Everything seasoning & cashewtuorejuusto (vain bagel puuttuu)

Everything seasoning & cashewtuorejuusto (vain bagel puuttuu)

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Earth Control

everything seasoning

Everything seasoning + cashewtuorejuusto = vain bagel puuttuu!

Everything … but the bagel

Lempibagelini on ehdottomasti everything bagel. ”Enempi parempi” on mottoni ja everything bagelissahan on vähän kaikkea! Eipä sillä, että olisin mikään suuri bagelekspertti – eläissäni en ole esimerkiksi leiponut yhtäkään moista. Kokemukseni rajoittuukin lähinnä kahviloiden ja paistopisteiden tarjontaan ja sehän täällä Suomessa on mitä on. Niinpä aina kun eteen tulee everything bagel, en ota riskejä, vaan valitsen aina sen kun tiedän siitä pitäväni. Koskaan kun ei tiedä milloin seuraava tulee vastaan!

Jos ihan totta puhutaan, en oikeastaan edes ole niin sen itse bagelin perään. Minua viehättää paljon enemmän bagelin pinnalla sijaitseva everything seasoning! Kauan sen jälkeen kun bagelini on jo historiaa, kalastelen vielä lautaseltani epätoivoisesti viimeisetkin murut sen koukuttavaa murupinnoitetta.

avocadoleipä

everything seasoning

Ei täs mitään baageleita tarvita?

Everything seasoning

Everything seasoning (kuten se bagelikin) on peräisin mistäs muualta kuin Amerikasta. Bagel dipataan seokseen ennen paistamista, joten uunista ulos tulee rapealla ja paahteisen mausteisella murulla kuorrutettu herkkupala. Jokaisella leipomolla on siellä vissiin oma ”everything” -seoksensa, ja myydäänpä siellä tätä ihanaa murua myös kaupoissakin. Sillä maustetaan niin kräkkereitä, avocadoa, paistettuja munia, paahdettuja maissintähkiä, popcornia, voita, salaatteja, vohveleita kuin Bloody Maryjäkin… Everything seasoning -fanien mielestä se taitaakin sopia siis vähän kaikkeen!

Everything seasoning (jota en taatusti ala kääntämään suomeksi – ”kaikki-mauste” … se ei jotenkin nyt vain kuullosta oikealta) on onneksi harvinaisen helppo seos kyhättäväksi ihan kotikeittiössä. Rapakon taa ei siis tosiaankaan tarvitse tätä lähteä metsästämään! Raaka-aineet tälle ihanalle seokselle löytyvät taatusti lähes jokaisen lähikaupasta: suolaa, seesaminsiemeniä, unikonsiemeniä, paahdettua sipulia, muuta et tarvitse! Kuka tämän seoksen ikinä alunperin keksikään, on se yksinkertaisuudessaan silkkaa neroutta!

En kuitenkaan olisi ihan oma itseni, ellen siitä huolimatta viilaisi perinteistä reseptiä hieman omaan suuntaani…

earth control

everything seasoning

…ja lisäisi omaan everything seasoning -seokseeni muutamia bonuksia: makoisia karpaloita ja ihanan täyteläisiä pinjansiemeniä!

Pähkinöinä pähkinöistä!

Tämänkertaisen Earth Control -yhteistyöni raaka-aineena ovat nimittäin Earth Control Cashewpähkinät, Earth Control Pinjansiemenet sekä Earth Control Karpalot. Kaikki Earth Controlin pähkinät, siemenet, kuivahedelmät sekä -marjat ovat keittiössäni ihan vakiokamaa, sillä niillä lisää helposti ruokaan kuin ruokaan niin makua kuin ravinteitakin. Varsinkin kasvisruokiin lisään mieluusti proteiinia ja hyviä rasvoja pähkinöiden muodossa!

Karpalot ja cashewpähkinät ovat sellaista herkkua, että niitä syön myös ihan sellaisenaankin (ja varsinkin Juuso upottaa pussillisen cashewpähkinöitä ihan kertakouraisulla). Pinjansiemeniä keittiössämme sen sijaan näkyy harvemmin. Ne ovat minulle edelleen sellaista ”arjen luksusta”, jota ostetaan vain erityiseen tarpeeseen ja käytetään vanhasta tottumuksesta hieman säästeliäällä kädellä (tapa on peräisin opiskeluajoilta, jolloin pinjansiemeniin törsäiltiin ehkä kerran pari vuodessa – onhan niiden kilohinta aivan omaa luokkaansa verrattuna vaikkapa auringonkukansiemeniin … ja ihan syystä).

everything seasoning

Everything seasoning -seos koostuu perinteisesti siis lähinnä seesamin- ja unikonsiemenistä, paahdetusta sipulista ja valkosipulista sekä suolasta. Joihinkin resepteihin lisätään vielä mausteita, esim. fenkolinsiemeniä tai mustapippuria.

Omaan viritelmääni lisäsin kuitenkin perinteisen seoksen täydennykseksi tosiaan makeita sattumia hienonnettujen kuivattujen karpaloiden muodossa, enkä malttanut olla käyttämättä rakasta luksusraaka-ainettani pinjansiemeniä. Lopputulosta ei siksi voi sanoa sataprosenttisen autenttiseksi, mutta Amerikassa useamman vuoden asunut Juuso on ollut sille silti täysin myyty (ja niin olen minäkin) ♥ Nyt meidänkin huushollissa maustetaan vaikka mitä everything seasoningilla!

Everything seasoning

2 rkl seesaminsiemeniä (mustia ja/tai vaaleita)

2 rkl unikonsiemeniä (mustia ja/tai vaaleita)

2-2½ rkl kuivattua sipulia (josta osa voi olla paahdettua valkosipulia*)

n. ½ tl sormisuolaa

2 rkl Earth Control Pinjansiemeniä

2 rkl Earth Control Karpaloita

*paahdettua sipulia löytyy kaupasta kuin kaupasta, mutta paahdettua valkosipulia en ole bongannut juuri muualta kuin aasialaisista marketeista. Valkosipulia voi paahtaa toki myös itse, kunhan varoo polttamasta sitä! Resepti toimii kuitenkin oikein hyvin myös pelkällä paahdetulla sipulilla.

Silppua karpalot sekä kuivattu sipuli tehosekoittimella tai veitsellä hienoksi melko hienoksi rouheeksi. Paahda unikon- seesamin ja pinjansiemenet varovasti tuoksuviksi kuivalla pannulla (ei pakollista mutta paahtaminen tuo makuun lisäulottuvuuksia) ja sekoita ne niiden hieman jäähdyttyä sipuli-karpalorouheeseen.

Mausta seos makusi mukaan suolalla. Itse käytän sormisuolaa, jonka lastuja murennan sormissani pienemmiksi – mikäli käytät hienoa suolaa, kannattaa sitä laittaa vähemmän. Muutenkin kannattaa maistella suolaisuutta ja lisätä sitä tarvittaessa vähän kerrallaan. Itse tykkään itseasiassa jättää seoksen melko vähäsuolaiseksi, koska silloin voin ripotella murua reilummin annoksilleni 😀

Valmis everything seasoning on ihanan pähkinäistä ja umamista ja kiitos karpalolisäyksen, koukuttavan makeansuolaista. Meillä sitä on lykitty niin leivän kuin keitetyn munankin päälle, salaattiin sekä paahdetun parsan kuorrutteeksi vähän tämän reseptin tapaan. Seos säilyy hyvin ilmatiiviissä purkissa useammankin viikon, kunhan säilytät purkin jääkaapissa. Huoneenlämmössä iki-ihanat pinjansiemenet (kuten muutkin siemenet sekä pähkinät) nimittäin pikkuhiljaa ilman kanssa kosketuksissa ollessaan härskiintyvät.

everything seasoning

Cashewtuorejuustoa olen halunnut tehdä siitä asti, kun bongasin Chocochili -blogista reseptin, jossa cashewmassa hapatetaan maitohappobakteereilla. Jokin tuossa hapattamisessa on kuitenkin kuumottanut, sillä käärin hihani ja rohkaisin itseni cashewtuorejuusto -puuhiin vasta nyt.

Epämukavuusalueelle meneminen yleensä kuitenkin kannattaa ja niin tälläkin kerralla! Cashewtuorejuuston hapattaminen ei nimittäin sitten ollutkaan sen kummallisempi juttu kuin massan sekoittaminen (ja sen työnhän teki kone) ja pöydälle jättäminen yön yli. Nyt meillä onkin syöty ensimmäisen tekokerran jälkeen cashewtuorejuustoa kutakuinkin päivittäin 🙂

Cashewtuorejuusto

200 g Earth Control cashewpähkinöitä + reilusti vettä liottamiseen

n. 1 dl vettä

n. ½ tl omenaviinietikkaa / ½-1 tl sitruunamehua

¼-½ tl suolaa

1 maitohappobakteerikapseli

Laita cashewpähkinät runsaaseen veteen likoamaan. Nosta astia jääkaappiin yön yli (liotusaika saisi mieluusti olla ainakin 12 tuntia).

Kaada liotusvesi pois ja huuhtele pähkinät. Soseuta cashewpähkinät, yhden maitohappobakteerikapselin sisältö, sekä sen verran vettä, että saat massan sekoittumaan koneellasi kunnolla niin sileäksi kuin mahdollista. Itselläni ei ole käytössä mitään superkonetta, mutta pieni tehosekoittimen silppuriosani tekee työn noin desin vettä avulla.

Mausta massa suolalla sekä sitruunamehulla tai omenaviinietikalla omaan makuusi sopivan happamaksi. Sekä happamuutta että suolaisuutta voi kukin viilata omaan suuhun sopivaksi, meillä on toimineet hyvin nuo reseptiin laittamani määrät.

Peitä tuorejuusto kevyesti esim. voipaperilla tai kelmulla ja jätä se huoneenlämpöön 12-18 tunniksi. Mitä pidempään cashewtuorejuusto seisoo pöydällä, sen hapatetumpi maku siihen kehittyy. Omasta mielestäni maku on ollut juuri sopiva, kun massa on hapattunut pöydällä 18 tuntia. Siirrä lopuksi hapattunut cashewtuorejuusto jääkaappiin, jossa se säilyy hyvänä vajaan viikon verran. Voit halutessasi maustaa tuorejuuston ennen tarjoilua vielä makuusi sopivalla määrällä esim. ruohosipulisilppua, mustapippuria tai valkosipulia.

cashew tuorejuusto

everything seasoning

Tiesittekö muuten, että Earth Control tekee pitkäaikaista yhteistyötä WWF Suomen kanssa?

Touko-kesäkuussa jokaisesta myydystä Earth Control -tuotteesta lahjoitetaan 10 senttiä WWF Suomen metsiensuojelutyöhön 🙂 Kampanja on käynnissä 1.5.-30.6.2018.

Ps. Lisää Earth Control -reseptiikkaa löydät Earth Controlin Facebookista!

35 views

Löytö: Viinibistro Sidney’s Vallila

Löytö: Viinibistro Sidney’s Vallila

Sidney's Vallila

Vallilan suloisin kahvilapaikka – se, jossa oli ensin Kahvila Suvanto ja sitten Melt Eatery – on kokenut muodonmuutoksen, josta olen erityisen mielissäni! Paikalla on nyt nimittäin luomu- ja alkuviineihin painottava viinibistro Sidney’s!

Sidney’s on nimetty omistajansa Sidney Hiltusen mukaan. Ruokakonseptista vastaa iki-ihanan ravintola Winon keittiömestari Oona Bondestam ja viinilistasta vastaa samoin Winossa vaikuttava Henri Bäckman. Melt Eateryssä vierailleet varmaan tunnistavatkin Sidneyn, sillä herra oli myös tämän amerikkalaisiin herkkuihin erikoistuneen ravintolan yrittäjä. Ensimmäistä kertaa ravintolaa pyörittäessä opitaan varmasti moni asia kantapään kautta, joten nyt kun konseptiin on tuotu lisää ravintola-alan kokemusta ravintola Winon tiimiltä, on uusi konsepti toivottavasti paljon Meltiä pitkäikäisempi 🙂

(Itse en Meltiin kertaakaan ehtinyt! En itseasiassa tiennyt paikan edes ehtineen jo sulkea, ennen kuin aloin kuulla huhuja uudesta ravintolasta alueella asuvilta ystäviltäni.)

ravintola Sidney's

Sidney Hiltunen, the perfect host!
Vaikka taustatiimiä uudella ravintolalla on nyt enemmänkin, on Sidney ravintolan isäntä ja paikan henki. Siitä ei yhden visiittini perusteella ainakaan ole epäilystäkään: ystävällinen ja rento tunnelma syntyy jo ovella, kun tiskin takaa tervehtii leveä hymy ja iloinen mies!

Illallisen aikana ehdimme rupatella isäntämme kanssa muutamaan otteeseen niin ravintolan syntyvaiheista, rotary miksereistä (tässä kohtaa olin keskustelusta autuaasti pihalla), kuin ravintolalle sopivasta hashtagistakin (lennosta ehdottamani #sidneysvallila hyväksyttiin muuten kertaheitolla). Syötyämme jätimme jo varsin tuttavallisissa merkeissä hyvästit vain päätyäksemme muutamaa tuntia myöhemmin takaisin vielä yksille. Niin mukava tunnelma ravintolassa siis oli!

Sidneys Vallila

Viinilistalta bongasin ensimmäisenä vanhan tutun alkuviinisuosikkini: Riffault Sancerre Les Quarterons, ah autuutta ♥

viinibistro Sidney's

Yks joka laatua kiitos!

Viinibistro Sidney’s on erikoistunut tosiaan biodynaamisiin, luomu- ja alkuviineihin, sekä rentoon bistroruokaan. Arkisin ravintolassa tarjoillaan lounasta ja viikonloppuisin brunssilautasia (brunssilautanen 20€ sisältää mm. vege- tai lihaversion croque monsieurista, shaksukaa, vihanneslisukkeita ja salaattia – ja mikä ainakin itselleni brunssissa on oleellisinta: Bloody Marykin ravintolalta järjestyy).

Keskiviikosta lauantaihin ravintola on auki myös iltaisin, jolloin tarjolla on n. 12€ hintaisten à la carte -annosten lisäksi varsin houkuttelevan kuuloisia sekä näköisiä sandwicheja. Leipomo Limbbun juurileipää lukuunottamatta kaikki tehdään käsityönä paikan päällä. Me testasimme nälissämme ystäväni Lanin kanssa listan lähestulkoon jokaisen à la carte -annoksen – vain juustolautanen ja porkkanahummus jäivät nimittäin meiltä testaamatta.

viinibistro Sidneys

…ja sitten syömään!

Oma suosikkini annoksista oli yllättäen tämä: shaksukan tyyliin tarjoiltua burrataa, paahteisia valkosipulilastuja, valkopapuja ynnä muuta ihanaa anjoviksella maustetussa tomaattisoossissa, johon dipata ihanaa Limbbun herkkuleipää.

Sinisimpukat & venussimpukat siideri-pekoniliemessä olivat varsin herkullisia nekin! Lientä annoksessa olisi tosin voinut olla vähän runsaamminkin. Testikerrallamme päällimmäiset simpukat ehtivät nimittäin kuivahtaa nopeammin kuin ehdimme niitä syödä (toisaalta kuka käski tilata kerralla neljä annosta…). Annoksessa kiittelen kuitenkin liemen makua ja kokin anteliasta kättä rapean pekonimurun kanssa!

Sidneys Helsinki

Sidneys Vallila

Listan toistaiseksi ainoa vegaaniannos oli valkoista parsaa ja broccolinia vegaanisen aiolin kera. Kuulostaa ehkä vähän tylsältä, mutta tappelimme annoksen viimeisistä ihanan hiiltyneistä parsoista ja parsakaaleista!

Carpaccio olisi varmasti muuten ollut listan suosikkiannokseni*, mutta tähän nimenomaiseen yksilöön oli kokilta ripsahtanut hieman liikaa suolaa (ja siis, minähän yleensä lisään itse sitä suolaa annokseen kuin annokseen). Kun muuten mureaa ja ihanan umamista lihaa kyyditti vielä varsin suolainen pecorino, oli lähtökohtaisesti mainion annoksen tasapaino vähän hukassa.

Ystävääni suolaisuus ei häirinnyt, joten oma suolanrakastajan identiteettini on parhaillaan pienessä kriisissä. Täytyy käydä syömässä tämä annos uudelleen! Jos ohitetaan se suolaisuus, carpacciossa ilahdutti erityisesti parapähkinöiden käyttö (niihin ei ravintoloissa jostain syystä kovin usein törmää)!

Sidneys Vallila

ravintola Sidney's

Sidneys Vallila

Jälkkäritkin me lopuksi vielä syötiin. Crème brûléessa oli oikeaoppisen rapea ja paahteinen sokeripinta, mutta omaan makeanvälttelijän makuuni sopi paremmin hurmaava butterscotch pudding. Lasipurkista lusikoitu vanukas oli makeudeltaan juuri sopivan mieto sekä aavistuksen raikas ilmestys. Kaverina vanukkaalla oli paahdettua hasselpähkinää sekä veriappelsiinia.

Harvoin ihastun jälkkäreihin niin, että haluan syödä ne kokonaan itse, mutta tällä kertaa en olisi antanut kaverilleni purkista lusikallistakaan!

Viinibistro Sidney's

Visit Vallila!

Tilaa en illanvieton aikana juuri päässyt (lue: kehdannut alkaa) kuvaamaan, niin vilkasta ravintolassa illallisemme ajan oli. Tämänkin yläpuolisen kuvauksellisen seinän alle oli linnoittautunut eräskin post alfa alati kasvavine seurueineen. Olisin vaikuttanut totaaliselta fanitytöltä, jos olisin siinä ruvennut kameran kanssa heilumaan, joten keskityin sitten kuvaamaan vain ruokaa 😀 Alkuillasta ravintola oli tosiaan viimeistä paikkaa myöten täynnä, mutta kun palasimme vielä yksille myöhemmin perjantai-iltana, oli ravintola jo tyhjempi ja sain dokumentoitua vähän tilaakin.

Rento ja värimaailmaltaan virkistävän rohkea miljöö on tuota kuvassakin näkyvää mahtavaa lattiaa myöten juuri sellainen, jossa iltojani tykkään viettää. Pönöttäminen on tästä ravintolasta kaukana ja taustamusiikki mätsää kaltaiseni ysäriteinin makuun täydellisesti. Vallilaan on tuntunut viime vuosina syntyvän tiiviillä tahdilla kaikenlaista kiinnostavaa! Vaikka vanhan tutun Pub Magneetin kutsu on toki edelleen vahva, en lainkaan valita että voin nyt samalla reissulla piipahtaa lasillisella alkuviiniä. Vielä kun saatais tällainen viinibaari minunkin kaupunginosaan, niin maailmani olis valmis! (Noh, onneksi Alkosta löytyy alkuviinejä nykyään jo ihan mukavasti – ehkä pärjään siis näinkin.)

Sidneys

Serbialaista alkuviiniä? Kyllä kiitos! Bongiraud Istina, sinut pistän mieleen!
Uusi visiitti Vallilaan on jo työn alla – jäin nimittäin hieman haikailemaan listan leipien perään. Varsinkin paahtopaistileipä luuydinvoin, gruyeren ja sinapinsiemenkastikken kera houkuttaa… ja ovatpa paikan lounaatkin olleet varsin makoisan näköisiä. Ruokalistoja ja annoksia olen bongaillut Sidney’sin sosiaalisesta mediasta, nettisivut ovat näköjään vielä työn alla.

Viinibistro Sidney’s löytyy siis Facebookista ja Instagramista, joista kannattaa käydä tarkistamassa aukioloajat ennen visiittiä. Kun ravintola on vielä näin nuori tilanteet tuppaavat yleensä elämään! Tällähaavaa Sidney’s on auki alkuviikosta vain lounasaikaan klo 11-15 ja torstaista sunnuntaihin myöhäisempään iltaan asti, jolloin iltamenua tarjoillaan klo 16 alkaen. Perjantaisin ja lauantaisin ravintola on auki jopa puoleenyöhön, tosin keittiö sulkee kymmeneltä. Saatattepa löytää minut silloin sieltä nurkkapöydästä oman seurueeni ympäröimänä!

Viinibistro Sidney’s

Suvannontie 18

+358 50 333 3235

Ps. Jos viinilistalta houkuttelisi viini, jota ei myydä laseittain, kannattaa silti aina kysyä!

*) Kakkoskäynnillä maistettu carpaccio oli oivallinen ja roast beef sandwich juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Jos mä oisin sä niin mä oisin jo testaamassa nämä herkut itse!

979 views

Paahdettu parsa dukkah-murulla & sitruunakermalla

by Juulia 0 Comments
Paahdettu parsa dukkah-murulla & sitruunakermalla

paahdettu parsa

Tänä keväänä meillä on syöty paljon vuokaruokia. Siis en tarkoita nyt ns. ”laatikoita”, vaan ruokia jotka lätkäistään uunivuokaan, lykätään uuniin toviksi ja nostetaan vuokineen päivineen ruokapöytään. Nyt kun parsakausi on alkanut, vuokaan päätyy useamman kerran viikossa vihreää parsaa. Uunissa paahdettu parsa on herkullista, helppoa ja nopea valmistaa, joten kiirepäivinä tästä kypsennystavasta on tullut kuin huomaamatta keittiössäni automaattinen valinta.

Välillä parsan kanssa vuokaan päätyy muitakin rehuja tai jotain proteiinia (kuten vaikkapa perunaa, valkosipulia, kirsikkatomaatteja ja herkkusieniä tai pistaasimakkaraa) mutta yksinkertaisimmillaan lisään parsan päälle vain jonkinlaisen rapean murun. Erityisesti paahteinen, mausteinen ja aavistuksen makea dukkah toimii minusta parsan kaverina loistavasti! Leivänpalalla jatkojalostettu dukkah-muru onkin ollut viime viikkoina meillä se yleisin parsan mauste.

säilötty sitruuna

säilötty sitruuna

Vaikka paahdettu parsa dukkah-murulla on jo sellaisenaan ihanaa, taivaallista siitä tulee kun sen kaverina tarjoaa hieman säilötyllä sitruunalla maustettua ranskankermaa (tai kaurafraîchea). Suolasin elämäni ensimmäiset sitruunat pari kuukautta takaperin ja nyt niitä nautitaan meillä sellaista tahtia, että kohta on jo laitettava uusi purkillinen tekeytymään.

Ohje, jolla tein suolatut sitruunat, löytyy täältä eikö voisi olla juuri yksinkertaisempi. Periaatteessa tarvitsee vain lohkoa hyvin pestyt sitruunat pitkittäin neljään osaan niin, että palat jäävät sitruunan toisesta päästä kiinni toisiinsa.  Sitten sitruunojen sisälle sullotaan suolaa (sekä sokeria ynnä muita mausteita) ja ne ladotaan steriloituun lasipurkkiin. Sitruunoita painellaan niin, että niistä irtoava liemi peittää ne (tai lisätään purkkiin sitruunamehua, kunnes lientä on tarpeeksi peittämään sitruunat) ja tämän jälkeen purkki laitetaan viileään ja pimeään tekeytymään muutamaksi viikoksi. Itse kääntelen purkkia välillä ylösalaisin, jos sitruunat eivät meinaa pysyä liemen pinnan alla – tosin voisi purkkiin kai laittaa sisälle myös jotain painoksi. Muutaman viikon – kuukauden jälkeen sitruunan kuori on läpikuultavaa ja pehmeää ja purkin voi siirtää jääkaappiin käyttöä varten.

Säilöttyjä sitruunoita löytyy toki myös kaupasta, jos innostut maistamaan niitä muttet jaksa odottaa niiden valmistumiseen kuluvaa kuukautta 🙂 Olen tähän happamansuolaiseen sitruunaan parhaillaan niin hulluna, että lisään sen kuorta sekä säilöntälientä vähän kaikkeen – viimeeksi gin & tonic -lasilliseeni!

 

paahdettu parsa

Paahdettu parsa dukkah-murulla & sitruunakermalla

vegaaninen, kun käytät kaurafraichea

2-4:lle

2 nippua vihreää parsaa

1-2 rkl oliiviöljyä

Dukkah-muru:

viipale kuivahtanutta maalaisleipää (n. 50 g)

n. 60 g mantelia ja/tai pähkinää (esim. cashew, pistaasi, hasselpähkinä)

1 pieni valkosipulinkynsi

1 rkl oliiviöljyä

1 tl juustokuminaa

1 tl kokonaisia korianterinsiemeniä

1 tl sokeria

½ tl fenkolinsiemeniä

½ tl suolaa

Sitruunakerma:

150 g creme fraîchea / kaurafraîchea

loraus oliiviöljyä

¼-½ suolaan säilöttyä sitruunaa (tai 1 kokonainen luomusitruuna + suolaa maun mukaan)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pese parsa ja napsauta jokaisen varren tyvestä puumainen osa pois. Kuoria parsaa ei mielestäni tarvitse 🙂 Aseta parsa uunivuokaan ja valele öljyllä. Paahda parsaa uunin keskitasolla n. 7 minuuttia.

Parsan paahtuessa surauta dukkah-murun kaikki raaka-aineet tehosekoittimen/monitoimikoneen silppuriterällä tai sauvasekoittimella karkeaksi muruksi. Seassa saa olla myös muutamia isompia sattumia. Kun parsa on ollut uunissa seitsemisen minuuttia, lisää dukkah-muru varsien päälle keoksi. Jatka paahtamista uunin keskitasolla, kunnes dukkah-muru saa väriä ja parsa on kypsää (5-10 minuuttia riippuen parsan paksuudesta).

Valmista sitten sitruunakerma. Purista suolaan säilötyn sitruunan mehua hieman  kaura-/ranskankerman sekaan. Kaavi sitten säilötyn sitruunan hedelmäliha irti kuoresta ja kuutioi kuori pieneksi kuutioksi. Sekoita sitruunankuorikuutiot sekä pieni loraus oliiviöljyä ranskankermaan. Jos pidät säilötyn sitruunan happamansuolaisesta tujusta mausta, voit käyttää kastikkeeseen jopa puolikkaan säilötyn sitruunan, miedompien makujen ystäville neljäsosakin todennäköisesti riittää – määrä toki riippuu myös käyttämäsi säilötyn sitruunan suolaisuudesta. Mikäli et saa käsiisi säilöttyä sitruunaa, voit maustaa ranskankerman/kaurafraîchen raastetulla hyvin pestyn luomusitruunan kuorella ja mehulla sekä ripauksella suolaa.

Kun parsa on napakan kypsää ja dukkah-muru kullanruskeaa, ota vuoka uunista. Tarjoile paahdettu parsa ja dukkah-muru lämpimänä sitruunakerman kera. Annos sopii hyvin alkuruuaksi tai lisukkeeksi neljälle, meillä tämä satsi toimii kuitenkin yleensä kahden parsafanin lounaana.

dukkah parsa

Ps. Myös mm. Hannan Soppa -blogissa ja Kokit ja potit -blogissa on paahdettu parsaa! Onkohan tää nyt jotenkin trendikästä? 😀

74 views

Löytö: BTW tonic siirappi

Löytö: BTW tonic siirappi

tonic siirappiTarjoilija! Yks tonic siirappi ginillä ja kuplavedellä!

Gin & tonic on yksi kaikkien aikojen lempijuomiani. Sen moniulotteisessa aromikkuudessa, raikkaudessa ja katkeruudessa on jotain, joka vetoaa makunystyröihini, enkä lainkaan pistä pahaksi sitäkään, ettei GT ole mikään makea juoma. Niinpä kun muut juovat juhlan hetkellä sampanjaa, pyöräytän/tilaan minä mieluummin gin tonicin ♥

Meiltä löytyy kotoa yleensä ainakin paria laatua giniä (joista toki useampi on laadukas kotimainen), sekä liuta erilaisia toniceja. Tapanani on napsia jokainen eteeni osuva kiinnostavan oloinen tonic ostoskoriin, ihan vaan jotta kaapista löytyisi aina GT-tykötarpeet. En ole gin & tonic -fanituksessani kuitenkaan sillä levelillä, että käyttäisin ainesosien valikoimiseen valtavasti aikaa saatikka rahaa. Ehkä sitten eläkkeellä? Tonicin kanssa olen kuitenkin alkanut pikkuhiljaa suorastaan hieman nirsoilemaan (lue: mitä kivemman näköinen pullo jännillä mausteilla, sen parempaahan sen on sisältäkin oltava).

gin tonic

Kun minulle sitten ilmestyi tilaisuus päästä testaamaan BTW tonic siirappi*, ei vastausta tarvinnut juuri miettiä. BTW:n tonic on yksi niistä pulloista, jotka kaupassa ovat kiinnittäneet huomioni, eikä vain poikkeuksellisen värinsä takia. Btw, BTW ei muuten tarkoita ”by the way” – kuten ehkä vähän oletin – vaan kirjaimet ovat lyhenne Bermondsey Tonic Waterista.

(Brändin takana ovat Lontoolainen ravintoloitsija Nick Crispini ja baarimikko Lawrence Mason. Voit lukea tuotteen synnystä lisää esim. täältä).

BTW:n tonic valmistetaan perinteistä viktoriaanisen ajan reseptiä noudattaen. Tonicin karamellimainen väri syntyy valmistusprosessissa, jossa kestävästi tuotetusta kiinanpuun kuoresta uutetaan ”pitkään ja hartaasti” kiniiniä sekä muita luontaisia aromeja. Koska lopputulosta ei valkaista, se jää kauniin kullanväriseksi. En tiedä teistä, mutta sitten kun eläkkeellä alan harrastamaan gin toniceja ihan tosissaan, uutan ensi töikseni tietysti omat kiniinini takapihalla viljelemistäni kiinanpuista (kyllä, aion omistaa eläkkeellä asunnon Perussa), enkä taatusti valkaise uutostani minäkään!

btw tonic syrupBTW tonic siirappi (saatu testiin blogin kautta)

Tonic siirappi

Mutta mikä pointti on ostaa tonic siirappina eikä valmiina tonicvetenä?

Ensinnäkin, siirapista valmistetun tonicveden vahvuutta pääsee säätelemään itse. Lisäksi lasipulloon pakatusta puolen litran siirappipullosta riittää jopa 25 drinkkiin … kunhan kotoa vaan siis löytyy kuplavettä. (Nyt hieman harmittaa, että hankkiuduin taannoin eroon kuplalaitteestani)

BTW tonic siirappi sisältää vettä, sokeria, sitruunahappoa sekä kiniiniä – ja sen pituinen se. Maku on mausteisen lämmin ja sisältää minusta hyvän tonicveden sydämen – sopivan tasapainoisen ja ns. puisevan katkeruuden. Jos haluan siis näin tässä ennen niitä eläkepäiviäni alkaa testailemaan melkein omia tonic -viritelmiäni, voisi tonic siirappi toimia luomukseni pohjana – silkkaa kiniiniä kun ei kaupasta taida ihan sellaisenaan muuten saada! Näin villiyrttikauden korvalla tekisi mieleni alkaa ideoimaan ainakin jonkinlaista metsäistä tonicia, ja jahka vuosi vierähtää lopuilleen, saa tästä lämpimän mausteisesta tonicista varmasti aikaan jos jonkinlaista jouluista juomaa.

Cocktailien maailmassa tonic siirappi ui luontevasti drinkkilasista toiseen, mutta mitähän siitä kehittäisi tuolla keittiössä… Kokeileva ja uhkarohkea kotikokki kyllä keksii tälle siirapille hyvin äkkiä jos jonkilaista muutakin käyttöä 🙂 Odottakaas vaan!

gin tonic

Gin & Tonic BTW-tyyliin

2 cl BTW Tonic siirappia
4 cl giniä
10 cl soodavettä

Täytä lasi jäillä. Mittaa lasiin gini sekä soodavesi, lisää lopuksi tonic siirappi ja sekoita. Nauti!

Itse tykkään tarjoilla gin & tonicini yleensä kurkun, sitruksen, sitrushedelmän kuoren, puolukoiden, karpaloiden, tai rosmariinin kera. Kokeellisemmalla tuulella lasiin voi kuitenkin päätyä myös rosépippuria, laakerinlehtiä, laventelia tai jopa kanelitanko. Mitäs te laitatte GT-lasiin?

tonic

Huom!

Mikäli päädyt hankkimaan BTW tonic siirappipullon, suosittelen lukemaan pakkauksesta huolellisesti sekä säilytys- että käyttöohjeet. Itsehän tein niin vasta useamman päivää pullon avattuani – ja kappas, pullo olisikin ollut hyvä säilyttää avattuna jääkaapissa (hups).

Sekin minulta meni ohi, että siirappi pitäisi lisätä gin toniciin viimeisenä, eikä ekana, kuten kuvanikin paljastavat minun tehneen (hups × 2). En ole ihan varma miksi sillä järjestyksellä on tässä tapauksessa väliä, mutta testasin toki virheeni huomattuani myös toisessa järjestyksessä sekoitetun GT:n: hyviä olivat molemmat!

Ps. Gineistä kiinnostuneet kotikokit hoi! Jollette jo sitä tiedä, niin Sillä Sipuli -blogin Merituuli ja Jukka ovat niitä next level gini-intoilijoita, jollainen mielikuvieni eläkeläis-minä ehkä joskus on. Sillä Sipuli -blogista löytyy niin jännittävät gini-menyyt, gini-matkaraportit, kuin toinen toistaan houkuttelevammat jälkkäritkin (gin & tonic -piirakka tai  panna cotta ginisiirapilla maistuisivat kaltaiselleni jälkkärikrantullekin!)

Pps. Olisi hauskaa päästä vertailemaan tätä nimenomaista tonic siirappia muihin vastaavanlaisia tuotteisiin, joten jos tiedät jonkun hyvän tonic siirapin, vinkkaa mulle ihmeessä!

*BTW Tonic Syrup saatu testiin blogin kautta. Koodilla VAIMOMATSKUU1 saa muuten 3€ alennuksen pullosta Holvi-nettikaupassa. Isompaan janoon koodilla VAIMOMATSKUU6 voi tiputtaa taas laatikollisen hintaa 20€ 🙂

339 views