Glögigranola – aamun herkkuhetkiin + pukinkonttiin!

by Juulia 4 Comments
Glögigranola – aamun herkkuhetkiin + pukinkonttiin!

glögigranola

Tässä glögihullu morjens! Joulun tienoilla minulle iskee aina hirmuinen glögin himo. Juon sitä päivittäin (mieluiten kylmänä + on the rocks) mutta ujutan sitä myös jos jonkinmoisiin ruokiin.

Uusin kehitelmäni on glögigranola, mutta repertuaarista löytyy myös esim. glögillä maustettu ruusukaalisalaatti sekä jouluinen pannukakku-keikauskakku glögimarinoiduilla kuivahedelmillä. Cocktailiakin olen glögistä vääntänyt: glögillä maustettu viski sour oli lasissa eilenkin kun aloitin joululomani 🙂

glögigranola

Päädyin laittamaan glögiä granolaan, kun silmiini osui jossain sosiaalisen median syövereissä piparkakkugranola. Jos piparilla voi maustaa granolan … niin miksei glögilläkin!

En ole juuri granolaa ennen tehnyt, joten kaivelin internetsin syövereistä muutaman ohjeen referenssiksi. Eniten innoitusta sain Serious Eats -sivuston ohjeesta, jossa kaurahiutaleet liotetaan butter milkissä ennen paahtamista (raaka-aine, jota Suomesta sekä suomen kielestä ei käsittääkseni löydykään) . Ajatus tuntui minusta jotenkin järkevältä, sillä jos kaurahiutale on ikäänkuin pehmitetty tuorepuuron tapaan ennen paahtamista, se on ehkä rakenteeltaan hieman erilainen kuin suoraan kuivana paahdettu hiutale. Kova granola tuskin on nautinto kenenkään suussa, joten ei kun testaamaan toimisiko liotuksessa glögi!

joulugranola

Hyvinhän se toimi! Useamman satsin väännettyäni olen mielestäni nyt löytänyt toimivat mittasuhteet. Testattu on kaurahiutaleiden liottamista sekä valmiilla glögillä että glögitiivisteellä eri määriä käyttäen, ja käytännössä todettu myös, että vaikka pähkinäöljyn käyttämiselle on vahvat perusteet tällaisessa pähkinäisessä granolassa, myös oliiviöljy toimii mauiltaan oikein hienosti.

Tehostan glögimakua lisäämällä kaurahiutaleisiin glögin lisäksi vielä hieman jauhettua glögimausteseosta. Glögigranola on myös helposti muokattavissa eri makuihin (tai pähkinäallergikoille) sopivaksi, siihen kun voi kukin laittaa glögillä maustettujen kaurahiutaleiden kaveriksi juuri niitä pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä, mistä nyt sattuu pitämään. Laitoin ohjeeseen kuitenkin suluissa omat suosikkini 🙂

joulugranola

Kaurahiutaleiden kanssa liotetaan muuten myös pieni määrä sekä pellavan- että chian siemeniä, joilla on tärkeä rooli (eli niitä en jättäisi pois, mutta toki voi käyttää vain jompaa kumpaa). Niiden avulla kaurahiutaleihin kehittyy pieniä ”klimppejä”, jotka uunissa paahtuvat sellaisiksi ihaniksi rapeiksi rykelmiksi joita lapsuuteni lempparista Start! -muromyslistä aina kalastelin. Aah!

Glögigranola

vegaaninen, gluteeniton

n. 600 g / 1 litra valmista granolaa

4 dl isoja gluteenittomia kaurahiutaleita

1 rkl pellavansiemeniä

1 rkl chiansiemeniä

1¾ dl glögitiivistettä

1-2 tl jauhettua glögimaustetta

½ dl oliivi- tai pähkinäöljyä

¼ tl suolaa

¼-¾ dl ruokosokeria

lisukkeet:

n. 3 dl erilaisia pähkinöitä ja siemeniä (esim. 1 dl kurpitsansiemeniä, 1 dl mantelilastuja ja 1 dl pekaanipähkinää)

2-3 dl erilaisia kuivattuja hedelmiä ja marjoja (esim. 1 dl taatelia ja viikunaa, 1 dl karpaloita)

½ tl suolaa

2 tl oliivi- tai pähkinäöljyä

Sekoita kaurahiutaleet, chian- ja pellavansiemenet, ½ dl öljyä, glögi, jauhettu glögimauste, sokeri sekä suola keskenään ja jätä seos turpoamaan. Laita sokeria sen mukaan, kuinka makeasta granolasta pidät – muista että glögitiiviste on jo itsessään aika makeaa. Itse laitan sokeria puolisen desiä. Peitä kulho ja anna kaurahiutaleiden turvota, kunnes kaikki glögi on imeytynyt niihin (noin puolisen tuntia). Tarkista vielä seoksen maku ennen paahtamista, se saa olla reilusti glögiarominen ja hieman suolainen.

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille siemenet sekä hieman pienemmäksi silputut pähkinät. Paahda siemeniä ja pähkinöitä uunin keskitasolla 10-15 minuuttia, eli kunnes ne saavat sieltä täältä kevyesti väriä ja alkavat tuoksumaan. Olen huomannut, että kun kurpitsansiemenet alkavat poksahtelemaan, ollaan hyvässä paahtopisteessä 🙂 Ota siemenet ja pähkinät uunista ja kumoa ne kulhoon jäähtymään. Mausta ne suolalla ja öljyllä ja sekoita huolella.

Laske uunin lämpö sitten 150 asteeseen. Levitä glögimausteinen kaurahiutale-siemenseos leivinpaperin päälle mahdollisimman tasaisesti. Seokseen saa jäädä pieniä ”klimppejä”, mutta isommat möykyt kannattaa rikkoa vähän pienemmiksi, jotta koko satsi paahtuisi yhtä nopeasti. Paahda granolaseosta uunin keskitasolla 1½-2 tuntia. Sekoita seosta huolellisesti parinkymmenen minuutin välein, jotta se paahtuu tasaisesti. Tunnin jälkeen granolaa kannattaa pitää jo vähän tiuhemminkin silmällä. Glögigranola on valmista, kun se on kauttaaltaan rapeutunut ja kullanruskeaa. Varo polttamasta granolaa! Loppuvaiheessa muutos kauniisti paahtuneesta kärähtäneeksi tapahtuu kokemukseni mukaan yllättävän nopeasti.

Sillä välin kun glögigranola paahtuu uunissa, silppua kuivatut hedelmät pieniksi paloiksi ja sekoita ne sekä käyttämäsi kuivatut marjat pähkinöihin ja siemeniin. Kun glögigranola on valmista, ota se uunista ja sekoita kuivahedelmä-pähkinäseoksen kanssa. Jätä valmis glögigranola pellille jäähtymään ja purkita se heti sen jäähdyttyä ilmatiiviisiin lasipurkkeihin.

granola

Glögigranola: pukinkonttiin!

Glögigranola säilyy ilmatiiviissä purkissa noin kuukauden. Tosin mitä tuoreemmalta sen syö, sen parempaa se toki on. Granolan voi halutessaan paahtaa nopeasti uudelleen kuivalla paistinpannulla ennen syömistä – siitä leviää keittiöön ihana tuoksu! Lisäksi lämmin granola kylmän turkkilaisen jugurtin kanssa on ainakin minusta jotenkin tolkuttoman hyvää ♥

Itse tykkään tarjota glögigranolan glögisiirapin kanssa, glögihullu kun olen. Glögisiirappi on helppo valmistaa: keität vain kevyesti poreillen 1 osa glögiä + 1 osa sokeria, kunnes seos muuttuu siirappimaiseksi. Muista, että siirappi jähmettyy lisää jäähtyessään! Jos innostut tekemään glögigranolaa ruokalahjaksi, kannattaa purkkiin minusta ujuttaa mukaan ohje glögisiirapille – tai jopa tehdä se siirappi ja laittaa sekin omassa purkissaan pakettiin – se nimittäin todella kruunaa tämän herkun!

joulugranola

Ps. Ohjeen mukaan tehty glögigranola riittää hyvin kolmeen pikku lahjapurkkiin.

Pps. Oletteko jo bonganneet kaupoista syötäviä ruukkuorvokkeja? Minäpä olen, ja olen löydöstäni todella innoissani! Ruukkuorvokki maksoi vain pari euroa ja siinä oli lähemmäs kaksikymmentä kukkaa. Koska kukat ovat edelleen kiinni kasvissa, ne säilyvät valmiiksi nypittyjä huomattavasti paremmin … ja siis, hintahan on valmiiksi nypittyihin verrattuna suorastaan naurettavan edullinen. Bongaamani ruukkuorvokki oli Hortiherttua -tilalta peräisin ja niitä myy pääkaupunkiseudulla ainakin Ruoholahden K-Citymarket – toki olen jo pyytänyt niitä myös omaan lähikauppaani KCM Herttaan. Todellinen löytö!

21 views

Vegaaninen parmesaani & pasta ”puttanesca alla Norma”

by Juulia 2 Comments
Vegaaninen parmesaani & pasta ”puttanesca alla Norma”

pasta puttanesca

Välillä tuntuu, ettei kulu kuukauttakaan ilman uutta ruokaskandaalia. Vasta viime kuussa puhuttiin Mutti-tomaateista ja nallekarkeista ja nyt sitten parmesaanista! Mutti on ollut helppo laittaa vaihtoon, nallekarkkeja en syö … mutta parmesaani? Nyt kyllä kirpasee.

Ongelmallisuudet ruoan tuotannon eettisyydessä, eläinten oloissa sekä ympäristöystävällisyydessä tuskin yllättävät nykyään enää ketään. Niin tiedostava kuin haluankin olla, huomaan, etten silti jaksa jokaisella kauppareissullani pohtia erikseen kulloisenkin tuotteen ekologisuutta ja eettisyyttä. Joitain valintoja teen toki lähes automaatiolla: entisenä kasvissyöjänä on helppo painottaa kasvisruokaa, ostan luomua kun sellainen vaihtoehto on tarvitsemastani tuotteesta tarjolla, pyrin käyttämään mahdollisimman paljon sesonkituotteita ja yritän aktiivisesti vähentää eläinperäisien tuotteiden, kuten maidon ja munien käyttämistä.

Silti on yksi tuote, josta en haluaisi millään hinnalla luopua: juusto. Tapanani on ollut jo pitkään huolehtia, että jääkaapista löytyy aina parmesaania. Sen avulla taikoo lähes ruuasta kuin ruuasta herkkua, eikä tuohon taikatemppuun edes tarvita suuria määriä! Parmesaani on sen verran vahva-arominen ja suolainen juusto, että käytän sitä lähestulkoon mausteen tavoin. Toki rakastan muitakin juustoja, mutta niitä ostelemme kotiin lähinnä herkuttelumielessä, eikä juustoa todellakaan lätkitä leivänkään päälle päivittäin.

vegaaninen parmesaani

Arvaattekin varmaan, miltä minusta tuntui, kun tänään avasin kännykkäni ja ensimmäisenä ruutuun lävähti Ylen uutinen parmesaaniin käytettävän maidon tuotanto-olosuhteista. Eläintensuojelujärjestö Compassion in World Farming on julkaissut Italiassa kuvattua videomateriaalia yhdeksältä maitotilalta, joista paljastuu miten huonoissa oloissa lypsylehmiä pidetää. Näillä tiloilla tuotetaan maitoa parmesaanin ja grana padano -juuston valmistukseen ja vaikka kyseessä olikin vain yhdeksän tilaa, on samankaltaisia ongelmia hyvin todennäköisesti vielä useammallakin tilalla.

Jutusta jäi paha maku suuhun monellakin tavoin. Lehmien olot karmaisevat, mutta niin myös maidontuottajien asenne: eläinten hyvinvoinnilla ei heidän mielestään ole merkitystä juuston laadulle. No sepä kiva, mitäs siihen sitten panostamaan… Toivottavasti mahdollisimman monen kuluttajan mielestä eläinten hyvinvoinnilla on kuitenkin merkitystä ostopäätökselle! Tällaisia uutisia lukiessani olen itse ainakin aivan valmis vaihtamaan parmesaanini johonkin muuhun juustoon, jonka alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista tiedän enemmän, vaikka parmesaania rakastankin.

Pystyssä onkin itseasiassa jo #notonmypasta -kampanja, jossa vaaditaan parmesaanin ja grana padanon tuottajia ottamaan käyttöön tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat linjaukset. Sitä odotellessa saa parmesaani jäädä minun puolestani kauppaan. Tänään onkin siksi mitä oivallisin päivä julkaista vegaaninen parmesaani -reseptini 🙂 Se on odotellut tuolla luonnoksissa jostain syystä syyskuusta asti… ja nytpä tiedän miksi! 

vegaaninen parmesaani

Vegaaninen parmesaani on superhelppoa valmistaa ja vaikkei se toki täysin parmesaanille maistu, se ajaa monella tavalla saman asian keittiössäni. Moni tekee vegaanisen parmesaaninsa pähkinöistä (kurkkaa vaikka tämä Chocochilin ohje) tai ripottelee pastansa päälle oluthiivahiutaleita ihan sellaisenaan. Itse tykkään valmistaa oluthiivahiutaleille pohjaavan ”varmesaanin” itse paahtamistani auringonkukansiemenistä ja lisätä sekaan myös hieman valkosipulia. Valmiiksi paahdettuja ja suolattuja auringonkukansiemeniä käyttäessä tämä vegaaninen parmesaani valmistuu tietysti vieläkin nopeammin!

Vegaaninen parmesaani toimii minusta parhaiten mehevän pastan päällä. Yksi lempipastoistani (joka sattuu muuten myös olemaan vegaaninen) on eräänlainen hybridi pasta puttanescasta ja pasta alla Normasta. Siihen tulee reilusti valkosipulia ja chiliä, munakoisoa, tomaattimurskaa sekä japanilaista ume-etikkaa jossa on jännän kalainen maku, vaikka se japaninaprikooseista valmistetaankin. Minusta tämä kahden perinteisen italialisen pastakastikkeen yhdistelmä on parasta, kun siinä on oikein intensiivinen valkosipulin ja chilin maku, sekä sopivasti etikkaisuutta kapriksista ja umeviinietikasta. Pieni määrä sokeria pyöristää kastikkeen maut just täydellisiksi ♥

Vegaaninen parmesaani auringonkukansiemenistä:

gluteeniton, vegaaninen

75 g kuorittuja auringonkukansiemeniä

1 tl suolaa

1 valkosipulin kynsi + 1 rkl oliiviöljyä

1 dl ravintohiivahiutaleita

Paahda auringonkukan siemeniä keskilämmöllä kuivalla paistinpannulla, kunnes siemenet muuttuvat kullanruskeiksi. Siirrä siemenet pieneen kulhoon hieman jäähtymään ja paista ohuelti viipaloitu valkosipuli pannulla kullanruskeaksi. Varo polttamasta!

Laita auringonkukansiemenet, suola, valkosipuli sekä ravintohiivahiutaleet silppuriin ja pyöräytä tasalaatuiseksi rouheeksi. Säilytä auringonkukansiemenparmesaani ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa, se säilyy hyvin noin viikon. Voit halutessasi paahtaa sen nopeasti pannulla uudelleen juuri ennen tarjoilua.

pasta alla norma

Pasta puttanesca alla Norma

gluteeniton, vegaaninen

250 g munakoisoa

1 pieni salottisipuli

5-6 valkosipulin kynttä

2-3 chiliä (miedompaa tai tulisempaa, ilman siemeniä tai siementen kera = maun mukaan siis!)

2 rkl oliiviöljyä

400 g luomu tomaattimurskaa

n. 3-4 rkl kapriksia

1 rkl umeviinietikkaa (voit käyttää myös punaviinietikkaa)

mustapippuria

1 rkl sokeria

sekä

200-250 g gluteenitonta pastaa (esim. Urtekram gluteeniton luomufusilli*)

tarjoiluun:

laadukasta oliiviöljyä

vegaanista parmesaania

(tuoretta basilikaa)

Leikkaa munakoiso pieniksi noin sentti × sentti kuutioiksi. Silppua sipuli, valkosipuli ja chili. Kuullota sipuleita ja chiliä keskilämmöllä oliiviöljyssä, kunnes ne pehmenevät. Lisää pannulle sitten munakoiso ja jatka paistamista kunnes sekin pehmenee. Lisää pannulle tomaattimurska, sokeri, kaprikset (joita voit halutessasi silputa ensin hieman pienemmäksi) ja maun mukaan vastarouhittua mustapippuria. Keittele kastiketta noin vartti, jotta se hieman sakenee ja munakoiso kypsyy entistäkin pehmoisemmaksi. Kypsennä pasta odotellessasi paketin ohjeen mukaan, valuta se ja ota talteen puolisen desiä keitinvettä.

Kun pasta on kypsää ja valutettu, mausta pastakastike vielä umeviinietikalla ja tarvittaessa ripauksella suolaa. Sekoita kastike huolella pastan kanssa, notkista tarvittaessa pastan keitinvedellä ja tarjoile vegaanisen parmesaanin sekä oliiviöljylorauksen kera. Meillä unohtui kuvauspäivänä basilika kauppaan, muuten sitäkin todennäköisesti löytyisi lautaselta.

vegaaninen puttanesca

*) Urtekramin gluteeniton luomufusilli saatu testiin blogin kautta.

Ps. Tietääkös kukaan mikä tilanne on luomuparmesaanin kanssa?

182 views

Verigreippi & granaattiomenasalaatti tahinikastikkeella

by Juulia 0 Comments
Verigreippi & granaattiomenasalaatti tahinikastikkeella

granaattiomenasalaatti

On olemassa muutama kausituote, joihin olen aina aivan yhtä intona niiden ilmestyessä kauppoihin. Yksi on granaattiomena ja toinen verigreippi. Ihania ovat tosin myös tuore kotimainen lehtikaali, latva-artisokka sekä maissi, tuoreet viikunat, kevään ekat parsat ja uudet perunat… Listaa voisikin itseasiassa jatkaa vaikka kuinka pitkälle, eikä sen sisältöä pysty edes järjestämään mihinkään tärkeysjärjestykseen. Kukin on sesonkinsa aikaan parhaimmillaan ja aina yhtä odotettu herkku!

Tällä hetkellä kotimaisen lehtikaalin sesonki vetelee viimeisiään, mutta granaattiomenan ja verigreipin kausi on vasta käynnistynyt. Tiedossa on siis vielä kuukausitolkulla ihanaa punaista hedelmäterapiaa! Onneksi, sillä tässä pimeän vuodenajan aikana valoa väriä ja pirteyttä todella kaipaakin lautaselle.

granaattiomenasalaatti

"granaattiomenasalaatti

Lehtikaalipohjalle rakennettuun piristävään verigreippi & granaattiomenasalaattiin tulee myös minttua sekä ihana sitruksinen tahinikastike. Salaattia voi täydentää ruokaisammaksi paistamalla sen sekaan esim. halloumia tai fermentoitua tofua eli ”fetoa”, jolloin salaatti sopii myös vegaaneille.

Verigreippi & granaattiomenasalaatti

2-4:lle

150 g lehtikaalia

1 rkl oliiviöljyä

2 verigreippiä

1 granaattiomena

1 ruukku tuoretta minttua

(150 g halloumia / fermentoitua tofua)

(2-3 rkl paahdettuja manteleita / pähkinöitä / pinjansiemeniä)

Pese lehtikaali ja irroita kovat lehtiruodit. Pinoa muutama lehti päällekkäin ja kääri lehdet pienelle rullalle. Suikaloi lehtikaalirulla sitten niin ohuelti kuin pystyt ja jatka samoin kunnes kaikki kaali on suikaloitu. Laita lehtikaalisilppu kulhoon ja kaada päälle öljy. Hiero kaalisuikaleita öljyyn käsin, tämä auttaa pehmentämään kaalia.

Leikkaa verigreipin kuoret irti terävällä veitsellä niin, että hedelmäliha paljastuu. Irroita hedelmälohkot kalvojen välistä terävällä veitsellä; toimi tyhjän kulhon päällä, jotta saat kaiken greipeistä irtoavan mehun talteen. Paloittele kalvottomat greipinpalat muutamaan osaan ja sekoita niistä suurin osa lehtikaaliin. Säästä muutama greippiviipale salaatin päälle. Purista vielä jäljelle jääneestä rangasta kaikki mehu huolella talteen, tarvitset sitä salaatinkastikkeessa (ohje perässä).

Irrota granaattiomenan siemenet varovasti hedelmästä segmentti kerrallaan ja lisää suurin osa siemenistä salaattiin. Valmista salaatinkastike ja sekoita suurin osa kastikkeesta salaatin sekaan. Laita granaattiomenasalaatti tässä vaiheessa jääkaappiin tekeytymään ainakin puoleksi tunniksi, jotta lehtikaali pehmenee vielä lisää.

Tahinikastike:

2 rkl tahinia

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl misotahnaa (tai ½ rkl soijakastiketta)

3 rkl greippimehua

1 rkl vaahterasiirappia

1 rkl omenaviinietikkaa

2-3 rkl vettä

(muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä)

Soseuta kaikki tahinikastikkeen ainekset vettä lukuunottamatta keskenään ja ohenna sitten sopivan paksuiseksi vedellä. Sekoita kastikkeesta suurin osa lehtikaalin sekaan, jätä muutama ruokalusikallinen tarjoiluhetkeen.

Kun olet valmis syömään, annostele granaattiomenasalaatti lautasille. Viipaloi tai palottele halloumi / fermentoitu tofu ja paista se kullanrapeaksi; annostele se sitten salaatin päälle, mikäli käytät sitä. Jaa lautasille jäljelle jääneet verigreipin palat, granaattiomenat, reilusti suikaloitua tuoretta minttua ja halutessasi hieman paahdettuja manteleita, pähkinöitä tai pinjansiemeniä. Valuta jäljelle jäänyt kastike vielä salaatin päälle ja tarjoile heti.

granaattiomena

Ps. Kun lehtikaalia ei kaupasta enää löydy, vaihdan sen italialaiseen salaattifenkoliin, jonka kausi kestää marraskuusta helmikuuhun (lunttasin tämän tiedon muuten just Satokausikalenterista, myönnetään!). Fenkoli + sitrukset = !!!

232 views

Mun muhammara

by Juulia 0 Comments
Mun muhammara

muhammara

Osallistuin alkusyksystä Tiskivuoren Emäntä -blogin Heidin järjestämille rapujuhlille. Heidi ravusti saksiniekat pöytään ja me kokkailevat kutsuvieraat toimme paikalle alkuruuat ja jälkkärit. Juhliin oli kutsun saanut lisäkseni Elina (Chocochili), Hanna (Hannan Soppa), Merituuli (Sillä Sipuli), Hannele (Kokit ja Potit) sekä Mikko (Avaruusasema).

Koska mukana oli yksi vegaani, mietittiin yhdessä alkupalapöytään mahdollisimman monta vegaanillekin sopivaa ruokaa. Itse päädyin tuomaan pöytään lakritsiliemessä pikkelöityjä kukkakaaleja sekä muhammara -tahnaa ja surautinpa Elinan latva-artisokalle myös karamellisoidun saksanpähkinävinegretinkin.

muhammara

Muhammara oli osaltani täysin hatusta temmattu veto, en nimittäin ollut sitä koskaan ennen tuolloin tehnyt. Olin muistaakseni nähnyt niihin aikoihin jonkun kokkailuvideon, jossa sitä tehtiin ja mielenkiintoni tähän saksanpähkinöistä, paahdetuista paprikoista ja granaattiomenasiirapista koostuvaan tahnaan oli herännyt. Toki muhammarasta olen kuullut ekan kerran jo kauan sitten, mutta jostain syystä se ei aiemmin ole houkutellut. Arvatkaapa siis hölmistykseni taso, kun kävi ilmi että myös Elina oli tuomassa juhliin muhammaraa 😀 Siinä sitten illan mittaan maisteltiin kummankin versioita ja vaikka samasta ruokalajista on kyse, olihan niissä eroja. Omani esim. kaipasi selvästi lisää valkosipulia!

Muhammara on peräisin Syyriasta, ja tarkoittaa ilmeisesti ”punastunutta” tai ”punertavaa” tai jotakin sellaista. (Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä!) Punaistahan tämä tahna tosiaan on, ja ihanaa! Monessa reseptissä muhammara suurustetaan leivällä, mutta itse lähdin suoralta kädeltä gluteenittomalle linjalle ja käytin tahnan sakeuttamiseen mantelijauhoja. Muhammaraan kuuluvaa aleppon pippuria en ole toistaiseksi löytänyt mistään – mikä ei ehkä ole ihme, ottaen huomioon että kyseinen mauste on myös kotoisin Syyriasta – joten olen tulisuttanut muhammarani joko tuoreilla chilipaprikoilla tai yhdistelmällä tulista paprikajauhetta ja cayennepippuria. Myös lempichilini, korealainen gochugaru, toimii minusta muhammarassa yllättävän hyvin!

muhammara”vähän granaattiomenasiirappia”

Koska en todellakaan ole mikään muhammara -ekspertti, korostaisin tässä vielä, että ohjeeni on tulkinta useammasta lukemastani reseptistä. En osaa sanoa mille tasolle se asettuisi autenttisuudeltaan syyrialaiseen keittiöön perehtyneiden mielessä, mutta hyvää se kyllä on! Käsittääkseni tästä ruokalajista on Lähi-Idässä useampiakin versioita … puhumattakaan sitten vielä jokaisen suvun omista versioista, joten tässä on nyt sitten tämän huushollin versio!

Muhammara

3 isoa punaista paprikaa / n. ½ kg paahdettua paprikaa

1 miedohko chilipaprika / 1-2 tl aleppon pippuria / 1-2 tl tulista paprikajauhetta + ripaus cayennepippuria

100 g saksanpähkinöitä

1 reilun kokoinen valkosipulin kynsi

3-4 rkl saksanpähkinäöljyä (tai oliiviöljyä)

3-5 rkl granaattiomenasiirappia (*

n. 1 tl suolaa

(1 pala kuivahtanutta vaaleaa leipää / n. ¾-1 dl mantelijauhoja)

Paahda kokonaisia paprikoita ja chilipaprikaa (mikäli se on chilivalintasi) uunivuoassa 200 asteisessa uunissa, kunnes paprikat mustuvat sieltä täältä. Käännä paprikoita muutaman kerran paahtamisen aikana, jotta ne paahtuvat kauttaaltaan. Ota vuoka sitten uunista ja peitä se tiiviisti foliolla. Jätä paprikat muhimaan folion alle, kunnes ne ovat jäähtyneet sen verran että niitä pystyy käsittelemään. Puolita sitten paprikat, poista niistä siemenet ja kuoret. Kuori myös chilipaprika, johon voit halutessasi jättää siemenet mikäli olet tulisemman ystävä.

Jos kaipaat muhammaraa pöytään vähän helpommin ja nopeammin, voit käyttää valmista paahdettua paprikaa ja vaihtaa paahdetun chilipaprikan aleppon pippuriin, gochugaruun tai tuliseen paprikajauheeseen ripauksella cayennepippuria.

Saksanpähkinät voi halutessaan kevyesti paahtaa kuivalla paistinpannulla ennen tahnan sekoittamista. Soseuta sitten karkeaksi soseeksi paprika ja paahdettu chilipaprika. Lisää seokseen saksanpähkinät ja suolan kanssa rikki veitsen lavalla hierretty valkosipulin kynsi, öljy sekä 3 rkl granaattiomenasiirappia. Soseuta vain sen verran, että pähkinät rikkoutuvat hieman – minusta muhammaran rakenne on ihana silloin kun siellä on isompiakin pähkinäsattumia seassa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa ja granaattiomenasiirappia. Omaan makuuni sopii parhaiten reilusti makeansuolainen muhammara!

Mikäli haluat muhammarasta paksumpaa, soseuta paprikan kanssa pala kuivahtanutta leipää. Mikäli vältät gluteiinia tai olet keliaakikko, käytä mantelijauhoja. Niitä voit sekoittaa valmiiseen muhammaraan niin paljon, että koostumus on mieleesi. Muista kuitenkin, että koostumus paksuuntuu vielä kun muhammara vetäytyy kylmässä!

Muhammara on parhaimmillaan vietettyään jääkaapissa yön. Se säilyy 3-4 päivää jääkaapissa. Tarjoile muhammara esim. mezepöydässä, leivän kanssa tai vihannesten dippinä. Nosta se huoneenlämpöön aina hyvissä ajoin ennen tarjoilua ja lorottele päälle vielä hieman öljyä sekä granaattiomenasiirappia.

*) Granaattiomenasiirappia löytyy Lähi-Idän kokkailutarvikkeita myyvistä etnisistä kaupoista, kuten vaikkapa Yliopiston metriksen Hauler-marketista. Kun en ehtinyt Kaisaniemeen muhammarakokkailufiilispäivänä, ostin kaupasta granaattiomenatäysmehua ja keitin siitä itse siirappini (n. 8 dl mehua + 2 dl fariinisokeria keitellään kunnes koostumus on siirappimaista, aikaa tähän menee n. tunti).

 

254 views