Vegaaninen shepherd’s pie sienillä, portterilla ja juureksilla

Vegaaninen shepherd’s pie sienillä, portterilla ja juureksilla

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Kasvimaani

shepherd's pie

Yksi ihanimmista talviruuista on minusta shepherd’s pie (paimenen piiras) – uuniruoka, jossa pehmoisen perunamuussipinnan alla piilottelee mehevää muhennosta. Perinteisessä versiossa muhennokseen käytettään lammasta, mutta itse teen tästä ruuasta todella usein kasvisversion (ennenvanhaan soijarouhekastikkeella, nykyään nyhtiksellä/härkiksellä). Tällä kertaa halusin kuitenkin tehdä tästä ruuasta täysin vegaanisen ja vaihtaa vanhat tutut kasviproteiinitkin sieniin. Myös muussikerros sai normaalia enemmän väriä, minulla kun sattuu olemaan kotona hirmuinen keko juureksia, joita ujutan vähän kaikkeen!

Kotiovelleni kannettiin nimittäin männäviikolla kilotolkulla kotimaisia juureksia ja sipulia, appelsiineja, sitruunaa, fenkolia, lehtikaalia sekä inkivääriä. Moinen kauppakassia keventävä paketti on Apetitin uusi digipalvelu nimeltään Kasvimaani. Palvelu lanseerattiin viime keväänä ja sen kautta tilattuja kasvisbokseja on toimitettu kuluttajille kautta Suomen syksystä asti. Itselläni oli testissä Kokeilijan kasvisboksi eli kertatilaus, mutta palvelusta löytyy toki myös hieman kertatilausta edullisempi kestotilaus.

kasvimaani

kasvimaani

Kasvisbokseihin pakataan aina 5-7 kiloa Apetitin vastuuviljelijöiden satokauden tuotteita – jotka näin talvisaikaan ovat luonnollisesti lähinnä juureksia ja sipulia – sekä sesongin tuontihedelmiä ja -vihanneksia. Kasvimaani pyrkii tutustuttamaan kuluttajia kasvisboksin sisällöllä uusiin kasvis- ja hedelmälajikkeisiin, joten jokaisessa boksissa onkin aina vähintään viittä eri tuotetta sekä pieni reseptivihkonen opastamassa kulloistenkin tuotteiden käyttöön.

Itselläni ei vihkosen resepteille niin suurta tarvetta ole, kun kokkaan pääsääntöisesti omasta päästäni. Uteliaana tutkin toki reseptivihkonkin läpi ja totesin ohjeiden olevan sekä ajan hermoilla, että ihanan helpostilähestyttäviä ja selkeitä. Mukana oli ohjeet mm. juuressellerisipseille, vihershotille sekä lehtikaalicarbonaralle 🙂

Mikä kasvisboxissa minulle on parasta, on saada osa kauppalistasta kotiin kuljetettuna! Hoidan meidän taloudessa pääsääntöisesti ruokahuollon kokkailuineen ja kauppareissuineen, eikä vaappuminen kotiin kilokaupalla juureksia sisältävien kauppakassien kanssa tosiaankaan houkuta pitkän työpäivän jälkeen. Niinpä vaikka rakastankin juureksia, ostan niitä kotiin yleensä vain pieniä määriä täsmätarpeeseen. Kokonaista juuriselleriä ei kotonamme olekaan siksi nähty aikoihin! Kun lähetys saapui kotiovellemme, kaivelin Kasvimaani -boxia suorastaan haltioituneena miettien samalla kuumeisesti, mitä kaikkea sen sisällöstä kokkaisin. Melkein kuin olisi saanut ikioman Masterchef mysteerilaatikon kotiin!

vegaani shepherd's pie

appelsiini

Osasta testipakettini fenkolia, lehtikaalia ja appelsiinia tein salaattia hieman soveltaen tätä reseptiä. Appelsiinia upposi myös sitruunan, porkkanan ja inkiväärin kera porkkanapommiksi nimeämääni lempimehuuni. Sekä appelsiinia että fenkolia riitti vielä myös yhden hengen pastalounaaksi sekä sahrami-fenkolirisottoon (se oli kuulkaa  hyvän kokoinen se boxin fenkoli!)

Mitä tulee juureksiin, niistä tehtiin ensin tämänpäiväinen reseptini eli vegaanin shepherd’s pie juuresmuussilla. Jäljelle jääneistä juureksista syntyi nostalginen sulatejuustolla ja kermalla mehevöitetty juureskiusaus, josta syötiin useampikin päivä.

Tulevia kasvisboxeja pakataan erilaisten teemojen mukaan, joten luvassa on mm. espanjalaisia herkkuja tapasresepteineen, pääsiäisboxi sekä laatikollinen kaikkea keltaista. Kulloisenkin boxin sisällön voi kurkata etukäteen Kasvimaani -sivuilta tai Facebookista – mutta itse kyllä pidän boksini sisällön mieluummin yllätyksenä ja leikin kilpailevani Masterchefissä 😀

shepherd's pie

Jutun lopusta löytyy muuten teille lukijoille alekoodi, mikäli innostutte testaamaan Kasvimaani -palvelua! Seuraavassa boxissa on täytteenä porkkanaa, palsternakkaa, lanttua, lehtikaalia, fenkolia, sweetieitä, veriappelsiineja ja limeä = NAM!

Vegaanin shepherd’s pie sienillä, portterilla ja juureksilla

vegaaninen

Portteri-sienimuhennos:

3 isoa keltasipulia

2 rkl vegaanista margariinia

1 rkl vaahterasiirappia

500 g herkkusieniä, portobelloja ja/tai siitakkeita

200 g juuriselleriä

1-2 rkl oliiviöljyä

3-4 valkosipulin kynttä

1 tl timjamia

1½ rkl vehnäjauhoja

2½ dl vegaanista portteria (tai stouttia) – hyvä lista vegaanisista oluista löytyy esim. täältä

1 dl juuresten keitinvettä

suolaa, pippuria

Juuresmuussi:

200 g juuriselleriä

150 g palsternakkaa (1 keskikokoinen)

150 g porkkanaa (2 keskikokoista)

300 g jauhoista perunaa (1 iso)

50 g lehtikaalia

50 g vegaanista margariinia

suolaa, pippuria

Lisäksi: vegaanista margariinia, persiljaa

Portteri-sienimuhennos:

Viipaloi sipuli ohuelti. Kuullota sipulia margariinissa suolaripauksen kanssa, kunnes sipuli pehemenee ja muuttuu läpikuultavaksi. Jatka paistamista liedellä, joka on miedolla lämmöllä (induktiolieden 0-9 asteikolla 4) välillä sekoitelleen, kunnes sipuli alkaa muuttumaan kullanruskeaksi ja karamellisoituneeksi (n. 30-40 minuuttia).

Sipulin karamellisoituessa pilko herkkusienet (pienet voi puolittaa, isommat jakaa neljänneksiin). Kuori ja kuutioi juuriselleri noin 1 x 1 cm kuutioiksi. Ruskista sieniä ja juurisellerikuutioita margariinissa erä kerrallaan, kunnes kaikki on ruskistettu. Laita myös juuresmuussi kypsymään (ohje juuresmuussille alla).

Lisää karamellisoitujen sipuleiden sekaan viipaloitu valkosipuli, timjami sekä jauhot, sekoita huolella. Lisää sekaan sienet ja juuriselleri, olut sekä desin verran juuresmuussista yli jäävää keitinvettä. Sekoita hyvin ja anna muhennoksen poreilla miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes liemi on paksuuntunut ja maut tasaantuneet. Mausta muhennos suolalla ja pippurilla.

Juuresmuussi:

Kuori ja kuutioi juurekset. Keitä niitä suolalla maustetussa vedessä, kunnes haarukka uppoaa helposti niin porkkanaan kuin juuriselleriinkin. Poista lehtikaalista ruoti, silppua se ja lisää se kattilaan. Jatka keittämistä vielä muutama minuutti. Kaada keitinvesi sitten kattilasta talteen toiseen kulhoon. Muussaa juureskuutiot perunanuijalla (muussiin saa jäädä karkeampia sattumia) ja lisää sekaan n. 1 dl keitinvettä. Mausta muussi kasvimargariinilla, suolalla ja pippurilla.

Annosten kokoaminen ja viimeistely:

Laita uunin grillivastukset päälle tai lämmitä uuni ylälämmöllä 225 asteeseen. Annostele sienimuhennos syvään uunivuokaan tai 4 annosvuuan pohjalle. Lusikoi päälle juuresmuussi. Laita juuresmuussin pinnalle muutama nokare kasvimargariinia. Gratinoi vuokia uunin ylätasolla n. 10 minuuttia, tai kunnes juuresmuussi saa pinnalleen hieman väriä. Tarjoile vegaanin shepherd’s pie persiljasilpun kera.

Ps. Vegaanin shepherd’s pie on helppo valmistaa uunivuokiin odottamaan ruokailua vaikka jo edellispäivänä ja gratinoida uunissa juuri ennen tarjoilua – annoskokoiset pikkuvuuat lämpiävät läpikotaisin ihan pelkän gratinoinninkin aikana. Jos olet rakentanut ruuan yhteen isoon uunivuokaan, nosta vuoka uuniin lämpenemään samalla kun laitat uunin päälle. Näin ruoka lämpenee kunnolla sisältä asti.

shepherd's pie

paimenen piiras


Koodilla VAIMOMATSKUU18 saa Kestotilaajan Kasvisboxin hintaan 14,90 € + toimituskulut 4,90 € (normaalihinta 18,50€ + toimituskulut 4,90€). Alekoodi on voimassa 14.2. saakka ja alennus säilyy kestotilauksissa huhtikuun loppuun saakka.

241 views

Olut + cheddar = oh yes!

by Juulia 0 Comments
Olut + cheddar = oh yes!

cheddar

Osallistuin loppukeväästä Jukolan Juuston järjestämään maistelutilaisuuteen, jossa eri tavoin maustettuja kotimaisia cheddareita paritettiin Panimo Hiiden oluille.

Aivan ekaa kertaa en Jukolan cheddareita ollut sentään maistelemassa, Jukolan Juuston juustola kun löytyy oivallisen Karoliinan Kestikievarin kyljestä, jossa olemme välillä pysähtyneet matkallamme moikkailemaan Jyväskylässä asuvaa isoäitiäni. Juustolaan näkee suoraan ikkunan läpi kestikievarin puolelta ja juustomyymälässä pääsee maistelemaan kaikkia Jukolan Juuston tuotteita.

cheddar

Ennakkoluuloja minulla silti oli kotimaisen cheddarin makua kohtaan, varsinkin jos sitä on menty maustamaan chilillä, mustapippurilla tai valkosipulilla, kuten Jukolan Juusto on tehnyt. Maustetut juustot ovat minusta aina jotenkin epäilyttäviä, vaikka Mustapekka -juustosta lapsena tykkäsinkin 😀

Yhdessä lempi olutravintolassani, Bier-Bierissä järjestetyssä tilaisuudessa ennakkoluulot kuitenkin lähtivät karisemaan ja vauhdilla. Jopa valkosipulilla maustettu cheddar nimittäin teki kauppansa, eikä vain siksi että kyytipoikana oli niin hyvää olutta! Makuparit oli meille valinnut iki-ihana olutguru Aniko Lehtinen (Punavuori Gourmet).

Olut + cheddar makuparit:
  • Dieter Vadelma Berliner Weisse + Aito Cheddar Mustapippuri
  • Ich Bin Ein Berner + Aito Cheddar Chili
  • Frisco Disco IPA + Aito Cheddar Valkosipuli
  • Musta Munkki + Aito Cheddar Originaali
  • Jukolan oma sahti + sahticheddar

musta munkki

Jukolan Juusto

Sain tilaisuudesta kotiin juusto + olutövereiden lisäksi paketin, jossa oli kimpaleet niin maustettuja juustoja kuin sitä maustamatontakin Aito Cheddar Originaali -herkkua. En ole mikään cheddarekspertti, mutta maun pitää cheddarissa olla minusta intensiivinen; kevyen pähkinäinen, vahvan kermainen ja hieman terävä. Ostan vain pitkään kypsytettyä cheddaria, jonka rakenteen kuuluu olla sopivan mureneva ja sieltä täältä hieman kristallisoitunut – ei mitään höyläysjuustoa siis!

Jukolan ”tsettarit” (kuten juustomestari Markku Liias sanoo) ovat just sitä mitä cheddarilta toivonkin – ja nämä testaamani juustot olivat vasta 3 kk kypsytettyjä! Voin vain kuvitella, miltä 12 kk kypsytetty Ravintola Finnjävelin kanssa kehitetty cheddar maistuisi.

Jouluksi Jukolassa on kehitteillä tietääkseni ainakin punaviinicheddaria sekä konjakkicheddaria. Toivottavasti niitä tulee myyntiin myös täällä pääkaupunkiseudulla 🙂

picnic sunrise

queen of the mist

Oluiden maistelusta ja ruokaan yhdistelystä aina kiinnostuneena napostelimme osan juustoista juhannussaunan ohessa. Käytännössä myös todettiin Anikon antama ohjeistus siitä, ettei chilin kanssa kannata tarjota liian vahvasti humaloituja oluita – en ole mikään suuri katkerohumaloidun IPA:n ystävä muutenkaan, mutta sellainen sieltä saunakaljavalikoimasta kuitenkin pilkisti eikä se todellakaan päässyt oikeuksiinsa chilicheddarin kaverina.

Sekalaisten saunaoluiden joukosta parhaiksi cheddarin kaveriksi osoittautuivatkin tynnyrikypsytetty passiongose (Martin House Brewery Queen of the Mist Passionfruit Imperial Gose jonka Juuso toi tuliaisina Texasista) sekä mieto ja raikkaan hapan Brekeriet Picnic Sunrise vadelma sour.

Auts, tahdon takaisin kesäkalliolle juomaan herkkuolutta ja syömään herkkujuustoa!

48 views

Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

by Juulia 0 Comments
Grillattu poron maksa & kermainen olutkastike

En olisi ehkä arvannut vielä viisi vuotta takaperin, että fanitan maksaa – näin kuitenkin on! Lukioiästä kolmekymppiseksi elelin nimittäin kasvissyöjänä, enkä ollut maksaa syönyt kuin maksalaatikossa ja -pihveissä. Inhokkeja eivät kumpikaan edellämainituista olleet, mutta eivät varsinaisesti suosikkejakaan.

Niinpä ensimmäisenä kasvissyöntiajanjakson jälkeisenä sekaanivuonna yhtäkkiä tyhjästä iskenyt maksan himo pääsi yllättämään: näin ravintolan ruokalistalla poronmaksapihvejä ja niitä oli saatava. Miksi, en oikein vieläkään tiedä. Kroppani ei kuitenkaan vaatimuksessaan erehtynyt – taidokkaasti paistettua maksaa on tuosta lähtien pitänyt saada tasaisin välein.

Pääsin kesällä grillaamaan poron maksaa isäni lapsuudenkodissa Pohjanmaalla. Grilliin päätyi toki kaikkea muutakin (söimme mm. grillipizzaa sekä poron ulkofileetä ja grillivihanneksia jauhosavikan kera), mutta kaikkein suurimmat kehut keräsi yllättäen maksa! Varsinkin isä fiilisteli annosta useaankin otteeseen 🙂

Tilaan noin kerran vuodessa isomman määrän joko karitsaa tai poroa siskoni kanssa, ja kun pakettiin saa usein myös sisäelimiä sekä muita teurastuksen sivutuotteita, testaan niitä uteliaana (tsek tsek kielen vielä poronkieli). Hintahan näille herkuille on vieläpä yleensä naurettavan edullinen – seuraavalla tilauskerralla pitääkin siis muistaa ostaa maksaakin useampi kappale!

poron maksa

Paistoin viipaloidun poron maksan hyvin nopeasti, jotta se olisi sisältä syödessä edelleen hieman punertava. Mausteita maksa ei minusta juuri kaipaa, suola ja pippuri riittää. Kylkeen grillasin uusia perunoita sekä herkkusieniä ja pyöräytinpä vielä timjamilla maustetun olutkastikkeenkin.

Maksa kannattaa minusta viipaloida ja taputella kuivaksi juuri ennen paistamista. Tämän vuoksi maksaa kannattaa aloittaa valmistamaan vasta, kun aterian muut osat ovat valmiit ja kaikki ovat valmiita istumaan pöytään. Perunoiden paistamiselle en tässä nyt lähde antamaan sen kummempaa ohjetta, kuin että minulla on tapana yleensä esikypsentää perunat ennen grillaamista. Näin pystyn arvioimaan niiden valmistumisajan paremmin.

Grillattu poron maksa

4:lle

1 poron maksa (n. 700-800 g)

öljyä

suolaa, pippuria

Poista maksasta kalvo (mikäli se on tarpeen) ja viipaloi se noin puolentoista sentin paksuisiksi viipaleiksi. Öljyä viipaleet kevyesti ja grillaa niitä 1-2 minuuttia per puoli – oikeastaan voisi ajatella, että maksa vain ruskistetaan kunnolla kummaltakin puolelta ja se on jo valmis. Ripottele viipaleille suolaa ja pippuria.

Hieman riippuen millainen grilli teillä on käytössä, kannattaa pohtia josko maksan paistaisi grillissä valurautapannussa. Ainakin tuolla meidän landella se oli paras ratkaisu 🙂 Nyt grillikauden hiipuessa voi maksan tietysti paistaa siinä valurautapannussa myös sisätiloissa.

Tarjoile grillattu poron maksa timjamilla maustettujen grillattujen/paistettujen pottujen, herkkusienien ja kermaisen olutkastikkeen kera.

Kermainen timjami-olutkastike

4:lle

3 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

3 valkosipulin kynttä

n. 3 rkl tuoretta timjamia / n. 1 tl kuivattua timjamia

2-3 dl tummaa lageria (*

2 dl kermaa

suolaa, pippuria

(hunajaa)

*) tummassa lagerissa on mukavasti maltaista makeutta, mutta ei kovin vahvaa humalointia.

Sulata voi pienessä (mieluiten pinnoitetussa) kasarissa. Viipaloi valkosipuli ja kuullota sitä voissa, kunnes se hieman pehmenee. Lisää kasariin sitten jauhot ja sekoita huolella. Kypsennä suurustetta muutama minuutti ja lisää kattilaan sitten desi olutta. Sekoita huolella tasaiseksi ja lisää loppu olut sekä timjami ja kerma. Keittele kymmenisen minuuttia pohjia myöten sekoitellen.

Ohenna seosta tarvittaessa hieman vedellä. Mausta kastike suolalla ja pippurilla sekä halutessasi pienellä määrää hunajaa, riippuen käyttämästäsi oluesta ja sen kastikkeeseen tuomasta makeudesta. Minusta on kiva, että poron maksan kaverina on jotain hieman makeaa.

Ps. Poron sisäelimiä hyödyntäviä reseptejä löytyy esim. täältä!

217 views

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Kyssäkaalia, kyssäkaalia ja kyssäkaalia. Nam!

Mikäli olen mitään käsittänyt oikein, Berliinin kuumimpiin uusiin olutskene- JA kasvisravintoloihin kuuluu tällä hetkellä BRLO Brwhouse. Kyllä, luit oikein: tämä panimoravintola tosiaan painottaa vahvasti kasvisruokia!

BRLO Brwhouse pyrkii olemaan sekä nykyaikainen gastropubi, että olutkulttuuria, kulinaarisia taiteita, hulluja ideoita ja ainutlaatuisia yksilöitä palveleva paikka (näin kerrotaan heidän nettisivuillaan siis). Uniikki konsepti tarvitsee toki myös uniikin kodin ja sellainen BRLO:n rakennus kyllä onkin.

Tämä panimoravintola on nimittäin rakennettu 38:sta kierrätetystä kontista. Arkkitehtuuritoimisto GRAFT:in suunnitteleman moduulirakenteen ansiosta rakennuksen voi purkaa ja uudelleenkasata helposti minne milloinkin. BRLO Brwhouse onkin nykyisessä lokaatiossaan Gleisdreieck-ulkoilupuiston reunassa vain muutaman vuoden, ennenkuin se etsii itselleen uuden majapaikan.

brlo brwhouse

BRLO berliner weisse (ilman siirappia kiitos) – aivan pätevä janojuoma.

Juhannuksen jälkeisen, eeppisesti mönkään menneen Berliininmatkani yksi odotetuimmista etapeista oli tietysti juurikin BRLO. Olin kovasti lähdössä reissuun useammankin kiinnostavan ravintolavarauksen tehneenä, mutta kun kaksi päivää ennen matkaa minulle nousi kova kuume, jouduin katkerana perumaan varauksista melkein jokaisen. Mutta en tätä!

Onneksi keskiviikkoon mennessä oloni olikin jo sen verran parempi, että päätös varauksen pitämisestä ei osoittautunut virheeksi. Jouduin kuitenkin lähtemään tutustumaan joutomaalle rakennetun ja palkitun ulkoilupuiston Gleisdreieckin reunalla sijaitsevaan panimoravintolaan itsekseni, Juusolla kun oli tuona päivänä työhommia. Sanonkin heti alkuun, että se se vasta virhe oli: mitä hauskaa on ruuan saatikka oluiden maistelussa, jos sen tekee yksin? Varsinkin BRLO:ssa annokset on vieläpä ajateltu jaettavaksi 🙂

brlo brwhouse

BRLO:n terassi oli varsin mukava paikka nautiskella yksi panimon oma kylmä berliner weisse ravintolapuolen avautumista odotellessa, kunnes alkoi satamaan kaatamalla. Ravintolan puolelle pakkautuvien kastuneiden ihmisten sekä mahdollisesti hieman huonosti toimivan ilmastoinnin (?) johdosta ravintolasali osoittautui tukalan kuumaksi ja tunkkaiseksi, sekä todella pimeäksi. Toipilasolotilassani meinasinkin heittää hanskat tässä vaiheessa visiittiä jo tiskiin ja lähteä takaisin hotellille, kun olin liikkeellä reippaasti etuajassa ja odotusaikaa keittiön aukeamiseen oli tuolloin vielä yli tunti.

Onneksi hoksasin kurkata ravintolan parvelle, josta löytyi kuin löytyikin ilmavampia pöytiä, muutama ikkuna, sekä tuulenvireen ja raikkaan ilman sisään päästävä avoin ovikin. Ankkuroin itseni ravintolan ainoaan luonnonvaloisaan pöytään ja kökötin siinä sitten sinnikkäästi keittiön aukeamiseen saakka. Kun kännykästä akku tuossa vaiheessa jo veteli viimeisiään, eikä paikan WiFikään oikein suostunut toimimaan, pääsin harvinaislaatuiseen meditatiiviseen olotilaan katsellessani vain ikkunasta ulos sateeseen. Ei se netitön hetki välillä niin kamalaa olekaan!

brlo brwhouse

Lopulta pääsin vihdoinkin tilaamaan. Nälkäkiukku ja väsähdys vaihtui nopeasti hyvään mieleen, kun sekä palvelu, että ruoka- ja olutvalikoima olivat niin kovin erinomaisia. Hyvä ruoka/juoma – parempi mieli, todellakin!

Koska olin todella odottanut pääseväni tähän ravintolaan, en kursaillut tilaukseni kanssa: kuuden oluen maistelusetti, kyssäkaaliannos, pihvitomaatti panzanellakreemin ja hollandaisen kera, mustalla valkosipulilla maustettua perunamuussia ja ahneen mutta maltillisen pikkupossun annos raakakypsytettyä mangalitzapossun rapeaksi paistettua masua hunaja-viskikastikkeella.

BRLO:n pääasiallinen ruokalista koostuu toinen toistaan houkuttelevammista kasvisannoksista, joiden kokkaamisessa on monesti käytetty myös olutta. Jokaisen annoksen pääraaka-ainetta – oli se sitten selleri, kukkakaali tai parsakaali – on käytetty annoksessa monella eri tapaa: on fermentoitu, kuivattu, savustettu, pikkelöity…

BRLO:n keittiömestarin Ben Pommerin rakkaus vihanneksiin onkin ilmeistä pelkkää menua lukemalla. Suunnitelmissa ravintolalla on tulevaisuudessa jopa kasvattaa omat vihanneksensa ravintolan vieressä, ja kuinkas muutenkaan, tämäkin kasvimaa on rakentumassa ravintolan tavoin konttiin.

brlo brwhouse

Kun itsekin rakastan kasvisruokaa yli kaiken ja olen sitä mieltä, että kasviksien ympärille rakentuva ruoka on usein paljon moniulotteisempaa ja kiinnostavampaa kuin liharuoka, odotukseni olivat BRLO:n kasvisruokien suhteen todella korkealla. Suurena kyssäkaalin ystävänä valitsin listalta annoksen, jossa sitä on niin paistettuna, fermentoituneena kuin marintoitunakin. Lisäksi annoksessa oli vihreää omenaa, yrtti-emulsiota ja Sainte-Maure vuohenjuustoa.

Kunpa voisin sanoa olleeni annokseen tyytyväinen! Annoksen komponentit olivat toki jokainen purkkipestolta maistuvaa yritti-emulsiota lukuunottamatta maukkaita, mutta niiden tasapaino oli aivan pielessä. Pitkä ja näyttävästi laskostettu kyssäkaalisuikale oli hankala ja loppua kohden tylsä syötävä ja sen mutkiin piilotettua omenaa olisi voinut annosta raikastamassa olla reilusti enemmänkin. Sekä hapatetut että kevyesti pikkelöidyt kyssäkaalikiekot olivat herkullisia, mutta niitäpä ei annoksessa sitten montaa ollutkaan.

Onneksi sekä pihvitomaatti että fermentoidulla mustavalkosipulilla maustettu muussi olivat todella erinomaisia … ja se possu, huh! En ole koskaan juuri ymmärtänyt ihmisiä jotka kohkaavat rapeaksi paistetun sian kamaran perään, mutta nyt taidan tajuta mistä siinä on kyse. Aterian paras osa taisi silti olla hunaja-viskikastike, jota lusikoin siinä ruokailuni lomassa jatkuvasti sellaisenaan, niin koukuttavan tiukka potku siinä oli.

Aterian jälkeen olo oli kuitenkin tyytyväinen ja poikkeuksellisen täysi. Jollei ulkona olisi edelleen ripsonut vettä, olisin varmasti kömpinyt puiston puolelle lekottelemaan yläpuolisen kuvan tyyliin 🙂

BRLO Brwhouse ei ehkä päässyt tällä kertaa näyttämään minulle parhaita puoliaan, mutta uuden visiitin teen silti varmasti jahka tieni seuraavan kerran vie Berliiniin. Olutvalikoimasta löytyi minulle hapanoluiden ystävälle yllin kyllin testattavaa ja mönkään menneen annosvalinnan haluan kovasti vielä korjata! Listalta jäi houkuttamaan mm. pale ale -glaseerattu kukkakaali sekä paistettu sydänsalaatti. Veikkankin, että mikäli olisin jakanut kyssäkaaliannokseni jonkun kanssa, ja jos pöydässä olisi ollut muutama muukin annos, olisi ateriakokemukseni ollut paljon parempi.

BRLO BRWHOUSE

Schöneberger Straße 16
10963 Berlin

 

40 views