Makeantulinen taatelitoffee & karamellipossu / karkkitofu

Makeantulinen taatelitoffee & karamellipossu / karkkitofu

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Urtekram

taatelitoffee

Tämänkertaisen Urtekram-yhteistyöni teemana on kuivatut luomuhedelmät – eli siis toisinsanoen karkki ♥ En ole koskaan oikein ollut perinteisten makeisten perään, mutta kuivatut aprikoosit, luumut, viikunat ja varsinkin rusinat ovat tehneet minulle sen sijaan aina kauppansa! Äitini piti lapsuudessa huolen siitä, että kotoa löytyi aina erilaisilla kuivahedelmillä täytettyjä kulhoja, kun taas karkkia saatiin vain lauantaina (ja se yksi lauantaipussi piti jakaa kolmen kesken). En tiedä oliko äidillä siinä jonkinlainen strateginen taka-ajatus, mutta ainakin minulle se toimi – karkki ei nimittäin maistu edelleenkään yhtä hyvin kuin kuivahedelmät.

Poikkeuksena joukossa on kuitenkin tähän aikuisikään asti ollut taateli. Jostain syystä en pitänyt siitä lapsena (se oli ehkä liian makeaa?) ja tilanne onkin muuttunut itse asiassa vasta viime vuosina. Käännekohta oli varmaankin silloin, kun maistoin ensimmäisen kerran oikein mehevän pehmeää ja tahmaista tuoretta taatelia – ihan eri juttu kuin lapsuuteni muistikuvat taatelikakun kuivakoista sattumista. Sen jälkeen paluuta ei olekaan enää ollut, taatelit maistuvat minulle nyt mitä parhaiten!

karkkipossuGochujang-taatelitoffee + karkkipossu/tofu + endiivi = pikkujoulukauden iisi illanistujaisruoka

Tämänpäiväisessä reseptissä käyttämäni luomulaatuiset Urtekramin aurinkokuivatut taatelit ovat sekä ihanan tahmeita, että maultaan makean intensiivisiä ja toffeemaisia. Mikäli mietit (kuten minä), mitä tuo ”aurinkokuivattu” tarkoittaa, niin se tarkoittaa sitä, että hedelmät on kuivattu luonnollisesti ilman esim. väriä säilyttäviä kemikaaleja.

Taateleista surautettu tahmea ”toffee” on yksi lempitavoistani käyttää taateleita – taatelitoffee nimittäin makeuttaa niin aamupuurot kuin jugurtinkin ja saatanpa joskus sipaista sitä leivänkin päälle. Taatelitoffeen perusohjetta voi myös maustaa monin tavoin, joten kun taatelitoffee on kerran kaappiin pyöräytetty, se säilyy siellä noin viikon ja taipuu vaikka minkä ruuan höysteeksi. Myös suolaisen!

jamon serrano taateliLaiskan versio pekoni-taateleista: serranonkinkkuun käärityt, gochujang-manteleilla täytetyt taatelit.

Vietin syyslomaviikkoni Mallorcalla perheeni kanssa ja törmäsin siellä yksinkertaisuudessaan nerokkaaseen tapakseen: pekoniin käärittyihin taateleihin. Tämä makuyhdistelmä on varmasti kaikille Espanjassa enemmän matkanneille tuttu, mutta minulle täysin uusi (kyllä, näinkin voi joskus käydä, vaikka kaiken mahdollisen tiedon ruuasta yritän päähäni aktiivisesti ahtaakin). Meillä oli kummipojan kanssa reissussa diili: hän söi taatelin ja minä sen pekonin siitä ympäriltä. Kun en matkalla näin ollen kovinkaan montaa kokonaista suupalaa tullut syöneeksi, oli samaa makuyhdistelmää testattava heti kotiin päästyä rauhassa. Pekonin paistelun sijaan kokeilin kääriä taatelit ilmakuivattuun kinkkuun ja niiden sisälle lykkäsin tulisia manteleita!

Nämä makeansuolaiset ja salakavalan tuliset taatelit mielessäni syntyi oikeastaan tämän päiväinen reseptikin. Maustoin osan tekemästäni taatelitoffeesta gochujangilla ja sivelin sillä endiivin lehtiä. Täytteeksi näin syntyville endiiviveneille paistoin helppoa karamellipossua, jota ryydittämään päätyi pippurista vesikrassia, itsetehtyjä gochujang-manteleita ja kirpeää vihreää omenaa.

Lopputuloksena kotona oli vadillinen vaikkapa pikkujouluihin täydellisesti sopivaa naposteltavaa, jonka kokoamisen voisi tiukan paikan tullen jättää myös vieraille. Samankaltaisen makuelämyksen voi muuten helposti toteuttaa myös kylmäsavutofulla possun sijaan – testattu on ja hienosti toimii! Laitan jutun loppuun ohjeet ”karkkitofun” valmistamiseen.

Urtekram aurinkokuivattu taateli

karkkipossuEndiiviveneet, tulisen taatelitoffeen sekä muut tykötarpeet voi kukin koota suupaloiksi myös itse pöydässä, niin saa täytteitäkin juuri sen verran kun haluaa 🙂

Ihan ensiksi tarvitaan taatelitoffeeta. Sitä kannattaa minusta aina tehdä kerralla vähän reilummin ja aateloida tällä luonnollisella makeutuksella niin aamupuurot, välipalaleivät kuin jugurtitkin. Taatelitoffeen voi tehdä periaatteessa melkeinpä mihin nesteeseen vaan, mutta itse olen käyttänyt väliin vettä, väliin kookosmaitoa.

Taatelitoffee:

250 g Urtekram aurinkokuivattuja taateleita

n. 2 dl vettä (tai kookosmaitoa/mantelimaitoa/riisimaitoa…)

Tarkista, ettei taateleiden sisällä ole ”kiven” siruja. Liota taateleita sitten yön yli kylmässä vedessä, tai kiiren sattuessa puolisen tuntia lämpimässä vedessä. Soseuta pehmenneet taatelit käyttämäsi nesteen kera. Vesi käy hyvin, mutta varsinkin makeissa käyttötarkoituksissa kookosmaitoon tehty taatelitoffee maistuu minusta ihanalta!

Karamellipossua & taatelitoffee -endiivejä omenalla ja vesikrassilla

n. 20-25 kpl

2-3 endiiviä

n. 1¼ dl taatelitoffeeta

2-4 rkl gochujangia

Simppeli karamellipossu / karkkitofu:

350 g luomuporsaan kassleria / 250 g kylmäsavutofua + 2 rkl öljyä

2 rkl tummaa soijaa

2 rkl tummaa sokeria

2 tl viismaustetta

1 dl vettä

Lisäksi:

1 kirpeä vihreä luomuomena

1 limetti

1 ruukku vesikrassia (tai mizunaa, thaibasilikaa, perillaa)

100 g gochujang-manteleita (tai kaupan valmiita chilikuorrutettuja-/karamellisoituja-/savumanteleita)

Karamellipossu:

Kuutioi possu reilun sentin kuutioiksi. Ruskista possu kuivalla pannulla eli omassa rasvassaan huolella ja lisää pannulle sitten sokeri, soija, vesi sekä viismauste. Sekoita hyvin ja jätä possu sitten tiiviin kannen alla hautumaan miedolla lämmöllä vähintään puoleksi tunniksi. Voit sekoitella kuutioita hautumisen aikana muutamaan kertaan. Kun possu on mukavan mureaa, nosta lämpöä vielä siksi aikaa, että pannulla oleva neste tiivistyy siirappimaiseksi ja takertuu possun pintaan. Nosta pannu sitten liedeltä odottelemaan endiiviveneiden täyttämistä.

Sekoita gochujang ja taatelitoffee keskenään. Mikäli tulinen korealainen gochujang on sinulle uusi tuttavuus, laita ensin vähemmän ja lisää sen pikkuhiljaa sen verran mikä omaan makuusi sopii. Leikkaa endiivin tyvestä noin sentin pätkä pois ja irroita kaikki helposti irtoavat lehdet. Leikkaa sitten tyvestä taas siivu ja irroita seuraavat lehdet. Jatka näin, kunnes jäljellä on enää kaikken pienimmät lehdet endiivin sydämessä.

Sisus on minusta endiivin paras osa. Yleensä puolitan nämä pikkuendiivit pitkittäin ja paistan niihin nopeasti öljyssä karamellisoituneen paistopinnan – nam, mikä ihana kokin välipala! Jos endiivin sydämiä kertyy pöydälle enemmänkin, saatan tehdä niistä seuraavana päivänä esim. risottoa.

Viipaloi vihreä omena ohueksi mandoliinilla tai juustohöylällä ja pyörittele viipaleet limetinmehussa, jotteivät ne tummu. Sitten vaan endiivejä täyttämään! Sivele noin teelusikallinen gochujang-taatelitoffeeta jokaiselle endiiville. Lisää päälle muutama omenasiivu sekä 3-4 palaa karkkipossua. Viimeistele endiivit vesikrassilla ja rouhituilla manteleilla (voit käyttää itsetehtyjen gochujangmanteleiden sijaan myös vaikkapa kaupan valmiita hunajamanteleita tai savumanteleita, pääasia että endiivissä on jotain rapean rouskuvaa!). Tarjoile endiivit mieluiten heti.

karkkitofuNopean karkkipossun tapaan valmistuu myös suolaisen makea tofu – näissä veneissä sen kaverina on mizunaa.

Karkkitofu:

Mikäli käytät kylmäsavutofua, kuivaa palat huolella ja kuutioi ne. Paista tofukuutiot rapeaksi öljyssä ja lisää pannulle sitten soija, sokeri sekä viismauste – vettä et kuitenkaan tarvitse. Jatka paistamista keskilämmöllä pannua ravistellen, kunnes neste muuttuu siirappimaiseksi ja takertuu tofuun. Varo polttamasta sokeria! Rakenna endiiviveneet tämän jälkeen edellä kuvailemallani tavalla tofua käyttäen.

(Mikäli muuten ihmettelet tofun selvästi possua pienempää määrää ohjeessani, syy on possun kutistuminen paistaessa. Lopullinen määrä täytettä on siis lihalla ja tofulla valmistaessa suurinpiirtein sama.)

Urtekram aurinkokuivattu taateli

Tiesittekö muuten, että Urtekram on luomun edelläkävijöitä? Firma on perustettu jo vuonna 1972! Valikoimasta 100% on luomua ja seassa on niin elintarvikkeita, luomukosmetiikkaa kuin gluteenittomia tuotteitakin. Lisäksi 80% tuotteista sopii myös vegaaneille. Urtekramin historiasta ja periaatteista voi lukea lisää täältä.

Edelliset Urtekram-reseptini ovat tässä – onpa niitä kertynyt jo monta!

 

82 views

Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

by Juulia 0 Comments
Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

En olisi ehkä arvannut vielä viisi vuotta takaperin, että fanitan maksaa – näin kuitenkin on! Lukioiästä kolmekymppiseksi elelin nimittäin kasvissyöjänä, enkä ollut maksaa syönyt kuin maksalaatikossa ja -pihveissä. Inhokkeja eivät kumpikaan edellämainituista olleet, mutta eivät varsinaisesti suosikkejakaan.

Niinpä ensimmäisenä kasvissyöntiajanjakson jälkeisenä sekaanivuonna yhtäkkiä tyhjästä iskenyt maksan himo pääsi yllättämään: näin ravintolan ruokalistalla poronmaksapihvejä ja niitä oli saatava. Miksi, en oikein vieläkään tiedä. Kroppani ei kuitenkaan vaatimuksessaan erehtynyt – taidokkaasti paistettua maksaa on tuosta lähtien pitänyt saada tasaisin välein.

Pääsin kesällä grillaamaan poron maksaa isäni lapsuudenkodissa Pohjanmaalla. Grilliin päätyi toki kaikkea muutakin (söimme mm. grillipizzaa sekä poron ulkofileetä ja grillivihanneksia jauhosavikan kera), mutta kaikkein suurimmat kehut keräsi yllättäen maksa! Varsinkin isä fiilisteli annosta useaankin otteeseen 🙂

Tilaan noin kerran vuodessa isomman määrän joko karitsaa tai poroa siskoni kanssa, ja kun pakettiin saa usein myös sisäelimiä sekä muita teurastuksen sivutuotteita, testaan niitä uteliaana (tsek tsek kielen vielä poronkieli). Hintahan näille herkuille on vieläpä yleensä naurettavan edullinen – seuraavalla tilauskerralla pitääkin siis muistaa ostaa maksaakin useampi kappale!

poron maksa

Paistoin viipaloidun poron maksan hyvin nopeasti, jotta se olisi sisältä syödessä edelleen hieman punertava. Mausteita maksa ei minusta juuri kaipaa, suola ja pippuri riittää. Kylkeen grillasin uusia perunoita sekä herkkusieniä ja pyöräytinpä vielä timjamilla maustetun olutkastikkeenkin.

Maksa kannattaa minusta viipaloida ja taputella kuivaksi juuri ennen paistamista. Tämän vuoksi maksaa kannattaa aloittaa valmistamaan vasta, kun aterian muut osat ovat valmiit ja kaikki ovat valmiita istumaan pöytään. Perunoiden paistamiselle en tässä nyt lähde antamaan sen kummempaa ohjetta, kuin että minulla on tapana yleensä esikypsentää perunat ennen grillaamista. Näin pystyn arvioimaan niiden valmistumisajan paremmin.

Grillattu poron maksa

4:lle

1 poron maksa (n. 700-800 g)

öljyä

suolaa, pippuria

Poista maksasta kalvo (mikäli se on tarpeen) ja viipaloi se noin puolentoista sentin paksuisiksi viipaleiksi. Öljyä viipaleet kevyesti ja grillaa niitä 1-2 minuuttia per puoli – oikeastaan voisi ajatella, että maksa vain ruskistetaan kunnolla kummaltakin puolelta ja se on jo valmis. Ripottele viipaleille suolaa ja pippuria.

Hieman riippuen millainen grilli teillä on käytössä, kannattaa pohtia josko maksan paistaisi grillissä valurautapannussa. Ainakin tuolla meidän landella se oli paras ratkaisu 🙂 Nyt grillikauden hiipuessa voi maksan tietysti paistaa siinä valurautapannussa myös sisätiloissa.

Tarjoile grillattu poron maksa timjamilla maustettujen grillattujen/paistettujen pottujen, herkkusienien ja kermaisen olutkastikkeen kera.

Kermainen timjami-olutkastike

4:lle

3 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

3 valkosipulin kynttä

n. 3 rkl tuoretta timjamia / n. 1 tl kuivattua timjamia

2-3 dl tummaa lageria (*

2 dl kermaa

suolaa, pippuria

(hunajaa)

*) tummassa lagerissa on mukavasti maltaista makeutta, mutta ei kovin vahvaa humalointia.

Sulata voi pienessä (mieluiten pinnoitetussa) kasarissa. Viipaloi valkosipuli ja kuullota sitä voissa, kunnes se hieman pehmenee. Lisää kasariin sitten jauhot ja sekoita huolella. Kypsennä suurustetta muutama minuutti ja lisää kattilaan sitten desi olutta. Sekoita huolella tasaiseksi ja lisää loppu olut sekä timjami ja kerma. Keittele kymmenisen minuuttia pohjia myöten sekoitellen.

Ohenna seosta tarvittaessa hieman vedellä. Mausta kastike suolalla ja pippurilla sekä halutessasi pienellä määrää hunajaa, riippuen käyttämästäsi oluesta ja sen kastikkeeseen tuomasta makeudesta. Minusta on kiva, että poron maksan kaverina on jotain hieman makeaa.

Ps. Poron sisäelimiä hyödyntäviä reseptejä löytyy esim. täältä!

75 views

Löytö: jauhosavikka – lempirikkaruohoni lautasella

Löytö: jauhosavikka – lempirikkaruohoni lautasella

En ole varmaan ainoa, joka on säiden osalta hippusen pettynyt tähän kesään. Onneksi kesää ei kuitenkaan tee pelkkä auringon paiste – pettyneempi olisinkin, jos en olisi tänäkin kesänä ehtinyt piipahtaan isäni lapsuudekodissa Peräseinäjoella.

Peejoella, kuten paikkakuntaa rakkaudella kutsumme, parasta on laatuajan viettäminen isän ja siskojen perheiden kanssa. Valehtelisin kuitenkin, jollen myöntäisi fiilisteleväni aina myös sitä, että landella käytettävissäni on grilli! Mietin aina jo kauan ennen perille pääsyä hartaasti, mitähän kaikkea sitä tällä kerralla grillaisi 🙂 Monesti en ihan kaikkia haaveitani yksikertaisesti ehdi toteuttaa (niitä on nimittäin aina aivan liikaa suhteessa aikaan ja syöjämäärään), mutta koskaan en ole puuhaan pettynyt. Josko sitä vielä joskus siis ihan omankin grillin hankkisi…

jauhosavikkaJauhosavikka ♥

Edellisvuonna grillasimme mm. oluttölkkikaalia ja tänä vuonna sekä pizzaa että kotoa mukaan nappaamiani poron ulkofileitä grillivihannesten ja jauhosavikan kera. Jauhosavikasta itseasiassa halusinkin teille erityisesti kertoa! Tämä kaikkien aikojen lempirikkaruohoni on nimittäin aivan tolkuttoman hyvää ♥

Olen rakastanut jauhosavikkaa siitä asti, kun opiskeluvuosina nyhdin sitä työkseni irti Itä-Pasilan kukkapenkeistä kesäduunin merkeissä. Jauhosavikka oli kitkettävistä kasveista kokemukseni mukaan kaikkein tyydyttävin, se kun yleensä irtoaa maasta yhdellä nykäisyllä katkeamatta ja ottaa mukanaasa koko juuripaakun. Niinpä jauhosavikan kitkeminen on pysynyt elävänä mielessäni kaikki nämä vuodet ja olen sitä fiilistellyt tasaisin väliajoin kaikille, jotka ovat vaan jaksaneet kuunnella. Enpä olisi kuitenkaan arvannut, että kasvi päätyy vielä lautaselleni 😀

Jauhosavikka (Chenopodium album)) on käyttötavaltaan lähellä pinaattia ja ainakin tähänastisen kokemukseni mukaan se on myös pitkälti sen makuinen. Jauhosavikka sisältää mm. rautaa ja C-vitamiinia ja pula-aikaan siitä onkin valmistettu ruokaa sekä käytetty sen siemeniä jauhojen jatkeena. Jauhosavikkaa voi syödä raakana, jolloin maku on minusta hieman hernemäinen, mutta kasvista löytyvien karvaiden saponiinien (samojen joita löytyy sen sukulaiskasvista kvinoasta) sekä oksaalihappopitoisuuden takia ainakin itse olen toistaiseksi ryöpännyt kasvin ennen syömistä.

Kuulin jauhosavikan käyttämisestä villivihanneksena viime keväänä, mutta en ennen tätä landereissua ole saanut savikkaa käsiini sellaiselta paikalta, josta sitä tohtisin syödä. Kotikulmilla olen tavannut kasvia lähinnä vilkasliikenteisiltä ojanpientareilla kotikulmillani; syvemmälle metsään mennessä havainnot ilmaisesta ateriasta ovat olleet nollassa. Niinpä olin todella ilahtunut, kun pääsin kitkemään tätini ja setäni kasvimaalta kaikki jauhosavikat matkaamme 😀

Ah lande!

Edes landella en jauhosavikkaa siis löytänyt pellon- tai metsänreunasta hyttysiä uhmaavista etsintäyrityksistä huolimatta! Oman kokemukseni mukaan jauhosavikka näyttäisikin viihtyvän lähinnä toisten kukkapenkeissä/kasvimailla, vilkkaiden teiden varsilla tai koirankusetusreitin reunalla. Niin ja tietysti Itä-Pasilassa 😀 Sieltä en silti kokkailupäissänikään sitä lähtisi nyhtämään lautaselleni.

Jauhosavikka-grillivihanneksia karamellivoilla

n. 4:lle

iso kimppu jauhosavikkaa

1 nippu kesäporkkanaa

1 nippu retiisejä

1 nippu sipulia varsineen

1 keskikokoinen kukkakaali

1-2 rkl oliiviöljyä

suolaa

Karamellivoihin:

100 g luomuvoita

1-2 rkl hunajaa/vaahterasiirappia

puolen sitruunan mehu

Riivi jauhosavikasta hyväkuntoiset lehdet ja mahdolliset kukinnot irti, heitä paksut ja puisevat varret menemään. Latvaan siemenineen/kukkineen voi jättää vähän varttakin, se kun on siinä päässä kasvia kuitenkin ohut ja mehevä. Huuhdo huolella.

Valmista karamellisoitu voi:

Lämmitä voita pienessä kasarissa miedolla lämmöllä. Voin alkaessa kuohua, pidä sitä silmällä kunnes sen väri muuttuu karamellimaiseksi. Varo polttamasta! Tarkemmat ohjeet karamellivoin tekemiseen voit lukea täältä 🙂 Omasta ohjeestani poikkesin tällä kertaa sen verran, että en erotellut ruskistuneita suolaisia maitoproteiineja ja kirkasta karamellivoita – kaikki kattilassa majaillut herkku päätyi maustamaan annoksiamme. Näin voi hyvin tehdä, kunhan maitoproteiinit eivät ole päässeet liian tummiksi. Suosittelen erottelemaan voin (anna sen vain jäähtyä kulhossa niin se erottuu itsekseen) ja maistamaan ruskistuneita maitoproteiineja. Lisää niitä takaisin karamellivoihin sitten sen verran kun omaan makuun sopii. Jätä valmis voi huoneenlämpöön odottelemaan aterian muiden osien valmistumista.

Sitten grillaushommiin!

Pese porkkanat ja retiisit ja leikkaa ne pitkittäin puoliksi. Paloittele kukkakaali suupaloiksi ja mikäli siinä on hyvännäköiset lehdet, ota myös ne grillin äärelle. Puolita pitkittäin myös sipulit. Ennen grillaamista kukkakaali, retiisit, sipulit sekä porkkanat pyöritellään öljyssä. Aloita grillaaminen kukkakaaleista, sipuleista ja porkkanoista, joissa kestää pisimpään. Itse tykkään siirrellä niitä muutaman kerran grillin kuumimpaan osaan saamaan kunnolla käryä, mutta varon päästämästä niitä kuitenkaan liiaksi mustumaan. Käytän vihannesten kypsentämisessä grillausalustaa, kun meillä landella mukana on yleensä myös kasvissyöjiä.

Lisää retiisit grilliin hieman myöhemmin. Pidä kaikkia grillattavia vihanneksia silmällä ja siirrä niitä tarjoilukulhoon sitä mukaa kun ne ovat makusi mukaan sopivan kypsiä (kun haarukka uppoaa suht helposti porkkanaan ja kukkakaaliin, ne ovat valmiita – retiisit jätän mieluusti hieman rouskuvammaksikin).

Kun sipulit ovat muuttuneet kauttaaltaan läpikuultaviksi ja kaikki vihannekset ovat saaneet hyvän värin sekä ovat sopivan napakasti kypsiä, mausta ne suolalla. Ryöppää jauhosavikka sitten runsaassa suolalla maustetussa vedessä ihan vain noin minuutin verran ja valuta vesi huolella pois. Sekoita jauhosavikka ja grillivihannekset kulhossa ¾ karamellivoin kanssa. Säästä loppu karamellivoi lusikoitavaksi annosten päälle tarjoillessa.

Grillattu poron ulkofilee

4:lle

2-3 poron ulkofileetä

2 rkl juoksevaa hunajaa

reilusti tuoretta timjamia

n. 3 rkl oliiviöljyä

3 valkosipulin kynttä

ripaus suolaa

Hienonna valkosipuli ja murskaa se suolan kanssa veitsen lappeella tahnaksi. Sekoita valkosipuliin fileiden menevässä kulhossa öljy, hunaja sekä timjamin lehdet. Murjo timjamia sekoitellessasi mausteseosta. Pyörittele fileet sitten huolella kauttaaltaan seoksessa ja jätä ne huoneen lämpöön maustumaan ja lämpenemään ainakin tunniksi.

(ps. tässä välissä valmistin itse grillivihannekset)

Kun kaikilla on kiljuva nälkä ja aterian muut osat ovat valmiit, pyyhi fileistä enimmät mausteet pois ja grillaa niitä paistolevyllä tai ritilällä noin 3 minuuttia per puoli. Aivan kuumimpaan osaan grilliä en fileitä laittaisi, jottei pinta kärähdä liian nopeasti. Kun fileissä on hyvä väri molemmin puolin, kääri ne folioon lepäämään noin kymmeneksi minuutiksi. Viipaloi fileet sitten reilun puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja tarjoile grillivihannesten ja ryöpätyn jauhosavikan kera.

Huom! Jauhosavikastakin löytyviä oksaalihappoja voi neutraloida tarjoamalla aterian yhteydessä esim. maitotuotteita – kalsium sitoo oksaalihapon haitattomaan muotoon. Oksaalihappopitoisia kasveja ei silti ole suositeltavaa tarjota munuaisvikaisille tai pienille lapsille.

32 views

Laiskan kokin karkkipossu salaattiveneessä

by Juulia 0 Comments
Laiskan kokin karkkipossu salaattiveneessä

karkkipossu

Laiva on lastattu karkkipossulla! …tai siis tarkemmin ottaen salaattivene on lastattu karkkipossulla 🙂 Tuhti ja makea possu saa veneeseen seurakseen rapeutta, raikkautta ja potkua pikkelöidyn lootusjuuren, thaibasilikan ja chilin muodossa – enkä ainakaan itse meinaa saada tästä kombosta tarpeekseni!

Karkkipossu taisi jossain vaiheessa olla melko trendikäskin herkku, kiitos Ravintola Farangin supersuositun annoksen. Farangin mukaan nimettyjä karkkipossu –reseptejä netistä löytyykin näköjään aikamoinen liuta – todellinen somehitin merkki!

Joudun kuitenkin myöntämään, etten Farangin annosta ole koskaan syönyt, saatikka saanut innoitusta karkkipossun tekemiseen suoraan Tomi Björckiltä. Innostukseni karkkipossun kokkaamiseen syntyi sen sijaan mielessäni jo tovin kummitelleesta Hannan Soppa -blogin viimejouluisesta postauksesta, sekä pakastimesta löytyneestä, nyhtöpossuhommista ylijääneestä luomukasslerin palasta.

Kokkaan lihaa edelleen verrattain harvoin, joten kun pohdin Facebookissa mitä tuosta kasslerista tehdä, ja sana karkkipossu mainittiin, asia oli sillä selvä!

Tämä väsäämäni karkkipossu on Farangin todella herkullisen mutta myös työlään kuuloisen, haudutetun, uppopaistetun ja karamellilla kuorrutetun luomuksen rinnalla varsin nopeaa ja yksinkertaista valmistaa. Haudutus ja ”karamellin” teko on tässä nimittäin yhdistetty ja kuumottava uppopaistelu totaalisesti skipattu. Kyseessä on siis todellinen laiskan kokin karkkipossu!

Laiskan kokin karkkipossu & salaattiveneet

4:lle

500 g possun luomukassleria

1 rkl öljyä

1 mieto chili

peukalonmittainen pätkä inkivääriä

4 valkosipulin kynttä

1 rkl viismaustetta

½ dl soijakastiketta

½ dl ruokosokeria

2 dl vettä

Tarjoiluun:

1-2 kerää Cosmopolitansalaattia

ruukku thaibasilikaa

purkillinen pikkelöityä lootusjuurta (tai viinietikalla maustettua retiisiä/retikkaa/kurkkua)

muutama viipaloitu mieto chili sekä kevätsipulin varsi

majoneesia

Leikkaa kassler ensin noin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja sitten jokainen viipale reilun sentin kuutioiksi. Ruskista kuutiot öljyssä. Lisää pannuun silputtu inkivääri, valkosipuli ja chili ja paista hetki. Lisää hetken kuluttua vielä vesi ja kaikki mausteet, mukaanlukien sokeri. Kiehauta seos ja laske sitten lämpöä miedolle. Karkkipossu saa muhia kannen alla puolisen tuntia välillä sitä sekoitellen. Mikäli pannussa on puolen tunnin jälkeen vielä reilummin nestettä, nosta lämpöä lopuksi vielä hetkeksi korkeammaksi. Kun neste on kiehunut siirappimaiseksi ja liha on mehevän pehmoista, karkkipossu on valmista.

Jäähdytä karkkipossua liemessään hetki ja tarjoile se vielä lämpimänä salaattiveneistä pikkelöidyn lootusjuuren, chilin, kevätsipulin, thaibasilikan sekä majoneesin kera. Jokainen voi myös rakentaa oman salaattiveneensä itse pöydässä 🙂

karkkipossu

Ps. Pikkelöityä lootusjuurta löytyy aasialaisista marketeista ja suosittelen tutustumaan niin siihen, kuin muihinkin säilykepurkkihyllyjen aarteisiin rohkeasti!

76 views