Gyudon – intohimoja herättävä lihapata

by Juulia 18 Comments
Gyudon – intohimoja herättävä lihapata

gyudon

Gyudon. Maaginen lihapata, joka saa ihmiset sekaisin – jopa väkivaltaisuuksiin saakka. Tämä japanilainen lohturuoka koostuu yksinkertaisista raaka-aineista ja on nopea ja helppo valmistaa kotona, mutta suosituinta se taitaa silti Japanissa olla pikaruokana! Gyudonia tarjoaa siellä useampikin ketju – Sukiya, Matsuya, Yoshinoya – enkä ihmettele sen suosiota: se on halpaa, täyttävää ja herkullista.

Luin ennen jouluista Japanin matkaamme useammankin matkaoppaan ja erityisesti mieleeni jäi Mondon Tokio-oppaan kertomus gyudonista: annoksen väliaikainen katoaminen sitä tarjoavan ketjun Yoshinoyan valikoimista johti nujakointiin ja suoranaiseen väkivaltaan, kun ihmiset jonottivat saadakseen vielä viimeiset kulholliset herkkuaan. Vuonna 2003 gyudonin pääraaka-aine, amerikkalainen nauta nimittäin laitettiin muutamaksi vuodeksi tuontikieltoon hullun lehmän taudin vuoksi, mikä johti annoksen vetämiseen ketjun listalta – ja kun annos palasi taas listoille vuonna 2006 niin taas jonotettiin rystyset pystyssä sen perään. Oppaan mukaan siellä oli jossain vaiheessa suorastaan heilunut puukkokin jonkun lihapadanhimoisen kädessä :/

Vähemmästäkin sitä monet ruuat alkavat minua kiinnostamaan, mutta että annos, jota saadakseen joku on valmis vahingoittamaan toisia? Uskaltaako moista maistaakaan…

Ensimmäinen Yoshinoya bongattiin ekana yönä jet lag -varhaisaamukävelyllä. Seuraavasta mentiin sitten sisäänkin!

Kun matkalla tuli sitten Yoshinoya vastaan nälän hetkellä, astuimme ovista kuitenkin reippasti sisään. Yosnihoyassa tilataan tiskiltä työntekijältä ja istutaan tiskin ääressä syömässä. Hyvinkin voi olla, että selän takana jonottaa jo rivi nälkäisiä ottaakseen paikkasi siitä tiskiltä, joten hengailemaan tähän ravintolaan ei jäädä – tilataan ja syödään reippaasti, tässä on siis todellisesta pikaruuasta kyse! Noin kuuden euron hintaiseen (koosta riippuen) lounasannokseen kuulu yleensä myös misokeitto sekä pieni annos pikkelöityjä vihanneksia, vihreää teetä saa juoda niin paljon kuin sielu sietää 🙂

Vaatimattomista ja yksinkertaisista raaka-aineista todellakin syntyy jotain erityistä: syvän umamista ja koukuttavaa herkkua, jota mekin ahmimme tuon ensimmäisen kerran jälkeen vielä monesti reissumme aikana (ikimuistoisin kerta taisi olla jouluyönä karaokebaarista kotiuduttuamme…) Gyudon on myös ensimmäinen japanilaisista ruuista, jota sormeni syyhysivät päästä kokkaamaan itse reissusta kotiuduttuamme.

No mitä siinä sitten oikein on? Sipulia, ohueksi viipaloitua nautaa, aromaattista dashilientä, sakea, miriniä ja soijaa. Ei juuri muuta. Pata valmistuu yhdessä astiassa, eikä sen tekemisessä paljon nokka tuhise: herkku on nenän alla nopeimmillan jopa vartissa.

"gyudon

Gyudonia voi ilmeisesti tehdä vähän eri tavoin kokista riippuen, mutta itse halusin lähteä tekemään tätä lihapataa juuri Yoshinoyan tyyliin –  se kun ensikosketukseni tähän ruokaan kuitenkin oli. Ohjeeni on muokattu Just One Cookbookin Yoshinoya-reseptistä, tosin koska pidän gyudonin liemestä ja siinä uiskennelleista pehmoisista sipuleista niin paljon, en malttanut olla lisäämättä molempien määrää lähes puolella 😀 Japanissa sanoittaisiinkin, että annokseni on tehty sekä tsuyudaku (ekstra liemellä), että negidaku (ekstra sipulilla). Ehkä tästä kehittyy pikkuhiljaa minunkin keittiööni ihan oma versio.

Gyudon Yoshinoyan tyyliin 2:lle

2 dl dashilientä

2 rkl sakea

2-3 rkl miriniä

1 ½ rkl sokeria

3-4 rkl soijaa

1 iso keltasipuli

n. 300 g ohuelti viipaloitua entercôteeta, naudan etuselkää tai naudan sisäpaistia

(1-2 kevätsipulia)

(2 rkl beni shogaa / pikkelöityä inkivääriä ohuina suikaleina)

(2 onsen tamagoa)

(ripaus japanilaista shichimi tōgarashia eli ”seitsemän maun chilipippuria”)

Riisiin:

2 dl sushiriisiä

2,3 dl vettä

Valmistele ensin riisi: pese riisinjyviä kulhossa viileässä vedessä niitä kevyesti hieroen, kunnes vesi muuttuu sameaksi. Huuhtele riisi siivilässä ja toista pesu, kunnes vesi ei enää sameudu (riisistä riippuen tähän voi mennä 4-6 pesukertaa). Jätä riisi siivilään valumaan noin kymmeneksi minuutiksi. Lisää se sitten kannelliseen kattilaan 2,3 dl veden kanssa.

Aseta ajastin 15 minuuttiin ja ala kuumentamaan riisiä keskilämmöllä kansi päällä, kunnes kuulet veden alkavan kiehua. Alenna tuolloin lämpöä hyvin matalalle. Anna kattilan seistä kansi päällä miedolla lämmöllä, kunnes aika on kulunut loppuun. Siirrä kattila sitten liedeltä, mutta jätä riisi kattilaan edelleen kansi päällä vielä kymmeneksi minuutiksi.

Riisin tekeytessä voit aloittaa lihapadan kokkailun: laita kannelliseen kasariin dashi, sake, mirin, soija ja sokeri ja kuumenna kansi päällä kunnes seos kiehuu. Sekä soijan että mirinin määrää voi hieman säätää oman maun mukaiseksi, mutta liemen kuuluu kuitenkin olla sekä suolaista että makeaa. Leikkaa sipuli pitkittäin noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja lisää se kasariin liemen kiehuessa. Laita kansi päälle ja anna sipulien hautua miedolla lämmöllä liemessä, kunnes ne ovat pehmeitä ja kauniin kellanruskeita (n. 10 min, toki niitä voi keitellä pidempäänkin). Älä keittele lientä ilman kantta, tai se haihtuu liikaa.

Viipaloi liha hyvin ohuelti – paperinohueksi jos vain suinkin pystyt – ja sitten muutaman sentin levyisiksi pitkiksi suikaleiksi (tai pyydä lihatiskillä liha valmiiksi viipaloituna) ja lisää se kattilaan kun riisi on valmista. Yksi keino saada liha viipaloitua todella ohuelti, on pakastaa se kohmeiseksi ja viipaloida se sellaisena. Kuumenna vain sen aikaa, että liha muuttaa väriään punaisesta ruskeaksi! Annostele sitten riisi kahteen kulhoon ja jaa lihakastike sen päälle.

gyudon

Tarjoile gyudon kevätsipulin, inkiväärin ja/tai onsen tamagon kera. Japanilainen shichimi tōgarashi sopii lihapadan viimeistelyyn myös ihanasti, ainakin tällaisen tulisen ystävän mielestä! Itse tykkään syödä näin tuhdin padan kaverina jotain raikasta, joten viipaloin kulhon kylkeen mieluusti hieman retikkaa tai retiisejä sekä kurkkua ja maustan ne lorauksella riisiviinietikkaa sekä mirinkastiketta.

Beni shoga + takuan ♥

Ps. Japanilaiset pikkelöidyt vihannekset (tsukemono) ovat muuten käsittämättömän herkullisia! Tokyokanista löytyy ainakin gyudonin kaveria beni shogaa (eli pikkelöityä umeboshin etikkaliemessä punaiseksi värjääntynyttä inkivääriä), mutta myös iki-ihanaa takuania (eli pikkelöityä daikonretikkaa) sekä suurta herkkuani umeboshia (eli pikkelöityjä japaninaprikooseja, joita Juuso kuvailee varsin osuvasti ufokarkeiksi).


Share on FacebookGoogle+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest

Comments ( 18 )

  1. ReplyVirpi
    Näyttää herkulta ja superkauniilta! Japanissa en ole vielä käynyt mutta se on ollut pitkään haavelistalla.
    • ReplyJuulia
      Kiitos Virpi! Suosittelen kyllä Japanin matkaa suurella sydämellä!!! Oli nimittäin paras matkani ikinä :)
  2. ReplyNinni / Ninnin köökki
    Tämä kuulostaa just sellaiselta ruualta josta tiedän pitäväni. Taidankin sujauttaa tämän ruokalistalleni jo parin viikon päähän. Muuten, olet ensimmäinen tuntemani Suomalainen joka sanoo tykkäävänsä umeboshista. Itse kun maistoin sitä ensimmäisen kerran noin parikymmentä vuotta sitten, niin syljin sen samantien pois. Minusta se oli ehkä kammottavinta ikinä... :D Mutta ehkä mun pitäisi antaa sille uusi mahdollisuus.
    • ReplyJuulia
      Ohoo, ihanko totta? :D Mä kyllä hurahdin heti aivan täysillä! Ihanan intensiivinen maku <3 Mutta mä tykkäänkin kovasti sekä happamista että suolaisista mauista, ja melkeinpä niin että mitä happamampi ja suolasempi, sen parempi!
  3. ReplyMinna Vuo-Cho
    Nam. Tämä uppoaisi meillä varmasti. Pitänee suunnitella matka Tokyokaniin (vähän japania lähempänä...) ja kokeilla joku kerta.
    • ReplyJuulia
      Matka Tokyokaniin ei tosiaan tule yhtä kalliiksi kuin sinne Japaniin, mutta mulla kyllä uppos sinne viime visiitillä aika hurja summa kun en malttanut olla ostamatta vähän kaikkea mitä siellä reissussa maistoin :D
  4. Replyminni / kokeileva keittiöni
    Mielettömän kaunis annos! Ja taatusti herkullista.
    • ReplyJuulia
      Kiitos Minni!
  5. ReplyMerituuli
    Mulla on vahva aaninki että käytiin Tokion keikauksella tuolla Yoshinoyassa, mutta varma en ole. Tämä kuulostaa todellakin kokeilemisenarvoiselta ruualta! Ihanat hashiokit!
    • ReplyJuulia
      Siltä on ehkä vaikea välttyä, kun niitä (tai niitä muita vastaavia ketjuja) tuntui olevan lähes joka kadun kulmassa :D Hashiokit löytyivät Tokyu Handsista!
  6. ReplyPeggy
    Herkullisen kuuloinen annos ja taatusti sitä onkin, kun saa aikaan noin paljon paikallisissakin tunteita.
    • ReplyJuulia
      Siellä selvästi rakastetaan suolaisen ja makean yhdistelyä - tuota samaa makumaailmaa tuntuu löytyvän monesta muustakin annoksesta :)
  7. ReplyAnnaleena
    Näyttää niin herkulliselta! Japanilainen ruoka on minulle melko vierasta, mutta täytyisi ehdottomasti korjata tilanne!
    • ReplyJuulia
      Kiitos Annaleena! Olen itsekin tutustunut japanilaiseen keittiöön sushiruokia laajemmin vasta viime vuosina. Suosittelen kyllä laajentamaan reviiriä :)
  8. ReplySaara / Viimeistä Murua Myöten
    mmmm! Just niitä makuja, joita rakastan <3! Mulle heräs heti into lähteä tän ruoan perässä Japaniin, pitäähän sitä paikallisittainkin saada maistaa! Voisin tehdä tästä vegeversion, mutta ehkä tämä on ihan lihallisen versionkin arvoista :).
    • ReplyJuulia
      Vegeversio olis varmasti herkkua myös - mitä ajattelit laittaa siihen lihan tilalle?
  9. ReplyJohanna / hellan ja viinilasin välissä
    Japani on ollut matkalistalla jo pitkään, ihan jo ruoankin takia. Tämän reseptin jälkeen se nousi listalla muutama pykälän ylöspäin.:)
    • ReplyJuulia
      Voin kyllä lämpimästi suositella, ihana maa!

Leave a reply

Your email address will not be published.

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>