sitten kattilaan sherry samalla riisiä hämmentäen. Odota, kunnes sherry on melkein kokonaan imeytynyt riisiin. Ala sitten lisäämään risottoon siitakedashia kauhallinen kerrallaan, antaen edellisen kauhallisen aina imeytyä riisiin melkein kokonaan ennen seuraavan lisäämistä. Hämmentele risottoa samalla rauhallisesti pohjia myöten. Jatka liemen lisäämistä, kunnes kaikki on käytetty. Mikäli riisissä on tässä vaiheessa vielä reilummin puruvastusta, jatka nesteen lisäämistä vähän kerrallaan käyttäen lämmintä vettä.

Kun riisinjyvät ovat lähestulkoon pehmenneitä, mutta niissä on vielä aavistus puruvastusta, voit viimeistellä risoton. Koostumuksen pitäisi olla melko vellimäistä – enemmänkin lusikoitavaa kuin haarukoitavaa – joten lisää tarvittaessa vielä hieman vettä. Risotto jatkaa paksuuntumistaan hieman vielä lautasella, joten jätä se mieluummin hieman liian löysäksi kuin paksuksi! Ota sitten risotto liedeltä ja lusikoi sekaan miso huolella sekoittaen. Aloita vaikka yhdestä ruokalusikallisesta ja jatka lisäämistä, kunnes risotto on sopivan suolaista omaan makuusi. Mikäli haluat, voit maustaa risoton vielä ravintohiivahiutaleilla, ja lisätä sekaan ylimääräiset paahdetut kukkakaalit.

Tarjoile misorisotto lämmitetyiltä lautasilta kukkakaalipihvien kera. Viimeistele annokset vihreällä kevätsipulisilpulla/ruohosipulilla, pähkinöillä, manteleilla tai pinjansiemenillä.

*) Kuvauspäivänä tälle ruokablogaajalle kävi sellainen kämmi, että kotoa ei löytynyt mantelin mantelia saatikka pinjansiemeniä. Kun sekä päivänvalo että kuvauspäivät ovat tähän vuodenaikaan ja päivätyöhöni nähden kortilla, piti keksiä pikaratkaisu: keitin kaapista kaivettuja maapähkinöitä balsamicosiirapissa. En ehkä antaisi pisteitä tälle ratkaisulle sen estettisyydestä, mutta maun puolesta viritys toimi kyllä oikein hyvin.


Ps. Alkon valikoimista löytyy ainakin nämä vegaaniset sherryt:

Kommentoikaa paremmin kärryillä olevat ihmeessä jos tiedätte muita, tai jos nämä tiedot ovat väärin 🙂

Pps. Annos on gluteeniton, kunhan käytät gluteenitonta misoa (esim. riisi- tai tattarimiso)

623 views

Kukkakaaliwingsit mausteisella kastikkeella

by Juulia 4 Comments
Kukkakaaliwingsit mausteisella kastikkeella

Yhteistyössä Urtekram ja Asennemedia

Trenditietoiset ruokaharrastajat eivät ole viime aikoina voineet välttyä kukkakaaliwingseiltä – enkä suinkaan ole mikään poikkeus. Vaikkei näitä herkkuja vielä avocadopastan tyyliin lööpeissä ole näkynytkään, ei tarvitse kuin vilkaista Instagramin tai Pinterestin ruokaihmisten syötteitä ja ne putkahtavat kohta jostain ruutuun. Osa porukasta hehkuttaa kukkakaaliwingsejä niin hyviksi, että ne menisivät läpi ihan aidoista… mutta niin pitkälle en itse ehkä menisi. Hyvää kasvisruokaa ne kyllä ovat, ehdottomasti.

Välillä ruokasomen kohkaukset osoittautuvat ainakin omassa keittiössäni flopeiksi (esim. ramenburgerin olen jo unohtanut täysin) – jotkut somehitit (vihersmoothiet, lehtikaalisipsit ja jopa se turkasen avocadopasta) sen sijaan ansaitsevat pysyvän paikkansa repertuaarissani nopeasti. Kukkakaaliwingseille ennustan loistavaa tulevaisuutta keittiössäni, niin tiuhaan niitä on tullut tänä talvena paisteltua.

Ruokailmiö, jonka seuraksena vetäisen huomaamattani kokonaisen kukkakaalin iltapalaksi, on ilmiö, jota edistän mielelläni: onhan se oma kontribuutio tähänkin trendiin siis luotava. Olen testaillut kukkakaaliwingseistä muutamiakin erilaisia versioita, mutta eniten toistoa on kotonani saanut perinteisiä barbeque chicken wingsejä imitoiva, mausteisella kastikkeella kuorrutettu reseptini. Pelkistettyä suola & viinietikka-versiota suosittelen testaamaan myös, sekä Asennekollegani Ainon ihania maapähkinävoiwingsejä.

Kukkakaaliwingsien myötä kotonani on muuten tänä keväänä nähty myös ihan niitä aitoja wingsejä. Maistoin kanansiipiä ensimmäistä kertaa vasta viime keväänä Mustacho’sissa (joka piti tuolloin majaa Helsingin Jalkapallopubissa). Mustacho’sin wingsit olivatkin sitten sen verran omaa luokkaansa, että entisestä kasvissyöjästä tuli hetkessä siipikäännynnäinen.

Ihan mitkä tahansa wingsit eivät minulle kuitenkaan kelpaa – lötköt ja rasvaiset tahmawingsit jätän suosiolla tilaamatta, ja tietysti sitä mieluiten söisi luomukanaa. Mistähän ravintoloista sellaisia hyviä, rapeita, meheviä ja luomuja saisi, kertokaa ihmeessä jos tiedätte! Kasvisversiota kokeiltuani tulikin tarve kokeilla siipiä ihan niiden siipienkin parissa, mikä on tavallaan ihan loogista: onhan se hyvä tietää mitä sillä kukkakaalilla pyritään matkimaan. Aika hyvät wingsit olenkin kotioloissa mielestäni saanut aikaan, mutta niistä lisää lähitulevaisuudessa… tänään kokataan kukkakaalia ♥

Tämänkertaisen Urtekram-yhteistyöjuttuni aiheena on mausteet. Urtekramin mausteet ovat kaikki luomulaatuisia, joten mausteita ei keinolannoiteta – yrtit kasvavat kooltaan pienemmiksi, mutta maultaan sitäkin suuremmiksi. Väriaineet ja maunvahventeet näistä purkeista on jätetty luonnollisesti pois; purkeissa on vain maustetta itseään. Purnukka on mietitty fiksusti valoa läpäisemättömäksi, jolloin maut säilyvät pidempään tuoreina ja voimakkaina, lisäksi purkki on sen kokoinen, että teelusikka mahtuu sisään ongelmitta. Siitä itseasiassa erityispisteet – useamman kerran mausteet mitan sijaan pöydälle levittäneenä kiitän moisen yksityiskohdan huomioimista!

Kukkakaaliwingseihin mausteinen meininki sopii erinomaisesti, joten tilaisuus trendikkään kukkisreseptini julkaisulle on varsin luontevasti tässä. Lakritsi loistaa tämän mausteisen soossiin tähtenä, muiden mausteiden säestäessä taustalla. Jollette ole vielä yhdistäneet kukkakaalia lakritsiin, niin kokeilkaas ihan muissakin yhteyksissä, yhtälö toimii erittäin hyvin!

Totesin tätä reseptiä kirjoitellessani, että Urtekramin tuotevalikoima on niin kattava, että lähes kaikki tarpeellinen ohjettani varten löytyy Urtekramilta. Kun kyseessä on tuotemerkki, jonka arvomaailma sopii omaani, ei tarvitse kaupassa juuri pohtia minkä purkin käteensä poimii: luomua ja reilua mulle, aina kun mahdollista kiitos! Lisäksi reseptistä tuli kuin huomaamatta niin maidoton, munaton, kuin gluteenitonkin, mikä on minusta reseptille kuin reseptille yleensä plussaa – tätä naposteltavaa uskaltaisinkin tarjota melkeinpä seurueessa kuin seurueessa.

Kukkakaaliwingsit 2:lle (naposteltavaksi tai lisukkeeksi)

400 g (luomu)kukkakaalia ja/tai romanescoa

taikinaan:

1,5 dl luomu täysjyväriisijauhoja

1,5 dl vettä

½ tl luomu sinappijauhetta

¼ tl jauhettua luomu mustapippuria

½ tl luomu chilihiutaleita

 ½ tl himalajansuolaa

Kastikkeeseen:

1 salottisipuli

3 valkosipulin kynttä

1 jalapeno / mieto chilipaprika

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl luomuruokosokeria

½ tl luomu inkivääriä

½ tl luomu sinappijauhetta

½ tl aito luomu kanelia

½-1 tl  luomu lakritsijauhetta

¼ tl  luomu jauhettua mustapippuria

½ tl suolaa

1 tl savupaprikaa

¾ dl sokerikokista (luomua jos suinkin jostain löydät)

2 rkl luomuomenasiiderietikkaa

1,5 dl paseerattua luomutomaattia

(muutama roiskaus tabascoa)

(½ dl viskiä …jota oikeasti löytyy luomuna… mutta johon mulla ei ainakaan vielä ole varaa)

Jaa kukkakaalin kukinnot suupalan kokoisiksi paloiksi (varren voit käyttää johonkin muuhun tai rouskutella sellaisenaan, tähän sitä ei tarvita). Sekoita taikinan ainekset vellimäiseksi seokseksi ja anna turvota hetki. Pyörittele kukkakaalin kukinnot taikinassa niin, että ne peittyvät siihen kauttaaltaan. Asettele kukkakaalit leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla n. 20 minuuttia, tai kunnes taikinointi saa hieman väriä ja on kauttaaltaan rapea. Voit kääntää kukkakaalit kerran paistamisen aikana.

Laita kastike tulille kukkakaalien paistuessa. Silppua sipuli, chili ja valkosipuli ja kuullota niitä öljyssä pinnoitetussa kasarissa miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää ruokosokeri ja nosta lämpöä hieman, jotta sipuli karamellisoituu. Varo polttamasta sipulia!

Lisää kasariin kaikki mausteet lakritsijauhetta lukuunottamatta ja paista vielä hetki, niin että mausteet alkavat tuoksumaan.  Lisää sitten tomaatti, kokis, etikka sekä viski, mikäli sitä käytät (suosittelen!) ja sekoita kastiketta huolella. Anna soossin porista vielä kymmenen minuuttia. Ota kasari liedeltä ja soseuta kastike. Tarkista suola, lisää halutessasi myös vielä hieman tulta tabascon voimalla. Lisää sitten lakritsijauhe: lisää sitä vähän kerrallaan sekoitellen ja välillä maistellen, kunnes makua on omasta mielestäsi sopivasti.

Kun kukkakaalit ovat saaneet rapeutta ja väriä, ota ne uunista ja pyörittele ne kauttaaltaan mausteisessa kastikkeessa. Laita kukkakaalit sitten uuniin vielä n. 10-15 minuutiksi; käännä kukkikset kerran paistamisen aikana. Rapeammasta tykkäävät voivat nostaa pellin tässä vaiheessa ylätasolle, tahmean ystävät jättävät sen keskitasolle ja paistavat kukkiksia ehkä hieman lyhyemmän aikaa.

Tarjoa kukkakaaliwingsit esim. ruohosipulilla ja sitruunalla maustetun kermaviilin tai ranskankerman(tyyppisen kauravalmisteen) kanssa 🙂

Ps. Kurkatkaas muuten toisen Asennekollegani Wellberries -blogin Tuulian maustejuttu: rosmariini-palsternakkaranskikset kookos-kurkumamajoneesilla. UUH!

3 686 views

Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!

by Juulia 3 Comments
Eväslaatikko: Kukkakaaliriisiä, pähkinätofua + mikromuna!
og:image

SAMSUNG CSC

Eväslaatikko parka. Silkkaa tyhjää täynnä useampia päiviä, kun olen evästelyn sijaan rampannut kavereiden kanssa lounailla. Viimein kuitenkin tsemppasin, ja pakkasin itselleni omasta mielestäni melko päheät eväät: mausteista kukkakaaliriisiä, paistettua tofua sekä maapähkinäkastiketta.

Vaikken eläissäni ole kypsentänyt kananmunaa mikroaaltouunissa (tai juuri mitään muutakaan), käärin vielä rohkeasti raa’an munan servettiin ja lykkäsin senkin eväslaatikkoon! Kerrankos sitä yhden mikromunan tekee?

SAMSUNG CSC

Uskalias strategiani onneksi toimi. En tosiaankaan ole kovin kokenut mikrottaja – edellisen kerran asuin mikron kanssa samassa kodissa lähemmäs 15 vuotta sitten. Joutuessani mikrojen kanssa tekemisiin, olen yleensä melko avuton ja odottelen että paikalle sattuisi joku, joka osaa neuvoa mistä napista kone lähtee käyntiin.

Töissä mikrossa on sentään kätevä nappula, josta painamalla ruokaa voi säteilyttää 30 sekuntia kerrallaan. Sitä toistuvasti painelemalla sain kuin sainkin ruokani kypsennettyä: raaka kukkakaali höyrystyi juuri sopivaksi samassa ajassa, kun muna hyytyi kypsäksi.

SAMSUNG CSC

Kukkaaliriisi 1:lle

n. 150 g kukkakaalin kukintoja

pieni valkosipulin kynsi

korianterin varsia

korianterin lehtiä

1-2 kevätsipulia

muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä

n. 30 g suolapähkinöitä

maun mukaan tuoretta chiliä

ripaus suolaa

Surauta tehosekottimen silppuriosassa pieneksi valkosipuli, inkivääri, chili, kevätsipulin vaaleat osat, pähkinät sekä korianterin varret. Lisää kukkakaali (muutamassa erässä, riippuen silppurisi koosta). Silppua hienoksi muruksi – riisinjyvä on hyvä vertauskohde.

  • jos et omista silppuria, voit raastaa valkosipulin ja inkiväärin hienolla terällä, kukkakaalin isolla terällä ja silputa loput mausteet normaaliin tapaan.

Tarkista, että kaikki ainesosat ovat sekoittuneet tasaisesti ja sekoita joukkoon vielä korianterin lehdet, sekä kevätsipulin vihreät osat. Kovin tarkkaa mikrotusohjetta en valitettavasti osaa antaa (ks. yllä…), työpaikkani mikrossa tästä tuli hyvää noin neljässä minuutissa.

Seoksen voi myös paistaa paistinpannulla (n. 3-4 minuuttia, sekoittele kokoajan). Kukkakaalissa saa kummassakin tapauksessa kuitenkin olla vielä puruvastusta kun käyt sen kimppuun – älä siis ylikypsennä.

SAMSUNG CSC

Tofua ja maapähkinäkastiketta 1:lle

Tofuun:

n. 150 g tofua (oma suosikkini on Jalotofun Kylmäsavu)

n. 1 rkl soijakastiketta

n. 2 rkl hunajaa

2 rkl (kookos)öljyä

Kastikkeeseen:

2 rkl sileää maapähkinävoita

n. 1 rkl hunajaa (tai muuta juoksevaa makeutusta)

1 tl chilikastiketta (esim. srirachaa)

puolen limetin mehu

1-2 tl kalakastiketta tai ripaus suolaa

1-2 rkl vettä tai kookosmaitoa

Kuutioi tofu noin sentti × sentti -kokoon. Kuivaa paloja hieman talouspaperilla. Jos haluat paloista ekstrarapeita, laita ne sellaisenaan hetkeksi kuumaan uuniin kuivahtamaan (vajaa 10 min / 200°c ).

Kuumenna öljy paistinpannulla, ja paista kuutioita keskilämmöllä tovi. Alenna sitten lämpöä hieman, ja lisää pannulle hunaja sekä soijakastike. Sekoita huolella, kääntele paloja niin, että mausteet imeytyvät joka puolelle. Jos lämpö on liian korkea, hunaja palaa,  joten tarkkaile lämpötilaa! Tarkoitus olisi, että paloista tulee kullanvärisiä pinnaltaan, ja että neste imeytyy täysin tofuun.

Sitten kastikkeen kimppuun: sekoita kaikki kastikkeen ainekset vettä/kookosmaitoa lukuunottamatta. Hunajaa ja maapähkinävoita on ensin vaikea saada sekottumaan, mutta kärsivällisyys on valttia! Ohenna kastiketta vähän kerrallaan, kunnes koostumus on selvästi juoksevaa.

SAMSUNG CSC

Pakkasin annoksen niin, että ”riisini” oli omassa lokerossaan, muna pehmustettuna omassaan ja tofu omassaan. Munaa lukuunottamatta annoksen voi toki pakata myös yhteen ja samaan rasiaan. Itse olen vartavasten hankkinut pikkuisen kastikepullon eväshommia varten, mutta senkin voi toki sekoittaa tofuun jo etukäteen. Ei se ole niin nöpönnuukaa!

Töissä lykkäsin raa’an kukkakaaliriisin sekä tofun lautaselle, ja rikoin kananmunan annoksen päälle. Jottei muna kypsyessään räjähtäisi, keltuainen kannattaa rikkoa (jep, guuglasin toki etukäteen, miten muna kannattaa mikrottaa – esim. ei kuorineen…).

Mikrojen suhteen en tosiaan ole ekspertti, mutta työpaikkamme mikro kypsensi annoksen n. neljässä minuutissa. Osa munasta oli edelleen hieman hyllyvää, mutta se kypsyi loppuun kun sekotin sen syödessäni kuumaan kukkakaaliriisiin.

SAMSUNG CSC

Ps. Annos oli muuten juuri sopivan täyttävä ja riittävä – suolapähkinöistä, tofusta ja munasta saa sekä energiaa että proteiinia, mutta ähkyltä välttyy kun annos sisältää riisin sijaan kukkakaalia. Toimii ainakin minun olosuhteissani!

118 views