Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

by Juulia 0 Comments
Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

En olisi ehkä arvannut vielä viisi vuotta takaperin, että fanitan maksaa – näin kuitenkin on! Lukioiästä kolmekymppiseksi elelin nimittäin kasvissyöjänä, enkä ollut maksaa syönyt kuin maksalaatikossa ja -pihveissä. Inhokkeja eivät kumpikaan edellämainituista olleet, mutta eivät varsinaisesti suosikkejakaan.

Niinpä ensimmäisenä kasvissyöntiajanjakson jälkeisenä sekaanivuonna yhtäkkiä tyhjästä iskenyt maksan himo pääsi yllättämään: näin ravintolan ruokalistalla poronmaksapihvejä ja niitä oli saatava. Miksi, en oikein vieläkään tiedä. Kroppani ei kuitenkaan vaatimuksessaan erehtynyt – taidokkaasti paistettua maksaa on tuosta lähtien pitänyt saada tasaisin välein.

Pääsin kesällä grillaamaan poron maksaa isäni lapsuudenkodissa Pohjanmaalla. Grilliin päätyi toki kaikkea muutakin (söimme mm. grillipizzaa sekä poron ulkofileetä ja grillivihanneksia jauhosavikan kera), mutta kaikkein suurimmat kehut keräsi yllättäen maksa! Varsinkin isä fiilisteli annosta useaankin otteeseen 🙂

Tilaan noin kerran vuodessa isomman määrän joko karitsaa tai poroa siskoni kanssa, ja kun pakettiin saa usein myös sisäelimiä sekä muita teurastuksen sivutuotteita, testaan niitä uteliaana (tsek tsek kielen vielä poronkieli). Hintahan näille herkuille on vieläpä yleensä naurettavan edullinen – seuraavalla tilauskerralla pitääkin siis muistaa ostaa maksaakin useampi kappale!

poron maksa

Paistoin viipaloidun poron maksan hyvin nopeasti, jotta se olisi sisältä syödessä edelleen hieman punertava. Mausteita maksa ei minusta juuri kaipaa, suola ja pippuri riittää. Kylkeen grillasin uusia perunoita sekä herkkusieniä ja pyöräytinpä vielä timjamilla maustetun olutkastikkeenkin.

Maksa kannattaa minusta viipaloida ja taputella kuivaksi juuri ennen paistamista. Tämän vuoksi maksaa kannattaa aloittaa valmistamaan vasta, kun aterian muut osat ovat valmiit ja kaikki ovat valmiita istumaan pöytään. Perunoiden paistamiselle en tässä nyt lähde antamaan sen kummempaa ohjetta, kuin että minulla on tapana yleensä esikypsentää perunat ennen grillaamista. Näin pystyn arvioimaan niiden valmistumisajan paremmin.

Grillattu poron maksa

4:lle

1 poron maksa (n. 700-800 g)

öljyä

suolaa, pippuria

Poista maksasta kalvo (mikäli se on tarpeen) ja viipaloi se noin puolentoista sentin paksuisiksi viipaleiksi. Öljyä viipaleet kevyesti ja grillaa niitä 1-2 minuuttia per puoli – oikeastaan voisi ajatella, että maksa vain ruskistetaan kunnolla kummaltakin puolelta ja se on jo valmis. Ripottele viipaleille suolaa ja pippuria.

Hieman riippuen millainen grilli teillä on käytössä, kannattaa pohtia josko maksan paistaisi grillissä valurautapannussa. Ainakin tuolla meidän landella se oli paras ratkaisu 🙂 Nyt grillikauden hiipuessa voi maksan tietysti paistaa siinä valurautapannussa myös sisätiloissa.

Tarjoile grillattu poron maksa timjamilla maustettujen grillattujen/paistettujen pottujen, herkkusienien ja kermaisen olutkastikkeen kera.

Kermainen timjami-olutkastike

4:lle

3 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

3 valkosipulin kynttä

n. 3 rkl tuoretta timjamia / n. 1 tl kuivattua timjamia

2-3 dl tummaa lageria (*

2 dl kermaa

suolaa, pippuria

(hunajaa)

*) tummassa lagerissa on mukavasti maltaista makeutta, mutta ei kovin vahvaa humalointia.

Sulata voi pienessä (mieluiten pinnoitetussa) kasarissa. Viipaloi valkosipuli ja kuullota sitä voissa, kunnes se hieman pehmenee. Lisää kasariin sitten jauhot ja sekoita huolella. Kypsennä suurustetta muutama minuutti ja lisää kattilaan sitten desi olutta. Sekoita huolella tasaiseksi ja lisää loppu olut sekä timjami ja kerma. Keittele kymmenisen minuuttia pohjia myöten sekoitellen.

Ohenna seosta tarvittaessa hieman vedellä. Mausta kastike suolalla ja pippurilla sekä halutessasi pienellä määrää hunajaa, riippuen käyttämästäsi oluesta ja sen kastikkeeseen tuomasta makeudesta. Minusta on kiva, että poron maksan kaverina on jotain hieman makeaa.

Ps. Poron sisäelimiä hyödyntäviä reseptejä löytyy esim. täältä!

16 views

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Kyssäkaalia, kyssäkaalia ja kyssäkaalia. Nam!

Mikäli olen mitään käsittänyt oikein, Berliinin kuumimpiin uusiin olutskene- JA kasvisravintoloihin kuuluu tällä hetkellä BRLO Brwhouse. Kyllä, luit oikein: tämä panimoravintola tosiaan painottaa vahvasti kasvisruokia!

BRLO Brwhouse pyrkii olemaan sekä nykyaikainen gastropubi, että olutkulttuuria, kulinaarisia taiteita, hulluja ideoita ja ainutlaatuisia yksilöitä palveleva paikka (näin kerrotaan heidän nettisivuillaan siis). Uniikki konsepti tarvitsee toki myös uniikin kodin ja sellainen BRLO:n rakennus kyllä onkin.

Tämä panimoravintola on nimittäin rakennettu 38:sta kierrätetystä kontista. Arkkitehtuuritoimisto GRAFT:in suunnitteleman moduulirakenteen ansiosta rakennuksen voi purkaa ja uudelleenkasata helposti minne milloinkin. BRLO Brwhouse onkin nykyisessä lokaatiossaan Gleisdreieck-ulkoilupuiston reunassa vain muutaman vuoden, ennenkuin se etsii itselleen uuden majapaikan.

brlo brwhouse

BRLO berliner weisse (ilman siirappia kiitos) – aivan pätevä janojuoma.

Juhannuksen jälkeisen, eeppisesti mönkään menneen Berliininmatkani yksi odotetuimmista etapeista oli tietysti juurikin BRLO. Olin kovasti lähdössä reissuun useammankin kiinnostavan ravintolavarauksen tehneenä, mutta kun kaksi päivää ennen matkaa minulle nousi kova kuume, jouduin katkerana perumaan varauksista melkein jokaisen. Mutta en tätä!

Onneksi keskiviikkoon mennessä oloni olikin jo sen verran parempi, että päätös varauksen pitämisestä ei osoittautunut virheeksi. Jouduin kuitenkin lähtemään tutustumaan joutomaalle rakennetun ja palkitun ulkoilupuiston Gleisdreieckin reunalla sijaitsevaan panimoravintolaan itsekseni, Juusolla kun oli tuona päivänä työhommia. Sanonkin heti alkuun, että se se vasta virhe oli: mitä hauskaa on ruuan saatikka oluiden maistelussa, jos sen tekee yksin? Varsinkin BRLO:ssa annokset on vieläpä ajateltu jaettavaksi 🙂

brlo brwhouse

BRLO:n terassi oli varsin mukava paikka nautiskella yksi panimon oma kylmä berliner weisse ravintolapuolen avautumista odotellessa, kunnes alkoi satamaan kaatamalla. Ravintolan puolelle pakkautuvien kastuneiden ihmisten sekä mahdollisesti hieman huonosti toimivan ilmastoinnin (?) johdosta ravintolasali osoittautui tukalan kuumaksi ja tunkkaiseksi, sekä todella pimeäksi. Toipilasolotilassani meinasinkin heittää hanskat tässä vaiheessa visiittiä jo tiskiin ja lähteä takaisin hotellille, kun olin liikkeellä reippaasti etuajassa ja odotusaikaa keittiön aukeamiseen oli tuolloin vielä yli tunti.

Onneksi hoksasin kurkata ravintolan parvelle, josta löytyi kuin löytyikin ilmavampia pöytiä, muutama ikkuna, sekä tuulenvireen ja raikkaan ilman sisään päästävä avoin ovikin. Ankkuroin itseni ravintolan ainoaan luonnonvaloisaan pöytään ja kökötin siinä sitten sinnikkäästi keittiön aukeamiseen saakka. Kun kännykästä akku tuossa vaiheessa jo veteli viimeisiään, eikä paikan WiFikään oikein suostunut toimimaan, pääsin harvinaislaatuiseen meditatiiviseen olotilaan katsellessani vain ikkunasta ulos sateeseen. Ei se netitön hetki välillä niin kamalaa olekaan!

brlo brwhouse

Lopulta pääsin vihdoinkin tilaamaan. Nälkäkiukku ja väsähdys vaihtui nopeasti hyvään mieleen, kun sekä palvelu, että ruoka- ja olutvalikoima olivat niin kovin erinomaisia. Hyvä ruoka/juoma – parempi mieli, todellakin!

Koska olin todella odottanut pääseväni tähän ravintolaan, en kursaillut tilaukseni kanssa: kuuden oluen maistelusetti, kyssäkaaliannos, pihvitomaatti panzanellakreemin ja hollandaisen kera, mustalla valkosipulilla maustettua perunamuussia ja ahneen mutta maltillisen pikkupossun annos raakakypsytettyä mangalitzapossun rapeaksi paistettua masua hunaja-viskikastikkeella.

BRLO:n pääasiallinen ruokalista koostuu toinen toistaan houkuttelevammista kasvisannoksista, joiden kokkaamisessa on monesti käytetty myös olutta. Jokaisen annoksen pääraaka-ainetta – oli se sitten selleri, kukkakaali tai parsakaali – on käytetty annoksessa monella eri tapaa: on fermentoitu, kuivattu, savustettu, pikkelöity…

BRLO:n keittiömestarin Ben Pommerin rakkaus vihanneksiin onkin ilmeistä pelkkää menua lukemalla. Suunnitelmissa ravintolalla on tulevaisuudessa jopa kasvattaa omat vihanneksensa ravintolan vieressä, ja kuinkas muutenkaan, tämäkin kasvimaa on rakentumassa ravintolan tavoin konttiin.

brlo brwhouse

Kun itsekin rakastan kasvisruokaa yli kaiken ja olen sitä mieltä, että kasviksien ympärille rakentuva ruoka on usein paljon moniulotteisempaa ja kiinnostavampaa kuin liharuoka, odotukseni olivat BRLO:n kasvisruokien suhteen todella korkealla. Suurena kyssäkaalin ystävänä valitsin listalta annoksen, jossa sitä on niin paistettuna, fermentoituneena kuin marintoitunakin. Lisäksi annoksessa oli vihreää omenaa, yrtti-emulsiota ja Sainte-Maure vuohenjuustoa.

Kunpa voisin sanoa olleeni annokseen tyytyväinen! Annoksen komponentit olivat toki jokainen purkkipestolta maistuvaa yritti-emulsiota lukuunottamatta maukkaita, mutta niiden tasapaino oli aivan pielessä. Pitkä ja näyttävästi laskostettu kyssäkaalisuikale oli hankala ja loppua kohden tylsä syötävä ja sen mutkiin piilotettua omenaa olisi voinut annosta raikastamassa olla reilusti enemmänkin. Sekä hapatetut että kevyesti pikkelöidyt kyssäkaalikiekot olivat herkullisia, mutta niitäpä ei annoksessa sitten montaa ollutkaan.

Onneksi sekä pihvitomaatti että fermentoidulla mustavalkosipulilla maustettu muussi olivat todella erinomaisia … ja se possu, huh! En ole koskaan juuri ymmärtänyt ihmisiä jotka kohkaavat rapeaksi paistetun sian kamaran perään, mutta nyt taidan tajuta mistä siinä on kyse. Aterian paras osa taisi silti olla hunaja-viskikastike, jota lusikoin siinä ruokailuni lomassa jatkuvasti sellaisenaan, niin koukuttavan tiukka potku siinä oli.

Aterian jälkeen olo oli kuitenkin tyytyväinen ja poikkeuksellisen täysi. Jollei ulkona olisi edelleen ripsonut vettä, olisin varmasti kömpinyt puiston puolelle lekottelemaan yläpuolisen kuvan tyyliin 🙂

BRLO Brwhouse ei ehkä päässyt tällä kertaa näyttämään minulle parhaita puoliaan, mutta uuden visiitin teen silti varmasti jahka tieni seuraavan kerran vie Berliiniin. Olutvalikoimasta löytyi minulle hapanoluiden ystävälle yllin kyllin testattavaa ja mönkään menneen annosvalinnan haluan kovasti vielä korjata! Listalta jäi houkuttamaan mm. pale ale -glaseerattu kukkakaali sekä paistettu sydänsalaatti. Veikkankin, että mikäli olisin jakanut kyssäkaaliannokseni jonkun kanssa, ja jos pöydässä olisi ollut muutama muukin annos, olisi ateriakokemukseni ollut paljon parempi.

BRLO BRWHOUSE

Schöneberger Straße 16
10963 Berlin

 

30 views

Janoisena Berliinissä: Mikkeller Berlin & BrewDog Mitte

Janoisena Berliinissä: Mikkeller Berlin & BrewDog Mitte

Hallo! Kotiuduin juuri melko eeppisesti mönkään menneeltä Berliininmatkalta. Meillä ei tosiaankaan Juuson kanssa toistaiseksi ole ollut kovin kummoinen Berliini-tuuri, sillä viimevuotinen matka peruuntui passimokani takia (se mokoma kun oli mennyt vanhentumaan kertomatta minulle tilanteesta ajoissa) ja tänä kesänä mukaan änkesi 39 asteen kuume.

Lähdin kuumeesta huolimatta reissuun sillä ajatuksella, että miksi sairastaa yksin kotona kun voi sairastaa Berliinissä, samaa makaamistahan se on. En kuitenkaan tullut ottaneeksi huomioon tuossa päättelyssäni omaa luonnettani: enhän minä pysty makaamaan aloillani kiltisti hotellissa, jos hotelli sijaitsee lempikaupungissani!

mikkeller berlinHoukutin nro 1: Mikkeller Berlinbrewdog mitteHoukutin nro 2: BrewDog Mitte

Ensimmäisenä päivänä olin anivarhaisen lennon ja sitä edeltävän huonoissa oloissa valvotun yön jäljiltä niin ding dong, että päivä kului kuin kuluikin pitkälti hotellin pedissä. Seuraavana päivänä napsin kuitenkin jääräpäisesti kuumetta alentavia lääkkeitä sen verran, että pystyin kurvaamaan taksilla Mitteen syömään ja katsomaan maailman menoa edes muutamaksi tunniksi 😀

Näin jälkikäteen oma täysin aivoton toiminta on helppo tuomita, mutta tuolla hetkellä minusta oli aivan fiksua raahustaa samalla vaivalla katsastamaan Mitten hokuttelevat olutpaikat Mikkeller Berlin ja BrewDog Mitte. Sen verran sentään tajusin omaa parastani, että join kummassakin paikassa vain pikkuruiset ja prosenteiltaan miedot berliner weisset … mutta ei tainnut silti olla mikään maailman fiksuin veto tämä baarikatsaus, vaikka maltillinen olikin.

Mikkeller Berlin

No, kun vahinko on nyt kerran kuitenkin jo tapahtunut, siitä voi kai yhtä hyvin raportoida tänne blogiin? Olivat nimittäin superkivoja kummatkin baarit ja kätevästi vieläpä muutaman korttelin päässä toisistaan. Suosittelen lämmöllä (mutten kuumeella, hehe) kaikille olutihmisille!

Mikkeller Berlin

Mikkellerin baareissa odotettavissa on aina niin viimeiseen asti hiottu sisustus, kuin laadukas ja monipuolinen valikoimakin. Tällä kertaa jouduin kuitenkin hieman pettymään – en siihen tyyliin toki, mutta valikoimaan – todella IPA-painoitteista! Toisaalta ehkä tilanteen huomioon ottaen oli ihan hyvä, että tarjolla oli vain kaksi vastustamatonta hapanolutta. Alkuiltapäivästä sainkin nauttia yuzulla maustetun berliner weisseni rauhassa lähes tyhjässä baarissa sen viileän leikkisää sisustusta ihaillen.

mikkeller berlin

Drink’in Berliner  Yuzu, oivallinen hellepäivän janojuoma!

Hanoja pikkuinen Mikkeller Berlin tarjoaa 24 ja pullovalikoimaa parahulttaisesti saman verran. Olin suunnitellut visiittiä tähän baariin siitä asti, kun matkani varasin, ja pitänyt uteliaana myös baarin hanavalikoimaa silmällä – odotukset olivat siis korkealla!

Silmäilyjeni perusteella voinkin sanoa valikoiman vaikuttavan yleensä varsin monipuoliselta. Tarjolla on ollut jopa yksi kaikkien aikojen ikimuistoisin juomani olut, Buddelshipin ja Lervigin kollaboraatio Sauer d’Krauts (mangolla ja ananaksella maustettu, hapankaalilla hapatettu herkku) ja onpa tuo Mikkellerin oma iki-ihana Spontan-sarjakin ollut hyvin edustettuna … paitsi tuolloin visiittipäivänäni. No, kuten sanottu, ehkä parempi niin.

Mikkeller Berlin

Torstraße 102

Berlin, Mitte

brewdog mitte

BrewDog Mitte, vau mikä tila!

BrewDog Mitte

Muutaman korttelin päässä sijaitseva BrewDog Mitte teki vaikutuksen erityisesti korkealla ja avaralla tilallaan, pizzauunillaan sekä sisäpihan vehreällä terassillaan. Pizzaa oli tietysti testattava, enkä sitten voinut sitä olutvalikoimaakaan jättää tyystin Juuson kontolle… Yhdestä nurkasta löytyvä kolikkopelikokoelma jätettiin tällä kertaa kuitenkin rauhaan.

Hanoja tässä baarissa on 30. Valikoimassa on luonnollisesti laaja valikoima panimon omia tuotteita, muutamia yhteistyöoluita sekä kuusi vierashanaa. Pullovalikoima näytti varsin pätevältä, vaikken siihen näissä oloissa hirveän pitkäksi aikaa jäänyt tutustumaankaan – mutta sen verran sentään tilanteessa rekisteröin, että tästä baarista voi myös ostaa olutta mukaan 🙂

Pizzalistalta valitsimme King of Pigs -lätyn, jonka täytteinä oli gyula wurst, purjo, vesikrassi, tomaatti ja mozzarella. Pizza osoittautui aika pieneksi, mutta onneksi ihan maukkaaksi. Hyvä pikku välipala, tosin samalla hinnalla saa Berliinistä paljon parempaakin pizzaa.

Kaikki maistamani BrewDogin Blitz -sarjan berliner weisset ovat olleet minusta kivoja, mutta Mittessä juomani, katajanmarjalla maustettu Blitz Gin oli kyllä yliveto! Raikas, hapan, sitruksisen kuiva ja kevyesti inkiväärinen ja katajainen olut toimi hikisessä ja hieman tukalassa olossani todella virkistävästi.

Olihan tämä BrewDog kuitenkin kaiken kaikkiaan tosi mukavan ja viihtyisän oloinen baari, mutta ei se kyllä koti-BrewDogia millään päihittänyt, oli pizzaa tai ei ♥

BrewDog Mitte

Ackerstrasse 29,

Berlin, Mitte

Kummankin baarin läheltä löytyy muuten myös kaksi ravintolaa sekä yksi kahvila, joita ei kannata herkkusuun jättää väliin: Cocolo Ramen, Shiso Burger sekä THE BARN.

Toisinsanoen, jollen olisi ollut niin pipi, olisin noudattanut Mitte-retkelläni seuraavaa kaavaa: päivän aloitus espresso-tonicilla Barnissa, lounasburgeri Shisossa, sitten tasting-setit niin Mikkellerissä kuin BrewDogissakin ja lopuksi ramenille Cocoloon. Nyt tuosta suunnitelmasta jäi uupumaan niin Cocolo kuin tasting-setitkin, muuten tämä jääräpää kävi suunnitelmansa kuitenkin sairaanakin melkein läpi 😀

Kuumeesta huolimatta näin hilpeänä ja mukaan tarttui vielä myöhäisherännäiselle Birkenstockit! Mitkä ovat teidän lempikohteitanne Mittessä?

41 views

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

karhunlaukkarisottoKarhunlaukkarisotto ja sattumina ostereita, aivan hyvä sunnuntairuoka!

Mitä tekee ruokahullu viikon ainoana vapaapäivänään? Kokkaa, kokkaa ja päätyy kuvaamaan suunnittelematta laittamaansa ruokaa. Ei sitä voi luonteelleen mitään, vaikka olis kai se sunnuntai hyvä pitää välillä lepopäivänäkin… Mulla vaan sattuu olemaan täällä kotona juuri nyt niin houkutteleva raaka-aine, että sääli se olis jättää kuvaamatta siitä tehty ateria!

Edellisen postauksen lukeneet jo tietävätkin, että hamstrasin viime viikolla kotiini useammankin karhunlaukkaruukun, kun sellaisia on nykyään kaupasta saatavilla. Pitkään olin kohtaamisestani karhunlaukan kanssa haaveillut ja nyt saan vihdoinkin testailla sen käyttöä muuallakin kuin mielikuvituksessani!

karhunlaukka

karhunlaukka

Villinäkin kasvava karhunlaukka tuoksuu ja maistuu valkosipuliselle, mutta on maultaan selvästi valkosipulia lempeämpi. Se ei myöskään jätä samanlaista jälkimakua kuin valkosipuli. Kauniskin se on, katsokaa nyt noita kukkia! Kukat olivat karhunlaukoistani jo tähän mennessä kuivahtaneet, mutta lautaselle ne päätyivät silti.

En ollut suunnitellut tämänpäivästä kokkailuani etukäteen, joten päädyin valmistamaan karhulaukka-ateriamme sen perusteella, mitä raaka-aineita kotoa sattui löytymään. Kattilaan päätyi lopulta karhunlaukan kaveriksi risottoriisiä, sitruunoita sekä pakastimesta kaivettuja ostereita. Ei muuten ollut huono kombo, ei lainkaan!

karhunlaukkarisotto

Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole pakastimessaan välttämättä ostereita. Minulla on, useampikin pussi, sillä rakastan ostereita! Niitä löytyy aika edullisesti aasialaisten markettien pakastelaareista, joten ostan aina kerralla muutaman pussin. Kun tuoreita ostereita ei aina himon iskiessä ole niin vain saatavilla, voin käydä pakastimella! (Huom! Pakastettuja ostereita ei voi syödä ns. raakana, ne on aina kypsennettävä. Herkullisia ne ovat silti!)

Reseptin voi hyvin toteuttaa myös pakastetuilla sinisimpukoilla. Tai mikä ettei suorastaan tuoreillakin, jos sellaisia käsiinsä sopivasti saa! Karhunlaukkakauden päätyttyä karhunlaukan voi korvata risotossa muutamalla valkosipulin kynnellä, tehdä karhunlaukkaöljyn sijaan vaikkapa ruohosipuliöljyä ja korvata karhunlaukan kukat ruohosipulin kukilla. Olen aika varma, että herkkua tulee silläkin tavalla 🙂

Karhunlaukkarisotto ostereilla ja sitruunalla

2:lle

2 dl risottoriisiä

8-9 dl mietoa kasvislientä

½ dl kuivaa sherryä

2 rkl oliiviöljyä

4 karhunlaukan sipulit ja varret

1 pieni salottisipuli

n. 200 g pakastettuja ja sulatettuja ostereita

puolen sitruunan mehu ja raastettu kuori

ripaus suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Sitruksiseen karhunlaukkaöljyyn:

puolen sitruunan mehu

¼ dl oliiviöljyä

karhunlaukkojen lehdet muutamaa lukuunottamatta

Koristeluun:

puolen sitruunan raastettu kuori

muutama ohuelti suikaloitu karhunlaukan lehti

karhunlaukan kukkia

Valmista ensin karhunlaukkaöljy. Ryöppää kolmen karhunlaukan lehdet nopeasti (1 min) risottoon käyttämässäsi kasvisliemessä. Raasta yhden hyvin pestyn luomusitruunan kuori ja ota se talteen. Puolita sitruuna ja purista toinen puolikas kasvisliemen sekaan. Soseuta ryöpätyt karhunlaukan lehdet toisesta puolikkaasta puristetun sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa ja jätä seos odottamaan risoton valmistumista.

Pidä sitruunainen kasvisliemi lämpimänä. Pilko sipuli sekä karhunlaukan sipulit ja varret, säästä lehdet ja kukat myöhempään. Kuullota karhunlaukan sipuleita, varsia sekä sipulisilppua pinnoitetussa kattilassa oliiviöljyssä muutama minuutti ja lisää kattilaan sitten risottoriisi. Jatka kuullottamista kokoajan sekoitellen, kunnes riisi muuttuu hieman läpikuultavaksi. Lisää kattilaan silloin sherry. Heti kun suurin osa nesteestä on imeytynyt riisiin, voit alkaa lisäämään kasvislientä, desi kerrallaan. Sekoita risottoa varsinkin alussa ahkerasti ja lisää nestettä aina, kun edellinen määrä on melkein kokonaan imeytynyt riisiin.

Kun riisi alkaa olla melkein kypsää, lisää risottoon osterit. Jatka kypsentämistä, kunnes riisinjyvissä on enää aavistus puruvastusta, ja risoton koostumus on valuvan kermainen. Mausta risotto ripauksella suolaa ja mustapippuria (suolan määrä oman maun mukaan).

Tarjoile karhunlaukkarisotto heti lämmitetyiltä lautasilta. Valuta päälle lopuksi sitruunainen karhunlaukkaöljy ja ripottele annosten pinnalle vielä raastettua sitruunankuorta, suikaloitua karhunlaukan lehteä sekä karhunlaukan kukkia. Älä aikaile aloittaa ateriaa!

karhunlaukkarisotto

lifeofplants

Juomasuositus annokselle kaappiin hamstraamani Redchurch Breweryn Life of Plants. Tämä sitruunaisen hapan ja yrttinen (salviaa, sitruunaverbenaa, laakerinlehteä ja timjamia) hapanolut on tämän hetkisiä lemppareitani, jota suosittelen mieluusti kaikille hapanoluiden ystäville! Redchurh Brewingin Urban Farmhouse sarjan muutkin oluet ovat ehdottomasti testaamisen arvoisia; sarjan oluet käytetään villihiivojen avulla ja osa kypsytetään vielä erityyppisissä tammitynnyreissä.

44 views