Löytö: BTW tonic siirappi

Löytö: BTW tonic siirappi

tonic siirappiTarjoilija! Yks tonic siirappi ginillä ja kuplavedellä!

Gin & tonic on yksi kaikkien aikojen lempijuomiani. Sen moniulotteisessa aromikkuudessa, raikkaudessa ja katkeruudessa on jotain, joka vetoaa makunystyröihini, enkä lainkaan pistä pahaksi sitäkään, ettei GT ole mikään makea juoma. Niinpä kun muut juovat juhlan hetkellä sampanjaa, pyöräytän/tilaan minä mieluummin gin tonicin ♥

Meiltä löytyy kotoa yleensä ainakin paria laatua giniä (joista toki useampi on laadukas kotimainen), sekä liuta erilaisia toniceja. Tapanani on napsia jokainen eteeni osuva kiinnostavan oloinen tonic ostoskoriin, ihan vaan jotta kaapista löytyisi aina GT-tykötarpeet. En ole gin & tonic -fanituksessani kuitenkaan sillä levelillä, että käyttäisin ainesosien valikoimiseen valtavasti aikaa saatikka rahaa. Ehkä sitten eläkkeellä? Tonicin kanssa olen kuitenkin alkanut pikkuhiljaa suorastaan hieman nirsoilemaan (lue: mitä kivemman näköinen pullo jännillä mausteilla, sen parempaahan sen on sisältäkin oltava).

gin tonic

Kun minulle sitten ilmestyi tilaisuus päästä testaamaan BTW tonic siirappi*, ei vastausta tarvinnut juuri miettiä. BTW:n tonic on yksi niistä pulloista, jotka kaupassa ovat kiinnittäneet huomioni, eikä vain poikkeuksellisen värinsä takia. Btw, BTW ei muuten tarkoita ”by the way” – kuten ehkä vähän oletin – vaan kirjaimet ovat lyhenne Bermondsey Tonic Waterista.

(Brändin takana ovat Lontoolainen ravintoloitsija Nick Crispini ja baarimikko Lawrence Mason. Voit lukea tuotteen synnystä lisää esim. täältä).

BTW:n tonic valmistetaan perinteistä viktoriaanisen ajan reseptiä noudattaen. Tonicin karamellimainen väri syntyy valmistusprosessissa, jossa kestävästi tuotetusta kiinanpuun kuoresta uutetaan ”pitkään ja hartaasti” kiniiniä sekä muita luontaisia aromeja. Koska lopputulosta ei valkaista, se jää kauniin kullanväriseksi. En tiedä teistä, mutta sitten kun eläkkeellä alan harrastamaan gin toniceja ihan tosissaan, uutan ensi töikseni tietysti omat kiniinini takapihalla viljelemistäni kiinanpuista (kyllä, aion omistaa eläkkeellä asunnon Perussa), enkä taatusti valkaise uutostani minäkään!

btw tonic syrupBTW tonic siirappi (saatu testiin blogin kautta)

Tonic siirappi

Mutta mikä pointti on ostaa tonic siirappina eikä valmiina tonicvetenä?

Ensinnäkin, siirapista valmistetun tonicveden vahvuutta pääsee säätelemään itse. Lisäksi lasipulloon pakatusta puolen litran siirappipullosta riittää jopa 25 drinkkiin … kunhan kotoa vaan siis löytyy kuplavettä. (Nyt hieman harmittaa, että hankkiuduin taannoin eroon kuplalaitteestani)

BTW tonic siirappi sisältää vettä, sokeria, sitruunahappoa sekä kiniiniä – ja sen pituinen se. Maku on mausteisen lämmin ja sisältää minusta hyvän tonicveden sydämen – sopivan tasapainoisen ja ns. puisevan katkeruuden. Jos haluan siis näin tässä ennen niitä eläkepäiviäni alkaa testailemaan melkein omia tonic -viritelmiäni, voisi tonic siirappi toimia luomukseni pohjana – silkkaa kiniiniä kun ei kaupasta taida ihan sellaisenaan muuten saada! Näin villiyrttikauden korvalla tekisi mieleni alkaa ideoimaan ainakin jonkinlaista metsäistä tonicia, ja jahka vuosi vierähtää lopuilleen, saa tästä lämpimän mausteisesta tonicista varmasti aikaan jos jonkinlaista jouluista juomaa.

Cocktailien maailmassa tonic siirappi ui luontevasti drinkkilasista toiseen, mutta mitähän siitä kehittäisi tuolla keittiössä… Kokeileva ja uhkarohkea kotikokki kyllä keksii tälle siirapille hyvin äkkiä jos jonkilaista muutakin käyttöä 🙂 Odottakaas vaan!

gin tonic

Gin & Tonic BTW-tyyliin

2 cl BTW Tonic siirappia
4 cl giniä
10 cl soodavettä

Täytä lasi jäillä. Mittaa lasiin gini sekä soodavesi, lisää lopuksi tonic siirappi ja sekoita. Nauti!

Itse tykkään tarjoilla gin & tonicini yleensä kurkun, sitruksen, sitrushedelmän kuoren, puolukoiden, karpaloiden, tai rosmariinin kera. Kokeellisemmalla tuulella lasiin voi kuitenkin päätyä myös rosépippuria, laakerinlehtiä, laventelia tai jopa kanelitanko. Mitäs te laitatte GT-lasiin?

tonic

Huom!

Mikäli päädyt hankkimaan BTW tonic siirappipullon, suosittelen lukemaan pakkauksesta huolellisesti sekä säilytys- että käyttöohjeet. Itsehän tein niin vasta useamman päivää pullon avattuani – ja kappas, pullo olisikin ollut hyvä säilyttää avattuna jääkaapissa (hups).

Sekin minulta meni ohi, että siirappi pitäisi lisätä gin toniciin viimeisenä, eikä ekana, kuten kuvanikin paljastavat minun tehneen (hups × 2). En ole ihan varma miksi sillä järjestyksellä on tässä tapauksessa väliä, mutta testasin toki virheeni huomattuani myös toisessa järjestyksessä sekoitetun GT:n: hyviä olivat molemmat!

Ps. Gineistä kiinnostuneet kotikokit hoi! Jollette jo sitä tiedä, niin Sillä Sipuli -blogin Merituuli ja Jukka ovat niitä next level gini-intoilijoita, jollainen mielikuvieni eläkeläis-minä ehkä joskus on. Sillä Sipuli -blogista löytyy niin jännittävät gini-menyyt, gini-matkaraportit, kuin toinen toistaan houkuttelevammat jälkkäritkin (gin & tonic -piirakka tai  panna cotta ginisiirapilla maistuisivat kaltaiselleni jälkkärikrantullekin!)

Pps. Olisi hauskaa päästä vertailemaan tätä nimenomaista tonic siirappia muihin vastaavanlaisia tuotteisiin, joten jos tiedät jonkun hyvän tonic siirapin, vinkkaa mulle ihmeessä!

*BTW Tonic Syrup saatu testiin blogin kautta. Koodilla VAIMOMATSKUU1 saa muuten 3€ alennuksen pullosta Holvi-nettikaupassa. Isompaan janoon koodilla VAIMOMATSKUU6 voi tiputtaa taas laatikollisen hintaa 20€ 🙂

326 views

Mausteinen persimoni-viskicocktail aka ”whiskymon”

by Juulia 3 Comments
Mausteinen persimoni-viskicocktail aka ”whiskymon”

Niin paljon kuin hyviä cocktaileja rakastankin, en jostain syystä kehittele niitä itse kovin usein. Juusolta toissavuonna lahjaksi saamani cocktailshaker kolisee säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta ehdottomasti eniten erilaisten juhlapyhien aikaan. Useimmiten siinä valmistuu jompi kumpi lempicocktaileistani, eli whisky sour tai gin sour, mutta välillä toki kehittelen ihan omiakin viritelmiä.

Tänä syksynä mielessäni on ollut lähinnä jos jonkinlainen viskicocktail sekä dirty martini (mieluiten kolmella oliivilla ja kunnon lorauksella oliivilientä, ei hillosipulia martiniini kiitos). Myönnettäköön että edellämainittuja on tullut kuitenkin nautittua lähinnä cocktailbaareissa, ei kotikeittiössä, vaikka tämän dirty & oilyoliiviöljymartinin voittanutta ei minusta olekaan!

persimon cocktail

Kokeelliset cocktailit yllättävillä makuyhdistelmillä ovat kovasti mieleeni. Baarissa katseeni osuu aina johonkin, joka sisältävät esim. emmentalia, tryffeliä, kantarellia, pekonia tai vaikkapa porkkanamehua… ja moisia makuelämyksiä tarjoaakin nykyään jo ihanan moni helsinkiläisbaari. Kotona kokeellisuus pysyy kuitenkin hillitymmissä mitoissa, vaikka sitä oliiviöljypestyä giniä joskus valmistinkin. Lähinnä kikkailen yrttien ja mausteiden kanssa, tai lorautan juomaani hieman etikkaa (kyllä, luit oikein!)

Toissajouluna kehittelemäni glögi sour on ollut toistaiseksi henkilökohtainen cocktailinvirittelykohokohtani, mutta tämä tänään teille esittelemäni persimonilla makeutettu viskicocktail on kyllä aikamoinen herkku myös. Aika näyttää jääkö se pysyvästi repertuaarin kuten tuo glögi sour, mutta erityisesti tähän vuodenaikaan ja pikkujoulukauteen tämä juoma on minusta mitä oivallisin. Vähän vaihtelua sille glögille!

suomalainen drinkki

Tämän alustuksen jälkeen ei varmaan ole kenellekään ihme, että alkukesästä julkaistu Mikko Koskisen ja Jarkko Issukan Suomalainen Drinkki -kirja on tullut täällä kovaan käyttöön. Kirja sisältää todella kiinnostavan kertomuksen suomalaisen juoma- ja baarikulttuurin historiasta, sekä erittäin kattavan tietopaketin erilaisten juomasekoitusten ja cocktailien valmistamisesta.

Oman lukunsa saa kirjassa niin alkoholityypit, perusmakujen käyttö, cocktailtekniikat, taustamusiikki (!), tarjoiluastiat (joista luovina esimerkkeinä esim. tomaattisäilyketölkki sekä jättiläiskokoinen legoukon pää), kuin kristallinkirkkaan jään valmistaminenkin. Paljon mahtuu kuulkaa tietoa 200 sivuun! Suosittelenkin kirjaa lämpimästi kaikille cocktaileista kiinnostuneille. Kylkeen vaikkapa pullo Kyrö Distilleryn palkittua giniä tai viskiä (Mikko Koskinenhan on nimittäin yksi Kyrö Distilleryn perustajista) ja cocktailshaker, niin johan riittää välipäiville tekemistä 😉

persimoni

Minun on muuten pitänyt jakaa tänne blogiin varmaankin jo kolme vuotta Mikon kehittelemä cocktailresepti, joka on minusta aivan ässä. Mikko nimesi cocktailin aikoinaan mukaani, sillä taisin olla ainoa joka makuyhdistelmistä innostui hänen sitä Kyrönmaan Matkailunedistämiskeskuksessa läsnäolijoille maistattaessaan.

Tuolloin taisin itsekin vähän ihmetellä sitä, miksi cocktail, joka oli samanaikaisesti raikas, yrttinen, sitruksinen ja savuinen kolahti niin kovasti minuun. Sen juominen oli varsin erikoinen, ettenkö sanoisi suorastaan sekopäinen elämys, joka vaihtui salakavalasti makumaailmasta toiseen kesken kulauksen. Todella koukuttavaa! Jonkin aikaa riivasinkin baarimestareita kyselemällä tämän ohjeen mukaan tehtyä cocktailia, kun lisää oli saatava ja Kyrönmaan Matkailunedistämiskeskus oli jo siirtynyt Malminrinteestä Kyröön. Nyt kun näiden jos jonkinlaisten sieni- ja juustococktailien nautiskelusta on tullut minulle ihan arkista puuhaa, ei ihastukseni tähän Mikon kyhäämään juomaan ihmetytä enää lainkaan. Ehkä pitäisikin siksi vain vihdoinkin kipittää hankkimaan tarvittavat tykötarpeet ja laittaa se ohje tänne teillekin jakoon – jospa se nyt maistuisi jo muillekin?

Ja sitten paluu asiaan! Valmistaaksesi herkullisen persimoni-viskicocktailin, sinun täytyy ensiksi hankkia superkypsiä persimoneja ja valmistaa niistä persimonipyree.

Persimonipyree:

n. 300 g hyvin kypsää persimonia

n. 2 rkl vaahterasiirappia

loraus vettä

Soseuta persimoni vaahterasiirapin kanssa niin sileäksi kuin pystyt. Ohenna tarvittaessa hieman vedellä. Jos suinkin jaksat, siivilöi pyree vielä ennen käyttöä.

Tästä persimonipyreen määrästä riittää noin kolmeen persiomoni-viskicocktailiin. Käytä persimonipyree mieluiten saman päivän aikana.

viskicocktail

persimoni

Tämä persimonipyreellä maustettu viskicocktail ristittiin pokkana ”Whiskymoniksi”, vaikka Juuson mielestä sen olisi pitänyt olla ”Muistojen Istanbul”. Oli mikä oli, cocktail saa potkua ripauksesta chiliä ja lämpöä sekä kanelista että tähtianiksesta.

Persimonipyree on sen verran makeaa, että juoma täytyy raikastaa sitruunalla ja appelsiinilla. Testattu on toki myös limetti, verigreippi ja mandariini. Pääasia on kuitenkin, että käyttämästäsi sitruskombosta puolet on joko sitruunaa tai limettiä, muuten juoma on nimittäin aivan liian makea.

Persimoni-viskicocktail aka ”viskimoni”:

1:lle

4 cl viskiä

3 rkl persimonipyreetä

½ dl sitrusmehua (puolet sitruunaa/limettiä + puolet mandariinia/appelsiinia)

1 tähtianis

pätkä tuoretta chiliä / ½ tl chipotlechiliä

½ tl vastajauhettua kanelia

Koristeluun:

vastajauhettua kanelia

ripaus chilihiutaleita

Lisäksi:

cocktail shaker / tiiviskantinen hillopurkki

reilusti jäitä

Täytä cocktailshaker / hillopurkki noin puoliväliin jäillä. Lisää sekaan persimonipyree, sitrusmehu, viski sekä morttelissa pieneksi murskattu tähtianis, chili ja kaneli. Ravista huolella vajaan minuutin ajan, tai kunnes shakerin pintaan muodostuu huurretta. Siivilöi juoma sitten jäillä täytettyyn viskilasiin.

Koristele persimoni-viskicocktail vastajauhetulla kanelilla ja chilihiutaleilla. Tarjoile heti!

Yritin selvittää Suomalainen Drinkki -kirjan avulla, että mihinköhän kategoriaan tämä luomani cocktail oikein menisi, mutta ei riitä kyllä minun ekspertiisini siihen tehtävään. Aika lähellähän tässä tavallaan ollaan sellaista souria, johon ei tule munanvalkuaista. Makumaailmassahan on sourin tapaan happamuutta, mutta myös makeutta, joka juomaan tuodaan sokerisiirapin sijaan hedelmäsoseella.

Ps. Niitä kristallinkirkkaita jäitä en muuten ole vielä yrittänyt tehdä, mutta pakastimessani on kyllä aina pussillinen kaupan pakastealtaasta ostettuja jäitä. Onhan se ehkä vähän hassua ostaa jäätä varsinkin täällä pohjolassa … mutta siitä isosta pussista riittää aina niin shakeriin kuin lasiinkin täytettä. Olen myös saanut tarpeekseni pakastimeen vuotavista jääpalapusseista ja -muoteista! Onko niitä sitäpaitsi olemassakaan sellaisia, joilla saa hyvän kokoista jääpalaa?


Suomalainen Drinkki -kirja saatu kirjan julkkareissa.

391 views

Kirsikkainen turbo-kahvitonic

by Juulia 0 Comments
Kirsikkainen turbo-kahvitonic

coffeetonic

Kahvitonic on kesän merkki, ainakin jos minulta kysytään! Juon tosin kylmää kahvia mieluusti vuoden ympäri, mutta sinä päivänä kun lempikahvilani Good Life Coffee ottaa kesän kylmät juomat taas listalle, vaihdan minäkin kuumat kahvit lähes tyystin johonkin viileään. Kylmäuutettuun cold brew -kahviin tehty kahvitonic on kaikista kylmistä kahvijuomista kuitenkin ehdoton lempparini

Good Life Coffeen espressotonic on ollut ensimmäinen kontaktini tähän ihanaan (tosin ei ehkä ihan jokaisen makuun sopivaan) makuyhdistelmään ja joisin varsin mieluusti edelleen vallan heidän kahvitonicejaan – harmi vaan etten enää asu aivan nurkan takana niinkuin tuolloin muutama vuosi sitten! Ei ole auttanut muu kuin uskaltautua ihan itse väsäämään tätä superjuomaa, kun ilmankaan en enää pärjää.

kahvitonicThis monkey’s gone to heaven – rock me (cup of) Joe!

Ginin yhdistäminen kahvitoniciin oli luonnollisesti se seuraava askel. Ihan ekan kerran kokeilin tuota yhdistelmää muutama vuosi sitten Flow-festareilla, kun siellä oli kätevästi sijoitettu Good Life Coffee ja GT-baari vierekkäin. Hain itselleni espresson ja astuin muutaman askeleen oikeaan, tilasin GT:n ja lorautin sopivasti hieman jäähtyneen espressoni lasiin. Avot!

En voi varmuudella sanoa, olinko ihan itse keksinyt tämän parin vuoden takaisen neronleimauksen, vai oliko idea uinut päähäni jostain nyt jo  unohdetusta lähteestä (ehkä keskustelusta Good Life Coffeen Laurin kanssa?). Joka tapauksessa yhdistelmä on kuitenkin varsin looginen, eikö olekin! Näin jälkikäteen guuglaten netti kuitenkin on pursuillut jo useamman vuoden juttuja Turbo GT:stä, joiden perusteella ”turboksi” tuli nimettyä myös tämänkin jutun juoma.

Eri tavoin maustetut ginin ja tonicin yhdistelmät ovat muuten olleet jo pitkään lempijuomiani, enkä nyt meinaa vain sitä että mitä sinne tipautetaan koristeeksi. Tässä juhannuksen kynnyksellä nimittäin muistui juuri mieleeni parin vuoden takainen, vihreällä teellä maustettu ja tooooosi nokkelasti nimetty Gee Tee, jota testasi ja (muistaakseni) juomakelpoiseksi totesi juhannusaattona kaikki Teurastamon grillipisteellä värjöttelevät cityjusseilijat.

kahvitonic

Omaan makuun sopivan tasapainon kahvin ja tonicin välille löytää parhaiten kokeilemalla. Ensimmäisellä valmistuskerralla kahvia kannattaakin ehkä lisätä toniciin vähän kerrallaan, välillä juomaa maistellen. Seuraavan ohjeen mitat ovatkin tämän vuoksi suuntaa-antavia ja varsinkin kahvin määrään vaikuttaa se, teetkö cold brewn itse (jolloin sitä yleensä laimennetaan juomista varten) tai kaupan valmiista cold brewstä.

Kahvin kylmäuuttaminen on sen verran helppoa, että minä tietysti kannustan jokaista tekemään cold brew’nsä itse! Omat lempimittasuhteeni itse tehtyyn, mieluiten vaaleapaahtoiseen cold brewhen, on 1 osa kahvia 1 osaan tonicia … ja giniä sitten fiiliksen sekä tilanteen mukaan 😉

Kirsikkainen turbo-kahvitonic

2:lle

n. 1 ½-2 dl (vaaleapaahtoista) cold brew -kahvia

8 cl giniä

2-4 rkl cocktailkirsikkalientä

n. 1 ½-2 dl laadukasta tonicvettä (itse pidän Fever-Tree Elderflower Tonicista ja Fentiman’sista)

(1 appelsiinin/veriappelsiinin mehu)

reilusti jäitä

muutama cocktailkirsikka sekä appelsiininviipale

Purista ensin kahteen pitkään lasiin appelsiinin/veriappelsiinin mehu, mikäli käytät sitä. Lisää mehun päälle kumpaankin lasiin loraus cocktailkirsikoiden lientä (1-2 rkl per lasi, riippuen miten kirsikkaisesta tykkäät) ja 4cl mitallinen giniä. Sekoita hyvin ja lisää lasin pohjalle muutama cocktailkirsikka. Täytä lasi jäillä.

Jaa päälle tonicvesi ja kaada sitten cold brew lasiin hitaasti lusikan kautta, niin että se jää tonicin päälle kellumaan omaksi kerroksekseen.

Huom! Mikäli kaadat lasiin ensin kahvin ja vasta sitten tonicin, tiedossa on aikamoista kuohuntaa, joten tämän järjestyksen syy ei ole vain esteettinen!

Tarjoile kirsikkainen turbo-kahvitonic appelsiiniviipaleen kera.

coffeetonic

Ps. Mikään ei estä testaamasta juomaa myös jäähdytetyllä espressolla! Älä vaan laita sitä yhtä paljon kuin cold brew’tä, ellet sitten ole kofeiiniövereiden tarpeessa. Shotti per lasi on passelimpi määrä.

145 views

Kootut vappuherkut

Kootut vappuherkut

Harjoituspiknik vedetty läpi hytisten – toivotaan enemmän auringon lämpöä viikonvaihteeseen!

Oho, joko se vappu on jo tänä viikonloppuna? Ulos katsellessa ei ihan uskoisi… Olin kaavaillut kunnon ruokablogaajan tavoin tekeväni vapuksi jotain erityisherkullista ja jännää, mutta yhtäkkiä aikaa hienon reseptini viilaamiselle saatikka kuvaamiselle ei ole riittänytkään. Niinpä päätin tehdä sen sijaan reseptikoosteen vanhoista lemppareistani! On nimittäin ihan hauskaa pysähtyä itsekin välillä muistelmaan, mistä kaikesta on aiemmin intoillut ja minkä eteen on tehnyt töitä; juttujahan tästä blogista nimittäin löytyy jo sadoittain.

Pottumuussihodari FTW!

Eli tästäpä lähtee mun blogiarkistoistani kootut vappuherkut!

Vappuaatto

Vappuaattona on ainakin minun ystäväpiirissäni tapana kokoontua jonkun Vallilan suunnalla asustelevan ystävän kotiin lasilliselle ja jollekin pienelle suolapalalle. Vallilan Vapputansseissa ollana piipahdettu jo vuosia aina, kun niitä on järjestetty ja onhan se ollut kiva, että lähistöllä on ollut a) sisävessa b) sateensuoja. Jonkinlaiseksi ruokaperinteeksi on ystäväpiirissäni muodostunut kuin varkain hodaribuffetti! Niinpä vappuaaton resepteiksi suosittelen ruotsalaistyylisiä nakit & muusi -hodareita tai mansikka-mangosalsalla silattuja vähän freesimpiä kuumia koiria.

Makeaa on kiva syödä aattona myös. Vappumunkit, sima ja tippaleivät maistuvat minullekin, mutta jonkilainen suolaisen ja makean yhdistämisperversio minusta löytyy, olen nimittäin tykännyt laittaa pekonia makeisiin tarjoiluihini jo useamminkin. Pekonia löytyy siis niin Elvis-suklaasta kuin vappumunkin sydämestäkin. Ei-pekoninhimoisille suosittelen marjaisaa ja näyttävää vappusuklaata!

A little less conversation, a little more chocolate bark!

Pekonimunkki, anyone?

Vapunpäivän aamupala

Vappuaaton usein kosteahkojen kemujen jälkeen on ystäväpiirissäni tapana suoriutua sinnikkäästi piknikille, jonne jokainen kynnelle kykenevä tuo oman panoksensa. Minulla se on häpeällisen usein salt & vinegar -sipsipussi … mutta jospa hetki leikittäisiin että olisin kerrankin hieman tehokkaampi ja ennakoisin tuomiseni huolella etukäteen? Siinä tapauksessa aloittaisin aamuni kotosalla ravitsevalla aamupalalla, joka taittaa myös pahimman dagen efter -olon.

Kalja-Mary armaani!

Minulle krapulankarkoitustarkoitukseen toimii juomien puolelta parhaiten vanhan kunnon Bloody Mary, joko oluella lantrattuna Kalja-Marynä tai sitten neitseellisempänä Virgin Mary -raakamehuversiona.

Ruokapuolelta olon kohtentamiseen toimii minulle parhaiten MUNA! Reipastava aamupala voisikin vappuaamuna olla joko hobittileipä, dagen efter -tortillapizza TAI sesonkiin hienosti sopiva parsaleipä uppomunalla. Aika hyvin lähtee päivä käyntiin myös tex-mex shakshoukalla eli uunimunilla chipotlesoossissa. Kyllähän moisen aamupalan voimilla jaksaakin vähintään sen sipsipussin piknikviltille kantaa?

Gluteeniton pannuleipä saa makunsa oluesta, cheddarista ja jalapenosta.

Vappupiknik

Jotten olisi taas se uuno, joka tuo nyyttäripiknikille vain sipsipussin, lähtisin fiksuna naisena tekemään tarjoiluni jo vappuaattona. Edellispäivänä valmistetuiksi piknikeväiksi sopii hyvin pekonilla ja cheddarilla mehevöitetyt zucchinimuffinssit tai gluteeniton olut-cheddar-jalapenoleipä.

Toimivia ovat myös ruokaisat salaatit, kuten savumanteli-perunasalaatti, kikhernesalaatti olutvinegretin kera, tai lehtikaali-chorizosalaatti (josta voi muuten myös kääräistä piknikille sopivat burritot). Tämäntyyppiset salaatit ovat parhaimmillaan yön yli vetäydyttyään, joten ne ovat kuin omiaan etukäteisvalmistelijan piknikikoriin.

Lehtikaali-chorizosalaatin voi tarjota sellaisenaan, tai burritoksi kääräistynä + tämä salaatti toimii loistavasti myös vegechorizolla!

Kotisohva-vappuherkut

Itseni tuntien varaudun ruokaostoksissani etukäteen myös siihen, että kaikista parhaista aikomuksista huolimatta joko väsymys, laiskuus tai arvaamaton vappusää voi saada minut jumahtamaan kotisohvalle. Siinä tapauksessa ei olisi lainkaan pahitteeksi, jos kotoa löytyisi ainekset kimchipizzaan Omnipollon tapaan. Parempaa vappuruokaa RUOKAA saa itseasiassa hakea 😀

Jos olo on superlaiska tahi isompaan kokkailuun heikohko, teen tämänhetkisiä lempparilohturuokiani eli okayua tai pika-ochazukea, joiden valmistaminen ei paljoa aktiivisuutta vaadi. Raaka-aineet riisuttuihin versioihin näistä kahdesta riisiruiasta löytyvät kotoani aina, joten niihin minun ei tarvitse sen kummemmin edes varautua.

Kimchipizza ♥♥♥

Mitä teidän vappubravuurinne ovat? Ja mikä vielä tärkeämpää, onko siellä maailmassa joku muukin, joka hyvistä aikomuksista huolimatta päätyy ilmestymään välillä piknikviltille silkalla sipsipussilla varusteltuna? Olis kiva tietää, etten ole ainoa…

Viimevuotisella pre-vappupiknikillä oli muuten aika paljon aurinkoisempaa.

219 views