TULINEN LAAVAKAKKU, SIGUR RÓSIN JA NUORGAMIN KUNNIAKSI TIETYSTI.

by Juulia 0 Comments
TULINEN LAAVAKAKKU, SIGUR RÓSIN JA NUORGAMIN KUNNIAKSI TIETYSTI.

Voi, miten riemastuttavan sähköpostin sain maanantaina Fullsteamilta:

ONNEA! Sinut on valittu mukaan #SigurHKI – kaikkien aikojen hienoin livekeikkaraportointi -tapahtumaan!

Eli oujee, pääsen Sigur Rósin keikalle ilmaiseksi sillä ehdolla, että twiittaan, instagrammaan ja yleisestiottaen sometan tapahtumasta keikan aikana kuin viimeistä päivää. Heleppo nakki!
Tapahtumaan hakiessani jouduin hieman perustelemaan, miksi juuri minut pitäisi valita. Ja, taisinpa lupailla keikkaeväitä koko jengille. Jostain syystä tuolla hetkellä ajattelin porukkaa olevan jonkun pienen aitiollisen verran (luetunymmärtäminen: välttävä) mutta eeeiiii, jengiä onkin kokonainen katsomollinen! Parisataa turbosomettajaa, Nuorgamin katsomo tulee olemaan yhtä näpyttelevää massaa!

7bf74e3684006f3f7a47a649885deb0f

#SigurHKI – kaikkien aikojen hienoin livekeikkaraportointi on Nuorgamin viimeinen suuri ponnistus. Lauantai 30.11. on Nuorgamin toiminnan viimeinen päivä, nyyhs – melko mahtavaa olla siis tässä tilaisuudessa mukana.

No niin mutta entäs se lupaus? En ole niitä tyyppejä, jotka lupailevat kaikenlaista ja sitten ”unohtavat” lupauksensa, mutta kahteensataan kakkuseen mulla ei ihan ole aikaa taikka varaakaan. Enkä oikeastaan edes ole mikään kummoinen leipuri, suolaiset on enempi mun juttu. Lähimpänä hengailevat parikymmentä kanssasomettajaa saavat kuitenkin maistaa mun tuotoksia – joten eikun leipomaan!
”Tulinen laavakakku” (laavakakkua Islannin ja Sigur Rósin, salmiakkia Nuorgamin kunniaksi) on superhelppo, supernopea ja supernami resepti. Samaa perustaikinaa voit maustaa fiiliksen mukaan myös appelssiininkuorella, kanelilla tai vaikka kahvilla, mutta minäpä laitan siihen Poppamiehen tulisinta salmiakkia, mihin olen ikinä tutustunut!

Taikinaan (noin 8:lle):
150 g voita
2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
3/4 dl tummaa sokeritonta kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl lakritsijauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1-3 rkl tulista salmiakkia jauhettuna/pieneksi rouhittuna

Sulata voi. Sekoita sokeri hieman jäähtyneen voin joukkoon. Lisää munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita sen verran, että taikina on tasaista. Kaada leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (Ø 20 cm) tai tarjoiluastiaksi kelpaavaan voideltuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa uunin alatasolla enintään 15 minuuttia. On todella tärkeää, että kakku jää sisältä valuvaksi, eihän sitä muuten oikein laavakakuksi voi sanoa? Kakku on muuten parhaimmillaan vielä lämpimänä.

cdf448cc185823689bef964c19bb0827

Ps. Jos chilisalmiakkia on hulahtanut taikinaan vahingossa reippaammin, suosittelisin kakun kaveriksi vaniljajäätelöä. Suomalaiset jäätelösedät 3 Kaveria tekee minusta ihan parasta jädeä.

Pps. Keikalle tuunaan samasta kaakao-chilisalmiakkiyhdistelmästä minimuffinssiversioita. Niitä ei voi jättää samalla tavalla raaoiksi, mutta laitan niihin varmaankin hillosydämen – esim. vadelma ja salmiakki sopii yllättävän hyvin yhteen! Jos olet paikalle tulossa, niin kannattaa etsiä tämä nainen joukosta asap, nopeet syö hitaat ei, sorry…


Share on FacebookGoogle+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest
15 views

KAHVISTA ASIAA: FREESE COFFEE CO

by Juulia 0 Comments
KAHVISTA ASIAA: FREESE COFFEE CO
Kuva: Osmo Puuperä / All About Everything

Rakastan hyvää kahvia. Vähintään kerran viikossa on saatava laadukas kahvilakahvi, tai viikko on pilalla. Kunnioitukseni kaikkia rakkaudella ja ammattitaidolla kahvin parissa työskenteleviä ihmisiä kohtaan syveni taannoin, kun sain kutsun tulla osallistumaan vuoden 2013 baristan, Kalle Freesen, vetämälle ”Pensaasta kuppiin” kurssille.

Ennen kuin kerron kurssista, pitää vähän hehkuttaa. Oikeesti. Vasta parikymppisen Kallen intohimo kahviin on ällistyttävä: tyyppi lintsasi lukion tunneilta, jotta pääsisi Kaffa Roasterylle kahvia pussittamaan ja oppimaan alasta enemmän. Kahvi vei miehen mukanaan kansainvälisestä kilpailusta toiseen, ja nuoresta iästä huolimatta ansioluettelo onkin melkoisen painava.

Kuva: Osmo Puuperä / All About Everything

Kuva: Osmo Puuperä / All About Everything

Kurssi järjestetään Kallen omassa kahvilassa (joka on sattumoisin kahvilasuosikkejani). Viihtyisä Freese Coffee Co sijaitsee tietysti Freesenkadulla, ja tarjoaa taidolla ja rakkaudella valmistettua kahvia – kahvit on valittu Kallen suosikkipaahtimoiden valikoimasta aina sen mukaan, mikä on milloinkin sesongissa. Kahvin Kalle ostaa suoraan tuottajilta ja varmistaa, että se on aina erinomaisesti paahdettua. Erikoisuutena täältä löytyy ”Frespressoa” eli suodatinkahvia espressokoneella valmistettuna – aijai! Jos olet kahvihifistelijä, tai vain samanlainen nautiskelija kuin minä, niin Freesenkadulle mars!

5dbbf2df81a9ab3485fb2c89225f8083
Ja sitten siihen kurssiin: Kurssilla tutustutaan kahvipavun matkaan pensaasta kuppiin, eli sen kasvuolosuhteista lähtien aina sen paahtamiseen asti. Opimme kahvin prosessoinnista, fermentoinnista ja huutokaupasta – lisäksi pääsimme konkreettisesti aistimaan eri kahvilaatuja ja paahtoasteita cuppingin myötä. Pikkuhiljaa Kallen huolellisen opastuksen johdolla, jokaista kuppia haistellen, maistellen ja ryystellen, erotin aromeista aina pienempiä yksityiskohtia – kun aluksi joukosta erottui vain aurinkokuivattu kahvi (ja siihen ei mitään vainukoiran nenää kyllä tarvittu).
Sen arkiluksuskupilliseni vaatima valmistusprosessi avartuu Kallen seurassa niin hyvin, että alan varmaan jatkossa tilaamaan kahvejani entistä useammin mustana. Kahvin on oltava niin hyvää, ettei se kaipaa lantrinkeja makua parantamaan. Kahvin maistelua voikin mielestäni verrata viininmaisteluun – kun kerran tunnistaa omat mieltymyksensä, niin takaisin ei ole palaamista. Kahvimyllyn ostoakaan en voi enää välttää, ehkä pitää hankkia se vaakakin… Halpiskahvin alkuperä valottuu kurssilla niin kirkkaasti, etten siihen koske enää pitkällä kepilläkään (no en kyllä koske muutenkaan, nyt on vaan paremmat syyt). Ero laadukkaan kahvipavun ja viallisen välillä on todellakin silminnähtävä, yäk.

5ec2ce36d86de32b0c0058c88bcc8df5

Kuva: Osmo Puuperä / All About Everything

 

Jos haluat tehdä hyvää kahvia kotonasi, niin pidä mielessäsi nämä Kallen vinkit elikkä ”Freesen lait”:

1. Panosta kahviin! Käytä kahvi kuukauden sisällä paahdosta.
2. Osta kahvi papuina ja jauha se itse.
3. Pidä välineet puhtaina!
4. Mittaa oikein. (esim. Suodatinkahville 6g kahvia/desi vettä)
5. Juo kahvisi tuoreena.

Kotibaristat huomio! Kalle järjestää myös baristakursseja.

Lisätietoja facebookista, kursseista voi tiedustella myös täältä: hello@freesecoffee.fi


Share on FacebookGoogle+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest
19 views

Paleo-pizza

by Juulia 0 Comments
Paleo-pizza

Viime lauantaina pidettiin ihka ensimmäinen Enosaasanoa EI -klubin kokous. Klubi perustettiin pari viikkoa sitten, kun huomattiin kaveripiirissä useammalla esiintyvän (ainakin töissä) kiltin tytön syndroomaa… JA vaikeuksia sanoa EI suklaalle/hyvälle ruualle/hyville juomille – vertaistukiryhmälle oli siis selvä tarve 😉

Vaihtoehtoiset pizzapohjat: munakoiso & kukkakaali!

Mulle se suklaa ei ole suurin EI-ongelma, vaan suolaiset herkut, kuten pizza. Joten EI-klupin iltaan päätin tehdä raakasuklaan lisäksi pizzoja … ja halusin erityisesti päästä vihdoinkin kokeilemaan jo kuukausia sitten netistä bongaamaani paleo-pizzapohjaa, joka tehdään kukkakaalista!

Paleo-ruokavalion perustanahan käytetään evoluutiota ja jäljitellään kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden oletettua ruokavaliota ennen maanviljelyn syntyä. Toisinsanoen, pizzapohjaa ei voi tehdä vehnästä.

Kukkakaalitaikatemppu

Seuraavaksi ohje taikatempulle. Ihan tosi. Ota puolikas iso kukkakaali, tai yksi pieni. Raasta se pienellä terällä, tai silppua tehosekoittimessa pieneksi muruksi. Sekoita joukkoon pari desiä juustoraastetta ja yksi kananmuna. Taputtele seos lätyksi uunipellille ja lykkää 200 asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi, tai kunnes pohja hieman ruskistuu. Simsalabim, uunista tulee ulos lettumainen pizzapohja!

Munakoisopizza

Koska en osaa sanoa itselleni EI keittiöpuuhissa, tein tietysti myös toisenkinlaiset pizzat, pohjana munakoisoviipaleita. Bongasin idean näemmä itseltään Julia Childiltä.

Kukkakaalipohjat päällystin rucolapestolla, kesäkurpitsalla ja homejuustolla. Munakoisot tomaattikastikkeella, basilikalla, lumikinkulla ja pecorino romanolla. Uunissa molemmat viettivät pohjan esikypsennyksen jälkeen vielä vajaan vartin.

Munakoisopizzat

Klubi-ilta oli menestys. Lukuunottamatta sitä että aliarvioin pizzankulutuksemme … raakasuklaata oli sentään yllinkyllin, samoin Jalluboolia (jallua, inkivääriä, appelsiiniä, kuivaa omenasiideriä & ginger beeriä).

Pöytä katettu EI-klubille!

Ps. Kaikissa tutkimissani kukkakaalipohjan resepteissä kukkakaalimuru kypsennetään ennen munan lisäämistä. Ihan pokkana EN tehnyt niin, vaan sekoitin raakaan raasteeseen juuston ja egun ja onnistui varsin hyvin. Kukin tyylillään ja rohkeasti kokeilemaan!


Share on FacebookGoogle+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest
71 views

Drinksumehujäitä!

by Juulia 0 Comments
Drinksumehujäitä!

En nyt oikein tiedä mikä tässä masentaa… jotenkin on energiat vähissä ja alakulo tunkee kylmän tuulen lailla sisimpään vaikka syksy on mun lempivuodenaika! Tekis mieli vaan käpertyä peiton alle kiskomaan suklaalevy toisensa perään ja … heeeetkinen, STOP! Enpä suostukaan tähän. Asennetta kehiin ja äkkiä! Kun antaa pikkusormen syysmasikselle, menee kohta koko käsi. Aika fiilistellä ihanaa, oikeesti juuri vasta äsken loppunutta kesää, ja tuoda ripaus tuota jo nostalgian kultaamaa lähimenneisyyttä tähän hetkeen.

Kesämuistoja! Aurinkoa, herkkuja, drinkkejä... oih...

Kesähän on ihmisen parasta aikaa, joten jospa tänä vuonna pyrkisin ottamaan tavoitteeksi viettää aina tasaisin väliajoin kesäpäiviä ihan ympäri vuoden? Aloitan heti, enkä ensviikolla/enskuussa/sitjoskus. Kutsun kaikki kesäheilani (eli ihanat tyttöystäväni) kylään drinkkimehujäille, ja pistän kovat piippuun orastavaa syysmasista vastaan!

Popsicles + Coctails = Poptails. En ihmettele, että näitä reseptejä ja vinkkejä oli kesällä netti pullollaan – mehujäät kun liittyvät niin kesään kuin lapsuuteen, ja drinkit yhdistyvät mielessä (ainakin useimmiten ja toivottavasti) hauskanpitoon. Yhdistelmä toimii yhtä varmasti kuin aikuisten lastenkestit ongintoineen ja paperikruunuineen (jos ette oo järjestäneet lastenkestejä itsellenne aikuisena, niin suosittelen kokeilemaan).

Kesällä tein aikuisten mehujäitä pakastimeen sitä mukaa kun mehujäämuotteja vapautui, ja testattu onkin mm. henkilökohtainen suosikkini appelsiini-persikka-Campari, mustikka-GT, makea ”kuningatar”-Muscat, ja appelsiini-aperol-spritzer – hyviä kaikki! Aika moni yhdistelmä syntyi tosin ihan vain siitä, mitä sattui viinakaapista ja jääkaapista kulloinkin löytymään. Inspistä eri makuihin kävin välillä kurkkimassa netistä.

Kuningatar-muscat & Campari-appelsiini

Kuningatar-muscat & Campari-appelsiini

Mehujään voi tehdä mistä vaan, paitsi sulatetuista pakasteista. Tämän tytön urbaani marjastus tapahtuu tänään lähikaupan HeVi-osastolla, metsään ei ehi eikä jaksa, eikä oo äitikään tuonut kuin pikku kipollisen puolukoita mökkireissultaan. Oma suosikkini Campari ei ole ihan jokaisen mieleen, joten taidan tällä kertaa valita alkoholeiksi vodkan ja kuivan kuohuviinin. Vodkan kaveriksi vesimelonia ja minttua, kuoharin seuralaiset ovatkin jo kuluneen kesän itsestäänselvyyksiä: Aperol ja appelsiini – kelpaavat varmasti jokaiselle seurueesta! Hetken mielijohteesta päätän tehdä myös Jallu-inkivääri-sitrus-mehujäitä.

Mittasuhteet saavat olla mehujäädrinkissä kutakuinkin samat kuin juomasekoituksessa muutenkin, mutta muista että kylmyys vie enintä terää pois makeudelta. Mehujäädrinkkisekoitus voi siis olla aavistuksen makeampaa kuin drinkkisi muuten olisi, etkä välttämättä huomaa sitä enää kun seos on jäätynyt. Liika sokeri ja alkoholi estää kuitenkin seosta jäätymästä kunnolla, joten jos nyt ei ihan raakaa viinaa & sokeria heiteltäisi sinne pakastimeen? Lantrinkia tarvitaan, ihan siis sen koostumuksenkin takia. Maistelu ja mittasuhteiden tarkkailu ovat tärkeitä työvaiheita, ja huolimatta ahkerasta maistelusta sekoitusvaiheessa, jotenkin siinä aina käy kuitenkin vielä niin, että ”joudun” juomaan ylijäämät ihan lasista!

Summittaiset reseptit / 6 kpl isoa mehujäätä tai 12-15 shottilasillista

Appelsiini-Aperolspritz

1 dl Aperolia
3 dl kuohuviiniä
1 dl vissyä
1 kalvoton, pieneksi leikattu appelsiini ja sen mehu

Kuori appelsiini veitsellä niin, että näet kalvojen rajat. Irroittele ohuella fileerausveitsellä appelsiininlohkot laajasuisen kannun päällä. Mehua valuu kannuun tässä operaatiossa, ja hyvä niin! Irroitettuasi kaikki lohkot voit vielä puristaa viimeisetkin tipat appelsiinin jäänteistä kannuun. Varo siemeniä… Tiputa appelsiininlohkot mehun sekaan sitä mukaa kun saat niitä irroiteltua ja saksi niitä lopuksi hieman pienemmiksi. Lisää Aperol, vissy ja kuohari, sekoita ja jaa muotteihin. Pakasta vähintään kolme neljä tuntia, mieluummin yön yli.

Jos appelsiinin filerointi hirvittää, jätä se väliin ja käytä pelkkää mehua.

Vesimeloni-minttu-vodka

500 g vesimelonia
2 rkl sokeria
puoli ruukkua minttua
1 dl vodkaa
1 dl kivennäisvettä

Saksi minttu kannuun ja laita sokeri päälle. Hierrä minttu ja sokeri sekaisin puunuijalla. Lisää silputtu vesimeloni, jonka voit myös kevyesti nuijia rikki. Lisää sekaan vodka ja kivennäisvesi, sekoita, ja jaa mehujäämuotteihin. Pakasta vähintään muutama tunti, mieluummin yön yli.

Jallu-sitrus-inkivääri

1 dl Jallua
Tölkillinen inkiväärilimua/Ginger Beer
Puolikkaan appelsiinin mehu
Kokonaisen sitruunan mehu
2 rkl vaahterasiirappia

Kaikki sekaisin ja pakkaseen, piste 🙂

Lurps.

Ps. Shottilaseja käyttäessäsi vahdi jäätymistä, ja törki kohmeiseen massaan esim cocktailtikkuja, puisia jäätelötikkuja tai pikkulusikoita

Ihanaa kesäfiilisviikonloppua kaikille!


Share on FacebookGoogle+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest
18 views